Näytetään tekstit, joissa on tunniste neuvosto-karjala. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste neuvosto-karjala. Näytä kaikki tekstit
maanantaina, syyskuuta 09, 2019
keskiviikkona, syyskuuta 04, 2019
1930-luvun Neuvosto-Karjalan tapahtumiin vaikutti erityisesti syyn ja seurauksen laki!
...
1 - Tunnetusti Sisällissotamme haavat umpeutuivat arpeutuneelle ruvelle vasta Talvisodan juoksuhaudoissa, jolloin Suomi ja suomalaisuus yhdistyivät verisen sisällissodan "päätteeksi" - kun oli kyse kaikkien isänmaasta - alleviivaus sanalle "kaikkien".
Valkoinen väkivalta oli erityisesti sisällissodan jälkeen vankileireineen (Hennala) julmaa punaisia kohtaan ja se jätti syvät rupeentumattomat arvet työväestöön ja punaisen aatteen kannattajiin. Siksi osin syntyi muutto "onnelaan" - olihan monet työläiset haltijoissaan, kun luvattiin tasa-arvoa työnteossa, ja johtajuuden hinta oli vain säällisesti korkeampaa kuin lattiatason puurtamisen. Kysymys oli tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja kohtuullisuudesta. Näin ajateltiin monissa "savuissa".
1930-luvun lamojen ja ahdinkojen jälkeen oltiin Karl Marxin ideoiden lumoissa - puhuttiin työväestön maailmankumouksesta, jossa toveri olisi saanut arvoa liiallisen omistaja-ahneuden laantuessa yhteisten etujen alle.
Suomessa vielä 1930-luvulla oli suopeaakin käsitystä Josif Stalinista, tiedettiinhän, että juuri hän markkinoi suomalaisille itsenäisyyttä jo ennen itsenäisyysjulistustamme - Tampereella syksyllä 1917.
Sekin tiedettiin, että Stalin oli yksi itsenäisyystunnustuksemme allekirjoittajista, joka tapahtui ensimmäisenä ulkovaltana 4.1.1918, joka antoi osaltansa pontta Suomessa Sisällissodalle 1918 ja toveriaatteen kumousyritykselle.
Entä eduskuntavaalit juuri ennen itsenäisyyttä 1917, jossa punainen enemmistö muuttuikin/ muutettiin vähemmistöksi. Miten olisi käynyt, kun punaiset lähinnä esidemareina (Tokoi) ajoivat omaa itsenäisyysaatetta jo ennen Svinhufvudin itsenäisyysponnisteluja! >2
...
...
2 - 1930-luvulla siis työväestön keskuudessa uskottiin edelleen proletariaatin kansannousuun, ja tuon maailmankumouksen syntymaaksi ajateltiin juuri Neuvostoliittoa, olihan sieltä operoitu tätä "yhtykää toverit" -aatetta.
Tuhannet suomalaiset lähtivät tuon onnelan perään, tuhannet tulivat Amerikoista, sillä sielläkin oli painiskeltu valtavan laman keskellä ja toverien asema oli heikko - haluttiin "omien luokse" - Neuvostoliittoon.
Stalinin arvaamatonta epäluuloisuutta ei tunnettu. Olihan Stalin itse ei-venäläinen, slaavi kuitenkin - gruusialaisena, siksi Stalin oli epäluuloinen - "varas toistaan varkaaksi luulee" -sanonnan mukaisesti?
Nyt onkin avaavaa käsitellä nuo 1930-luvun Neuvosto-Karjalan tapahtumat kaikkine taustoineen tarkasti - alkaen Heimosodista, Tarton rauhasta ... unohtamatta C.G.E. Mannerheimin miekkavalaa Karjalan heimojen vapauttamiseksi -eikä Venäjän oma sisällissotakaan ollut vähinen tekijä johtamaan Stalinia epäluuluisuuden tielle. Mannerheimin asenne Suomesta valkoista Venäjää kohtaan tiedettiin Kremliä myöten.
Kausaliteetti - siis syyn ja seurauksen laki on tässä käsittelyssä ensiarvoista. Mikäli näin osaamme kiihkotta katsoa ja tutkia kaikkia näkökulmia - saamme ehkä lopullisesti arpeutuneet ruvetkin paranemaan ja helpottamaan yhteiskuntakehitystä tilanteessa, jossa jälleen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus nostavat päätään muun muassa palkka- ja palkitsemispolitiikassa (Posti). E
Tähän loppuun osuva linkki Kotiliesi -lehdestä
~ https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/loikkarit-suomesta-neuvostoliittoon/ -
...
~ https://www.tiede.fi/keskustelu/82707/neuvosto-karjalan-tapahtumiin-vaikutti-erityisesti-syyn-ja-seurauksen-laki?changed=1567596045 -
tiistaina, syyskuuta 03, 2019
Vakoojia Neuvosto-Karjalassa - Amerikoista?
....
1 - Aate ja toive paremmasta yhteisöllisyydestä kytkyeenä itse yhteiskuntaan ajoi amerikan-suomalaisia takaisin "kotiin - kommunismin autuuteen", jota oli jo opiskeltu "olemattomissa ammattiyhdistysliikkeissä" uudella mantereella, jossa piti tehdä kovasti työtä - pärjätäkseen.
Enemmän työtä kuin alussaan oletettiin - ehkä myös työnteettäjän ahneus oli työtekijöilleen - tovereille ikävä yllätys? Osa suomalaisista lähti takaisin.
