"Rahan määrällä ei ole väliä,

 MORA|2679|437002|HANEY

Graf.: ~ https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2020/kuka-paattaa-rahan-maarasta/ - 

BOFIT:  "Kuka päättää rahan määrästä?"

***

 

TIETOISKU - YLÄKULMA

PM Petteri Orpo' n hallitus leikkaa tuota kansalaisen käyttörahan määrää - 

Suomi on liikaa velkaantunut*. Mutta keneltä leikataan ja kenelle tulee yllättäen lisää -nouseeko tovereiden aatejärjestö maallisuudestaan barrikadeille - SAK masinoi nyt mielenilmauksia, lakkoja jopa "yleislakkoa" on väläytelty kiihkeimmistä piireistä - repeääkö kansakuntamme?

1. Yhteiskunta
2. Maailman menoa

 - kunhan sitä on riittävästi ..

ilkka.luoma

2023-10-05  --   08:00:16

.. juuri oikealla hetkellä!"

-huudahdus kasvuhokemallisten kammareista

[20U05] - On sanottu, että raha rauhoittaa. Toisaalta on mainittu, että rahalla ei saa onnea eikä terveyttä. Molemmat väitteet ovat vääriä. Raha ei rauhoita, vaan luo levottomuutta sen lisääntymisen varmistamisesta. Rahalla saa myös ostettua hetkellistä terveyttä sekä maallista "onnea". Ehkä käytössä olevan rahan riittävä määrä voi joskus myös rauhoittaa levotonta mieltä?

Raha eli ostovoima on markkinatalouden vertausmittari. Palkka on tekijä, jolla yksilöimme omaa ostovoimaamme. Palkan käteen jäävällä määrällä saamme näyttö- ja vertailutaloutta |1 rahan määrän suhteessa toisiimme.

|1 ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/250179-naytto-ja-vertailutalous-mita-se-on/ - 

"Näyttö- ja vertailutalous – mitä se on?"

Kilpailukyky ja ostokäyttäytyminen ratkaisevat millaista palkkaa voimme ansaita

Raha ei ole painotuote, jota ei voida eikä haluta jakaa tasaisesti. Rahan määrään vaikuttaa kasvuhokema |2, joka kaikuu niin poliitikkojen kuin talousasiantuntijoiden huulilta.

|2 ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/228689-kasvuhokema-on-saavuttanut-maalliset-rajansa/ - 

"Kasvuhokema on saavuttanut maalliset rajansa"

Näyttö- ja vertailutalouden oppien mukaisesti on "eduksi" ettei kaikilla ole ostovoimaa |e samaa määrää; jos kaikilla olisi yhtä paljon - kasvuhokeman vyöryssä - niin ostokäyttäytymisen haitaksi laukkaisi superinflaatio ja lopulta luontoympäristöllinen kaaos - lopullisena niukkuutena!

|e Ostovoima on myös kansakunnallinen parametri, sitä kutsutaan lyhenteellä PPP - eli ostovoimapariteetti, jonka avulla voidaan vertailla eri valtioita ja niiden kykyä kuluttaa, ostaa eli käyttää hyödykseen rahamäärää minkä kykenee ansaitsemaan - kun ynnäämme tuon per asukas ostovoiman yhteensä saamme BKT/PPP -määrän, josta tässä ~ https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2020/vw202044_4/ - tietoa nykyisistä suurimmista kansantalouksista ostovoimakorjattuna lukuarvona. Tässä lisätietoa tuosta PPP eli ostovoimapariteetista ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Ostovoimapariteetti - 

Niukkuus on käsite, joka vallitsee lähes aina meitä kaikkia biologisia elättävässä luonnossa - evoluution "tahtomana" opasteena tulla vähemmälläkin toimeen.

Samalla tavalla laajat kansankerrokset ovat jatkuvassa niukkuudessa kilpailukykynsä puutteesta tai sen vähäisyydestä. Ostovoima ei ole koskaan jakautunut tasaisesti, samoin luonnossa eri eliölajit eivät ole koskaan tasa-arvoisessa asemassa ravinnon osalta. Luonnon kiertoon kuuluu äärimmillään niin yltäkylläisyys kuin nälkäkuolema.


