Yhteiskuntasopimus 3

[Pääministeri Sipilä tarjoilee ’maltalaista käännöstä’!]

(Suomi on tunnetusti Jyrki Kataisen hallituksen [1] sekä sen jälkeisen Alexander Stubb’ in pätkähallituksen [2] jälkeen ahdingossa – monienkin syiden vuoksi [3]. Nyt pääministeri Juha Sipilä ajaa ”maltalaisella käännöksellä” tovereita yhteiskuntasopimus nro 3 - ’kolmas kerta toden sanoo’ - neuvotteluihin)

[ … kansalainen Erkki miettii kuumeisesti, että rajoitetaanko pakkolaeilla seuraavaksi johtajiston palkkoja ja palkkioita, ja kuinka pääomien verotusta mietitään tasa-arvoisempaan suhteeseen palkansaajan verotukseen nähden - kansalainen Liisa taas miettii, että ’omaehtoisten päänsärky poissaolojen’ tilkitsemiseksi äiti kärsii, kun lapsi sairastaa …[E1] ]

…

[E1] Ensimmäinen ’maltalainen käännös’ ~ http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2015/09/08/sipila-sairausloman-leikkaus-ei-koske-lapsen-hoitoa/201511591/12 -

Sipilä ajoi tiukalla ehtopolitiikalla yhteiskuntasopimusneuvottelut 1 [4] ja 2 seinään – toverit tehtaiden ja konttoreiden lattioilta etujärjestöineen laittoi stopin moiselle neuvottelutaktiikalle. Nyt Sipilä liike-elämän keinovalikoimasta poimi ”maltalaisen käännöksen” ja toi esille heti alkuun konkreettiset uhat, että jos ei – niin …

Maltalainen käännös

Sipilä ajaa valtio- ja kansakuntalaivaamme kansallisen kokonaisedun nimissä uudelleen yhteiskuntasopimusneuvottelu 3’ en. On helppo havaita, että Keskusta huomasi SDP’ n ja Vasemmiston ahdingon [5] – kansalaiskannatus on pohjamudissa, kuten oli muuten juuri ennen Keskustan Sipilä-aikakautta! Nyt uhka on heitetty tehtaiden, myymälöiden ja konttoreiden lattioille – olisikin tai olisiko viisasta tarttua ”kolmosen” ojennettuun käteen.

Kansalaisten vastakkainasettelu

Sipilä asetti Suomen ja suomalaiset repivästi kahteen luokkaan: omitusluokkaan ja työnantajiin sekä tovereihin ja’ valkokaulusköyhälistöön’. Tosin Suomessa ulosmitattiin suuret reaaliset palkankorotuksen [6] 2000 – luvun ensi vuosikymmenellä – Sari Sairaanhoitaja [7] aloitti kierteen, mutta oikeutetusti. Kaikki halusivat seurata perässä. Ja mehän seurasimme.

Nyt panokset ovat kovat, ja sytytyslanka palaa jo. Ollaan siirtymässä pakkolakeihin tai niillä uhkailuun - tosiasiallisesti aiheesta, sillä me emme pärjää meitä elättävässä viennissä. Emme ole omavaraisia [8], meillä ei ole omaa rahaa eikä omaa kansallista ja itsellistä kansantalouspolitiikkaa! Vapautemme päättää kaikista asioista itse [9], olemme luovuttaneet EU - Brysseliin.

Mitä merkitsee pinnan alla kytevä ammattiyhdistysliikkeen poliittinen hajaannus?

SAK [0] käy omaa ’Jaakobin painia’ olemassa olostaan. Toverien hajaannus on jo tapahtunut ja PS – perussuomalaiset ovat jo ottaneet omansa. Onko PS kauaskantoinen ratkaisu, sen aika näyttää – yleensä populistit ilman uskottavaa toimintamallia ja karismaattista johtajaa eivät menesty pitkälle.  

Perussuomalaiset ovat edenneet puheenjohtajansa Timo Soinin johdolla hatunnoston arvoisesti nykyasemaansa ja nyt olisikin viimeistään niiden ’sisäsiisteyskurssien’ aika [10]. ’Immoslaisuus’ [11] repii perussuomalaisia ja on vaarana, että Suomen Sisuuntuneet [12] saavat oman IKR – edustajansa [13] eduskuntaan, kansanedustaja Olli Immosen mahdollisen loikkauksen myötä.

