Näytetään tekstit, joissa on tunniste ostosmania. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ostosmania. Näytä kaikki tekstit

lauantaina, marraskuuta 24, 2018

Black Friday – kuluttamisen musta perjantai!







Elämme näyttö- ja vertailutaloudessa [1. Mitä se tarkoittaa? Yksinkertaisesti sitä, että haluamme erottua, olla joukossa ja/tai saada hyväksyntää – olemme markkinavirtauksen uhreja – kaikki perustuu kuluttamiseen, kasvuun [2 ja sen hillittömään hoentaan ---

[2011] ” … Sosiaalinen media jyrää ja avartaa tunnustamaan, ainakin näennäisesti. Vuonna 2011 tuli täyteen 42 vuotta, kun kansa sai tarpeekseen ympäri Eurooppaa - vähintäänkin nuorison keskuudessa. Tsekkoslovakia valloitettiin, ylioppilaat sytyttivät aatteillaan Pariisin - Helsingissä Vanha valloitettiin.

Oli uusien aatteiden tie - kansalaiset aktivoituivat, oli syntynyt henki ja muutostarve. Nyt jokin on niksahtanut tietyissä arabimaissa – missä mennään muuttuva maailma?

...
[ … omena kypsyy alkusyksystä. Marjat ovat poimittavissa myös loppukesästä lähtien. Elämän sykli säätelee meitä - olemme aktiivisia kypsyessämme henkiseen taantumaan, pelkona ettemme enää nouse vallitsevasta urautumasta. Kuluttamisen väsymys hiipii, ja tilalle siirtyy tarve pohtia, mitä huomenna tapahtuu. Kansalaisviisari kiertyy vääjäämättömästi - loputonta kulutuksen kasvua ei ole olemassa... ]

11012009 - Kansa pelkää muutoksia, joita ei osata ennakoida. Nyt suurin uhka on oman toimintamme tuloksena syntynyt huoli ympäristömme ja kulutusintomme romahtamisesta. Kulutus ja ympäristö lyövät kättä ja muutos tapahtuu. Kansakunta väsyy vertailutalouden konsensukseen - emme jaksa enää kuluttaa yli sen huolen, joka syntyi silmien avautuessa hallitsemattomasta muutoksesta ympäriltämme.

Historiallisesti tänään on kulunut pitkä aika viimeisestä kovasta kädenväännöstä, jossa puhallettiin kaikki patoutuneet paine-energiat loppulauseeseen - "ei enää koskaan". Kuten vanha sanontakin kertoo: "älä sano koskaan - ei koskaan" - toimii nytkin.
Levoton mieli kisaillessaan näytöstä ostovoiman tavoittelussa herätti oikeasti uhan omasta itsestämme ja suhteesta niihin resursseihin, mistä tämä elinvoimamme lähtee.

...
Puolueet ovat samasta juuresta lähtöisin,
... niitä vaivaa sanattomasti ja ymmärtämättömästi sovittu puolueiden konsensus. Edustajat ovat niin rakastuneita turvallisista kausipaikoistaan, että olisi oltava "uhka vaihdosta" jopa kesken kaudenkin. Nyt ei kovin suurta johtopäätöserehdystä sallita, puhumattakaan vauhtisokeudesta, joka ei huomannut ympäristön menneen edelle kansan arvoasteikossa.


Maallisen tavoittelu keskipisteenä oli eräs aikakausi,
... joka hokemana jatkuvasta kasvusta on nyt tiensä päässä. Poliitikko, joka ei hoksaa lopettaa rykimää kasvusta jatkuvasta, herää aamunkoitteessa tieltä, jolla vaeltaa moni etsien huomisen päämäärää ja joukkuetta, joka sinne johtaisi.

Emme enää tavoittele suurempaa, kauniimpaa, nopeampaa, helpompaa ja näyttävämpää. Maallinen adjektiivi vaihtuu arvoksi nähdä elintila väkevänä, josta perheen, suvun ja yhteisöllisyyden tunne ja yhteenkuuluvuus heräävät henkiin tarpeellisuuden tunteen kasvuna.


42 vuotta sitten opiskelijat nousivat barrikadeille
Joukkovoima asemoitui tahdoksi, siksi suuren voiman he mobilisoivat vapaaehtoisesti ja tunnehakuisesti. Aktiivisuutta ajoi kyllääntyminen sellaiseen, josta aika oli ajanut ohi - oli kasvanut tarve tunnistaa uusi uljas ihminen. Nahanluonti tapahtui nopeasti, kuten tapahtuu nytkin .... on ainekset pysäyttää kehitys, jossa mahdottomuuden tunniste ja kyllääntyminen paistavat jo uutta havainnoivaan katseeseen. [T]