Länsimainen hyvinvointivaltio,

.. kuten Suomi on onnistunut pitkään jakamaan yltäkylläisyyttä verrattuna suurimpaan osaan maailman ihmisistä. Suomella on ollut hyvä kilpailukyky sekä ostajan voima hankkia raaka-aineita hyvin edullisesti paljolti tuottajien kustannuksella. Tähän nykyisten kehitysmaiden riistoon on perustunut suurelta osin koko markkinatalouden rahallinen kyvykkyys kuin myös ympäristöön jättämämme ympäristön haittajälki |3.

|3 ~ https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/12/ilmastonmuutos-on-ihmiskunnan-kohtalonkysymys-tutki-kuka-paastoista-oikeastaan - 

Yle-otsikko: "Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys – tutki, kuka päästöistä oikeastaan on vastuussa"

-Yle-toimittajana Seppo Heikkinen.

|3 ~ https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/b4ff4caa-77cc-496c-ac5a-82e4e79a9289 - 

IL-ote: " .. Yhdysvallat on ylivoimaisesti eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttanut valtio menneen 171 vuoden aikana, käy ilmi ilmastokysymyksiin erikoistuneen Carbon Briefin analyysistä. USA:n osuus ajanjakson kokonaispäästöistä on 20 prosenttia. .. "

-IL-toimittajana Magnus Brunnsberg.

Tänä päivänä maksamme (raaka)öljystä vieläkin liian pientä hintaa siihen nähden, miten siitä tulevat tuotokset pitäisi jakaantua tuottajamaiden omaan käyttöön. Öljyn tuottajamaissa on rikkautta, mutta myös köyhyyttä. Heilläkään ei tuotokset jakaannu oikeudenmukaisesti.

Entä öljyn jälkeen, kun ihmiskunnan energian nälkä on lähes loputon |4 ?

|4 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/10/e-mc2-energiaa-on-rajattomasti-mutta.html - 

"E = mc2 --- "energiaa on rajattomasti, mutta äärellisesti""

__ __ __
Markkinataloudessa meidän palkka voi muodostua vain tuloksesta eli kyvystä ..
.. tehdä oma kilpailukykyinen panos ja tuotos maailman markkinoille

Palkkaamme vaikuttaa myös kulutustottumuksemme; äärimmillään se on täydellistä kotimaisuutta omavaraisuuden käsitteenä, jolloin palkkamme määräytyy sisämarkkinoiden ehdoin. Toisaalta euroon siirtyminen vei taloudellisen riippumattomuutemme.

Tiedämme, että täydellinen riippumattomuus ulkomaista on mahdotonta ja tältä osin meillä tulee olla paljon puhuttu kilpailukyky -muihin nähden. Toisaalta, emme itsekään halua ostaa huonoa kotimaista, jos on saatavilla parempaa ulkomaista - vieläpä halvempana |5.

|5 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/03/miljardi-tekee-halvemmalla-kuin-me.html - 

""Miljardi tekee halvemmalla kuin me"" 

-Björn Wahlroos

Palkka on tulevaisuudessa joustava elementti,

.. kuten kauppaedustajilla se on ollut aina; niin tienaat kuin katteellisesti myyt. Se on rehti tapa saada rahaa. Tulospalkkaus vaatii vastuunkannon sekä osaavan ahkeruuden.

On monia työtehtäviä, joissa tuloksen muodostuksen mittaaminen on perin vaikeaa yksiselitteisesti ja hyväksyttävästi (kuuluisana esimerkkinä pääkaupunkiseudulta HUS ja radiologien tulospalkkauskokeilu |6).

Näissä ylläolevissa tilanteissa palkka määräytyy vaihteluputken rajoissa, johon vaikuttavat budjettikyky tai saatavilla oleva yleisen (verokertymä)rahan määrä.

Kaikki tulokseen perustuvat palkkamallit vaativat luottamusta ja vastuunkantoa sekä ennen kaikkea oikeudenmukaisuutta .. miten kulloinkin myynti | "myynti", kate ja voitto määritellään? (!)

-joka on havaittu olevan perin vaikeaa, ainakin kaikkien näkökulmista.

|6 ~ https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009739069.html - 

"Joukko lääkäreitä irti­sanoutui HUSin uuden palkkauksen vuoksi: ”Sain tuhansia euroja muita enemmän”

Joukko Husin lääkäreitä irtisanoutui uuden palkkausjärjestelmän vuoksi. HS:n haastattelemat lääkärit pitävät järjestelmää epäreiluna."

