Kumpi ensin - toveri vai työtä hänelle antava omistaja?

ID-IN3

Ihmisten eli yhteiskunnan jäsenten koulutus vai yrityksille tukea löytää työtehtäviä, jotta voisi palkata väkeä. Melkoinen työ- ja koulutuskulttuurillinen vastakkainasettelu. Pitääkö asetella vastakkain vai olisi sovitettavissa jokin tasapaino?

Kumpi ensin - kouluttautumismahdollisuudet vai työntekoon liiketoiminnalliset edellytykset? 

Vain kommunismissa, ideaalisena, voidaan tuo yhtälö ratkaista tasa-arvoisesti, mutta kun tuo ideaalinen kommunismi ei istu meidän evoluution luomaan kilpailuhenkeen, jonka sanotaan saattaneen meidät yrityksen ja erehdyksen kautta "eläinkunnasta" ihmisyyden ihmisyyteen - näinkö?

Onko evoluutio epäonnistunut - ei ole, sillä se ei erehdy, se vain korjaa! 

Vihreät - De Gröna asettavat koulutuksen yritystukien edelle ---

~ http://yle.fi/uutiset/3-9245236  - 

Yritysten toimintaedellytykset olisi päivitettävä täysin tyhjältä pöydältä - mullistava digitalisaatio, pilveistyminen, robotisaatio ja automaatio yhdistettynä yksilöllisiin ympäristöjälkikustannuksiiin heittävät työntekijät reserviin useissa työtilannejärjestelyissä, jolloin itse yrittämisen,yrityksen ja yhtiöiden toimintaedellytykset on katsottava aivan uudesta näkökulmasta.

Ehkä Ville Niinistö ei ole tätä oivaltanut, mutta poliitikkohokemallisesti koulutuksen merkityksen kyllä - koska se on turvallinen näkökulma, sillä koulutustahan tarvitaan aina. Koulutus on ikäänkuin evoluutio - sopeutumista muuttuviin tilanteisiin - kysymys on lopulta vain "kellotaajuudesta"!

Kansalaiskirjoittaja Ilkka Luoma

...

IN - kirjoitussarja numero 3.

Poikien ja tyttöjen pisa-tulokset ja osaaminen ovat eri luokilta

Graf.: ~ https://www.taloustaito.fi/blogit/mauri-kotamaki/kaatuuko-pisan-torni----liikaa-hehkutusta-oppimistuloksista/ - (piirros lisätty 03122020)

*

(Uutisointi kertoo pisa-tuloksien laskeneen voimakkaasti jo vuosien ajan. Nuorten keskuudessa esiintyy jopa lukutaidottomuutta |1 (-ymmärtämättömyyttä). Tasolliset oppitulokset ovat revähtäneet alueellisesti vertailtaessa|2 – )

[ … kansalainen Erkki mietti omaa kansakouluaan, karttakeppiä, jöröhattunurkkaa ja kynän ottoa vasemmasta oikeaan käteen. Oli kuri ja opettajalla auktoriteetti, jota jopa pelättiin. Erkki pohtii lapsenlapsiaan, jotka kertovat, ettei opettaja saa heille tehdä mitään – me teemme valituksen …

… kansalainen Liisa aprikoi miten poikien käy |*, kun kiinnostus ei herää lukemiseen – pojat haluavat temmeltää, kisailla ja ropaavat omia juttujaan sormet rasvassa. Käden työ on tärkeää ja eipä nuo meidän rakennelmat pysy kunnossa, jos ei joku niitä korjaa! … ]

…

|* ... Ennakkoon jo vuosia sitten arvatusti tiedetty tuli nyt laajana tutkimuksena ulos ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkimus-tyttojen-kouluarvosanat-huomattavasti-poikia-parempia/6020620 -

Uteliaisuus on tie kohti tietämyksen syttymistä. Me tarvitsemme tietoa, jotta luomamme yhteiskuntajärjestelmä hierarkioineen ja konkreettisine rakennelmineen pysyy säädetyllä linjalla, kehittyy ja muuntuu luovien tarpeiden ja ymmärryksen kasvamisen myötä.

…

|2 ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/oppimistulokset-jakautuvat-yha-jyrkemmin-aaripaihin-suomessa/6020456 – kts. lisäteksti alta [2].

Opettaja on keskiössä

Moni isä ja äiti ei jaksa kiireiltään huolehtia uteliaisuuden sytyttämisestä. Sytytys pitää aloittaa jo kapaloista. Jos työnnät lapsen television ääreen, annat nettitabletin tai jopa vähän myöhemmin älyttömän kännykän, herää kyllä uteliaisuus, mutta mihin suuntaan. Ei se erikoisuus, naapurin matkinta päiväkodissa tai koulussa – vaan osallistuminen, tarpeelliseksi olonsa tunteminen ja riemu löytämisestä – yhdessä!

Löytäminen

Miten me löydämme tien, jonka ei tarvitse olla mainosohjattua kulutusseurailua? Koulu on avain tien löytämiseen – sen tien, joka johdattaa uteliaisuuteen, sen myötä oivalluksen sytyttämään haluun tietää miksi, miten ja milloin.

Kenties se oleellisin kysymys ja aihe olisi kuitenkin kyseenalaistaminen. Kysymykset, jotka ovat vaikeita vanhemmille, eivät ole hankalia useastikaan opettajille. Opettajien asema tulee nostaa uudelleen sinne entisaikojen nimismiehen, apteekkarin, papin ja lääkärin rinnalle. Opettaja on niin ”apteekkari” tiedon rohtoineen kuin myös ”lääkäri” keinoineen parantaa halua osata ja ymmärtää.