Yleislakko!

SAK’ la on järeä ase, yleislakko, jota kansalaiset eivät suin surminkaan halua [14], sillä sen myötä saattaa yhteistoimintaneuvottelut entisestään kiihtyä. On sopimisen aika, eikä pakkolakien. Olisikin oikeasti toivottavaa, että Sipilä on oivaltanut liike-elämän työkalupakista ’maltalaisen käännön’, sillä ojennettu käsi juuri nyt tovereille – olisi uuden alun startti.

SAK, toverit ja demarit tietävät kaikki, että olemme oikeasti vaikeuksissa ja olisi hyvä katsoa jo nyt myös hallituksemme todellinen kokoonpano ja miettiä miten Sipilän alkuperäinen toivomus saada demarit hallitukseen – toteutuisi, sillä se takaisi yhteiskuntasopimus 3’ n läpimenon! Toinen vaihtoehto on ennenaikaiset eduskuntavaalit – mutta toisiko se mitään muutoksia?

Ennenaikaiset eduskuntavaalit

Nyt puidaan takinkääntäjiä [15]. Ketkä ovat raskaimmin berberinsä kääntäneet? Ehkä vaalitulos olisi nyt aivan toinen, kun todellisuus on paljastunut. Samalla voidaan kysyä miksi vaalilupauksia annetaan, jos niistä ei tarvitse pitää kiinni.

Miksi vaalilupauksia ei tarvitse noudattaa?  Nyt selitykseksi tarjoillaan, ettei voima riitä – olisi pitänyt olla 104 edustajaa vaalivoittona [16]. Äänestäjä on kansanedustajiemme työnantaja ja palkanmaksaja. Ehkä olisi aika kysyä nyt jo uudestaan mitä kansa haluaa, siksi paljon oleellisia muutoksia on tulossa, tilanne on toinen kuin viime keväänä, kun lupailtiin viittä hyvää ja kuutta parempaa.

Yhteiskuntasopimus

”Suomi on hyvä maa, ja sitä parhaiten puolustaa suomalainen itse” – jalkaväen kenraali ja Mannerheim ristinritari Adolf Ehnrooth. Inhimillisyyttä pitää osoittaa päättäjiltä ja hyvä niin. Omaa ”kotiakin” – yhtä niistä – voidaan tarjota pakolaisten käyttöön (entä suomalaisten omat asunnottomat [E2], vai eikö heitä enää lasketa potentiaaliseksi mahdollisuudeksi?)

…

[E2] Asunnottomien edustajan puheenvuoro ~ http://yle.fi/uutiset/asunnottomien_etujarjesto_sipilan_kaunis_ele_ei_ole_pysyva_ratkaisu/8283480  –

Pakolaiset ja ”pakolaiset” on hyvä erotella [17], sillä parhaimmillaan pakolaiset ja maahanmuuttajat ovat tehokas keino vahvistaa kansantaloutta, jos kotoutus ja luotu motivaatio tuottavat uusista maahantulosuomalaisista uutteria työntekijöitä ja veronmaksajia.

Työteliäisiin pakolaisiin perustuu Saksan voimakas ilmoitus ottaa jopa 500.000 uutta pakolaista [18] muutoin kantaväestönsä syntyvyydeltään näivettyvään EU - Euroopan talousveturiin. Entä meillä – suhteutettu luku merkitsisi noin vajaata 35.000 pakolaista Suomeen, joka vuosi! Pitäisikö pakolaispolitiikka sitoa myös tulevaan yhteiskuntasopimukseen numero 3 – rauhoittamaan kansalaisia joko aiheellisesta tai aiheettomasta pelosta.

Uskooko Sipilä oikeasti, että uusia työpaikkoja syntyy?

Nyt puhutaan automaation lisäämisestä [19], digitalisaatiosta [20] ja robotisaatiosta [21]. Big Data [22] kaiken muuttaa voi, samoin kuin keskitetyt ja yhtäläistetyt ohjelmistot, joilla säädetään yhteiskuntamme ja liike-elämämme tietovirtoja sujuvimmiksi, nopeammiksi ja varmemmiksi. ”Mihin meillä on kiire – miksi pitää koko ajan kasvaa?” – kyselevät kansalaiset Erkki ja Liisa.