HS-toimittaja Marika Holappa

|6 ~ https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hs-laakareita-irtisanoutunut-husin-uuden-palkkauksen-vuoksi-osa-laakareista-saa-jopa-6000-euroa-muita-enemman/8746598 - 

__ __
Palkan määrä ei ratkaise, vaan ostovoima eli kulutuskyky

Kilpailutaloudessa kysynnän ja tarjonnan laki määrää hinnoittelun. Luonnossakin tämä epämiellyttäväksi luonnehdittu laki toimii valitettavan tehokkaasti;

-- katovuodet vievät kulutuspopulaatioita pienemmiksi joskus hyvinkin tehokkaasti. Ihmiset ovat keksineet keinoja näiden hyvien ja huonojen vuosien tasaamiseen, mutta juuri ne keinot ovat vieneet hyvinvointivaltiomme uudelleen tarkasteluun.

 

Tarkastellaanko nyt jo liiaksi vähäosaisia hyvin ansaitsevien eduksi ja hyödyksi .. saattaa olla huomisen päivän välienselvittely edessä?

Markkinatalouden spekuloinnilla kotitalouksillakin on liian suuri valta vaikuttaa rahan liikkeisiin eli ostovoiman jakaantumiseen ja sen käyttämiseen

|HS ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009898058.html -

"Kodin pitäisi olla koti eikä sijoitus"

-HS-toimittaja Valtteri Parikka

__ __
Aito niukkuuden tunnustus herkistää kulutustottumuksissa vaihteluihin,

.. koska palkka elää suhdanteiden mukaan. Varmuusvarastoja voidaan rakentaa, kuten oravat talveksi. Oravia on esiintynyt maapallollamme huomattavasti pidempään kuin ihmisiä. Oravat elävät sopusoinnussa muun luonnon kanssa, eikä niillä esiinny liikalihavuutta eikä hermojännitystä, kuinka sijoitukset nousevat tai laskevat pörsseissä. Luontainen valppaus saattaa vähentää ihmisille niin yleistä hermojännitystä?

***

On vielä yksi asia: luonnossa ei ole vastikkeetonta ansaintaa ja kulutus on vain välttämättömimpään - vallitsevan niukkuuden takia.

-poikkeukset ovat harvinaista herkkua!

EU' n EKP laski liikkeelle paljon katteetonta ostovoimaa (aatetoverit vasemmalta haikailivat ajassa, että EKP osaa taitavasti haihduttaa osan noista veloista "avustavina päätösvienteinä taivaan tuuliin - tuulen tuomina rahoina" -'jyrkikataislohkaisu' takavuosilta) - jaettavaksi jopa epäsuorasti EU-valtioille!

* - Suomen valtion velka

Graf.: ~ https://www.valtionvelka.fi/valtion-velan-ja-kassan-hallinta/faktoja-valtionvelasta/ - 

Ote: " .. Eduskunta päättää enimmäismäärän valtion pitkä- ja lyhytaikaiselle velalle. Tällä hetkellä valtionvelka saa nimellisarvoltaan olla enintään 170 miljardia euroa, ja siitä saa olla lyhytaikaista, alle 12 kuukauden pituista lainaa enintään 29 miljardia euroa .. "

__
130162 | 1050 | 3440

|  120  SUOMI24  380  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB BLOG  |  X  |

_______

ILU-MEDIA

IJL-Productions

Kansalaiskirjoittaja

Ilkka Luoma

YMPÄRISTÖTEOLLISUUS

https://www.ymparistoteollisuus.com

031023 -Total Visits: 916765 Total Visitors: 130470   

260923 -Total Visits: 910235 Total Visitors: 129746  

190923 -Total Visits: 906593 Total Visitors: 128966   

120923 -Total Visits: 900102 Total Visitors: 128017       

220823 -Total Visits: 832204 Total Visitors: 125125

https://www.jontikka.blogspot.com

IJL-kommentteja HS-artikkeleihin

__
e

e

e

Suuri uteliaisuus- ja kateusveropäivä

Pelimiehet lupaavat olla manipuloimatta ja järjestelemättä yrityksensä veroja!

Jälleen media suorastaan huutaa miten me maksamme veroja. Vero on vanha keksintö, sen idea oli joukkovoimalla luoda suuria hankkeita, joita yksittäinen ihminen ei kykenisi tekemään.