Peruskoulu tasapäisti ja se oli aikakausituote – hyvä niin, aikansa

[ ... Ei oppi ojaan kaada, vai mennäänkö nyt ojasta allikkoon? ~ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001236668.html - ]

Tänään elämä, maailma ja vaikutesuhteet kuin syyn ja seurauksen lait hahmottuvat yhä hankalammin |3, koska muuttujien määrä tiedostettuna kasvaa koko ajan. Me elämme dynamiikassa, jota ohjaa markkinointi ja mainonta. Onko nykyinen peruskoulujärjestelmä tähän päivään liian staattinen? |4

Olemme väkevästi tiellä kohti itsekkäämpää näytön ja vertailun taloutta. Kateus pitäisi valjastaa positiivisesti ajamaan harmoniaa, mihin kukin vaikuttajalokeroon asemoituu, olematta sokea, vaan oman osaamisalueensa reunalta maailmaa havainnoiva utelias ihminen.

Anna kaikien kukkien kukkia ja poimi kirkkaimmat – unohtamatta himmeämpiä

Kirkkain on tavoite – muun muassa nyt Brasilian Olympialaisissa. Niin koulussakin kilvoitellaan, ja tässä kisassa kaukoidän valtiot ja niiden yhteiskuntamentaliteetti ajaa meistä ohi – he haluavat tietää, osata ja ymmärtää. Heillä uteliaisuus ajaa kiihdytyskaistalla – pitää tietää koko ajan enemmän.

Vanha sanonta kertoo: ”Mitä enemmän tiedät, sen enemmän ymmärrät, että tiedät kokonaisuuteen nähden yhä vähemmän. Tieto jakaantuu yhä pienempiin lokeroihin ja uusi tieto synnyttää aina useita uusia kysymyksiä – kaiken tietoa ei ole olemassa, kuin vain sillä viimeisellä hetkellä, kun saatu lainatieto sammuvista aivoista synaptiikan pysähtymisenä antaa sen lopullisen valon, kun se viimeinen säde sammuu. Tapahtui luovutus.

Mitä teemme, jotta lapsemme ja heidän lapset pärjäävät?

Vastaus on helppo. Panosta siihen sinulle toiseen annettuun tehtävään, joka alkaa yhtymisen jälkeisen syntymän jälkeen. Lisääntymisen ohella meillä on toinenkin projekti: Saata jälkeläisesi tielle, jossa hän/he voi/voivat onnistuneesti jatkaa myös sukuaan ja kasvattaa uudet polvet, jotta geenivirtasi ei katkea.

Tie on oppiminen, oppi tulee halusta ymmärtää

Kannusta uteliaisuuteen, luo kysymyksiä, tee havaintoja yhdessä lapsesi/ lapsiesi kanssa – tutki, kaiva ja pengo. Mikään heräävä kysymys ei ole tyhmä, sillä vain kysymyksien myötä löytyy vastauksia.

Me emme ole tasalaatuisia, vahinko, sillä näin ei (täyttä) tasa-arvoakaan voida saavuttaa kuin vahvalla byrokratialla |5. Laadukas kestää, ja oivaltaja löytää toimeentulevamman tien – urallaan sinne jonnekin, jonka päämäärästä pitäisi jokaisen päästä päättämään. Tässä on se ydin. Päämäärä!

Päämäärä

Jos lapsi ei saa asettaa pieniä suuria päämääriä, ei ole myöskään tavoitteellisuutta. Päämäärän saavutus on ponnistelun tulos. Tuloksesta nautitaan ja se luo uusia kysymyksiä ja uusia tavoitteita. Luo tavoitteille tilaa, jäsennä ne lapsellesi ikäkausittain, älä projisoi omaasi, vaan katso lasta – hän on oma maailma, hän ei ole sinä, jonka kautta koetat toteututtaa haavaitasi.

Haave

Haave voi olla yhteinen, tällöin synkronoi molempien halu päästä maaliin, välietappiin ja tarkastelupisteelle – yhdessä. Anna vinkkejä, anna mahdollisuuksia löytää se omin, lapsen omin. Kerro karikot, ja esteet – älä tuputa liiaksi mieltymyksiäsi, ellei niitä kysytä. Silti olet esimerkki ja kiintöpiste.

Lapsen uteliaisuus lähtee sinusta, ja siitä kuinka ruokit sitä. ”Älä tee niin kuin minä teen – vaan niin kuin minä sanon”; tämä vanhan papin virsi on taakse jäänyttä elämää. Nyt ollaan seurattava kohde, joka luo vastuuta ja näkemyskykyä huomiseen – sillä lapsesi elää myös silloin, kun sinä et enää elä – ja tällöin pitää olla jo valmis kohtaamaan huominen, ylihuominen – aina uteliaana.

Opettaja

[ Huominen pelottaa monia ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/11/pelko-huomisen-tuntemattomuudesta.html - ]

Koulu on lataamo ja virkistämö, jossa virkistäjät tekevät ansiokasta ja yhteiskuntatärkeää työtä huomiselle ja ylihuomiselle. Opettaja on keskiössä, sillä hän on usein enemmän lapsen kanssa kuin tämän omat vanhemmat – vieläpä laatuaikana, osallisena, mukana siinä temmossa, jota luotu vilpitön uteliaisuus ruokkiin.

Tässä tulee se ero – kaikki eivät ole eikä pidäkään olla yhtä uteliaita ja luovia. Toinen tulee tietämään enemmän kuin toinen |6, silti yhteiskunta tarvitsee jokaisen jäsenensä – kaikille on paikka, kunhan tie siihen paikkaan osoitetaan ja risteyksissä annetaan riittävä opastus – liikennevalojen käyttäjä on tärkeässä tehtävässä.

Vihreällä mennään ja punaisella odotetaan – opettaja antaa taidon hallita itse oman elämän liikennevaloja, toisin kuin meillä liikenteessä – signaalit annetaan jostain muualta. Oman elämän liikennevalot ohjataan yksilöllisesti itse, lopulta – kun opettaja ja vanhemmat ovat antaneet niiden käyttöohjeet riittävän monipuolisina.