Sipilä haluaa vetoa vientiin

Hyvä niin, sillä satumme elämään siitä, koska tuontia on pakko harrastaa. Tuonti maksetaan tunnetusti viennillä. Viennillä pitää olla kilpailukykyä – kuuluu mantra. Vientikykyä voisi opiskella Saksasta – vielä muutama vuosi sitten Saksa oli maailman suurin viejävaltio, kunnes Kiina ajoi ohi ja meni menojaan [E2].

…

[E2] Kiinalainen mobilisaatio ~  http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=877321 – [23331] –

Miten me voisimme sijoittua maailman kartalle, kun olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleen jaon taistelussa? [23] Uskooko joku tosiaan, että lisää kasvua huutava ja robotisoiva teollisuus tuottaa uusia työpaikkoja - merkittävästi? Vain pienet yritykset voivat työllistää todellisuudessa huomattavia määriä – ja niille olisi annettava se kuuluisa yrittämisen vapaus – ’LEX pienyrittäjät’ suunnittelun alle ja heti.

Sipilä toimi taitavasti!

Kansan haluama pääministeri Sipilä toimi älykkäästi valitessaan maltalaisen käännön, sillä on uskottavaa ja loogista, että inhimillisenä työnantajana tunnettu Sipilä haluaa tosissaan yhteiskuntasopimuksen syntyä – nyt on annettu, ei neuvottelun lopputulos, vaan uhka, että, jos ei  … niin … sitten.

Nyt Sipilä tarjoaa demareille uutta nousun paikkaa. Sipilä tietää, että hän edustaa luontaisesti myös kokoomuslaisia arvoja, ja ettei Kokoomusta näin tarvita hallituksessa. Mutta ilman tovereiden apua yhteiskuntasopimuksesta ei tule mitään – siis demarit sisään, keinolla jos toisella.

[ENNAKOINTIA]

Sipilä tarjoaa ojennettua kättä demareille

Demarit ovat ahdingossa, sen he tietävät itsekin. Forssan ajoista on kauan ja johtoa olisi radikaalisti uudistettava. Kansanedustaja ja puheenjohtaja Antti Rinne on aivan ok, ystävällinen ja huomaavainen – vain riitely Jutta Urpilaisen kanssa oli kohtalokasta. Tuo virhe voidaan korjata uudella demaripuheenjohtajalla. Keskusta veti aikanaan pakasta uuden kortin – Sipilän.

Nyt SDP voi vetää oman jokerinsa – ja se on kansalaisehdotuksena tamperelainen Sanna Marin, jonka luotsauksen voisi ottaa haltuun demareiden älykkö, suosituin ministeri, niin edellisessä hallituksessa kuin kansankin näkökulmasta – edustaja ja VTT Erkki Tuomioja 24], hän omaa riittävän uudistuskyvyn – jo nuoruudestaan – että voisi valmentaa edustaja Sanna Marin’ in kohti uutta demariaatetta!

Yhteiskuntasopimus 3 syntyy juuri Keskustan ja demareiden kanssa –

 … ja vasemmiston on nyt syytä yhdistyä, kyllä Paavolle (Arhinmäki) [E3] jokin kiva pesti uudesta vasemmistosta löytyy. Suomi ja suomalaiset tarvitsevat yhteiskuntasopimusta ja vastapainoa oikeiston invaasiolle, jo siksikin että laajalla konsensuksella estetään ääriliikeoikean synty merkittäväksi voimatekijäksi!

…

[E3] Tekevätkö Vasemmisto ja Vihreät itseään tarpeettomiksi? ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=927159 – [10245] -

Tekstin numeroviitteet ja niihin liittyvät lisätekstit

(koko viitetekstiluettelo linkkeineen löytyy osoitteesta 10. syyskuuta 2015 jälkeen ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/09/paaministeri-sipila-tarjoilee.html  - )

1] Jyrki Kataisen poliittinen perintö ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1069885 – [6969]

2] Stubb 0 & Rinne ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1084213 – [7316]

3] AAA’ n tarina ja pyrkyryyden syltyt ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1137511 – [15510]

3] Suomi on kuin uppoava laiva ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1008472 – [9168]

4] Kriisihallituksen yhteiskuntasopimus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/05/kriisihallituksen-yhteiskuntasopimus.html -

