Näytetään tekstit, joissa on tunniste Aunus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Aunus. Näytä kaikki tekstit

maanantaina, syyskuuta 09, 2019

Saammeko nyt totuuden Neuvosto-Karjalan tapahtumista 1930-luvulta?




...

HS:

Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva: Suomalaisten kohtaloita Stalinin ajan Neuvostoliitossa selvitetään

.
Ilkka Luoma 

Meille suomalaisille täällä idän ja lännen vedenjakajalla on tärkeää saada kokonaiskuva tapahtumista, jotka alkavat punakapinasta 1918, jopa tätä ennen, kun demareiden yksinkertainen eduskuntaenemmistö vaihtui erikoisissa olosuhteissa "vain" suurimmaksi eduskuntapuolueeksi 1917 kevät-kesällä - olihan demarit Oskari Tokoin johdolla ajanut Suomelle itsenäisyyttä jo ennen P.E.Svinhufvudin senaattia! 

Syntyi Suomen sisällissota 1918 ja sodan jälkeinen punaisten vankila-ahdinko, jonka "välirauha" saavutettiin vasta Talvisodan juoksuhaudoissa. 

Sisällissotamme takana oli tavoite saavuttaa tovereille tasa-arvoisempi lähtökohta rakennettaessa uutta yhteiskuntajärjestystä, joka taas sai voimaa idästä Neuvosto-Venäjän omasta marxilais-leninistisestä vallankumouksesta. 

Josif Stalinin ja Leninin Neuvosto-Venäjä kävi oman sisällissotansa, jossa kenraali Nikolai Judenits piti suoraa yhteyttä (?) - muun muassa Suomeen - C.G.E. Mannerheimiin. 

Alkoi Heimosodat, jossa Mannerheimin "miekkavala" kertoi sisältönä mikä oli tavoite, jopa valkoisen Venäjän tukeminen Lenin/ Stalin Neuvosto-Venäjää vastaan - oli suunnitelmia esimerkiksi Pietarin (Leningradin) valtaamisesta. Heimosotien jälkeen päätettiin rajastamme Tarton rauhassa, jonka piti jäädä pysyväksi. 

1930-luvun alun massalamat läntisessä maailmassa ja Suomessakin ikeennytti jälleen toveria haaveilemaan idän "Onnelasta", jossa arveltiin toveriaatteen luovan uutta elinpiiriä tasa-arvoisempana ja oikeudenmukaisempana yhteiskuntamallina - alkoivat suuret muuttoaallot Neuvostoliittoon, jopa amerikansuomalaisten osalta Amerikoista - sielläkin oli oma lamansa ja toverien olosuhteet osaksi varsin surkeat. 

Stalin taas gruusina eli ei-venäläisenä oli herkistyneen epäluuloinen, jo Judenitsin ajoilta, jota tuettiin - Suomestakin. Ehkä Stalinilla oli epäluulo ujuttuvista suomalaisvakoilijoista, olihan Stalin itsekkin "maahanmuuttaja"! Stalin raivasi itsensä rankalla kädelle maailman suurimman valtion - Neuvostoliiton johtoon >
2 

...

Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva: Suomalaisten kohtaloita Stalinin ajan Neuvostoliitossa selvitetään

.
Ilkka Luoma 
2 - Stalinin päähänpinttymä oli proletariaatin maailmankumous - ei esimerkiksi Suomen itsenäisyyden riistäminen; olihan Stalin yksi ensimmäisen itsenäisyystunnustuksemme (4.1.1918) allekirjoittajista. Lisäksi Stalin ajoi Suomelle itsenäisyyttä jo ennen itsenäisyysjulistustamme 6.12.1917. 
... 

Nyt onkin varsin osuva ajankohta hakea lopullinen meriselitys, mitä oikeastaan tapahtui idän suhteen Suomen osalta aina Heimosodista alkaen - projektia edesauttaa valtiojohtomme suopea suhde Kremliin - saihan Suomi 100V Onnittelukirjeen Venäjän presidentti Vladimir Putinilta vähän ennen 6.12.2017 - onnittelukirje tosin julistettiin salaiseksi Suomen presidentinlinnan toimesta - olisi kiintoisaa tietää mitä kirje sisälsi ja sen huhuttu liite, oliko se liite Stalinin K-arkistosta? 

