Näytetään tekstit, joissa on tunniste mekaaninen metsäteollisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mekaaninen metsäteollisuus. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, joulukuuta 13, 2019

Metsä on hengittävä biologinen kone - evoluution antamalla kellotaajuudella




...

HS:

Ympäristöministeri Mikkonen Suomen metsien hiilinielujen romahtamisesta: ”Viesti on vakava”


...
Ilkka Luoma 

Kasvikunta - metsät ja niiden puut ovat saaneet kehittyä pidempään kuin yksikään eläinkunnan edustaja - ehkä jopa 600 miljoonaa vuotta. Tuona aikana evoluutio on hionut "tuotekehityksenään" sopeuman ja keskinäisyyden täydelliseksi - yhdestä lajista (puut metsänä - metsää puilta) kokonaisiin kasvuympäristöihin. Täydellisyys hipoo niin hienostuneena, ettei käsityksemme sen ymmärtämiseen riittänyt - kun aloimme kaatamaan tuota monimuotoista osaa biosfääristä.

Emme ole ymmärtäneet, että metsä hengittää kokonaisuutena - joukkueena, joka "kommunikoi" monin sellaisin signaalein, joita emme tunnista emmekä tunne. Metsä on kokonaisvaltainen biomassa, jonka tehtävänä on tuottaa lisääntymistä - lajeittain, kuten evoluutio edellyttää kaikilta eliö- ja oliolajeilta - pienimmästä suurimpaan. Evoluutio on melkoisen suuren orkesterin kapellimestari - tavalla, jota sitäkään emme tunne.

Metsä on myös hengityskone, jolla on biologinen tehtävä


Metsäinen biomassa tarvitsee hiilidioksidia kasvaakseen ja lisääntyäkseen. Hengittävän biomassan määrä ratkaisee miten paljon hiilidioksidia imetään ilmakehästä - myös maaperästä, sillä koko elämän perusalkuaine - hiili, esiintyy monin muodoin liki kaikkialla.

Metsä hengittää luontaisesti syntymästä kuolemaan ja kuolemankin jälkeen se tuottaa energiaa, ravintoa ja hivenaineita itselleen ja kymmenille tuhansille muille lajeille, jotka elävät metsästä.

Ihminen kaatoi tuosta hengityskoneesta valtavat määrät puuta - ensin tietyin aluein - puulaivoiksi ja nykyään viimeisen noin 250 vuoden aikana vieläkin suuremmat määrät, lähinnä kasvavaa biomassaa, mihin eloa junaileva evoluutio ei osannut hitaan kellotaajuutensa myötä synkronoitua.

Me yksinkertaisesti sotkimme tuon metsäisen biomonimuotoisuuden talousmetsiksi, joka valjastettiin vain meidän omien tarpeiden lähteeksi - vaikkapa selluksi, joista tehdään Kiinassa miljardeja kertakäyttöpahvilaatikoita - lähetettäväksi meille "zalandoina".

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan!

*
YMPÄRISTÖTEOLLISUUSYHDISTYS RY

...
EKSTRAT
...

tiistaina, marraskuuta 15, 2016

Metsähiilinieluista ansaitaan rahaa ja syrjäytyneille järjestyy töitä


(EU – Bryssel on jälleen kiusaamassa metsäistä Suomea, eivät olisi hyväksymässä meille positiivista hiilinielua, vaikka metsä kuulemma kasvaa voimakkaasti – EU – virkamies laskee, että ehkä hakkaamme metsiämme liikaa? – kirjoitus Kauppalehti 11.11.2016 s. 11A ”Metsien kasvua voidaan lisätä puolella”)|1







[... kansalainen Erkki pohtii eläkkeeltään ankarasti pojan poikansa kohtaloa syrjäytyneenä |2 – fiksu poika, mutta ei otetta, aamulla ei tiedä, mitä iltapäivällä tekee. Jotain tarvitsisi tehdä, sillä nuorissa on vanhuksien tulevaisuus – tietää Erkki …

 … kansalainen ja metsänhoitajaksi lukenut Liisa tietää metsiemme todellisen tilan. Kyllä metsäpinta-alaa on, mutta ei ole puukuutiotilavuutta kuten on ollut viimeiset 5.000 vuotta, pois lukien viimeiset 100 vuotta. Entä nyt, kun pinta-ala eikä hehtaarikohtainen kuutiotilavuus enää nykymenetelmin lisäänny. Puun kestokäyttöäkin olisi lisättävä |3, jotta muovi voitaisiin korvata – ainakin osittain |4 … ]
…


Ratkaisuksi löytyy niin nuorten työmobilisaatio kuin merkittävä metsänistutus. Projekti on pitkä – ehkä 25 -50 vuotta. Idea on lisätä metsien puutilavuutta merkittävästi, juuri kiihkeimpänä kasvukautena, jolloin kasvu sitoo ennätysmäärän hiilidioksidia. Työttömät ja syrjäytyneet nuoret laitetaan metsän istutukseen – valtiollisena kuntaohjattuna työmobilisaationa. Tästä projektista hyötyvät kaikki – jopa valtio, joka saa kauppatavaraa massivoituvana hiilinieluna.