5] Demareiden aate kadoksissa? ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1064771 – [19408]

6] Ulosmittasimme liikaa palkkoja ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=946425 – [30894]

7] Sari Sairaanhoitaja – Jyrki Kataiselle vuonna 2007 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/06/vastinetta-kokoomuksen.html -

8] Reviireillä omavaraisemmaksi ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/reviirien-hallinnalla-omavaraisuuden.html -

9] Itsenäisyyden palauttajat! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/03/itsenaisyyden-palauttajat.html -

0] SAK, Heinäluoma ja demarit ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kuinka-tulonjakopuolue-onnistuu-sakn-ja.html -

10] Persujen sisäsiisteyskurssit ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/07/persukeskustan-puoluesihteerit.html -

11] Taisteluni – immoslaisuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/07/taisteluni.html -

11] Olli Immonen – ilmiö tyhjässä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/07/olli-immonen-reviiriltaan-suomalaisella.html -

12] Suomen Sisu ~ http://www.suomensisu.fi/ -

13] IKR [fiktio] ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/03/fiktio-suomalainen-vallankumous-eu-usa.html -

14] Nouseeko väki barrikaadille? ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1061335 – [6269]

15] Takinkääntäjät! ~ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1441704497429.html -

16] Persu-keskusta – 104 paikkaa eduskuntaan! ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=931650 – [13010]

17] Pakolaiset! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/09/pakolainen.html -

18] Miksi Saksa ottaa niin paljon pakolaisia? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/09/miksi-saksa-ottaa-pakolaisia.html -

19] Automaatio ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/02/automaatio-ajaa-meidt-palvelemaan.html -

20] Digitalisaatio ~ http://teknologiateollisuus.fi/fi/elinkeinopolitiikka/vauhtia-digitalisaatioon -

21] Robotisaatio ~ http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/144230-alykkaat-robotit-korvaavat-ihmisen -

21] Tulevaisuus lasikuutiossa ~ http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/153242-tulevaisuutemme-lasikuutioissa -

22] Big Data ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Big_data -

23] Työn uudelleen jaon taistelu ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55488-eu-kohtaa-tyon-uudelleen-jaon-taistelun -

24] Erkki Tuomioja – pelastaa demarit? ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1018466 – [11183]

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

AL  ..  IL  ..  Vf  ..  Pz  ..  BL  ..  BLOG 60358

---09092015---

doc.: yhteiskuntasopimus_nro3_09092015 – Microsoft Word Starter

1109s 

Pelastaako palkka-ale meidät?

Graf ~ https://www.eva.fi/blog/2018/01/03/ekonomistikone-fi-palkka-ale-edistaisi-maahanmuuttajien-tyollisyytta/ - 

*

Suomalaiset toverit ja valkokaulusvirkamiehistö kuin insinöörikuntakin ulosmittasivat 2000 – luvun ensimmäisellä vuosikymmellä itselleen noin 25 prosentin reaalipalkkojen nousun – myös reaaliostovoimana, noin keskimäärin. Nyt tuo etukäteen imaistu palkkarepäisy lyö korville – olemme liian kalliita ja lähinnä itäiset kehittyvien maiden toverit tekevät halvemmalla, enemmän.

Meillä työn teetättäminen on arvokasta – olemmehan hyvinvointiyhteiskunta, joka haluaa ylläpitää heikkojen ja ahdingossa olevien eloa pystyssä – se maksaa, ja vaatii verovaroja. Veroja pitäisi kerätä entistä enemmän tai sitten ottaa velkaa. Olemme vähävelkainen maa (toistaiseksi, mutta nousevasti), mutta korkeasti verotettu. Pitäisikö verotus siirtää kokonaan kuluttamiseen ja työ vapauttaa veroista kokonaan? 1]

Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 2] – ensin meni Salcompin laturit, sitten peruspaperi, nyt ”pöyryn insinöörit” ja Nokian kännykät – mitähän me teemme, kun esimerkiksi Kiinassa voidaan tehdä kaikkea sitä mitä meilläkin – halvemmalla, enemmän ja kohta vielä laadukkaamminkin. Insinöörejäkin Kiinassa valmistuu eniten maailmassa.