Hyvä mieli – parempi tieto!

***

…

|1 Tyttöjen ja poikien pisa on erilainen - entä itäisestä Suomesta Helsingin eliittilukioihin - Ressuun ja Norssiin nähden? http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016080922048691_uu.shtml -

|1 ” … Nyt on tuhkaa ripoteltu pisa-tutkimustuloksien vuoksi. Nuorisomme ei ole enää maailman parhaita – näinkö muuten koskaan olivatkaan. Millainen on maailman paras? Menimmekö vipuun ja tyydyttelimme itseämme, kun pärjäsimme tutkimuksissa, joiden täyden totuuden näkemystä ei kukaan edes varmuudella tiedä. Joka tapauksessa nyt droppasimme pisassa – olemme kallellaan päin, kuin Pisan torni ikään.

Mikä meni vipuun? Lapset syntyvät perheisiin toivottuina hedelminä. Lapsia pitää kasvattaa – se on vanhempien ylivoimaisesti tärkein tehtävä – eikä niinkään näyttö- ja vertailutaloudessa kiirehtiminen. Golf ei ole kasvattamista. Rotary klubi ei ole kasvattamista. Reippailla viikkorahoilla ei korvata kasvattamista ja hyvitetä poissaoloja. … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/tyttojen-ja-poikien-pisa.html -

|2 ... Takavuosien kiireiset vanhemmat, omat menot ja kiinnostus pubielämään jättivät monet lapset ja nuoret yksin kotiin, kadulle tai vääriin kaveripiireihin. Hinta on nyt kova, karu ja tyly. Mikä meni pieleen? Koulu ei voinut korvata puuttuvia vanhempia, jotka olivat osin jopa sokeita, kunnes totuus rävähti silmille. Nyt tulee löytää korjaussarja ja se on suuri juttu ja se alkaa omien silmien avaamisella.

|3 … Monimutakistuva yhteiskunta vaatii yhä jäsennellympää osaamista, tarkempaa tietoa, erikostumista ja silti yleistiedon pitäisi olla riittävällä tasolla, että tulee toimeen muiden kanssa – vuorovaikutksessa, myös vapaa-ajallaan ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/08/monimutkaistuva-yhteiskunta-vaatii-yh.html -

|4 ... Uteliaisuuden esiin kaivaminen tuottaa luovuutta, luovuus taas intoa oppia uutta. Uuden oppiminen aikaansaa innokasta kokeilua ja kokeilu nostaa esille keksintöjä ideoiden piristäminä. ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/grahn-laasonen-koulun-kehityssuunta-on-vaara/6020448 -

|5 ” … Tosiasioita on ainakin kaksi – yhteiskunnat teknologioineen ja säätelyineen monimutkaistuvat kuin myös tasa-arvon valvonta demokratiana lisääntyy, byrokratian kasvaessa. Toinen tosiasia on se, ettei meillä kaikilla ole yhtä hyvät lähtöedellytykset – puutteena geeniperimä, raha, asumisolosuhteet, vanhempien ymmärrys kasvatuksen ja ohjauksen merkityksestä kuin joidenkin heikkous ihannoida katujen lakia --- … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/lahjakkuuden-louhintaa-varttuvista.html -

|6 ” … Tytöt ovat ahkeran kiltisti päämäärätietoisia esikuviensa myötä astumaan lukion kautta akateemiselle tielle ja myöhempiin johtaja- ja päättäjäasemiin yhteiskunnassamme. Peruskoulumme suosii tyttöjen säntillisyyttä, ohjautumisherkkyyttä ja yleistietouteliaisuutta. Tytöt ovat "parempia" lukioiden käytäville.
Pojat ropaavat ensin kaikkea mitä käsiin tarttuu, sitten pojat ropaavat fillareita, mopoja ja lopuksi tuunataan corollia ja astroja. Kaikki mikä kädessä taipuu viehättää yhä useampia poikia. Nuoret miehet ovat luulleet itsestään enemmän kuin nuoret naiset. Miehet ovat osanneet pyytää palkkaa rohkeasti, itsevarmasti ja jopa yli taitojensa - näin on hiljalleen muodostunut 'ikiaikainen' palkkatasoero miesten ja naisten välille … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kulutussuuntautunut-markkinointi-ohjaa.html -

...

EKSTRA

Suomessa nuorisotyöttömyys pahenee. Hallituksellamme ei ole homma hanskassa, ja kohta hanska on nuorten nyrkissä. Tukholmassa työttömät ja maahanmuuttajat mellakoivat; kuten jo vuosia sitten Pariisissa – jossa ei vältytty kuolonuhreilta.

Miksi ihminen mellakoi; vastaus on yksinkertainen – on tekemisen puute, on samankaltaisia rohkaisemassa ja löydetään yhteinen kohde – oli se sitten väärä tai oikea. Eurooppa on kulttuurien sulatusuuni, uskontojen ristiriitakenttä ja kielten keskinäinen sekamelska, jossa harva tulee ymmärretyksi halutulla tai tahdotulla tavalla. ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/nurison-aktiivienergia-pitaa-osata.html -

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

…

AL | US | PZ | VU | BL | BL | BLOG 86042

DOC uteliaisuus johtaa osaamiseen_10082016.doc – OpenOffice.org Writer

PVM 10082016

1351 | 11438

.

Lahjakkuuden louhintaa varttuvista nuorista

Piirros ~ http://www.mensa.fi/wordpress/wp-content/uploads/2017/12/pro_gradu_matti_gronlund.pdf - lisätty 25042020.