Se tiedetään, että Stalinin suljettu arkisto K on osin avautumassa, ja on aivan varmaa, että jos pääsemme sitä selailemaan - saamme uutta verestä tietoa tapahtumista muun muassa 1930-luvulta, mutta myös Heimosodista - venäläisten näkökulmasta. 

Tässä kohdin kokonaisvaltainen totuus ja todellisuus ovat parempia kuin tähän mennessä oleva paljolti meidän oma näkemys, jota on värittänyt vahvasti idänpolitiikan kekkoskausi ja nykyinen synkähkö ja painostava idän vastakkainasettelun syndrooma. 

Presidentti Sauli Ninistöllä voisi olla ratkaiseva rooli, kun seuraavan kerran tapaa Putinin. Jäämme odottamaan historiamme avautumista - kokonaisuutena, tältäkin osin!
E

...

sunnuntai, syyskuuta 01, 2019

Keitä kaikkiaan vainottiinkaan Neuvostoliiton Karjalassa 1930 -luvulla?



...
HS: ~ https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006222121.html -
"Stalinin vainoissa kuoli yhtä paljon suomalaisia kuin talvisodassa – Valtiojohto, teettäkää selvitys heidän kohtalostaan" -HS-otsikko

...
Nuo mainitut 1930-luvun loppupuolen vuodet pohdintoineen Neuvostoliiton puolen Karjalan vainoista teloituksineen on pidemmän ajanjakson osapäätös, joka alkoi jo sisällissodastamme 1918, jossa punainen Suomi ja valkoinen Suomi kävivät taistoon ...
... tilannetta on tutkittava punaisten laajoista teloituksista (Hennala) itse Suomen puolella, jonka itsenäisyyden oli Neuvosto-Venäjä tunnustanut ensimäisenä valtiona 4. tammikuuta 1918 ---

Sisällissodan jälkeen tilanne lukittiin Tarton rauhalla
 [~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarton_rauha - ] 1920, jolloin silloinen Suomi sai itäisen rajansa.

Tarton rauhan jälkeen alkoivat Heimosodat [ ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Heimosodat - ] - Karjalän vapauttamiseksi Neuvostoliiton vallan alta - ajatuksella Suur-Karjalan suomensukuisten asukkaiden yhdistämiseksi Suomeen.
Puhuttiin muun muassa Aunuksesta ja Inkerin maasta. Venäjän tsaaria palvellut C.G.E. Mannerheim oli aktiivisena miekkavaloineen [ ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Miekkavala - ], kuten myöhemmin vielä Jatkosodan hyökkäysvaiheessa (miekantuppipäiväkäsky) itään - jopa yli vanhan rajan - yhdessä Saksan kolmannen valtakunnan kanssa.

Josif Stalin, joka oli yksi itsenäisyystunnustuksemme allekirjoittajista 4.1.1918 - oli erinomaisen hyvin tietoinen Heimosotien tavoitteista sekä siitä miten Suomesta nähtiin nuoren Neuvosto-Venäjän kaatamisesta valkoisten venäläisten eduksi.
Ehkä tuolta kulminoitui epäluulo Neuvostoliiton Karjalan suomensukuisten asukkaiden osalta - puhumattakaan Suomesta tulleista muuttajista "maanpäälliseen onnelaan", kuten se halutaan nähdä motiivina, kun tuhannet, jopa amerikan-suomalaiset halusivat kommunistiseen onnelaan.
Uskoisin, että Venäjä antaa täyden panoksen uusiin tutkimuksiin, mitä tuolloin 1930-luvulla laajassa Karjalassa tapahtui, mitä Heimosodat olivat lopulta ja kuinka mahdollisia vakoilijoita ujutettiin Neuvosto-Karjalaan. Stalin ei ollut niitä luottavaisimpia yksinvaltiaita. Tapahtumat tulee nähdä kokonaisuutena.

...
HS: "Stalinin uhrit on unohdettu, myöntävät presidentti Niinistö ja pääministeri Rinne: ”Kysymys on merkittävä” ... "
...
9133 [TIEDE]

.

...