" .. houkutellaan Suomeen kehitysmaista paras koulutettu väki .. "*

cvc |ARVOITUS|372886|exic

.

Piirros: ~ https://www.eva.fi/blog/2021/09/28/tyovoima-hupenee-suomessa-halyttavan-nopeasti-pelkka-maahanmuuttokaan-ei-riita-paikkaamaan-pulaa/ - ingressiltään näin: 

"Suomesta loppuvat työtä tekevät kädet. Työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä paikkaamaan jo vuosikymmenen jatkunutta työvoiman kuihtumista. Sekään ei yksistään riitä. Työuria pitää pidentää, opiskelupaikkoja tarvitaan lisää ja sosiaaliturvaa pitää kiristää, kirjoittaa EVAn ekonomisti Sanna Kurronen." 

***

..

*Houkuttelu paremmalla palkalla - on nykyajan modernisti hienostunutta kolonialismia!

Herää vakava maailmallisyhteisöllinen kysymys houkuttelusta, jolla yritämme toki omien todellisten tarpeiden pohjalta houkutella lähinnä kehitysmaiden (pitkälle) koulutettua väkeä paremmilla palkoilla meille Suomeen, vaikka nuo kehitysmaat tarvitsevat kipeästi kaiken sen osaamisen, mitä heidän omalle hyvin koulutetulle väelle on kertynyt oppina hoitaa omaa yhteiskuntaa.

.

Todellisuutta näkyy meille tavallisille kansalaisille siinä, missä tehdään sen tyyppisiä töitä, jotka eivät meille "miltei maailman onnellisimmille" enää kelpaa -

.. ahkerat maahanmuuttajat - osin jopa pakolaiset ottavat vastaan juuri noita tehtäviä, jotka eivät kelpaa meille. Miksi näin?

Miksi toisaalta tullut haluaa - on pakko tehdä työtä pienemmällä palkalla?

Ensinnäkin nuo tehtävät ovat ehkä sellaisia mitä vähemmän koulutetut maahanmuuttajat voivat keskimäärin saada - vai? Tosin Wolt-kuskeina ja ilmaismainoksien ja -lehtien jakajina on nähty "lääkäreitäkin", kun heidän kotimaan koulutustaso ei sitten riitäkään meidän suomalaiseen systeemiin ja on tarve saada rahaa, jotta suomalainen lääkärin oikeudet Suomessa saadaan työhön oikeuttavaksi. Entä kielitaito - suomenkieli?

Entä hoitajat, joista on nyt meillä huutava puute?

--

Katso HS ~ https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009228524.html -, otsikoituna näin:

"

Hoitajien kansainvälisten rekrytointien määrät kaukana ministeriön tavoitteista

"

-toimittajana Kaisa Suopanki.

.

Millaisin moraalioikeuksin meillä on osto- ja näyttövoimarahan voimalla tehdä houkutteita, sellaisen rahan ja maallisen menestyksemme voimin, jota ollaan osaltansa epäsuorasti Suomen osalta hankittu muinoisesta (epäsuorasti) kolonialismista, ja nykyisesti kehitysmaiden raaka-aineiden "puoliryöstönä",

.. kun emme ole maksaneet niistä asiallista hintaa, vaan saaneet raaka-ainevaroja puoli-ilmaiseksi ja näin olemme aikaansaaneet kehitysmaille vähintäänkin kulman kautta "jälkeen jääneisyyttä", jos mittaamme eloa materialismina, talouden kasvuhokemana kuin ostovoimana hankkia kaikkia -

.. tarpeetonta; unohtaen kaiken sellaisen, mikä liittyy perittyihin tapoihin, omien reviirien ominaiskehityskulkuineen.

Olemme täältä kehittyneistä valtioista aika oivia sekaantujia | sotkeutujia, ja voimmekin kiteyttää asian tähän:

"Millainen olisikaan Uusi Manner - Amerikat, jos valkoiset eurooppalaiset olisivat tuon intiaanien mantereen jättäneet omaan kehityskulkuunsa - niin millainen se olisi nyt?"

..

Hämmästyttävä kuvapiirros - huumorilla, mutta rankalla todellisuudella - mitä sitten tapahtuikaan!

Entä esimerkki, miten maailman suurin valtio - monin mittauksin - Kiina olisi, jos valkoinen markkinatalous olisi jättänyt Kiinaan menon - tienaamaan enemmän liikevaihtoa, kasvua ja erityisesti voittoja. Toki tiedämme tarkoin syyt miksi Kiinaan hakeuduttiin. Tiedämme myös seuraukset. Tähän palaamme myöhemmin - tarkemmin!

..