Palkkajousto on kirosana,

vaikka myyntimiehet 3] ovat ikänsä ymmärtäneet, että provisio laittaa yrittämään, ellei kauppaa, ei palkkaa – jos paljon tuottoisaa kauppaa, paljon palkkaakin. Kilpailussa hinta, laatu, imago ja ympäristöarvot ratkaisevat, ehkä vähän kotimaisuuskin. Hintaan vaikuttaa suuresti palkkakustannukset, kaikkinensa. Meillä työn hinta on korkea. Me saamme vähämmän netolla kuin länsinaapurimme, vaikka bruttomme olisi enemmän.

Työttömyys riipoo kansakuntaamme –

on pakko tehdä jotain, tai suuri joukko nuoria jää loppuiän paitsioon ja valtiovarainministeriön kulurasitteeksi budjettipäälliköiden taulukkolaskentoihin – velkaa on otettava, jotta maksamme tulontasauksen kulut ja hyvinvoinnin; töitä tekemättömille.

Palkat alenevat joka tapauksessa

Valtio takaa työtä tai muuta tekemistä alle 25 vuotiaille. Näin ovat syntyneet ja syntymässä nuorisotyökeskukset, joiden työtä voidaan myydä halvemmalla, koska valtio sponsoroi tuota nuorisotyötä – hyvä niin, sillä se avaa uutta yritteliäisyyttä, kun eräät yrittäjät oavat hoksanneet alihankituttaa näille ”halpahintaisille”! Kukaanhan ei ole niin kekseliäs kuin yrittäjä.

Eestipoika tuli raksoillemme; halvemmalla työn hinnalla –

siis pienemmällä palkalla. Moni siivooja on on hyvin päivettynyt, kun maahanmuuttajille kelpaa työt, jotka eivät valkohipiäiselle aina kelpaa (turkkilaisilmiö Saksasta). Nyt Virosta tulee kosolti yrittäjiä, koska Suomessa on turvallinen yritysilmasto ja rehellinen virkamiehistö sekä pankit joissa raha säilyy. Virolaisia yrittäjiä ei pelota meidän korkeat kustannukset, vaan he luottavat omaan taitoonsa ja edullisempaan työn hintaansa.

Maailmanlaajuisesti palkat tasaantuvat, lopulta –

jolloin todellinen laatu, innovaatiot, imago, kestävyys ja ympäristöystävällisyys kuin asiakaspalvelukin ratkaisevat. Meillä palkat laskevat, ja muualla ”halpamaissa” (muun muassa Kiinassa) nousevat.

Nyt maksamme etukäteen lähes vastikkeettomat palkkakohotukset edellisiltä 10 vuodelta – toverikin halusi lisää, kun ”lilius-syndrooma” 4] ahneuden perikuvana on riiponut arkikansalaisen mieltä – oli tullut toverin vuoro ulosmitata liksaa enemmän kuin tuottavuus olisi sallinut.

…

[2006] Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten, kun oli havaittavissa, että palkkamme ovat liian korkeat ylläpitääkseen vientiä, josta elämme – meidän pitää tuoda, ja tuo tuominen on maksettava. Jos olisimme omavarainen, olisi meillä omalla valuutalla paljon keinoja järjestellä maallista hyvinvointia ja palkkarakenteita ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/kilpailu-stelee-niin-palkat-kuin.html - [BLOG/il]

Kilpailu säätelee niin eläin- kuin ihmiskuntaa

Yhteiskunta on sosiaalinen verkosto, jossa ostavista asiakkaista käydään kisaa erilaisin houkuttimin ja vetonauloin. Hinta on merkittävä elementti kilpailussa. Hinta kuvastaa aina sitä oletusta, mitä markkinoilta saadaan ostajilta; tuo hinta yritetään pitää niin korkeana kuin mahdollista. Ellei kilpailua, ei hinnan alentumaa.

Kova kilpailu "söi" operaattoreiden katteet, jolloin alkoi saneeraus, yt-ralli ja fuusioaalto. Yritysrakenteet ja henkilöstö taipuvat kilpailun edessä. On vain kysymys johtamisesta, kuinka nämä yt:eet ja fuusiot + muut rakennejärjestelyt tehdään.

Kuluttajana pienemmälläkin palkalla oleva on parempi kuin peruspäivärahalainen työtön. Työvoimapulan koittaessa palkat muodostuvat työvoimasaannon mukaisesti. Suomeen on rantautumassa lähivuosina runsaasti vierastyövoimaa, mm. Kiinasta.