*

Lisävuosi tietämättömille nuorille – 10-luokka valituille, vai yksilöllinen koulutus lahjakkuuksien ja ominaisuuksien mukaisesti. Emme tiedä, koska päämäärät ovat eri aatteilla (puolueilla) niin erilaiset. Toiset vaalivat yksilöllistä kilpajuoksullista menestystä ja toiset vaativat inhimillistä tasa-arvoa ja ristiriitoja herättävää tasapäistämistä.


Tosiasioita on ainakin kaksi – yhteiskunnat teknologioineen ja säätelyineen monimutkaistuvat kuin myös tasa-arvon valvonta demokratiana lisääntyy, byrokratian kasvaessa. Toinen tosiasia on se, ettei meillä kaikilla ole yhtä hyvät lähtöedellytykset – puutteena geeniperimä, raha, asumisolosuhteet, vanhempien ymmärrys kasvatuksen ja ohjauksen merkityksestä kuin joidenkin heikkous ihannoida katujen lakia ---



Koulutus on numero kolme – heti lisääntymisen ja kasvatuksen jälkeen se on oleellinen ominaisuus jatkumossa, jos tavoitteena on yhteiskuntakelpoisuus, vastuunkanto ja sukupolvisopimuksen ylläpito.


[ = Sukupolvisopimuksella tarkoitetaan aktiiviväestön huolehtimisoikeudesta ja -velvollisuudesta jo aktiivityönsä tehneitä kohtaan– tosin meillä siihen on varattu etukäteiskerättyä rahaa (paljon tapertila olevat eläkevakuutusyhtiöt) – kultakin kykyjen ja mahdollisuuksien mukaisesti]




[2006] Monimutkaistuva yhteiskunta vaatii yleissivistävämpää, empaattisuuteen pyrkivää, kilpialua edistävää ja lopussaan kjatkuvan erikoistumisen kouluttamista – päivityksineen ja yllättävine tilanteineen, joissa pitää vaihtaa alaa radikaalisti --- ~ ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/08/monimutkaistuva-yhteiskunta-vaatii-yh.html -

Normaaleissa tapauksissa jokainen lapsi syntyy lähtökohdiltaan suunnilleen samoissa menestystekijöissä tähän kulutuksen täyttämään markkinamaailmaan. Lapsen kaksi ensimmäistä vuotta on superoppimisen aikaa, joka ei enää koskaan palaa. Monimutkaistuva yhteiskunta vaatii jatkuvaa läpi elämän tapahtuvaa kouluttautumista.

Yksi maailman rikkaimmista miehistä,

Microsoftin perustaja Bill Gates, peräänkuuluttaa amerikkalaisten menestymättömyyttä maailman yliopistojen "taitavuuskilpailuissa". Kaukoidän nousevat maat tuottavat nyt yliopistoistaan uusia ahkeria ja uteliaita kykyjä luomaan uutta markkinatalouden ihmettä vanhoihin kulttuureihinsa.

Kisa maapallon työn ja koulutuspaikkojen uudelleen jaosta on käynnistynyt

Koulutus ja motivaatio ymmärtää ovat monimutkaistuvassa yhteiskunnassa kaiken perusta. Toinen perusta on havaita luonnon kestokyky ja ihmisen jaksamisen rajat. Elämä ei ole pelkästään työlle ja ansainnalle. Elämä on itseasiassa vuosimiljoonia ollut geenistön eteenpäinvientiä, turvaten sukulaisuusominaisuukisen siirtymä tulevaisuuteen.
Lapsien uteliaisuus on suurimmillaan ennen noin kahta ikävuottaan. Oppimisen prosessit ovat tuolloin hyvin voimakkaita ja tuolloin tapahtuva huolehdinta, yhdessäolo ja yhteenkuuluvuuden luonti ratkaisevat paljolti, kuinka tulevaisuus sujuu.

Varttuva lapsi oppii vanhemmistaan,

mutta useasti vaikutteet tulevat kiirerytmisessä markkinamekanismissa enempikin koulusta, kaduilta ja kavereilta. Vaikutteet ja mallit imetään alussa äidinmaidosta ja myöhemmin myös ulkoisista tekijöistä, joiden vilpittömänä vaikuttimena ei ole lapsen ja nuoren aito kehitys.

Kehityksen aitouden ja vilpittömyyden takaavat vain vanhempien pyyteetön esimerkki, oppi ja mallin näyttö uteliaisuuteen ja jatkuvaan haluun oppia vapaaehtoisesti itsestään ja ympäristöstään.

Vielä peruskoulun alaluokilla lähtökohdat ovat suunnilleen samat

Motivoiva leikkimielisesti kilpailuhenkinen yrittäminen ja oppimisen uteliaisuus rakentavat pohjaa yksilölliseen ja myös tiimihenkiseen kehitystyöhön ensin oppimisena ja myöhemmin työtehtävissä osaamisena. Uteliaisuus ratkaisee. Kysymykset ovat luodut ratkaistaviksi.

Esimerkki ja omat toimenpiteet malleina lapsilleen ovat avainasemassa

Jos luet paljon, on todennäköistä, että lapsesikin lukevat. Jos rakentelet kädentaitojasi paremmiksi, niin todennäköisesti lapsesikin ryhtyy vasaraan, ruuvimeisseliin ja yleismittariin. Jos harrastat luonnossa kulkua, niin voisi arvata lapsenkin omaavan vilpitöntä hyväksyntää luonnonarvoihin.

Suurin arvo on kuunnella mitä lapsille ja nuorille kuuluu

Ole myös utelias jälkikasvuasi kohtaan. Älä pakota, äläkä ohjaile omien tarpeidesi mukaisesti. Kannusta uteliaisuuteen pohtia uusiakin malleja ja oppisuuntia. Ennenkaikkea anna aina vastaus kun kysytään, älä makaa sohvalla ja vastaa työkiireidesi selityksella väsyneestä olosta johtuvaa osallistumattomuutta.