Verotus on kehittynyt tai ainakin tarkoitettu osaltansa tuloa tasaavaksi ilmiöksi ja sille vastavoimaksi on kehittynyt nokkelien veroneuvojien joukko, jotka osaavat neuvoa lailliset ja lain rajamailla olevat keinot vältellä veroja ---

Miksi meitä kiinnostaa niin suuresti mitä tuo naapuri tai juuri Nalle Wahlroos tienaa?

Oleme utaliaita [1 (hyvä) ja olemme myös kateellisia [2 (hyvä!) - Näillä mennään, nyt tälle vuodelle tieto edellisestä vuodesta 2016 tuottaa erinomaisesti positiivisuuden lähteen –

Supercellin omistajat ja johto, ainakin osa heistä tai erityisesti yksi sanoi: ”Tämä yhteiskunta on antanut meille niin paljon, että nyt on meidän vuoro kiittää siitä … ” -osapuilleen näin. Muistamme jokin aika sitten perustetun ME-säätiön [3, tämänkin takana ovat juuri nämä Supercell – veroa iloisesti [4 maksavat henkilöt!

...

Otteita mediapurskeista – nythän aviisit ja internetkanavat on väärällään veroa, veroa ja niiden maksajia!

Kunnon veronmaksajia!

1

” … John Nicholas Derome* kuuluu Supercellin omistajiin. Hänellä oli vuonna 2016 yli 60,5 miljoonaa euroa verotettavaa pääomatuloa ja yli 13,4 miljoonaa euroa ansiotuloa. Yhteensä tulot olivat yli 74 miljoonaa euroa … ” - Iltalehti

~ http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711012200501185_u0.shtml -

Kommentti ylläolevaan:

”Kateuspäivän ahkeruus, yritteliäisyys, työteliäisyys, onnekkuus, nokkeluus, oveluus ja ahneus tilastoa. Kärjessä positiivisuuden merkkihenkilöt Supercellistä ... ”

2

”Supercellin perustajat verotulojen kärjessä – Paanasella suurimmat ansiotulot, Deromella pääomatulot. Menestyneen peliyhtiön miehet olivat viime vuonna sekä ansio- että pääomatulojen kärjessä … ” -Yle

~ https://yle.fi/uutiset/3-9910355 -

~ https://yle.fi/uutiset/3-9910143 -

Kommentti ylläolevaan:

”... Kateuspäivän positiivisin uutinen, mutta miksi! ” [5

3

”Kuka ansaitsi eniten vuonna 2016? HSTV:n Verostudio analysoi verotiedot. Helsingin Sanomat seuraa vuoden 2016 verotietojen julkistamista verkossa keskiviikkona aamulla

… ” -HS

~ https://www.hs.fi/talous/art-2000005430999.html -

Kommentti ylläolevaan:

”... Suosittua ajanviihdettä uteliaisuutena, sisältää myös kateuden lähteen. Se vaan nyt sattuu olemaan niin, että toiset ovat ahkerampia, yritteliäämpiä, työteliäämpiä, onnekkaampia, nokkelampia, ovelampia ja ahneempia kuin toiset ”

Vuonna 2016 ja 2013 kirjoitin samasta tämän otsikon aiheesta näin:

” … ”Kuinka paljon Mikko sinä tienaat vuodessa? Ahaa, no – kuinka paljon saat käteen vuodessa? Hyvä. Katsotaanpas tilastoja - 'Alepan kassa' tienaa bruttona noin paljon ja saa käteen tämän määrän, hyvä tämäkin, mutta kuitenkin aika vähän ostovoimaa.

A. Kuinka paljon Eläkevakuutusyhtiö Varma Oyj:llä tienaa toimitusjohtaja Matti Vuoria kansalaisten ja yritysten maksamien eläkemaksujen vastuullisesta sijoittamisesta? – Ahaa, siis näin paljon. Ok, ja käteen jää noin paljon. No niin, tämähän kertoi erinomaisesta ostovoimasta”.