Metsää – lisää metsää

Metsät ovat massiivisin elävä biomassa maapallolla. Meille tänne peräpohjolaan on siunaantunut metsiä reippaasti per asukas, ja per maapinta-alan neliökilometri, vaikka yhteiskuntakehitys nakertaa kaikkialla ruuhka-alueilla kasvavaa metsäbiomassaa – tilalle tulee maaperäkattamista; betonina, asfalttina ja muina veden imeytymistä haittaavina kattauksina.


Kiihdyttääksemme metsätilavuuden kasvua,

 … voisimme huolellisen lannoituksen avulla kiihdyttää sitä niihin mittoihin, jolloin olemme hiilitasepositiivinen valtio, jolloin saamme hiilinieluistamme kauppatavaraa niille, joilla on likaa päästöjä ja liian vähän nieluja. Istutetaan metsää niin paljon, että positiivinen hiilitase toteutuu; meillä on pinta-alaa – olemme pinta-alallisesti suuri maa Euroopassa. Lannoitusta käytetään vain alun startissa ensimmäiset noin 15 vuotta.


Lisämetsät ja niiden hiilinieluominaisuudet

Voimme nyt trumppismin |5 aloittaman vastakkainasettelun purkamisen innoittamina ottaa yhteyttä Moskovaan ja vuokrata hiilinielumetsiä rajojemme tuntumasta – Karjalasta |*. Otamme ne hoitoomme, istutamme, harvennus hakkaamme tarvittaessa ja huolehdimme maksimaalisen hiilinieluominaisuuden Karjalan vuokrametsiimme. Maksamme Karjalan tasavallalle tietyn prosentin metsien biomassakasvusta, jotka lisäävät meidän Suomen hiilinielukokonaisuutta!
…


Luonnontilainen metsä

Osa uusioistutetusta metsästä jätetään täysin luonnontilaan, tai myymme luonnontilaisia metsäneliöitä kansalaisillemme x – hinnalla per 1000 neliömetriä, jonka myötä ostanut kansalainen saa oman kasvumetsän, jossa käydä halailemassa luontaisesti kasvavaa metsäänsä, jolloin biosfäärillinen metsäsaarekkeiden määrä lisääntyy ja tiivistyy. Näin kansalaiset ottavat vastuuta kantaen osaa talkoisiin, jossa koetetaan estää Maapallomme liika kuumeneminen! |6

Tavoite olisi saada 15 prosenttia kaikista kasvumetsistämme täysin luonnonmukaista biomassakehitystä vastaavaksi - monipuolisine eliölajeineen. Höytyä voisi yhdistellä myös matkailuun, josta etsitään esimerkiksi kiinalaisten halusta – puhtautta, hiljaisuutta, rauhaa ja luonnonmukaisuutta. Metsän vaikutus on suuri, varsinkin hiljalleen syntyvien ikimetsien, joihin ihmisen kirves ei koske.


Valtiollinen työmobilisaatio

Meillä on noin 50 – 70.000 syrjäytynyttä nuorta. Me järjestämme nyt ensiarvoista, arvokasta ja hyödyllistä työtä heille – kaikille kynnelle kykeneville. Jokainen halukas lähtee metsänistutukseen, metsänhoitoon ja - ylläpitoon.

Projektin valmistelee, vastaa ja operoi valtio Uusjako – periaatteella. Kunnat ottavat käytännön työn järjestelyvastuun per oma kunta-alue. Rahoitusta voidaan hakea esimerkiksi Supercell – säätiöstä ME |7, jonne on uutisoitu varatun 200 miljoonaa euroa syrjäytyneiden nuorten auttamiseksi.

Työmobilisaatio 2 tuottaa lisäksi paljon uusia työtehtäviä – suunnitteluna, innovaatiotoimintana, keksintöinä, oheispalveluina, majoitustoimena – puhumattakaan koko mobilisaation huoltotehtävinä, sillä jaetut työoperaatiot majoitetaan lähelle tapahtumapaikkoja – esimerkiksi konttimajoituksena kaikkine oheistehtävineen.


Olemme suuri hiilidioksidin tuottaja – nyt tavoittelemme hiilinieluja, joiden tuotantoa voimme imureina myydä

Ilmasto muuttuu, ympäristömme muuttuu ja elinolomme vaikeutuvat nyt joka tapauksessa. Saamme ilmastopakolaiset ja heidän tuomat haasteet. Puheiden aika on ohi ja nyt toimeksi – metsätyömobilisaatio koko valtakuntaamme – maksimoimme metsäpinta-alamme ja erityisesti kasvavat puukuutiomäärät.