Osallistu ja opasta aina kun huomaat epätietoisuutta

Älä myöskään yritä tuputtaa omia epävarmoja tai nimen omaan niitä luulemiasi varmoja mielipiteitä. Anna ratkaisun avaimia, kehoita pohdintaan omaehtoisesti, mutta älä jätä koskaan lopulliseen pulaan.

Osoita hyväksyntää!

Lopuksi lapsille ja nuorille voisi osoittaa hiljaista hyväksyntää onnistumisista ja vilpitöntä iloa tavoitteiden saavuttamisesta. Lapselle ja nuorelle on tärkeintä havaita vanhempien tyytyväisyyttä heidän itsensä aikaansaamista onnistumista.

Lapsien menestyksellä ei kannata koskaan ylpeillä omissa kaveripiireissään;

he eivät ole aikuisten menestysnappuloita oman menestymättömyyden korvikkeeksi. Uusi sukupolvi on kuitenkin aina omansa näköinen ja toimii uusien vaikuteyhdistelmien ohjaamana, jossa vanhemmat ovat yksi tärkeä osatekijä.

...

Suomen tulevaisuus on juuri nyt kouluissa ja opinahjoissa. Antakaamme heille menestyksen avaimia, joilla ongelmalukot avautuvat pohdinnan jälkeen, mikä on mihinkin sopiva avain.

...

EXTRA – Tyttöjen ja poikien pisa-tutkimuksen tulos

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/tyttojen-ja-poikien-pisa.html - [BLOG/il]

…

KUVATEKSTI - Oye como va - sointui kauniisti lauluksi hyvin tyttövaltaisesta esiintyjäjoukosta estraadilta, missä nuoriso esitti osaamistaan kiinnostuneille vanhemmille lukion avoimien ovien päivillä 12. marraskuuta 2005. Ressun lukio – Helsinki.

...

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

...

AL – US – Vf – IL

doc.: elamankoulutus_13122013.doc – OpenOffice Writer

BLOG 27850

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/04/kaikki-koulut-eivt-voi-olla.html - [BLOG/il]

604 | 5555

Tyttöjen ja poikien pisa

Graf.: ~ https://www.opettaja.fi/ajassa/pisa-tutkimus-suomessa-hyvat-oppimistulokset-ja-oppilaiden-hyvinvointi-yhdistyvat-poikkeuksellisella-tavalla/ - (piirros lisätty 03122020)

*

Nyt on tuhkaa ripoteltu pisa-tutkimustuloksien vuoksi. Nuorisomme ei ole enää maailman parhaita – näinkö muuten koskaan olivatkaan. Millainen on maailman paras? Menimmekö vipuun ja tyydyttelimme itseämme, kun pärjäsimme tutkimuksissa, joiden täyden totuuden näkemystä ei kukaan edes varmuudella tiedä. Joka tapauksessa nyt droppasimme pisassa – olemme kallellaan päin, kuin Pisan torni ikään.

Mikä meni vipuun? Lapset syntyvät perheisiin toivottuina hedelminä. Lapsia pitää kasvattaa – se on vanhempien ylivoimaisesti tärkein tehtävä – eikä niinkään näyttö- ja vertailutaloudessa kiirehtiminen. Golf ei ole kasvattamista. Rotary klubi ei ole kasvattamista. Reippailla viikkorahoilla ei korvata kasvattamista ja hyvitetä poissaoloja.

Kasvattamista ei voi sälyttää opettajille, päiväkodin ohjaajille, neuvolatädeille eikä papeille kuin poliiseillekaan. Kyllä me vanhemmat olemme se oleellinen mallin näyttäjä – esimerkki, tuki ja turva. Unohdimmeko jotain, kun kylvimme lahjoja, nintendoja, xboxeja, pelejä, kännyköitä, mopoja … mopoautojakin - miten näytimme mallin ja esimerkin?

Työt ovat nyt sitten ”parempia” kuin pojat –

kaikissa pisan tutkimusalueissa. Luotammeko siihen vai ymmärrämmekö tyttöjen ja poikien erilaisen lähtökohdan, päämäärän ja geeniperimän. Epäilemättä kin osaavat asiansa, kunhan heillä olisi riittävä kurinpito- ja esimerkinnäyttövalta. Huuli pyöreänäkö ihmettelemme nyt!

…

Miten me kirjoitimme tyttöjen ja poikien tilanteista kouluissa ja opinahjoissa – kun televisio, elokuvat, pelit ja muut katu-uskottavuuden reliikit ja virtuaalit ohjasivat lapsukaisiamme, kun meitä vanhempia usein ei juuri kotona näkynyt – kun oltiin töissä, töissä, ylitöissä ja klubilla ---

Kulutussuuntautunut markkinoiti ohjaa tytöt ja pojat eri lähtöruutuihin

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kulutussuuntautunut-markkinointi-ohjaa.html - [BLOG/il]

[ 2007 … eduskunta sai ennätysmäärän naisia eduskuntaan, heitä on kuitenkin vähemmän kuin suhteellisen osuus kansasta "edellyttäisi" - tytöt suuntaavat lukioihin ja pojat enemmän pajoille ja linjoille käden töihin ... ]

Työpaikoilla nuoret naiset aloittaisivat pienemmällä palkalla kuin miehet. Suomesta on katoamassa monien vientialojen kilpailukyky kokonaispalkkakustannusten vuoksi. Kädentaitotyöt nousevat palkkaluokissa ja tekijöiden puutetta havaitaan miltei kaikissa mm. rakennusalan tehtävissä.