EKSTRA

* FB blogisti - Heikki Lehtikunnas

Ihmisten hyväksikäyttöä sekin on kun houkutellaan Suomeen kehitysmaista paras koulutettu väki ja jätetään muut pitämään huolta itsestään niin että kehitysmaa pysyy ikuisesti kehitysmaana?

.

MEDIALINKKI

~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006551340.html - 

"

Leopoldin haamu ulottuu Suomeen asti

"

!! ~ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005998908.html - !!

"Haittaverot iskevät kipeästi köyhimpiin, joten ilmastopolitiikan kylkeen tarvitaan myös tulonsiirtoja" |1

-kehitysmaissa ovat kaikkein materiaalisesti ja kulutusvoimallisesti köyhimmät ihmiset -miten kannamme vastuuta heistä - oman ahneutemme jälkeistoimena? -onko tämä evoluution "tahtotila" ja kehityssuunnan osoittaja?

.

|1 Haittaverojen maksulle perusteet täältä meiltä teollisuusmaista - ovat tässä kahtena linkkinä:

1. ~ https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/b4ff4caa-77cc-496c-ac5a-82e4e79a9289 - 
2. ~ https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/12/ilmastonmuutos-on-ihmiskunnan-kohtalonkysymys-tutki-kuka-paastoista-oikeastaan - 

.

EKSTRA 2

Mekin menetämme hyvin koulutettua väkeä muille maille ~ https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000004891306.html - , tosin nyt näyttää media kirmailevan onnesta, kun Venäjältäkin karkaa väkeä ulkomaille |2. Miten nuo suhteutuvat suhdeluvuin - meillä 5,5 miljoonaa asukasta ja Venäjällä 140 miljoonaa. Onko karkaajia todellisuudessa ja suhteellisesti meiltä enemmän kuin Venäjältä?

|2 ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008675274.html -, otsikoituna näin: 

"Venäjältä käy taas emigranttien virta kuin vallankumouksen jälkeen – koulutettuja kaupunkilaisia pakenee myös Suomen kautta" 

-HS-toimittajana Jussi Niemeläinen.

.

EKSTRA 3

Miten länsi korvaa kehitysmaille aiheuttamansa ympäristöongelmat, jotka jopa tuhoavat sen vähäisenkin elinmahdollisuuden - monissa maissa, jopa hukuttaen ne valtamereen -kärjistäen ilmaistuna, mutta todellisuutta jo lähivuosikymmeninä hipoen ja lopulta osuen. 

Maksammeko velkaa?

Kts. ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/28031-kansalaiskysymys-maksammeko-velkamme-kehitysmaille/ - US/P IJL

.

EKSTRA 4

Suomi ja suomalaiset yrittävät houkutella erityisesti intialaisia työntekijöiksi kehittämään yhteiskuntamme teknologisia ja tietoteknisiä - / ohjelmistollisia rakenteita - vaikka tuntuisi aivan selvältä, että Intia maailman toisena ihmisyhteisönapana (toisen ollessa Kiina ~ 1,4/8,0) väestöpopulaatiollaan noin 1,4/8,0 tarvitsee kaiken osaamisensa itse - ratkoessaan meihin nähden kokonaisuutena megalomaanisia haasteitaan/ ongelmiaan. Meidän täällä Suomessa (0,0055/8,0) tulisi itse omin voimin kyetä ratkomaan tarpeemme - alkaen luottamuksesta huomiseen ja aidosta halusta lisääntyä! 

Kts. ~ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009209391.html - , HS-otsikoituna näin: 

"Suomi haluaa osaajia erityisesti neljästä maasta, mutta vain yhden eteen on tehty töitä" 

-toimittajana Veli-Pekka Lehtonen.

--

Piirros: ~ https://twitter.com/wessmanroger/status/883198018882854912?lang=fi - 

Saksa on saanut merkittävää kilpailuetua runsaasta määrästä maahanmuuttajia - esimerkiksi jo pitkään Saksassa olleiden turkkilaisten avulla. Toinen menestyksen kilpailukyvyn nostaja on ollut erityisen halpa ja pitkään kiristämättömänä virrannut venäläinen maakaasu putkea pitkin - kunnes tulivat EU-pakotteet!

*

|  6  TIEDE  35  |  VU  |  Vapaa sana  |  FB  |  FB BLOG  | Twitter  |  54  SUOMI24  132  |  

..

Rahan määrällä ei ole väliä, kunhan sitä on "riittävästi" oikealla hetkellä

On sanottu, että raha rauhoittaa. Toisaalta on mainittu, että rahalla ei saa onnea eikä terveyttä. Molemmat väitteet ovat vääriä. Raha ei rauhoita, vaan luo levottomuutta sen lisääntymisen varmistamisesta. Rahalla saa myös ostettua hetkellistä terveyttä sekä maallista "onnea". Raha eli ostovoima on markkinatalouden vertausmittari. Palkka on tekijä, jolla yksilöimme omaa ostovoimaamme.