Utelias ja hyvin hoivattu toveri arvokas tuotannontekijä

Suuri osa kilpailukykyä on myös motivoituneen henkilöstön saanti yritykseen. Innokkaan utelias, riittävästi pohtiva osaaja yhtiönsä arvoja tunnustavana ja arvostavana on yhtiön arvokkain pääoma. Työntekijä niin valkoisella kuin ruskealla kauluksella muodostaa sen suurimman kilpailuedun.

Ihmiset tekevät suunnitelmat, niin tuotekehityksessä, markkinoinnissa, valmistuksessa, jälkihoidossa kuin liikkeenjohdossa. Henkilöstö on merkittävä osa kulurakennetta. Ammattiyhdistysliike on rakentanut ansiokkaasti hyvinvointiyhteiskunnan palkkarakenteen vähiten joustavaksi, kaikki muu sitten joustaakin kuin takavuosien Sidoste-sukka.

Toinen joustamaton elementti on johtajiston palkat ja bonukset; ne on rakennettu kulutusjuhlavetoisesti. Johtajiston palkka- ja palkkiokulujen tulisi joustaa niin markkinatilanteen kuin yt-karusellin sävelien tahdissa. Yhteiskuntajoustoihin kuuluvat myös osinkojoustot.

Palkkajoustaminen luo liikkumavaraa

Palkkajousto ennalta sovituissa raameissa lisää yhtiöiden reagointikykyä muuttuvassa kilpailutilanteessa, kuten kävi asunnonvaihtorintamalla uuden kilpailijan laihduttaessa välityspalkkiot takaisin kohtuulliselle tasolle.

Kilpailu teki tehtävänsä ja kilpailujousto alensi heti ainakin muutamien yrittäjävälittäjien palkkioita inhimilliselle tasolle. Markkinat kiittävät ja uusi välittäjä ottanee 5] oman osuutensa asiakkaista. Palkka- ja hintajousto ovat asian kaksi samaa puolta korreloiden toinen toisiansa.

Innoissamme huudamme hurraata kun hinnat laskevat, mutta ärtyneinä meuhkaamme, kun kysellään palkka- eli kulujoustojen perään. Olisiko parempi joustaa palkassa ja säilyttää edes muutama työpaikka enemmän Suomessa. Suurena sopulivuotena pöllöt ja muut petolinnut lisääntyvät hyvin ja voivat pulskasti. Katoisana sopulivuonna muninta on kitsaampaa ja kupu ei aivan yhtä pyöreänä pömpötä.

Palkkatalkoot ei ole kirosana,

vaan kansallisen kilpailukyvyn kohennusohjelma. Kautta linjan palkkamaltti ja joustoliike parantavat kilpailukykyä ja alentavat kysynnän aleneman myötä hintojen laskua kilpailluilla aloilla. Valtiovarainministeriö voisi valjastaa joukon kansantaloustieteilijöitä, talousoppineita, markkinaguruja, kulutusintoilijoita tai muutoin lahjakkaita spekulaatiopyörittelijöitä laskentatehtäviin katsomaan, mitä tapahtuisi, jos toteutetaan kansalliset palkkatalkoot esimerkiksi 1-8 prosentin palkka-alenemana. Kuinka se vaikuttaisi hintakehitykseen, kulutukseen, verotukseen, työllisyyteen, työttömyyteen ja osallistuvuuteen.

Kiinteistövälittäjät 6] tulevat vapaaehtoisella pakolla luopumaan osasta palkkioitaan, koska kilpailu puhui ja ostavat sekä myyvät asiakkaat äänestävät lompakollaan.