Tytöt

Tytöt ovat ahkeran kiltisti päämäärätietoisia esikuviensa myötä astumaan lukion kautta akateemiselle tielle ja myöhempiin johtaja- ja päättäjäasemiin yhteiskunnassamme. Peruskoulumme suosii tyttöjen säntillisyyttä, ohjautumisherkkyyttä ja yleistietouteliaisuutta. Tytöt ovat "parempia" lukioiden käytäville.

Pojat

Pojat ropaavat ensin kaikkea mitä käsiin tarttuu, sitten pojat ropaavat fillareita, mopoja ja lopuksi tuunataan corollia ja astroja. Kaikki mikä kädessä taipuu viehättää yhä useampia poikia. Nuoret miehet ovat luulleet itsestään enemmän kuin nuoret naiset. Miehet ovat osanneet pyytää palkkaa rohkeasti, itsevarmasti ja jopa yli taitojensa - näin on hiljalleen muodostunut 'ikiaikainen' palkkatasoero miesten ja naisten välille.

Kilpailukykymme ulkomaille paranee hiljalleen, kun korkeampi palkkaisille aloille suuntautuu paremman ja pidemmälle menneen koulutuksensa myötä enemmän naisia - palkkatasot alenevat, koska nuoret naiset ovat varovaisia, realisteja ja "järkevämpiä" palkkapyyntöjensä suhteen. Naisilla ei ole miehille pakonomaista palkkataistelua paremmuuden osoituksena - naiset arvostavat enemmänkin itse tehtäviä, tiimejä ja kokonaisuutta.

Äidit ohjaavat enemmän kuin me miehet tajuamme!

Äidit haluavat lapsensa ja tyttärensä eliittilukioihin ja sitä myötä akateemiselle tielle vastuisiin ja vaikutustilanteisiin. Kärjistäen isät joko loikoilevat sohvalla, pubissa tai loputtomissa ylitöissä ja pitkästyttävän turhauttavissa kokouksissa vierailla paikkakunnilla - ainakin muun perheen mielestä.

Miehet mittelevät vallasta, palkoista, optioista ja bonuksista. Naiset pohtivat osatekijöiden vaikutuksia järkevän kokonaisuuden muodostumiseksi. Ikiaikaisen geeniohjauksen myötä nainen näkee harmoniaa ja palapelien palojen siisteyttä, kun mies taas näkee uhkia, konflikteja ja vastakkainasettelua geeniohjauksessa ja reviiriajattelussa. Nainen kokoaa ja mies hajottaa.

Tyttöjen suuntaus korkeampaan,

mutta ei välttämättä parempaan koulutukseen tulee ohjaamaan koko yhteiskuntaa. Poikien suuntautuminen käden töihin tulee nostamaan entisiä duunariammatteja ansaitsemaansa arvostukseen ja näin muodoin nostamaan palkkatasoja siellä, ellei sitten ulkomaalaisvahvistukset hillitse palkkatasonousua.

Naisten laajempi hakeutuminen entisiin, jopa yliarvostettuihin, valkokaulusammateihin taas tulee laskemaan niiden palkkatasoja, joka tuo sitten kaipaamaamme kilpailukykyä nimenomaan vientialojen avainaloihin.

Tyttöjen ja poikien suurin esimerkki-imu lähtee markkinoinnista,

joka alkaa jo heti siinä vaiheessa kun lapsi tiedostaa television. Telkkarista lähtee vahva vaikute urasuuntaukselle - mainokset iskostavat, tyypittävät ja kohdistavat ihanteita kuluttamisen maailmaan kokemaan halustaan, sielustaan ja ruumiistaan malleja, jotka rakennetaan mainostoimistojen piirustuspöydillä.

Tytöt ohjataan suuntiinsa ja pojille annetaan suuntavilkut tahoillensa. Erilaistuminen rakennemuutoksena koittaa vahvimmillaan valinnoissa lukion ja ammattikoulujen välillä - osan jäädessä ajalehtimaan, koska perinteellistä kotiohjausta ei ole saatu nuorten kaipaavasta tarpeesta ja halusta huolimatta.

Pojat tulevat taivuttamaan putkia,

nostamaan elementtejä, korjaamaan jakokaappeja sekä laskemaan asfalttia. Näiden töiden arvostus nousee miehisen egon mukana, koska kukapa mies aliarvostetussa työssä olisi - miehinen reviiritaistelun itsetunto näkee tarpeellisuutta entisissa aliarvostetuissa ammattiryhmissä.

Tytöt taas opettavat, suunnittelevat, logistisoivat ja hoivaavat tasaisella järkevyydellä - ilman miesmäisiä intohimoja - tehtäviä, arkitoiminnallisesti molemmat jalat maassa. Näistä tehtäväjakaantumisista kohtaa myös tuleva palkkatasa-arvo.

Loppuosa palkkaeroista miesten ja naisten väliltä poistetaan hyvin yksinkertaisesti:

Miehet pudottavat sen naisia suuremman osuutensa pois seuraavassa palkkatarkistuksessa ja kas - näin syntyi taas uutta kilpailukykyä vientitoimintaamme - olemmahan monilla aloilla tuskaisen ylihinnoiteltuja kovaan kansainväliseen työn uudelleen jakoon nähden.

...
^Lopuksi:

Uuden eduskunnan tärkeimpiä tehtäviä on panna alulle täysin uusi pohdinta kokonaiskoulutusjärjestelmästämme alkaen jo ajasta ennen nykyistä peruskoulun ala-astetta [ vakavuudella ].
On myöskin mukavaa ja hyödyllistä vastakkaisten sukupuolien ollessa kiinnostuneita edelleen toisistaan, tekemättä siitä kuitenkaan sen vakavampaa vastakkainasettelua [ keveydellä ].