Samalla työllistämme järkevästi nuoret, joille tulee elämään sisältöä todella tärkeästä työstä – näin nuoret ottavat itse osaa myöhempien vuosien elinkelpoisuuden ylläpitoon – alkaen nyt ja heti. Suunnittelu käyntiin ja riittävä Uusjakostartin määräraha ja pätevä suunnitteluorganisaatio, joka ymmärtää huomisen!

…
Tekstin linkkinumerot

|4 ~ https://www.facebook.com/groups/8873949009/ - (Without Plastic Group)

…
EKSTRA


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä


...
AL | US | PZ | VU | T | BL | BL | BLOG 96718

DOC Metsähiilinieluista ansaitaan rahaa ja syrjäytyneille järjestyy töitä_15112016 – Microsoft Word Starter
PVM 15112016







|669|

keskiviikkona, syyskuuta 20, 2006

UPM saneeraa ylläpitoa ylläpitääkseen markkina-asemansa?

UPM Jämsä River Mills - Kaipola



Suomi on vahva metsäteollisuusmaa, vielä. Kustannustasomme ja rahtausetäisyytemme ovat liian suuria ja pitkiä. Metsäteollisuus yhdistyksensä ja Anne Brunilan kanssa ovat totisen paikan edessä. UPM Jämsänkoski ja Kaipola Jämsässä vähentänee kummastakin 160 henkilöä YT-rallin kautta. Maapallon paperinkulutus nousee kauko-idässä ja Etelä-Amerikassa; siirtyykö tuotanto sinne ja viedäänkö parhaat koneet laivarahtina Kiinaan.
UPM taistelee markkinaosuuksista ja koettaa pitää tehtaidensa ylijohdon Suomessa, vaikka skenaariot ovat tuotannon osalta jo muualla. Uusia paperikoneita ei ole asennettu Suomeen. Jämsässä vanhimmat yksiköt ovat punakapinan ajoilta ja uusimmatkin jo yli kymmenen vuoden takaa. "Vanhat" paperikoneet suomalainen Metso-konserni voi modernisoida ja myydä edelleen Intiaan ja Pakistaniin.

Nyt saneerataan mielenkiintoisesti paljon väkeä koneiden kunnossapidosta. Mitä se tarkoittaa? Yksinkertaisesti se kertoo sen, että koneita ei kohta huolleta; ne jäävät virattomiksi. 10 metriä paperia sekunnissa ei riitä, nyt pitää olla 30 metriä sekunnissa, se on maailman menoa se. Kuriositeettina mainittakoon, että Tervakoskella "ikivanhoilla" koneilla menee hyvin; raamattupaperin kulutus on vakaata kuin luterilaisen kirkon kannatus ja Tervakoskella tehdään maailman parasta erikoispaperia, on niin ohutta, että nälkäkin näkyy läpi.

Jos UPM YT-neuvottelee kunnossapidon ulos, jää jäljelle aikataulu, josta koneet hiljenevät. Ei siinä UPM-Pesonen mahda asioille juuri mitään. Markkinat ovat muualla ja paperinpyörittäjä mm. kauko-idässä on halvempi kustannuserä kuin meidän ammattiväki. Puu- ja kuituraaka-aines lähtee edullisemmin eukalyptus-metsistä. Palkkatasot kaikkinensa ovat Suomessa korkeita, myös johtajistolla.

Johdon tehtävä on huolehtia yhtiöstä, henkilöstöstä, toiminnan tuotekehityksestä ja markkinaosaamisesta. Metsäteollisuus on ajautunut rankalle saneerauskuurille. Mm. Metsäliitto luopunee kokonaan tavallisesta paperista ja keskittää ydinosaamisensa mekaaniseen puunjalostukseen; talojahan tarvitaan aina ja sillatkin osataan tehdä jo puusta. Mitä tekee UPM, tuo Suomen metsäjalokivi? Onko UPM:n johtajisto ajantasalla, onko paperiväki kokonaisuudessaan laajasti ajan hermolla. Missä on yhteishenki, henkilöstötuotekehitys ja kyky ajatella huomisen kustannustasoja.

Jämsä kokee melkoisen iskun, jos 320 henkilöä poistuu verokertymistä, tosin osa ulkoistuu pienemmille palkoille ja osa eläkkeelle. Kunnossapidossa on moniosaajia, joista osa päätyy telakkateollisuuteen Turkuun ja länsirannikolle. Muutto on edessä ja Jämsä menettää kunnalliskertymiä. Tulee kiire etsiä uusia verolähteitä, sillä valtio ei voi koko metsäteollisuutta pelastaa.

Ilkka Luoma