Nyt! - Tyttöjen ja poikien Pisa-tulokset

 PI|2624|426046|SA

Piirros: ~ https://www.ilry.fi/wp-content/uploads/2022/12/miten-virosta-tuli-pisan-ykkosmaa-ja-suomi-tippui-kyydista-selvitys.pdf - 

"Miten Virosta tuli PISAn ykkösmaa ja Suomi tippui kyydistä?"

***

1. Nuoret
2. Koulu

ilkka.luoma

2023-08-15  --  10:56:07

Nyt on tuhkaa ripoteltu Pisa-tutkimustuloksien vuoksi

HS-linkki: ~ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009743899.html -
HS-otsikko: "Miksi pojat jäivät jälkeen?
Vielä 2000-luvun alussa Pisa-menestys oli kansallinen ylpeydenaihe. Sen jälkeen suomalaiset pojat ovat jääneet tytöistä jälkeen jopa matematiikassa, vaikka lähes kaikissa muissa maissa asetelma on toisin päin."
-HS-toimittajana Veera Paananen

__ __
Nuorisomme ei ole enää maailman parhaita – näinkö koskaan olivatkaan?

Millainen on maailman paras? Menimmekö vipuun ja tyydyttelimme itseämme, kun pärjäsimme tutkimuksissa, joiden täyden totuuden näkemystä ei kukaan edes varmuudella tiedä. Joka tapauksessa nyt droppasimme Pisassa – olemme kallellaan päin, kuin Pisan torni ikään.

Pisa-tutkimus
~ https://okm.fi/pisa -
~ https://ktl.jyu.fi/fi/pisa -

__ __
PROLOGI - Mikä meni vipuun?

Lapset syntyvät perheisiin toivottuina hedelminä. Lapsia pitää kasvattaa – se on vanhempien ylivoimaisesti tärkein tehtävä – eikä niinkään näyttö- ja vertailutaloudessa kiirehtiminen. Golf ei ole kasvattamista. Rotary klubi ei ole kasvattamista. Reippailla viikkorahoilla ei korvata kasvattamista ja hyvitetä poissaoloja.

Kasvattamista ei voi pelkästään sälyttää opettajille, päiväkodin ohjaajille, neuvolatädeille eikä papeille kuin poliiseillekaan. Kyllä me vanhemmat olemme se oleellinen mallin näyttäjä – esimerkki, tuki ja turva. Unohdimmeko jotain, kun kylvimme lahjoja, pelejä, kännyköitä, mopoja … mopoautojakin - miten näytimme mallin ja esimerkin?


Työt ovat nyt sitten ”parempia” kuin pojat (?) –

kaikissa Pisan tutkimusalueissa. Luotammeko siihen vai ymmärrämmekö tyttöjen ja poikien erilaisen lähtökohdan, päämäärän ja geeniperimän? Epäilevämmätkin osaavat asiansa, kunhan heillä olisi riittävä kurinpito- ja esimerkinnäyttövalta.


Tänään --
.. huuli pyöreänä ihmettelemme nyt!

…
Miten me kirjoitimme tyttöjen ja poikien tilanteista kouluissa ja opinahjoissa –

.. kun televisio, elokuvat, pelit ja muut katu-uskottavuuden reliikit ja virtuaalit näkymät ohjasivat lapsukaisiamme, kun meitä vanhempia usein ei juuri kotona näkynyt – kun oltiin töissä, töissä, ylitöissä ja klubilla ---


[Aiemmilta vuosilta] - Kulutussuuntautunut markkinointi ohjaa tytöt ja pojat eri lähtöruutuihin
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kulutussuuntautunut-markkinointi-ohjaa.html -


[ 2007 . eduskunta sai ennätysmäärän naisia eduskuntaan, heitä on kuitenkin vähemmän kuin suhteellisen osuus kansasta "edellyttäisi" - tytöt suuntaavat lukioihin ja pojat enemmän pajoille ja linjoille käden töihin . ]

Työpaikoilla nuoret naiset aloittaisivat pienemmällä palkalla kuin miehet. Suomesta on katoamassa monien vientialojen kilpailukyky kokonaispalkkakustannusten vuoksi. Kädentaitotyöt nousevat palkkaluokissa ja tekijöiden puutetta havaitaan miltei kaikissa muun muassa rakennusalan korjaus- ja saneeraustehtävissä.


Tytöt

Tytöt ovat ahkeran kiltisti päämäärätietoisia esikuviensa myötä astumaan lukion kautta akateemiselle tielle ja myöhempiin johtaja- ja päättäjäasemiin yhteiskunnassamme. Peruskoulumme suosii tyttöjen säntillisyyttä, ohjautumisherkkyyttä ja yleistietouteliaisuutta. Tytöt ovat "parempia" lukioiden käytäville.


Pojat

Pojat ropaavat ensin kaikkea mitä käsiin tarttuu, sitten pojat ropaavat fillareita, mopoja ja lopuksi tuunataan 'corollia ja astroja'. Kaikki mikä kädessä taipuu viehättää yhä useampia poikia. Nuoret miehet ovat luulleet itsestään enemmän kuin nuoret naiset. Miehet ovat osanneet pyytää palkkaa rohkeasti, itsevarmasti ja jopa yli taitojensa - näin on hiljalleen muodostunut 'ikiaikainen' palkkatasoero miesten ja naisten välille.

Kilpailukykymme ulkomaille paranee hiljalleen, kun korkeampi palkkaisille aloille suuntautuu paremman ja pidemmälle menneen koulutuksensa myötä enemmän naisia -

.. palkkatasot alenevat, koska nuoret naiset ovat varovaisia, realisteja ja "järkevämpiä" palkkapyyntöjensä suhteen. Naisilla ei ole miehille pakonomaista palkkataistelua paremmuuden osoituksena - naiset arvostavat enemmänkin itse tehtäviä, tiimejä ja kokonaisuutta.