...
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

KESKUSTELU --- TIEDE

...
Kuva
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/430629644/

Kuvateksti:
Kalevala oli miesvaltainen eeppos suomalaisuuden juurista ja tarustoista merkiksi omaleimaisuudesta, josta suomalainen voisi olla terveesti ylpeä - oli sitten takaa siintävästä lukiosta valmistuneiden tyttöjen osuus jo reilu 65% tai ei. Mainittu lukio on Suomen paras, tai sitten se toiseksi paras on eri mieltä - koulujen välillä on vallinnut ikiaikainen mittelö Suomen mestaruudesta - poikien villitsemänä tyttöjen katsoessa vierestä reviirihärkien paremmuustaistelua.

Kuva
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/430629636/

Kuvateksti:
Oye como va - sointui kauniisti lauluksi hyvin tyttövaltaisesta esiintyjäjoukosta estraadilta, missä nuoriso esitti osaamistaan kiinnostuneille vanhemmille lukion avoimien ovien päivillä 12. marraskuuta 2005.

Kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä. 12. marraskuuta 2005. Copyright by Ilkka Luoma 2005.

…

doc.: pisa_tytot_pojat_04122013.doc – OpenOffice Writer

Aiheeseen hyvin sopiva kappale (Tapani Kansa - ”Kuljen taas kotiin päin” ~ http://youtu.be/7N2zVUNHbeI - [yt]

AL – US – VF – IL

…

866 | 7881

Ketkä maksavat kouluttautumisen - hyödyn saajat -ko?

Uutisointi löysi yhteisen EU-kohtaisen uutisaiheen – Unkarista opiskelijat haluavat suuremman ja leveämmän leivän toivossa ”parempiin EU-maihin” töihin. Samaan aikaan Suomessa pohditaan koulutuspaikan – yliopisto tms. opinahjon maksulliseksi panoa, muille kuin EU-kansalaisille.

Suomi saa paljon uusia ja vereksiä mahdollisuuksia houkutellessaan muualta maailmasta ahkeria opiskelijoita vähäveriseen maahamme. Teknistyvä ja monimutkasituva yhteiskuntarakenne tarvitsee yhä syvemmin ja kohdistetummin koulutettuja osaajia, joilla olisi vieläpä intohimo tehdä itsensä ja yhteiskuntansa eteen mitattavaa työtä.

Monesta maasta osaava, suurempaa ostovoimaa hamuava ja/tai muutoin utelias juuri valmistuneiden opiskelijoiden joukko haluaa kansainvälistymistä, kieliharjoittelua tai haastavampia uramahdollisuuksia. Yksilönvapauden nimissä ok, varsinkin jos valmistunut nuori palaa isänmaahansa lisätiedoilla ja -taidoilla varustettuna ottaakseen osaa yhteiseen tulontasaukseen.

Maasta poistuville valmistuneille siirtomaksu?

Pitäisikö maasta heti valmistumisensa jälkeen poistuvalle säätää velvollisuus maksaa joidenkin sääntöjen puitteissa opiskelunsa valtiolle ja yhteiskunnalle – kuitenkin eräät oppisuunnat kustantavat yhteiskunnalle jopa 150.000 euroa. Onko oikein vaatia tätä yhteiskuntarahaa takaisin siinä tilanteessa, jossa selvästi pidemmäksi aikaa/ ”lopullisesti” muuttaa hyödyntämään saamaansa oppia toisen yhteiskuntajärjestelmän piiriin?

Pitäisikö esimerkiksi meiltä Suomesta muuttaneen valmistuneen nuoren vastaanottajamaan maksaa valtiollemme jokin aloittain määritetty summa luovuttajavaltiolle – esimerkiksi lääkäristä siirtoraha olisi vaikkapa 100.000 euroa? Urheilun pelaajamarkkinoilla maksetaan siirtorahaa potentiaalisesta pelaajasta, jonka oletetaan aikaansaavan maksavalle seuralle menestystä js sitä kautta tuloja.

Voisiko siirtomaksuista tulla joskus huutokauppa, jossa osaajia haluavat valtiot maksavat siirtorahaa ”parhaista eniten” -mentaliteetilla. Syntyisikö osaamismarkkinat, joissa ”rahalla saa ja taidoilla pääsee” – siirtorahan saisivat valtiot sen osuuden puitteissa, mitä itse kouluttaminen on yhteiskunnalle maksanut?*]

…

^*] Siirtoraha olisi vähintään kouluttautumisen hinta yhteiskunnalle miinus opiskelijalle itselleen sälyttyneet lainat yms., jotka valtio voi maksaa pois siirron tapahtuessa ja näin saada kokonaissiirtosummana tulontasausrahastoihinsa koko maksettava potti.

Todellisuutta vastaava lukukausimaksu?

Olisiko meidän Suomessa säädettävä lukukausimaksu erilaiseksi, siis lähemmäksi todellisia yhteiskunnan koulutuskustannuksia vastaavaksi summaksi, muualta kuin EU-alueelta saapuville. Miten esimerkiksi ahkerat ja nopeasti valmistuvat kiinalaiset keräisivät vaikkapa 10.000 euron lukukausimaksun, päästäkseen lännen onnelaan – tyrehtyisikö ”opiskelijatulva” maahamme?

Korkeaa sivistystä [^?] ja kädentaitoa huippuosaajina

Suomessa, korkean teknologian ja monimutkaisten yhteiskuntasääntöjen maassa, tarvitaan yhä korkeammalle/ yksilöllisemmin koulutettuja osaajia. Osaajilla olisi vielä intohimoa tehdä uutteruudella työtä saavuttaakseen riittävän tulokertymän muun muassa tulontasausta paikkaamaan, kun kaikki eivät aina niin ahkeria, motivoituja ja osaavia ole. Riittääkö meidän oma opiskelija-aines muuttovirtojen ja uteliaisuuden EU:ssa, jossa kansainvälistyminen on osa kilpailua paikoista ”auringossa”.