Näin idea ja ajatus kaiken tasa-arvoisuudesta houkutti toivottuun onnelaan - meille suomensukuisuudelle tuttuun Neuvosto-Karjalaan - oli oletus, että saksalaisen kommunismin isän Karl Marxin ideologia ja aatemaailma olisivat toimineet tuolla neuvostojen maassa paremmin.
...
Yllätys saattoi olla suuri, sillä kukaan ei hoksannut pohtia miten epäluuloinen gruusialainen itsevaltaiseksi itsensä juonitellut Josif Stalin oli muualta tulleita kohtaan.
Stalin oli tietoinen suomalaisten luokkasodasta 1918. Stalin oli yksi Suomen ensimmäisen itsenäisyystunnustuksen 4.1.1918 allekirjoittajista - olipa luvannut Suomelle itsenäisyyttä jo viime henkäyksien Venäjän autonomiassa marraskuussa 1917 - Tampereella demarikokouksessa. Stalinin papillistinen haave oli proletariaatin maailmankumous, ei Suomen valloitus.
...
Stalin tiesi tarkoin myös mitä tavoiteltiin Heimosodilla 1918-22 [ ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Heimosodat - ], mikä oli C.G.E. Mannerheimin miekkavala - Itä-Karjalan, Aunuksen ja Pohjois-Inkerin osalta. Stalin oli noiden syiden vuoksi aiheellisesti epäluuloinen - olihan meneillään Venäjän sisällissota 1917-22 [ ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarton_rauha - ], ja Tarton rauhassa 1920 [ ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarton_rauha - ] oletettiin maarajan asettuneen kohdilleen >2
...
HS
Suvusta paljastui yllättävä tarina: Neuvosto-Karjalaan lähteneen Hildan mies tuomittiin vakoojana mutta häntä ei ammuttu – eikä Hildaakaan
.
Ilkka Luoma
maanantaina, syyskuuta 02, 2019
Neuvosto-Karjalassa Stalinin vainot - liioiteltua totuutta?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Syntyi Suomen sisällissota 1918 ja sodan jälkeinen punaisten vankila-ahdinko, jonka "välirauha" saavutettiin vasta Talvisodan juoksuhaudoissa.
Sisällissotamme takana oli tavoite saavuttaa tovereille tasa-arvoisempi lähtökohta rakennettaessa uutta yhteiskuntajärjestystä, joka taas sai voimaa idästä Neuvosto-Venäjän omasta marxilais-leninistisestä vallankumouksesta.
Josif Stalinin ja Leninin Neuvosto-Venäjä kävi oman sisällissotansa, jossa kenraali Nikolai Judenits piti suoraa yhteyttä (?) - muun muassa Suomeen - C.G.E. Mannerheimiin.
Alkoi Heimosodat, jossa Mannerheimin "miekkavala" kertoi sisältönä mikä oli tavoite, jopa valkoisen Venäjän tukeminen Lenin/ Stalin Neuvosto-Venäjää vastaan - oli suunnitelmia esimerkiksi Pietarin (Leningradin) valtaamisesta. Heimosotien jälkeen päätettiin rajastamme Tarton rauhassa, jonka piti jäädä pysyväksi.
1930-luvun alun massalamat läntisessä maailmassa ja Suomessakin ikeennytti jälleen toveria haaveilemaan idän "Onnelasta", jossa arveltiin toveriaatteen luovan uutta elinpiiriä tasa-arvoisempana ja oikeudenmukaisempana yhteiskuntamallina - alkoivat suuret muuttoaallot Neuvostoliittoon, jopa amerikansuomalaisten osalta Amerikoista - sielläkin oli oma lamansa ja toverien olosuhteet osaksi varsin surkeat.
Stalin taas gruusina eli ei-venäläisenä oli herkistyneen epäluuloinen, jo Judenitsin ajoilta, jota tuettiin - Suomestakin. Ehkä Stalinilla oli epäluulo ujuttuvista suomalaisvakoilijoista, olihan Stalin itsekkin "maahanmuuttaja"! Stalin raivasi itsensä rankalla kädelle maailman suurimman valtion - Neuvostoliiton johtoon >2
Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva: Suomalaisten kohtaloita Stalinin ajan Neuvostoliitossa selvitetään
...
Nyt onkin varsin osuva ajankohta hakea lopullinen meriselitys, mitä oikeastaan tapahtui idän suhteen Suomen osalta aina Heimosodista alkaen - projektia edesauttaa valtiojohtomme suopea suhde Kremliin - saihan Suomi 100V Onnittelukirjeen Venäjän presidentti Vladimir Putinilta vähän ennen 6.12.2017 - onnittelukirje tosin julistettiin salaiseksi Suomen presidentinlinnan toimesta - olisi kiintoisaa tietää mitä kirje sisälsi ja sen huhuttu liite, oliko se liite Stalinin K-arkistosta?
Se tiedetään, että Stalinin suljettu arkisto K on osin avautumassa, ja on aivan varmaa, että jos pääsemme sitä selailemaan - saamme uutta verestä tietoa tapahtumista muun muassa 1930-luvulta, mutta myös Heimosodista - venäläisten näkökulmasta.
Tässä kohdin kokonaisvaltainen totuus ja todellisuus ovat parempia kuin tähän mennessä oleva paljolti meidän oma näkemys, jota on värittänyt vahvasti idänpolitiikan kekkoskausi ja nykyinen synkähkö ja painostava idän vastakkainasettelun syndrooma.
Presidentti Sauli Ninistöllä voisi olla ratkaiseva rooli, kun seuraavan kerran tapaa Putinin. Jäämme odottamaan historiamme avautumista - kokonaisuutena, tältäkin osin! E