B. Entä paljon tienasi vuonna 2004 Nokia Oyj:n pääjohtaja Jorma Ollila – no, hänhän toi valtavat verotulot suomalaiselle yhteiskunnalle – yksityishenkilönä ja yhtiönä. Se siitä. Nyt ollaan vakavia, ja kysytään tilastoilta kuinka paljon tienaa peruskoulun opettaja opettaessaan osin kurittomia ja usein kasvattamattomia lapsiamme – tunnista toiseen, päivästä toiseen ja vuodesta toiseen – No, ei kovin paljon, mutta toimeen tulee.

C. Samaan vakavuuden hengen vetoon selvitämme mitä tienaa eräs maailman tunnetuimmista aivokirurgeista – Juha Hernesniemi – ahaa, on siis leikannut jo 10.000 potilasta, palauttanut hyvin monille työkyvyn ja epäonnistumisia ollut erittäin vähän. Nostamme hattua ja yhteiskunta kiittää ammattitaidosta.

… ”

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/11/tanaan-oli-kateuspaiva-edellisen-vuodet.html -

...

Entä nyt, kun veronmaksajien määrä vähenee, työ vähenee [6, robotit lisääntyvät ja tuloutuvia veroja saattaa kohdata kato – ellemme keksi uusia verotusmuotoja, jos yleensä haluamme jatkaa inhimillistä tulontasausta ja heikompien tukemista – kuten varmaan Supercell –veronmaksajat osaltansa ajattelevat [!] ---

Tuleeko omistamisesta uusi "koko kansan" tulonlähde?

Entä nyt, kun joudumme miettimään digitalisaation myötä verotussysteemien muutosta lähemmäksi haitallisuuksien – jäljen jättöjen - progressiivisesti verotusta – henkilökohtaisesti ja jopa reaaliaikaisesti [7.

Onko niin, että huomenna on vain kulutusvero [8, henkilökohtaisena – ja kullekin oma verotili, josta voit katsoa oletko plus- vai miinusmerkkinen [9, niin ympäristöjälkesi kuin suuntaan ja toiseen verovirtauksen osalta ---

Niin, olemmeko nyt valinnankauhassa – maksammeko työ- vai omaisuustuloveroa, kun työ karkaa roboteille ja automaatiolinjoille [0, jotka tuottavat sitä maallista tavaraa, joita me yhä innokkaammin yötäpäivää kaupoista ja netistä ostelemme –

… mutta lopulta millä tuloilla ja miten ne verot kertyvät, koska tuo alun määrite joukkovoimasta on edelleen voimassa – kukaan ei kykene, eikä halua, ellei saa sille tuottavia liiketoimimahdollisuuksia - yksin kustantamaan esimerkiksi yhteistä metroa pääkaupunkiseudulle!

…

Numerointi tekstistä

[1 Uteliaisuus ~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/uteliaisuus-johtaa-kykyyn-ymmrt-enemmn.html -

[2 Kateellisuus ~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/11/kateus-ja-nyttmisenhalu-moottoroi-mys.html -

[3 ME – säätiö ~ http://www.mesaatio.fi/ -

[4 Laajempana selvityksenä – tutkimusten mukaan maksamme iloisesti veroja … ~ http://beta.oikeamedia.com/o1-46108 -

[5 ME-säätiö! ” … Tähän voisi nyt vilpittömästi ja yhteenkuuluvaisesti todeta - Hyvä ME! ME-säätiö tullee jakamaan 200 miljoonaa euroa syrjäytyneille nuorille. Lahjoitus voidaan, niin toteutuessaan tulkita vastavuoroisuudeksi nuorille, jotka laajana kautta maailman joukkona ovat mahdollistaneet Supercellin ilmiömäisen nousun! ~http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016110122549461_uu.shtml - Supercell on myös erinomainen veronmaksaja! … ”

[5 Iloiset pelimiehet, jotka kiittävät yhteiskuntaa, koska ovat saaneet siltä niin paljon!

[6 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/10/tyota-tullaan-tekemaan-vain-tarvittaessa.html -

[7 Esimerkiksi tämä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/09/maksat-vain-ajetuista-kilometreista.html -

[8 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/01/lopulta-jaljelle-jaa-vain-aito.html -

[9 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/paamaarana-verottamaton-tyo.html -

[0 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/07/alykkaat-robotit-korvaavat-ihmisen.html -

EKSTRA

Avoimen yhteiskunnan merkki – ole utelias ja tutki tilastoja!

~http://yle.fi/uutiset/hyvinvointiprofessori_kertoo_nelja_syyta_miksi_verotietoja_saa__ja_kannattaa_tirkistella/9265177 – professori Juho Saari – Jyväskylän yliopisto.

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

US VU T BL BL BL FB FB FB BLOG 155017

DOC veropaiva_01112017.doc – OpenOffice Writer

PVM 01112017

775_6956

EK pompautti ykkösnyrkillään palkka-alen jälleen pinnalle?

Piirros: ~ https://phonkanblog.wordpress.com/2019/12/04/havaintoja-teollisuuden-palkkakehityksesta/ - 

***

(Ei pompauttanut|1, vaikka suurin osa perinteellisestä mediasta näin tulkitsi – suoraviivaisen perinne - median tyyliin |2. Elisa Oyj:n toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila tuli tunnetuksi suorista rykäisyistään jo LM Ericssonin aikana, ollessaan siellä toimitusjohtajana. Onko Mattila nyt työsovun riitamies ja yleislakon syntypulssi? Ansaitsiko Mattila nyt näin valtakunnan sylkykupin tittelin?)

[ … kansalainen Erkki ansaitsee tavallisena suomalaisena noin 3.000 euroa kuukaudessa |3, ja siihen latautuu työnantajalle rasitteeksi, mutta sosiaalijärjestelmälle eduksi palkan sivukuluja noin 1.000 euroa. Yhteensä noin 4.000 euroa on tämä kuuluisa kokonaispalkkakustannus … näin Erkki tietää, kun työaikaakin vähennettiin kosmeettisesti 24 tuntia...

 … kansalainen Liisa taas tietää, että hänen euro on vain noin 90 senttiä. Miehet tienaavat paremmin samoista hommista, sehän Liisaa harmittaa, kun ihmiskunnan suvunjatkaminenkin, synnytyksen osalta on hänelle sälytetty. Liisa katsoi Mattilan tienanneen yli miljoona euroa vuonna 2016 |4 … ]

…

|2 Elisa Oyj:n toimitusjohtaja Mattila avasi hallitsemattoman kehityksen, rykäisyllään. EK - puheenjohtaja unohti toimitusjohtajien kuuluvan väkevään edunvalvontajärjestelmään nimeltä "hyväveli ja hyvät veljet". EK haluaa purkaa toverien ainoan taistelukeinon – yhteisliittolaisen yleislakon. Onko nyt repäisty luokkasodan haavat auki? Toisaalta hyvä työmies tai nykyään -henkilö on aina palkkansa ansainnut. Entä kuinka on tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus? Mattila ei ole kerrottua palkkaansa ansainnut. Se on varmaa. Mattila ei ole arvokkaampi kuin 69 toveria ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ek-johtajan-puheet-palkkaleikkurista-poyristyttavat-tienasi-70-kertaa-enemman-kuin-tavallinen-palkansaaja/6345750 -

Palkka-ale oli tapetilla ponnekkaasti jo vuosia sitten,

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/pelastaako-palkka-ale-meidat.html - ]

 … kunnes kuuluisa Fortum – Mikael Lilius kirjautti paljolti moraalisesti ansaitsemattomat optiot tililleen – kuuluisassa Fortum optiosyndroomassa, joka synnytti kammiovärinää eduskuntaa myöten – taisi joku valtakunnan selvitysmieskin aihetta kaivella. Lilius oli kuulemma pätevä mies – saneerasi Fortumistakin henkilökunnan lomamökit pois – ydinliiketoimintaan kuulumattomina. Tähän loppuivat palkka-ale teoretisoinnit |*. Herää kysymys – ulosmittasimmeko jossain vaiheessa liiaksi palkkojamme, ja keiden/ minkä haitaksi?|**

…

|* ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/jytky-palkka-ale-nain-smpn-perillinen.html - (Riitta Ruohonen-Lerner)

|** 112 lukijakommenttia linkin ~ http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&thread=6428355 – alta.



ORIG 16.elokuuta 2013





.

Onko Mattila pätevä mies?

On ja ei. Mattila on luotsannut Elisaa jo vuosia ja tulos on ollut osakkeenomistajia tyydyttävää. Voittoa on syntynyt. Se, onko Mattila ymmärtänyt, että yhtiöt tuottavat voittoa tai tappiota yhteistoiminnassa asiakkaiden, markkinoinnin, työntekijöiden, asiakaspalvelun ja ylläpidon kuin tuotekehityksen kanssa – jää hämärän peittoon. Ehkä on, koska yhteistoimintamenettelyjäkin on ollut keskiarvomäärä.

…

EKSTRA Onko sittenkin tulossa palkka-ale? Palkka-ale, joka tarkoittaa myös eläke-alea. Entä päälliköt ja johtajat; entä "kupongin leikkaajat" - miten he osallistuisivat näihin valtakunnan pelastaviin kilpailukyky - talkoisiin? Miten jyvitämme palkka-alen - ja mihin laitamme alarajan, jonka alta emme alenna - entä palkka-alen progressiivisuus? Monta kysymystä! Miten takaamme oikeudenmukaisuuden, tasapuolisuuden sekä vastuunkannon ideasta - "se kellä on paljon voi antaa enemmän". ~ http://www.hs.fi/talous/art-2000005123826.html –

Matila ei ollut yhdeltä osin pätevä – vaan vaarallinen mies

Nyt harkitsematon ja väärin muotoiltu rykäisy aikaansai veret seisauttavat mediakohun, kun media riemuitsi Etelärannan menneen kerrankin vipuun ja näin aikaansaaneen ”tuomionpäiväjulistuksen” etusivujen täytteeksi – huimimmillaan tässä:

”Loukkaus patruunoita kohtaan. Mattila on toimitusjohtajarenki, ei omistaja. Aikanaan todellinen patruuna Juuso Walden huolehti omistaan, tovereistakin, oikeasti. Mattilan ulostulo oli liki sylkäisy toverin naamalle. Ehkä moni toveri tekee nyt uusvalinnan liittymänsä osalta” – allekirjoittaneen kommentti alla olevaan linkkiin.

…

~ http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005124399.html –

Mitä palkka-ale todellisuudessa merkitsisi?

Yksinkertaista, palkka-ale käy ostovoiman päälle, sitä vähennetään – reaalisesti. Tänään Suomikin elää markkinataloudessa, ja kysynnän hiipuessa markkinointi ja myynti keksivät hinnanalennukset. Otan esimerkin myös toisenlaisesta hintojen alentumisesta:

Tuiki tarpeellinen automaattipesukone, edestä täytettävä ja aivan hyvin toimivana koneena erikoistarjouksessa maksoi Expert nimisenä romanialaisvalmisteisena vuonna 1981 tasan 1.260 markkaa – siis markkaa. Hyvä, nyt eräs suuri kodinkoneketju tarjosi hullun halpa tarjouksessaan Whirlpool merkkistä – puolalaisvalmisteisena ja Expert vastaavaa konetta hintaan 199 euroa, siis euroa. Nythän eletään vuotta 2017, siis 36 vuotta myöhemmin kuin 1981. Tosin Whirlpool painaa 35 kiloa vähemmän ja siinä on 500 kierrosta nopeampi linkous. Vastaavia hinnan alentumia reaalisesti on paljon muitakin.

Palkka-alen kompensaatiot

Jos palkkaa alennetaan, voidaan sitä kompensoida veroalennuksilla ja palkkasivukuluja säätämällä siten, että kokonaispalkkakulu pienenee eli sataa työnantajan laariin – tuoden toivottavasti sitä kilpailukykyä. Usein nämä saavutetut hyödyt kohdistuvat sinne osinkolaariin, tai sitten sellaisiin investointeihin, joilla johtajisto komeilee erinomaisuudellaan – vertailutalouden pinnallisina ilmentyminä. ”Työ miehen tiellä pitää” – sanotaan.

Poimintoja mediatulvasta, kun Mattila julistuksensa pompautti:

[Numeron alla allekirjoittaneen kommentti kyseiseen mediajulkistukseen, joka on linkkinä]

1 Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto

Elisa Oyj' n toimitusjohtaja sekä EK' n puheenjohtaja Veli-Matti Mattila on vaarallisen ajattelematon mies. Mattila lietsoo väärin asetellulla palkka-ale ulostulolla toverit taistelurintamaan. EK toimii viisaasti jos poistaa välittömästi Mattilan puheenjohtajuuden. Kansa kysyy nyt kuinka moni menee dna-kauppaan, kun ruotsalaisiltakaan ei liittymiä haluta. Elisan tulos viime vuodelta on kylläkin kohdallaan –

