....
1 - Aate ja toive paremmasta yhteisöllisyydestä kytkyeenä itse yhteiskuntaan ajoi amerikan-suomalaisia takaisin "kotiin - kommunismin autuuteen", jota oli jo opiskeltu "olemattomissa ammattiyhdistysliikkeissä" uudella mantereella, jossa piti tehdä kovasti työtä - pärjätäkseen.
Enemmän työtä kuin alussaan oletettiin - ehkä myös työnteettäjän ahneus oli työtekijöilleen - tovereille ikävä yllätys? Osa suomalaisista lähti takaisin.
Näin idea ja ajatus kaiken tasa-arvoisuudesta houkutti toivottuun onnelaan - meille suomensukuisuudelle tuttuun Neuvosto-Karjalaan - oli oletus, että saksalaisen kommunismin isän Karl Marxin ideologia ja aatemaailma olisivat toimineet tuolla neuvostojen maassa paremmin.
...
Yllätys saattoi olla suuri, sillä kukaan ei hoksannut pohtia miten epäluuloinen gruusialainen itsevaltaiseksi itsensä juonitellut Josif Stalin oli muualta tulleita kohtaan.
Stalin oli tietoinen suomalaisten luokkasodasta 1918. Stalin oli yksi Suomen ensimmäisen itsenäisyystunnustuksen 4.1.1918 allekirjoittajista - olipa luvannut Suomelle itsenäisyyttä jo viime henkäyksien Venäjän autonomiassa marraskuussa 1917 - Tampereella demarikokouksessa. Stalinin papillistinen haave oli proletariaatin maailmankumous, ei Suomen valloitus.
...
Stalin tiesi tarkoin myös mitä tavoiteltiin Heimosodilla 1918-22 [ ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Heimosodat - ], mikä oli C.G.E. Mannerheimin miekkavala - Itä-Karjalan, Aunuksen ja Pohjois-Inkerin osalta. Stalin oli noiden syiden vuoksi aiheellisesti epäluuloinen - olihan meneillään Venäjän sisällissota 1917-22 [ ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarton_rauha - ], ja Tarton rauhassa 1920 [ ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarton_rauha - ] oletettiin maarajan asettuneen kohdilleen >2
...
HS
Suvusta paljastui yllättävä tarina: Neuvosto-Karjalaan lähteneen Hildan mies tuomittiin vakoojana mutta häntä ei ammuttu – eikä Hildaakaan
.
Ilkka Luoma
...
Ehkä amerikan-suomalaiset kuvittelivat, että Neuvosto-Karjalassa olisi toteutunut Sisällissotamme 1918 punaisten toive tasa-arvoisesta työnteosta, jota viriteltiin vielä Stalinia osin harhauttaen ennen Talvisodan Mainilaa, jossa punainen kommunismi Suomesta Otto-Wille Kuusisen johdolla allekirjoitti jopa yhteistyön neuvostomaan kanssa 1939 - suomalaisuus voitti kuitenkin kommunismin ideaalisen, mutta mahdottoman yhtälön.
Lähinnä Pohjanmaalta lähteneet valtamerimatkaajat olettivat saavansa Amerikoista työllä sellaisen vaurauden, jota ei tuolloin vahvasti sikiävässä Suomessa voinut kaikkien osalta saavuttaa.
Kun Amerikoissa huomattiin, ettei se onni ja ahkeruuden palkinto niin helposti tullutkaan toivotun kokoisena - niin suunta kääntyi takaisin aatemaailmaan, jonka oletettiin syntyneen Neuvosto-Karjalaan. Petyttiin ja yllätyttiin - osa ryhtyi neuvostojen kannattajaksi ja ehkä maamiestensä enemmistön vastaiseksi.
Stalin "pelkäsi" vakoilijoita, koska itse harrasti niitä hyvin paljon - ehkä varas toistaan varkaaksi luulee - tänäänkin. E
~ https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005154571.html -
"