Sukupolvet vaihtuvat
Suuntaukset kohtaantuvat mallinnuksissa, joissa katsotaan oppia ja mallia vuosimiljoonaisesta ympäristöstä - päämääriä ei enää ohjata taloushakuisesti, vaan ympäristölähtöisesti. Taseet muuttavat muotoaan, nyt tutkitaan aikaansaannoksien taseita ja henkilökohtaisia tilejä kulutuksesta ja jäljestä, jotka täytyy korjata. On remonttimiesten ja -naisten aika. … ” [Jatkuu linkin ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2011/01/tuulen-vire-yltyi-myrskyksi.html - alta]


…
Entä nyt 2018, kun huomaamme tuo kirjoituksen seitsemän lihavan vuoden jälkeen olevan edelleen erittäin ajankohtainen? Mitä teemme? Olisi aika hillitä kuluttamista ja siirtää vaihde vapaalle – kiihdytyksen sijasta. Hyväksyä vähentäminen, jonka voimme aloittaa täältä keskimäärin yltäkylläisestä lännen markkinataloudesta, jolle sälyttyy viimeisen 120 vuoden kulutusjuhlan ympäristöjälki [Kuva 1 – viimeiset 50 vuotta] – suurelta osin – kumuloituneena?

...
Viitteet:


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 184585

DOC black_friday_23112018.doc – OpenOffice Writer
PVM 23112018

537_4770 – 09:22_09:54 BF06

sunnuntaina, joulukuuta 15, 2013

Ahdistaako Joulun odotus?

Valtaako mielesi rauhaton olo – onko paineena löytää pakkojoululahjoja, kun nuo muutkin ostavat. Jääkö paineen purku Jouluaattoon, juuri ennen kuin kaupat vihdoin sulkevat ovensa? Onko tarpeen näyttää ja vertailla – vielä Joulunakin. Ahdistaako Joulun odotus – rahaakaan ei välttämättä olisi, mutta kun pakko ostaa, ostaa ja vielä kerran ostaa ---


Kirjoitimme Joulun maallisesta ostokarusellimaisesta tivolimeinigistä jo vuosia sitten – tarkalleen vuona 2006 näin …


…

[2006] Kansalaiset täyttävät ostoskeskukset markkinatalouden ihannemallin mukaisesti

~ ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/12/kansalaiset-tyttvt-ostoskeskukset.html – [BLOG/il]



Jokainen suomalainen ostaa ja ottaa osaa joulun ostovoimansiirtoihin noin 100 eurolla. Joulu on businessaika vailla vertaa, samaan aikaan on vuodesta toiseen Suomen Turku julistanut Joulurauhan koko maahan.

Markkinatalouspyörässä mekanisoituneet ja hioutuneet kuluttajat löytävät lahjoittamisen/ lahjomisen halun juuri Jouluna. Kauppakeskukset sijoittavat tänä vuonna enemmän kuin koskaan joulumyyntiinsä.

Suomeen on markkinatalouden uusimpana ilmentymänä noussut hehtaariostoskeitaita muistuttamaan, mikä on kansantalouden perushyve - liike-elämän ja tuottovaadebusinessvaistojen opastamana.


Tuurissa, keskellä metsää,

mainostetaan Suomen merkittävimmäksi lomakohteeksi kyläkauppaa, joka on nokkelien mainosnikkareiden mukaan maailman suurin. Ihmiset sopuloituvat sankoin joukoin lomailemaan maurilaismalliseen kerskajulkisivuhotelliin ihailemaan ostoksiaan, joita kertyy kasapäin lasisilmäkiiltoisen hinta-ahnehdinnan seurauksena jättiläiskokoisiin ostoskärryihin. MEK oivalsi sijoittaa kyläkaupan merkittävien lomailukohteiden joukkoon. Arvosana kertoo elämää ajassa, jossa kulutus on kaiken keskipiste.

Lempäälään nousi liikemiesoivalluksena ostosparatiisi innovoinnilla,

että ihmiset haluavat ostaa entistä enemmän ja kaiken sen vielä yhdellä kertaa. Ostamisesta ajatellaan tulleen ihmisille hyve, harrastus ja tyydytysten lepuutuspiste. Kertajyräysostoksilla ihminen vimmautuu hankkimaan kaikkea "kivaa, mukavaa ja tarpeetonta" - joka huomataan yleensä vasta kotona. Hintalapun sisältö ja "tavaraa puoli-ilmaiseksi" hokema teki tehtävänsä - kärry täyttyi kuin viimeistä päivää, pelon seuratessa perässä, riittääkö niitä minulle.

Ostaminen on merkki tarpeesta,

tai luodusta tarpeesta, mutta ennen kaikkea se on merkki pinnallisuudesta, jossa koetetaan tavaroiden paljoudella ja oletetulla tarpeella tyydyttää mieltä. Mielentyydytys on saanut kulutusleiman. Mieli virkistyy uuden saannosta, ymmärtämättä edes aina mihin ostosta tarvitsee. Uudeksi ongelmaksi on syntynyt päänsärky, kun ei tiedä, mitä se hyvä ystävä tarvitsee joululahjakseen.