~ http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005124613.html –

2 Pääministeri Juha Sipilä

EK Mattila menee varmaan aika nopeasti vaihtoon, tai sitten EK:lla on jotain sellaista faktatietoa, mitä kenelläkään muulla ei ole! Oliko Mattilan pohjalaistyyppinen teuvalaisavaus tarkoitushakuinen provokaatio, jotta saadaan riittävä keskustelu aikaiseksi, sillä jokin vuosi sitten toinen renkijohtaja sanoi näin... [jatkuu]

~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paaministeri-juha-sipila-ihmettelee-ek-n-mattilan-puheita-levy-jaanyt-paalle/6347754 –

3 Entiset EK:n puheenjohtajat sanailivat

EK parantaa reilusti mainettaan, kun poistaa Mattilan hiljaisesti puheenjohtajan paikalta. Nyt tarvitaan ne kuuluisat isot pojat – missä luuraavatkaan, Nordea – Sampo Björn Wahlroos ja Metsäliitto Kari Jordan, ehkä myös UPM Jussi Pesonen.

~ http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005125829.html –

4 Kolumni – Reijo Ruokanen

Tarkoittiko EK:n puheenjohtaja Mattila palkkalinjaa, jolla pidetään nykyinen kokonaispalkkataso niin kauan kunnes tuo 10 - 15 prosentin "alenema" saavutetaan? Palkansaajaa kiinnostaa netto-osuus, siis valtio voi kompensoida "alenemaa" vähentämällä verotusta ja säätämällä palkan sivukuluja. Mattila on siis oikeassa? Mattila informoi asiansa siis väärin? Oliko se malttamattoman hötkyilyn tulos? Kyllä, ja tämän vuoksi Mattila ei ollut viisas, vaan huonoimmillaan maksattaa rykäisynsä Elisalla ja lopulla oman kokonaispalkkansa alenemalla, kun Elisan tulis laskee. Pitäisikö Mattila asettaa suosittuun yhteistoimintajärjestelyyn?

~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/reijo-ruokasen-nettikolumni-ek-antoi-palkka-alellaan-hyvan-syyn-poyristya-totuudesta-viis/6347010 –

…

Lisääkin löytyy, mutta jätetään ne myöhemmäksi – kun jäämme odottamaan miten itse EK reagoi raikulipoikansa korskahduksesta – joko väärin ymmärrettynä tai sitten aivan oikein, ja vähintään moraalisesti.

…

Lisätekstit linkkeinä

|1 Entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius: ”Ei ollut palkka-ale vaade” ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ex-valtakunnansovittelija-salonius-palkkakommenteista-ek-ei-vaadi-palkka-alea-vaan-mattila-kuvasi-vain-kilpailukykyamme/6346714 –

|3 EK' n Mattila ei ole viisas johtaja. Olisiko Elisassakin ymmärrettävä, että liiketoimi, joka on senttiä per minuutti tai euroa per kuukausi, ei ole pidemmän päälle älykästä liiketoimintaa. Toimitusjohtajat johtavat älykkäästi, eivätkä nostata tovereissa boikottihenkeä vaihtaa operaattoria halvempiin euroa per kuukausi liittymiin, siksi ajattelematon oli hönkäisy Mattilan suusta, työnantajana. Ensinnäkin palkka-alennuksille alaraja ja sen jälkeen talkooprogressio, joka tasaa revenneitä tuloeroja. ~ http://www.iltalehti.fi/politiikka/201703122200084351_pi.shtml -

|4 Elisan toimitusjohtajan EK: n puheenjohtaja Mattilan hönkäisy nostattaa boikottimielialaa toverien keskuudessa. Elisa/ Saunalahti elää kilpailutilanteessa, toveri voi tehdä valinnan kahdesta muusta. Mattila ei ollut nyt viisas johtaja. Mutta, miten on kilpailukyky ja palkka-ale alarajalla sekä progressiivisuudella? Mitä enemmän tienaat, sen enemmän alennat ja alle X euron palkkoja kuussa ei alenneta. ~ http://www.iltalehti.fi/politiikka/201703122200084348_pi.shtml -

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

...

AL | US | VU | BL | BL | FB | FB | T | BLOG 129643

DOC EK pompautti ykkösnyrkillään palkka_14032017 – Microsoft Word Starter

PVM 14032017

|1061| - 872 -