…

^?] Filosofisesti herää väkisinkin mietintä mitä ”korkealla sivistyksellä oikeastaan tarkoitetaan.

Elleivät omat rahkeet riitä, on voimaa ja ahkeruutta saatava muualta;

tällöin eivät korkeat lukukausimaksut saata innostaa, kun/jos opinahjojemme vetovoimaisuuskaan ei houkuta, toistaiseksi. Kuinka toisaalta pidämme omat opiskelijamme omassa yhteiskunnassa maksamaan valmistuttuaan yhteiskunnalle opintorahat, kaikkinensa – uhkana, että veronmaksukyky karkaa ”muille maille vierahille”.

Millaiset velvollisuudet latautuvat kansalaisillemme,

jotka syntyvät kiistatta erääseen yhteiskunnallisesti ja sosiaalietuuksiltaan parhaimpaan maahan maailmassa? Pitääkö näitä velvollisuuksia korostaa vastapainoksi sille, että usein peräänkuulutetaan oikeuksia, mitä suomalaisuudesta suomalaiselle itselleen irtoaa.

...

Ylläolevien asioiden osalta maamme johdon on tehtävä kauaskantoinen periaateohjelma, strategia ja operatiiviset säännöt huolehtimaan riittävän osaamisaineksen saannosta houkutteleviin koulutuspaikkoihimme.

Maailma muuttuu ”eskoseni” - näin tuumataan, mutta meillä on nyt käynnissä - monien huomaamatta – tiukka maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu. Parhaat otetaan ja ”heikommat” 1] jätetään.

…

^1] Heikommuutta ei nyt tässä analysoida, vaan jätetään lukijoiden ahrkintaan mitä tällä voitaisiin tarkoittaa ja mitä se syvimmiltään merkitsee.

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

^PS

Perusteellisemmat viitteet ja asialinkit varustetaan myöhemmin – kun ne ideoidaan saatavien palautteiden pohjalta.

Doc.: koulutus_maksaa_05112013.doc – OpenOffice.org Writer

517 | 4955

Emme hae enään työtä, vaan etsimme tarpeita, jotka täytämme

[ ... Alkanut presidentinvaalikampanja tuo työn merkityksen kaikkien pääohjelmaksi. On mielenkiintoista, että lähestyvät vaalit kirvoittavat huolenpitoa työn kansalaisoikeudesta ja -velvollisuudesta. Työmentaliteetti on muuttunut pätkä- ja määräaikaisiksi työtehtäviksi. 

Pätkätyö antaa mahdollisuuden omaehtoiseen itsensä kehittämiseen ollakseen kilpailukykyisempi oman henkilökohtaisen ajan myymisessä työnantajien tarpeisiin ... ]


Tulevaisuudessa emme enää hae työtä, 

 ... vaan etsimme omalle osaamisellemme sopivinta ostajaa, jonka vakuutamme ottamaan meidät työhön vetoamalla omaan juuri siihen ongelmaan tai tavoitteseen sopivaan osaamiseen ja ratkaisijaan. Aiemmin normaalina pidetty ns. toistaiseksi työ muuntuu projekteiksi, jotka tuovat haastesisältöä elämäämme. 

Työrupeamat ovat itsellisiä tavoiteprojekteja, joihin voimme joutua erikoistumaan kuitenkaan unohtamatta yleisosaamista, koska työyhteisö muuntuu projektien myötä.


Elämämme voi muuttua jatkuvaksi opiskeluksi ja työksi soveltaen dynaamista osaamistamme; 

 ... meille syntyy jatkuvan muuntumisen työhistoria ja CV-karriäärimme joustaa hyväksymään vaihtelevan tulotason, jolloin myös verotuksen vaatimukset tasaavana elementtinä haasteellistuvat. Työnteon vastuu ja velvollisuus yhteiskunnallisesti hyödyllistyy tavastamme hyväksyä dynaamisen palkkauksen, joka tukee kokonaiskilpailukykyämme. 


Ikuisia virkoja ei enää synny, 

 ... vaan hyväksymme jatkuvan itsensä kehittämismallin myötä koko elämän läpi jatkuvan koulutuksen. Kotiäiti- ja koti-isäroolit lisääntyvät lapsiemme eduksi vanhemman ollessa enemmän vuorovaikutuksessa jälkikasvumme kanssa.

Työvoimapulan [!] iskiessä maahamme jo lähivuosina, tulee markkinoille imua uusista työntekijöistä, jolloin joudumme hyväksymään uudet kulttuurit ja toimintatavat. Tätä ennen on oltava valmiina markkinat haistava koulutusjärjestelmä; sitä koulutetaan, mitä tarvitaan ja ihminen ei ole periaatteessa koskaan valmis, vaan jatkuvassa koulutusputkessa pätkä- ja määräaikaistyötehtävien lomassa.


Työnteko on hetki ja elämänosa, 

 .... josta ammennetaan hyödyllisyyden ja tarpeellisuuden tunne. Individualistina länsimaalainen suomalainen näkee uudesti syntyneenä jatkuvan itsensä kehittämisen saaden siitä onnistumisen ja päämäärän toteutumisen riemua. 

Paluu koulunpenkille aika-ajoin kasvattaa omanarvon tunnetta ammattiosaamisen kasvamisesta sekä yhteenkuuluvuudesta ryhmiin, joihin jokainen meistä tulee projisoitumaan kykyjensä ja tavoitteidensa mukaisesti. 

Muuntuva työ ja jatkuva koulutus ovat meidän ylpeys ja mahdollisuus olemassa olevaan maailmanlaajuiseen työn uudelleen jakotaisteluun kapenevasta työn ja tekemisen elintilasta.


Ilkka Luoma

PS. Kappalejaottelu tehty 8. lokakuuta 2015 -eli kymmenen vuotta kirjoituksen laatimisesta.