Eräässä perheessa nuorimmainen poika ilmaisi asian hyvin osuvasti:

"Isi, miksi me ei vietetä joskus Joulua siten, että leikitään vain yhdessä kaikki, Veikka, Sisko-Tytti, äiti ja isi. Tehtäisiin yhdessä jotain kivaa. Aina ei jaksa leikkiä yksin noilla kummallisilla leluilla, joita Jouluna kannetaan kotiin" - 

Poika oli oikeassa - yhdessä olo on näin markkinatalouden ylityöpäivien, seminaarien ja iltakokousten vuoksi suurta harvinaisuutta ja keittiön pöydällä onkin se kuuluisa lappu: "Ruoka on uunissa, lämmitä ja syö, tulen sitten illalla".

Ostoskeskukset ovat oiva keksintö -

ostamisesta on tehty mukavaa, auton saa lämpimään alakertaan, sinne on helppo heivata massiiviset ostokset kenkien kuraantumatta. Päällivaatteetkin voi jättää autoon, ettei sitten hiki yllätä tuhansien ihmisten puserruksessa.

Ostosparatiisissa on ravintola, kaljabaari, pizzeria ja kengänkiilloittaja. Paratiisi on tehty houkuttelevaksi, siellä on mukava olla. Ostaminen on kivaa. Kassakoneiden virsi kaikuu kilpaa tehtaiden liukuhihnojen kanssa ja vieläkin me ihmettelemme, ”miksi lunta ei ole”. Lisääntyvä kulutus on suoraan verrannollista raaka-aineiden-, energiankäytön ja luonnonsaastumisen nousun kanssa.

Meille on opetettu, että työtä syntyy kuluttamalla,

meiltä vain unohtui se, että jatkuva kasvuhokema ei niinkään ole tekemisissä kotimaisen työllistämisen kanssa, sillä tehokkuus ja massavalmistus perustuvat halpaan työvoimaan ja heti perään täyteen automatisointiin. Määrä, laatu ja laatutyönteko ovat kaikki eri asioita.

Televisio puskee mainoskanaviltaan joululauluja,

jouludigiaikaa, joulumusiikkia, joulupukkia, joulukännyköitä jouluisilla ilmaisminuuteilla. Mainosnokkeluudet aivoissaan ovat jopa kehittäneet joulurahoituksen jouluisella hymyllä. Burgereita saat Joulupukin virallisesti valtuuttamana. Joulukuusenkin saat muovisena ja koottavana. Pääasia on se, että keksit saamillesi veronpalautuksille käyttöä. Pane raha kiertämään, ota velkaa, vaikkapa ilman takauksia, saat sitä vain pienellä 29% todellisella vuosikorolla. On kivaa kuluttaa.

Jokainen ihminen voi katsoa oman roskapussinsa sisältöä -

sieltä paistaa nykymallinen yhteiskuntamme, ero 1960-luvun roskasankoon on järisyttävä. Meidän pusseistamme löytyvät ne perimmäiset syyt, miksi meillä on Joulunakin lämmintä, ei mielissä, vaan ulkona.

Muutos on aina vaikeaa, ainoastaan silloin se on helppoa, kun on syntynyt ymmärrys sen pakosta. Tämä pakko on nyt läsnä. Ei pakkona ostaa ostamisen vuoksi lähimmäisen lämpöä jouluksi edes kerran vuodessa osallistumisena, vaan pakkona huomata suunta ja sen muutoksen välttämättömyys.


Lunta emme voi pakottaa valkaisemaan jouluiloamme

Perheen ja suvun tapaaminen onnistuu myös ilman ostovimman laatikkovuoria värillisissä paketeissaan. Antamista on muutakin kuin ostaminen, voimme antaa ystävyyttämme, huomioonottamista ja huolehdintaa sekä ennen kaikkea kiinnostustamme toisista ihmisistä. Kuunteleminen on eräs parhaista joululahjoista.

Anna joulu yksinäiselle, anna hyvä mieli itsellesi – herää aina kysymys: ”Kenen Joulu tämä on?”.


Hyvää ja oikeasti rauhallista Joulun odotusta,

Ilkka Luoma
KESKUSTELU ........................ TIEDE




Kuva:
DSC_6390.JPG. 16. joulukuuta 2006. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä - lähde mainiten.
Kuvateksti:
Eräs Suomen suurimmista kauppakeskuksista houkuttelee ihmismassoja jouluaihein, vedoten mm. digijouluun - onhan se niin tyhmää jättää ostamatta. Osta nyt, vaikka huomenna saat sen halvemmalla. Nyt kehoitetaan ottamaan luottoa, että saat lähimmäisillesi hyvän joulumielen - korotkin ja lyhennykset tulevat vasta ensi vuonna. Ihmisvirrat ovat lasittuneen robotoituneita katseita hintalapun lupaukset mielissäin – kassakone, here I come.
…
doc.: ahdistaako_joulu_15122013.doc – OpenOffice Writer



755 | 6504