^VIITTEET

^1] ” … ja koko kansa oli kulutusverolle pantava … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/ja-koko-kansa-oli-kulutusverolle.html - [BLOG/il]

^2] Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101019-maailmanlaajuinen-ty%C3%B6n-uudelleenjaon-taistelu - [US_P/il]

^3] Myyntimies on eri mies ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/myyntimies-miikkulainen-on-aina-ollut.html - [BLOG/il]

^4] Sixten Korkman totesi Fortum-Liliuksen optioiden vahingoittaneen kansakunnan luottamusta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/12/22/sixten-korkman-totesi-liliuksen-optioiden-vahingoittaneen-kansakuntaa - [US_P/il]

^5] Sittemmin tuo internetissä toiminut uuden aallon kiinteistövälittäjä fuusioitiin Sanoma Oyj:n yritysryppääseen ja on paljolti suurelta kansalta kadonnut näköpiiristä

^6] Tänäänkin asuntokauppa hiipuu ja kolistelee erityisesti muuttotappiokuntia, joista suurteollisuutemme on alas-ajanut toiminteitaan – pääkaupunkiseudulla kauppa käy, kun muuttajia riittää. Kiinteistövalittäjät ovat aina ymmärtäneet provisioiden autuuden, kun menee lujaa – ulosmitaan kaikki mahdollinen, kun ei kauppa käy, tullaan toimeen aiemmilla säästöillä.

^EXTRA

Kilpailukyky ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146635-murentunut-kilpailukyky-soimme-naapurin-kupilta – [US_P/IL]

Vastikkeellisuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/08/tyo-velvoittaa-inhimillisyys-edellyttaa.html - [BLOG/il]

...

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

…

AL – US

^BLOG 21 719 | 1 889 - IL

---12082013---

doc.: palkkakurimus_liksatalenevat_12082013.doc – OpenOffice Writer

949 | 8974

Kilpailu säätelee niin palkat kuin hinnatkin

Kiinalainen toimeliaisuus, kaupantekotaito, suhdetoimintaverkosto ja ahkeruus ravisuttelevat koko maailmaa niin hintoina kuin palkkoina. Työn teettäminen on toistaiseksi Kiinassa halpaa länsimaiden silmin, kunnes globaali tasaantuminen käy läpi tämän päivän 4 miljardia alikehittyneiden ja kehittyvien maiden ihmistä. 

Kiinassa kaupungeissa asuu ainoastaan noin 400 miljoonaa ihmistä! Kiinassa ei saisi sama kaupungistuminen lähteä liikkeelle kuin Euroopassa 1930-1970 -luvuilla. Eurooppa ja USA kuluttaa liikaa maapallon yhteisiä varoja. Työmme on tullut liian kalliiksi, menetämme työpaikkoja kauko-itään ja näin tasaamme puolipakolla maailmanlaajuista tuloeroa. 

Suoritamme myös tahtomattamme kehitysaputoimintaa ostamalla halvemman palkkatason maista kulutustavaroita ja hyödykkeitä, koska hinnat ovat siellä halvemmat. Ellei tule suurta muutosta, niin raaka-aineet ja energia fossiilisena ilmiönä loppuvat...

Kuvassa Kiinan suurlähetystön kaupallisen osaston antama rintamerkki, joka kuvastaa asian yhdellä kuvalla, mistä on kysymys. DSC_11482. 11. huhtikuuta 2006. Photo by Ilu 2006. Nikon D70+Micro-Nikkor 60mm/2.8 AF.
...


Printtimedia suosiollisella avustuksella Suomeen rantautui piristeenä uusi asunnonvälittäjä. Asuntokauppa on käynyt hyvin ja välityspalkkiot lihoneet tuntuviksi. Uusi yrittäjä havaitsi terhakkaasti markkinaraon ja uudisti asiakashankinnan ja ennenkaikkea hinnoittelun. Vastareaktio oli nopea; postiluukku suolsi jo ensimmäisen suoramainoksen välityspalkkiolla 1%.


Lidl
Saksalainen elintarvikemonitoimikauppa nousi maihin rauhallisen ja sopuisan kilpailun Suomeen muutama vuosi sitten ja vastareaktiot kumpuavat voimallisemmin vasta nyt. Molemmissa tapauksissa hyötyvät ostavat asiakkaat; asuntokaupan palkkioista jää mukava osa myyjälle/ ostajalle ja perusruokaa ja muutakin saa nyt halvemmalla kuin ennen kotimaisen yhteismonopolin valta-aikana.


Kilpailu säätelee niin eläin- kuin ihmiskuntaa 

Yhteiskunta on sosiaalinen verkosto, jossa ostavista asiakkaista käydään kisaa erilaisin houkuttimin ja vetonauloin. Hinta on merkittävä elementti kilpailussa. Hinta kuvastaa aina sitä oletusta, mitä markkinoilta saadaan ostajilta; tuo hinta yritetään pitää niin korkeana kuin mahdollista. 