Kilpailukyky ja ostokäyttäytyminen ratkaisevat millaista palkkaa voimme ansaita 

Raha ei ole painotuote, jota voidaan jakaa tasaisesti. Niukkuus on käsite, joka vallitsee lähes aina luonnossa. Samalla tavalla laajat kansankerrokset ovat jatkuvassa niukkuudessa kilpailukykynsä puutteesta. Ostovoima ei ole koskaan jakautunut tasaisesti, samoin luonnossa eri eliölajit eivät ole koskaan tasa-arvoisessa asemassa ravinnon osalta. Luonnon kiertoon kuuluu äärimmillään niin yltäkylläisyys kuin nälkäkuolema.


Länsimainen hyvinvointivaltio, 

 ... kuten Suomi on onnistunut ihmeen pitkään jakamaan yltäkylläisyyttä verrattuna suurimpaan osaan maailman ihmisistä. Suomella on ollut hyvä kilpailukyky sekä ostajan voima hankkia raaka-aineita hyvin edullisesti tuottajien kustannuksella. Tähän nykyisten kehitysmaiden riistoon on perustunut suurelta osin koko markkinatalouden rahallinen kyvykkyys. 

Tänä päivänä maksamme öljystä vieläkin liian pientä hintaa siihen nähden, miten siitä tulevat tuotokset pitäisi hajaantua tuottajamaiden omaan käyttöön. Öljyn tuottajamaissa on rikkautta, mutta myös köyhyyttä. Heilläkään ei tuotokset jakaannu oikeudenmukaisesti.


Meidän palkka voi muodostua vain tuloksesta eli kyvystä ...

 ... tehdä oma kilpailukykyinen panos maailman markkinoille. Palkkaamme vaikuttaa myös kulutustottumuksemme; äärimmillään se on täydellistä kotimaisuutta, jolloin palkkamme määräytyy sisämarkkinoiden ehdoin. Toisaalta euroon siirtyminen vei taloudellisen riippumattomuutemme. 

Tiedämme, että täydellinen riippumattomuus ulkomaista on mahdotonta ja tältä osin meillä tulee olla paljon puhuttu kilpailukyky. Toisaalta, emme itsekään halua ostaa huonoa kotimaista, jos on saatavilla parempaa ulkomaista.


Palkka on tulevaisuudessa joustava elementti, 

 ... kuten kauppaedustajilla se on ollut aina; niin tienaat kuin katteellisesti myyt. Se on rehellinen tapa saada rahaa. Tulospalkkaus vaatii vastuunkannon sekä osaavan ahkeruuden. On monia työtehtäviä, joissa tuloksen muodostus on perin vaikeaa yksiselitteisesti ja hyväksyttävästi laskea. 

Näissä ylläolevissa tilanteissa palkka määräytyy vaihteluputken rajoissa, johon vaikuttavat budjettikyky tai saatavilla oleva yleisen rahan (mm. verokertymän) määrä. Kaikki tulokseen perustuvat palkkamallit vaativat luottamusta ja vastuunkantoa sekä ennenkaikkea oikeudenmukaisuutta.


Palkan määrä ei ratkaise, vaan ostovoima eli kulutuskyky 

Kilpailutaloudessa kysynnän ja tarjonnan laki määrää hinnoittelun. Luonnossakin tämä epämiellyttäväksi luonnehdittu laki toimii valitettavan tehokkaasti; katovuodet vievät kulutuspopulaatioita pienemmiksi joskus hyvinkin tehokkaasti. Ihmiset ovat keksineet keinoja näiden hyvien ja huonojen vuosien tasaamiseen, mutta juuri ne keinot ovat vieneet hyvinvointivaltiomme uudelleen tarkasteluun. Markkinatalouden spekuloinnilla on liian suuri valta vaikuttaa rahan liikkeisiin eli ostovoiman jakaantumiseen.


Aito niukkuuden tunnustus herkistää kulutustottumuksissa vaihteluihin, 

 ... koska palkka elää suhdanteiden mukaan. Varmuusvarastoja voidaan rakentaa, kuten oravat talveksi. Oravia on esiintynyt maapallollamme huomattavasti pidempään kuin ihmisiä. Oravat elävät sopusoinnussa muun luonnon kanssa, eikä niillä esiinny liikalihavuutta eikä hermojännitystä, kuinka sijoitukset nousevat tai laskevat pörsseissä. On vielä yksi asia: luonnossa ei ole vastikkeetonta ansaintaa ja kulutus on vain välttämättömimpään.

Ilkka Luoma