Äidit ohjaavat enemmän kuin me miehet tajuamme!

Äidit haluavat lapsensa ja tyttärensä eliittilukioihin ja sitä myötä akateemiselle tielle vastuisiin ja vaikutustilanteisiin. Kärjistäen isät joko loikoilevat sohvalla, pubissa tai loputtomissa ylitöissä ja pitkästyttävän turhauttavissa kokouksissa vierailla paikkakunnilla - ainakin muun perheen mielestä.

Miehet mittelevät vallasta, palkoista, optioista ja bonuksista

Naiset pohtivat osatekijöiden vaikutuksia järkevän kokonaisuuden muodostumiseksi. Ikiaikaisen geeniohjauksen myötä nainen näkee harmoniaa ja palapelien palojen siisteyttä, kun mies taas näkee uhkia, konflikteja ja vastakkainasettelua |0 geeniohjauksessa ja reviiriajattelussa |1 -- .

|0 ~ https://keskustelu.suomi24.fi/t/17569568/a-on-yha-syvemmassa-emvastakkainasetteluemssa---lannen-ja-idan -
|1 ~ https://keskustelu.suomi24.fi/t/17624532/emreviiritaisteluem-ei-ole-rasismia -

c
__
122704

|  25  SUOMI24  376  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB BLOG  |  X  |

__

2

"Suomalaista koulutusta on uudistettava perusteellisesti

Kestävä kasvu vaatii osaamistason nostoa – tähän täytyy ja on mahdollista päästä lisäämättä julkisen talouden alijäämää.

Martti Hetemäki, Vesa Vihriälä
14.2. 2:00 .. "

~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010224131.html -

__

Emme hae enään työtä, vaan etsimme tarpeita, jotka täytämme

[ ... Alkanut presidentinvaalikampanja tuo työn merkityksen kaikkien pääohjelmaksi. On mielenkiintoista, että lähestyvät vaalit kirvoittavat huolenpitoa työn kansalaisoikeudesta ja -velvollisuudesta. Työmentaliteetti on muuttunut pätkä- ja määräaikaisiksi työtehtäviksi. 

Pätkätyö antaa mahdollisuuden omaehtoiseen itsensä kehittämiseen ollakseen kilpailukykyisempi oman henkilökohtaisen ajan myymisessä työnantajien tarpeisiin ... ]


Tulevaisuudessa emme enää hae työtä, 

 ... vaan etsimme omalle osaamisellemme sopivinta ostajaa, jonka vakuutamme ottamaan meidät työhön vetoamalla omaan juuri siihen ongelmaan tai tavoitteseen sopivaan osaamiseen ja ratkaisijaan. Aiemmin normaalina pidetty ns. toistaiseksi työ muuntuu projekteiksi, jotka tuovat haastesisältöä elämäämme. 

Työrupeamat ovat itsellisiä tavoiteprojekteja, joihin voimme joutua erikoistumaan kuitenkaan unohtamatta yleisosaamista, koska työyhteisö muuntuu projektien myötä.


Elämämme voi muuttua jatkuvaksi opiskeluksi ja työksi soveltaen dynaamista osaamistamme; 

 ... meille syntyy jatkuvan muuntumisen työhistoria ja CV-karriäärimme joustaa hyväksymään vaihtelevan tulotason, jolloin myös verotuksen vaatimukset tasaavana elementtinä haasteellistuvat. Työnteon vastuu ja velvollisuus yhteiskunnallisesti hyödyllistyy tavastamme hyväksyä dynaamisen palkkauksen, joka tukee kokonaiskilpailukykyämme. 


Ikuisia virkoja ei enää synny, 

 ... vaan hyväksymme jatkuvan itsensä kehittämismallin myötä koko elämän läpi jatkuvan koulutuksen. Kotiäiti- ja koti-isäroolit lisääntyvät lapsiemme eduksi vanhemman ollessa enemmän vuorovaikutuksessa jälkikasvumme kanssa.

Työvoimapulan [!] iskiessä maahamme jo lähivuosina, tulee markkinoille imua uusista työntekijöistä, jolloin joudumme hyväksymään uudet kulttuurit ja toimintatavat. Tätä ennen on oltava valmiina markkinat haistava koulutusjärjestelmä; sitä koulutetaan, mitä tarvitaan ja ihminen ei ole periaatteessa koskaan valmis, vaan jatkuvassa koulutusputkessa pätkä- ja määräaikaistyötehtävien lomassa.


Työnteko on hetki ja elämänosa, 

 .... josta ammennetaan hyödyllisyyden ja tarpeellisuuden tunne. Individualistina länsimaalainen suomalainen näkee uudesti syntyneenä jatkuvan itsensä kehittämisen saaden siitä onnistumisen ja päämäärän toteutumisen riemua. 

Paluu koulunpenkille aika-ajoin kasvattaa omanarvon tunnetta ammattiosaamisen kasvamisesta sekä yhteenkuuluvuudesta ryhmiin, joihin jokainen meistä tulee projisoitumaan kykyjensä ja tavoitteidensa mukaisesti. 

Muuntuva työ ja jatkuva koulutus ovat meidän ylpeys ja mahdollisuus olemassa olevaan maailmanlaajuiseen työn uudelleen jakotaisteluun kapenevasta työn ja tekemisen elintilasta.


Ilkka Luoma

PS. Kappalejaottelu tehty 8. lokakuuta 2015 -eli kymmenen vuotta kirjoituksen laatimisesta.