Ellei kilpailua, ei hinnan alentumaa 

Kova kilpailu "söi" operaattoreiden katteet, jolloin alkoi yt-ralli ja fuusioaalto. Yritysrakenteet ja henkilöstö taipuvat kilpailun edessä. On vain kysymys johtamisesta, kuinka nämä yt:eet ja fuusiot + muut rakennejärjestelyt tehdään. Kuluttajana pienemmälläkin palkalla oleva on parempi kuin peruspäivärahalainen työtön. Työvoimapulan koittaessa palkat muodostuvat työvoimasaannon mukaisesti. Suomeen on rantautumassa lähivuosina runsaasti vierastyövoimaa, mm. Kiinasta [?]


Suuri osa kilpailukykyä on myös motivoituneen henkilöstön saanti yritykseen 

Innokkaan utelias, riittävästi pohtiva osaaja yhtiönsä arvoja tunnustavana ja arvostavana on yhtiön arvokkain pääoma. Työntekijä niin valkoisella kuin ruskealla kauluksella muodostaa sen suurimman kilpailuedun. Ihmiset tekevät suunnitelmat, niin tuotekehityksessä, markkinoinnissa, valmistuksessa, jälkihoidossa kuin liikkeenjohdossa. 


Henkilöstö on merkittävä osa kulurakennetta 

Ammattiyhdistysliike on rakentanut ansiokkaasti hyvinvointiyhteiskunnan palkkarakenteen vähiten joustavaksi, kaikki muu sitten joustaakin kuin takavuosien Sidoste-sukka. Toinen joustamaton elementti on johtajiston palkat ja bonukset; ne on rakennettu kulutusjuhlavetoisesti. Johtajiston palkka- ja palkkiokulujen tulisi joustaa niin markkinatilanteen kuin yt-karusellin sävelien tahdissa. Yhteiskuntajoustoihin kuuluvat myös osinkojoustot.


Palkkajoustot

Palkkajousto ennalta sovituissa raameissa lisää yhtiöiden reagointikykyä muuttuvassa kilpailutilanteessa, kuten kävi asunnonvaihtorintamalla uuden kilpailijan laihduttaessa välityspalkkiot takaisin kohtuulliselle tasolle. Kilpailu teki tehtävänsä ja kilpailujousto alensi heti ainakin muutamien yrittäjävälittäjien palkkioita inhimilliselle tasolle. Markkinat kiittävät ja uusi välittäjä ottanee oman osuutensa asiakkaista [?]


Palkka- ja hintajousto ovat asian kaksi samaa puolta korreloiden toinen toisiansa 

Innoissamme huudamme hurraata kun hinnat laskevat, mutta ärtyneinä meuhkaamme, kun kysellään palkka- eli kulujoustojen perään. Olisiko parempi joustaa palkassa ja säilyttää edes muutama työpaikka enemmän Suomessa. Suurena sopulivuotena pöllöt ja muut petolinnut lisääntyvät hyvin ja voivat pulskasti. Katoisana sopulivuonna muninta on kitsaampaa ja kupu ei aivan yhtä pyöreänä pömpötä.


Palkkatalkoot ei ole kirosana, 

vaan kansallisen kilpailukyvyn kohennusohjelma. Kautta linjan palkkamaltti ja joustoliike parantavat kilpailukykyä ja alentavat kysynnän aleneman myötä hintojen laskua kilpailluilla aloilla. Valtiovarainministeriö voisi valjastaa joukon kansantaloustieteilijöitä, talousoppineita, markkinaguruja, kulutusintoilijoita tai muutoin lahjakkaita spekulaatiopyörittelijöitä laskentatehtäviin katsomaan, mitä tapahtuisi, jos toteutetaan kansalliset palkkatalkoot esimerkiksi 8 prosentin palkka-alenemana. 

Kuinka palkkatalkoot vaikuttaisi hintakehitykseen, kulutukseen, verotukseen, työllisyyteen, työttömyyteen ja osallistuvuuteen. Kiinteistövälittäjät tulevat vapaaehtoisella pakolla luopumaan osasta palkkioitaan, koska kilpailu puhui ja ostavat sekä myyvät asiakkaat äänestävät lompakollaan.

Ilkka Luoma