Kiinalainen toimeliaisuus, kaupantekotaito, suhdetoimintaverkosto ja ahkeruus ravisuttelevat koko maailmaa niin hintoina kuin palkkoina. Työn teettäminen on toistaiseksi Kiinassa halpaa länsimaiden silmin, kunnes globaali tasaantuminen käy läpi tämän päivän 4 miljardia alikehittyneiden ja kehittyvien maiden ihmistä.
Kiinassa kaupungeissa asuu ainoastaan noin 400 miljoonaa ihmistä! Kiinassa ei saisi sama kaupungistuminen lähteä liikkeelle kuin Euroopassa 1930-1970 -luvuilla. Eurooppa ja USA kuluttaa liikaa maapallon yhteisiä varoja. Työmme on tullut liian kalliiksi, menetämme työpaikkoja kauko-itään ja näin tasaamme puolipakolla maailmanlaajuista tuloeroa.
Suoritamme myös tahtomattamme kehitysaputoimintaa ostamalla halvemman palkkatason maista kulutustavaroita ja hyödykkeitä, koska hinnat ovat siellä halvemmat. Ellei tule suurta muutosta, niin raaka-aineet ja energia fossiilisena ilmiönä loppuvat...
Kuvassa Kiinan suurlähetystön kaupallisen osaston antama rintamerkki, joka kuvastaa asian yhdellä kuvalla, mistä on kysymys. DSC_11482. 11. huhtikuuta 2006. Photo by Ilu 2006. Nikon D70+Micro-Nikkor 60mm/2.8 AF.
...
Printtimedia suosiollisella avustuksella Suomeen rantautui piristeenä uusi asunnonvälittäjä. Asuntokauppa on käynyt hyvin ja välityspalkkiot lihoneet tuntuviksi. Uusi yrittäjä havaitsi terhakkaasti markkinaraon ja uudisti asiakashankinnan ja ennenkaikkea hinnoittelun. Vastareaktio oli nopea; postiluukku suolsi jo ensimmäisen suoramainoksen välityspalkkiolla 1%.
Lidl
Saksalainen elintarvikemonitoimikauppa nousi maihin rauhallisen ja sopuisan kilpailun Suomeen muutama vuosi sitten ja vastareaktiot kumpuavat voimallisemmin vasta nyt. Molemmissa tapauksissa hyötyvät ostavat asiakkaat; asuntokaupan palkkioista jää mukava osa myyjälle/ ostajalle ja perusruokaa ja muutakin saa nyt halvemmalla kuin ennen kotimaisen yhteismonopolin valta-aikana.
Kilpailu säätelee niin eläin- kuin ihmiskuntaa
Yhteiskunta on sosiaalinen verkosto, jossa ostavista asiakkaista käydään kisaa erilaisin houkuttimin ja vetonauloin. Hinta on merkittävä elementti kilpailussa. Hinta kuvastaa aina sitä oletusta, mitä markkinoilta saadaan ostajilta; tuo hinta yritetään pitää niin korkeana kuin mahdollista.
Ellei kilpailua, ei hinnan alentumaa
Kova kilpailu "söi" operaattoreiden katteet, jolloin alkoi yt-ralli ja fuusioaalto. Yritysrakenteet ja henkilöstö taipuvat kilpailun edessä. On vain kysymys johtamisesta, kuinka nämä yt:eet ja fuusiot + muut rakennejärjestelyt tehdään. Kuluttajana pienemmälläkin palkalla oleva on parempi kuin peruspäivärahalainen työtön. Työvoimapulan koittaessa palkat muodostuvat työvoimasaannon mukaisesti. Suomeen on rantautumassa lähivuosina runsaasti vierastyövoimaa, mm. Kiinasta [?]
Suuri osa kilpailukykyä on myös motivoituneen henkilöstön saanti yritykseen
Innokkaan utelias, riittävästi pohtiva osaaja yhtiönsä arvoja tunnustavana ja arvostavana on yhtiön arvokkain pääoma. Työntekijä niin valkoisella kuin ruskealla kauluksella muodostaa sen suurimman kilpailuedun. Ihmiset tekevät suunnitelmat, niin tuotekehityksessä, markkinoinnissa, valmistuksessa, jälkihoidossa kuin liikkeenjohdossa.
Henkilöstö on merkittävä osa kulurakennetta
Ammattiyhdistysliike on rakentanut ansiokkaasti hyvinvointiyhteiskunnan palkkarakenteen vähiten joustavaksi, kaikki muu sitten joustaakin kuin takavuosien Sidoste-sukka. Toinen joustamaton elementti on johtajiston palkat ja bonukset; ne on rakennettu kulutusjuhlavetoisesti. Johtajiston palkka- ja palkkiokulujen tulisi joustaa niin markkinatilanteen kuin yt-karusellin sävelien tahdissa. Yhteiskuntajoustoihin kuuluvat myös osinkojoustot.
Palkkajoustot
Palkkajousto ennalta sovituissa raameissa lisää yhtiöiden reagointikykyä muuttuvassa kilpailutilanteessa, kuten kävi asunnonvaihtorintamalla uuden kilpailijan laihduttaessa välityspalkkiot takaisin kohtuulliselle tasolle. Kilpailu teki tehtävänsä ja kilpailujousto alensi heti ainakin muutamien yrittäjävälittäjien palkkioita inhimilliselle tasolle. Markkinat kiittävät ja uusi välittäjä ottanee oman osuutensa asiakkaista [?]
Palkka- ja hintajousto ovat asian kaksi samaa puolta korreloiden toinen toisiansa
Innoissamme huudamme hurraata kun hinnat laskevat, mutta ärtyneinä meuhkaamme, kun kysellään palkka- eli kulujoustojen perään. Olisiko parempi joustaa palkassa ja säilyttää edes muutama työpaikka enemmän Suomessa. Suurena sopulivuotena pöllöt ja muut petolinnut lisääntyvät hyvin ja voivat pulskasti. Katoisana sopulivuonna muninta on kitsaampaa ja kupu ei aivan yhtä pyöreänä pömpötä.
Palkkatalkoot ei ole kirosana,
vaan kansallisen kilpailukyvyn kohennusohjelma. Kautta linjan palkkamaltti ja joustoliike parantavat kilpailukykyä ja alentavat kysynnän aleneman myötä hintojen laskua kilpailluilla aloilla. Valtiovarainministeriö voisi valjastaa joukon kansantaloustieteilijöitä, talousoppineita, markkinaguruja, kulutusintoilijoita tai muutoin lahjakkaita spekulaatiopyörittelijöitä laskentatehtäviin katsomaan, mitä tapahtuisi, jos toteutetaan kansalliset palkkatalkoot esimerkiksi 8 prosentin palkka-alenemana.
Kuinka palkkatalkoot vaikuttaisi hintakehitykseen, kulutukseen, verotukseen, työllisyyteen, työttömyyteen ja osallistuvuuteen. Kiinteistövälittäjät tulevat vapaaehtoisella pakolla luopumaan osasta palkkioitaan, koska kilpailu puhui ja ostavat sekä myyvät asiakkaat äänestävät lompakollaan.
Ilkka Luoma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti