Pelastaako palkka-ale meidät?

Graf ~ https://www.eva.fi/blog/2018/01/03/ekonomistikone-fi-palkka-ale-edistaisi-maahanmuuttajien-tyollisyytta/ - 

*

Suomalaiset toverit ja valkokaulusvirkamiehistö kuin insinöörikuntakin ulosmittasivat 2000 – luvun ensimmäisellä vuosikymmellä itselleen noin 25 prosentin reaalipalkkojen nousun – myös reaaliostovoimana, noin keskimäärin. Nyt tuo etukäteen imaistu palkkarepäisy lyö korville – olemme liian kalliita ja lähinnä itäiset kehittyvien maiden toverit tekevät halvemmalla, enemmän.

Meillä työn teetättäminen on arvokasta – olemmehan hyvinvointiyhteiskunta, joka haluaa ylläpitää heikkojen ja ahdingossa olevien eloa pystyssä – se maksaa, ja vaatii verovaroja. Veroja pitäisi kerätä entistä enemmän tai sitten ottaa velkaa. Olemme vähävelkainen maa (toistaiseksi, mutta nousevasti), mutta korkeasti verotettu. Pitäisikö verotus siirtää kokonaan kuluttamiseen ja työ vapauttaa veroista kokonaan? 1]

Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 2] – ensin meni Salcompin laturit, sitten peruspaperi, nyt ”pöyryn insinöörit” ja Nokian kännykät – mitähän me teemme, kun esimerkiksi Kiinassa voidaan tehdä kaikkea sitä mitä meilläkin – halvemmalla, enemmän ja kohta vielä laadukkaamminkin. Insinöörejäkin Kiinassa valmistuu eniten maailmassa.

Palkkajousto on kirosana,

vaikka myyntimiehet 3] ovat ikänsä ymmärtäneet, että provisio laittaa yrittämään, ellei kauppaa, ei palkkaa – jos paljon tuottoisaa kauppaa, paljon palkkaakin. Kilpailussa hinta, laatu, imago ja ympäristöarvot ratkaisevat, ehkä vähän kotimaisuuskin. Hintaan vaikuttaa suuresti palkkakustannukset, kaikkinensa. Meillä työn hinta on korkea. Me saamme vähämmän netolla kuin länsinaapurimme, vaikka bruttomme olisi enemmän.

Työttömyys riipoo kansakuntaamme –

on pakko tehdä jotain, tai suuri joukko nuoria jää loppuiän paitsioon ja valtiovarainministeriön kulurasitteeksi budjettipäälliköiden taulukkolaskentoihin – velkaa on otettava, jotta maksamme tulontasauksen kulut ja hyvinvoinnin; töitä tekemättömille.

Palkat alenevat joka tapauksessa

Valtio takaa työtä tai muuta tekemistä alle 25 vuotiaille. Näin ovat syntyneet ja syntymässä nuorisotyökeskukset, joiden työtä voidaan myydä halvemmalla, koska valtio sponsoroi tuota nuorisotyötä – hyvä niin, sillä se avaa uutta yritteliäisyyttä, kun eräät yrittäjät oavat hoksanneet alihankituttaa näille ”halpahintaisille”! Kukaanhan ei ole niin kekseliäs kuin yrittäjä.

Eestipoika tuli raksoillemme; halvemmalla työn hinnalla –

siis pienemmällä palkalla. Moni siivooja on on hyvin päivettynyt, kun maahanmuuttajille kelpaa työt, jotka eivät valkohipiäiselle aina kelpaa (turkkilaisilmiö Saksasta). Nyt Virosta tulee kosolti yrittäjiä, koska Suomessa on turvallinen yritysilmasto ja rehellinen virkamiehistö sekä pankit joissa raha säilyy. Virolaisia yrittäjiä ei pelota meidän korkeat kustannukset, vaan he luottavat omaan taitoonsa ja edullisempaan työn hintaansa.

Maailmanlaajuisesti palkat tasaantuvat, lopulta –

jolloin todellinen laatu, innovaatiot, imago, kestävyys ja ympäristöystävällisyys kuin asiakaspalvelukin ratkaisevat. Meillä palkat laskevat, ja muualla ”halpamaissa” (muun muassa Kiinassa) nousevat.

Nyt maksamme etukäteen lähes vastikkeettomat palkkakohotukset edellisiltä 10 vuodelta – toverikin halusi lisää, kun ”lilius-syndrooma” 4] ahneuden perikuvana on riiponut arkikansalaisen mieltä – oli tullut toverin vuoro ulosmitata liksaa enemmän kuin tuottavuus olisi sallinut.

…

[2006] Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten, kun oli havaittavissa, että palkkamme ovat liian korkeat ylläpitääkseen vientiä, josta elämme – meidän pitää tuoda, ja tuo tuominen on maksettava. Jos olisimme omavarainen, olisi meillä omalla valuutalla paljon keinoja järjestellä maallista hyvinvointia ja palkkarakenteita ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/kilpailu-stelee-niin-palkat-kuin.html - [BLOG/il]

Kilpailu säätelee niin eläin- kuin ihmiskuntaa

Yhteiskunta on sosiaalinen verkosto, jossa ostavista asiakkaista käydään kisaa erilaisin houkuttimin ja vetonauloin. Hinta on merkittävä elementti kilpailussa. Hinta kuvastaa aina sitä oletusta, mitä markkinoilta saadaan ostajilta; tuo hinta yritetään pitää niin korkeana kuin mahdollista. Ellei kilpailua, ei hinnan alentumaa.

Kova kilpailu "söi" operaattoreiden katteet, jolloin alkoi saneeraus, yt-ralli ja fuusioaalto. Yritysrakenteet ja henkilöstö taipuvat kilpailun edessä. On vain kysymys johtamisesta, kuinka nämä yt:eet ja fuusiot + muut rakennejärjestelyt tehdään.

Kuluttajana pienemmälläkin palkalla oleva on parempi kuin peruspäivärahalainen työtön. Työvoimapulan koittaessa palkat muodostuvat työvoimasaannon mukaisesti. Suomeen on rantautumassa lähivuosina runsaasti vierastyövoimaa, mm. Kiinasta.

Utelias ja hyvin hoivattu toveri arvokas tuotannontekijä

Suuri osa kilpailukykyä on myös motivoituneen henkilöstön saanti yritykseen. Innokkaan utelias, riittävästi pohtiva osaaja yhtiönsä arvoja tunnustavana ja arvostavana on yhtiön arvokkain pääoma. Työntekijä niin valkoisella kuin ruskealla kauluksella muodostaa sen suurimman kilpailuedun.

Ihmiset tekevät suunnitelmat, niin tuotekehityksessä, markkinoinnissa, valmistuksessa, jälkihoidossa kuin liikkeenjohdossa. Henkilöstö on merkittävä osa kulurakennetta. Ammattiyhdistysliike on rakentanut ansiokkaasti hyvinvointiyhteiskunnan palkkarakenteen vähiten joustavaksi, kaikki muu sitten joustaakin kuin takavuosien Sidoste-sukka.

Toinen joustamaton elementti on johtajiston palkat ja bonukset; ne on rakennettu kulutusjuhlavetoisesti. Johtajiston palkka- ja palkkiokulujen tulisi joustaa niin markkinatilanteen kuin yt-karusellin sävelien tahdissa. Yhteiskuntajoustoihin kuuluvat myös osinkojoustot.

Palkkajoustaminen luo liikkumavaraa

Palkkajousto ennalta sovituissa raameissa lisää yhtiöiden reagointikykyä muuttuvassa kilpailutilanteessa, kuten kävi asunnonvaihtorintamalla uuden kilpailijan laihduttaessa välityspalkkiot takaisin kohtuulliselle tasolle.

Kilpailu teki tehtävänsä ja kilpailujousto alensi heti ainakin muutamien yrittäjävälittäjien palkkioita inhimilliselle tasolle. Markkinat kiittävät ja uusi välittäjä ottanee 5] oman osuutensa asiakkaista. Palkka- ja hintajousto ovat asian kaksi samaa puolta korreloiden toinen toisiansa.

Innoissamme huudamme hurraata kun hinnat laskevat, mutta ärtyneinä meuhkaamme, kun kysellään palkka- eli kulujoustojen perään. Olisiko parempi joustaa palkassa ja säilyttää edes muutama työpaikka enemmän Suomessa. Suurena sopulivuotena pöllöt ja muut petolinnut lisääntyvät hyvin ja voivat pulskasti. Katoisana sopulivuonna muninta on kitsaampaa ja kupu ei aivan yhtä pyöreänä pömpötä.

Palkkatalkoot ei ole kirosana,

vaan kansallisen kilpailukyvyn kohennusohjelma. Kautta linjan palkkamaltti ja joustoliike parantavat kilpailukykyä ja alentavat kysynnän aleneman myötä hintojen laskua kilpailluilla aloilla. Valtiovarainministeriö voisi valjastaa joukon kansantaloustieteilijöitä, talousoppineita, markkinaguruja, kulutusintoilijoita tai muutoin lahjakkaita spekulaatiopyörittelijöitä laskentatehtäviin katsomaan, mitä tapahtuisi, jos toteutetaan kansalliset palkkatalkoot esimerkiksi 1-8 prosentin palkka-alenemana. Kuinka se vaikuttaisi hintakehitykseen, kulutukseen, verotukseen, työllisyyteen, työttömyyteen ja osallistuvuuteen.

Kiinteistövälittäjät 6] tulevat vapaaehtoisella pakolla luopumaan osasta palkkioitaan, koska kilpailu puhui ja ostavat sekä myyvät asiakkaat äänestävät lompakollaan.

^VIITTEET

^1] ” … ja koko kansa oli kulutusverolle pantava … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/ja-koko-kansa-oli-kulutusverolle.html - [BLOG/il]

^2] Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101019-maailmanlaajuinen-ty%C3%B6n-uudelleenjaon-taistelu - [US_P/il]

^3] Myyntimies on eri mies ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/myyntimies-miikkulainen-on-aina-ollut.html - [BLOG/il]

^4] Sixten Korkman totesi Fortum-Liliuksen optioiden vahingoittaneen kansakunnan luottamusta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/12/22/sixten-korkman-totesi-liliuksen-optioiden-vahingoittaneen-kansakuntaa - [US_P/il]

^5] Sittemmin tuo internetissä toiminut uuden aallon kiinteistövälittäjä fuusioitiin Sanoma Oyj:n yritysryppääseen ja on paljolti suurelta kansalta kadonnut näköpiiristä

^6] Tänäänkin asuntokauppa hiipuu ja kolistelee erityisesti muuttotappiokuntia, joista suurteollisuutemme on alas-ajanut toiminteitaan – pääkaupunkiseudulla kauppa käy, kun muuttajia riittää. Kiinteistövalittäjät ovat aina ymmärtäneet provisioiden autuuden, kun menee lujaa – ulosmitaan kaikki mahdollinen, kun ei kauppa käy, tullaan toimeen aiemmilla säästöillä.

^EXTRA

Kilpailukyky ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146635-murentunut-kilpailukyky-soimme-naapurin-kupilta – [US_P/IL]

Vastikkeellisuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/08/tyo-velvoittaa-inhimillisyys-edellyttaa.html - [BLOG/il]

...

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

…

AL – US

^BLOG 21 719 | 1 889 - IL

---12082013---

doc.: palkkakurimus_liksatalenevat_12082013.doc – OpenOffice Writer

949 | 8974

Meillä on liian korkeat kokonaispalkkakustannukset

Keskimääräisen suomalaisen nettopalkalla on monesti vaikea ostaa kotimaista tuotantoa – tavara tai hyödyke on liian kallis. Se johtuu monesta syystä – palkat, palkkaverotus, palkan sivukulut + muut palkan jälkeiset kustannukset ovat niin paljon, ettei nettopalkalla paljon saa, sen sijaan ulkomailla tuotettua saa.


Näyttö- ja vertailutalouden kirous ja autuus
[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/07/olemmeko-nayttotalouden-uhreja-vai.html - BLOG/il ]

Ulkomailta tuotu hyödyke tai tavara on usein halvempi, koska sen tekee edullisempi toveri – tai tehdas on hyvin automatisoitu, lapsityövoimalla. Valtiokaan ei ota niin paljon tulontasaukseen ja virkabyrokratian elättämiseen kuin me.

Raaka-aineen osuus saattaa myös olla lähtömaassa aivan eri hinta-tasolla kuin meillä. Lopulta hintaan vaikuttaa myös voiton pyyde, toiset tyytyvät vähempään ja toiset hamuavat enemmän – pitäähän olla hajurako lattiatason työtätekevään.


Omavaraisuuden autuus

Jos olisimme täysin omavarainen, ulkomaantuonnista riippumaton valtio omalla rahayksiköllä – voisimme periaatteessa maksaa millaista palkkaa tahansa ja mistä työstä tahansa. Nyt meidän on eurojemme myötä sopeuduttava kilpailutilanteeseen ja huomioitava ulkoinen vallitseva tilanne, sillä EU takaa vapaan tavaroiden, ihmisten ja rikollisuuden liikkuvuuden. Isossa joukossa sopeutuminen on työläämpää kuin pienessä – reviiripuolustuskin on työläämpää 0].


Kekkosaikakauden autuus?
[ ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/72014-puuttuuko-suomelta-nyt-kekkonen - US_P/il ]

Kun meillä oli maalaivamme peräsimessa tahto, lujuus ja ovela neuvottelutaito – ammensimme vaurauttamme bilatelaarisuuden kautta Neuvostoliitosta – presidentti Urho Kaleva Kekkonen 1] oli jatkuvan Neuvostoliittoon menevän tavaravirran takuumies. Kekkonen osasi neuvotella meille erikoisaseman.

Kauppavaihdossa Neuvostoliiton kanssa toimme öljyä, maakaasua ja kivihiiltä – Ladoja ja atomivoimaloita. Vastineeksi meiltä kelpasi kaikki se, mitä tuotimme, ja mitä Kekkonen junaili Neuvostoliitolle tarpeiksi.


Kekkonen ymmärsi erään oleellisen asian

Urkki tajusi, että me olimme pieni valtio, jonka vientitilaustarpeen 'suuri ja mahtava' Neuvostoliitto pystyisi tyydyttämään helposti, kuitenkin tämän vientivirtamme osuus koko Neuvostoliiton tavarakaupasta oli pieni.


Neuvottelupöytään riitti yksi mies – luottamus pelasi

Erikoissuhteilla sai erikoispalveluita tuomaan maallista mammonaa ja hyvinvointia maahamme. Neuvostoliiton ja Suomen välillä pelasi väkilukusuhde 245:5– yksi suomalainen ”tavoitti” ja 52 neuvostoliitolaista - Kekkosen kautta.

Suuren oli helppo tilata pieneltä, varsinkin kun Kekkonen lupasi Kremlille jotain erikoista. Kekkonen oli työllisyytemme takuumies. Työttömyyden ylittäessä 60.000 – Urkki julisti ”hätätilan”, hajotti hallituksen ja määräsi ennenaikaiset eduskuntavaalit.


Ikuinen Neuvostoliitto

Kekkosen luottojokeri Paavo Väyrynen 2] ei uskonut Neuvostoliiton hajoamiseen – Paavo ei ymmärtänyt, että USA:n presidentti Ronald Reagan murskasi Neuvostoliiton yhteiskuntaselkärangan hillittömällä Tähtiensota-asevarustelulla. Kommunismi hävisi kamppailunsa kapitalismille.


Suhteet peittosivat laadun ja kansainvälisen kilpailukyvyn

Kekkoskaudella ei tarvittu juurikaan Neuvostoliiton kaupassa kilpailukykyä – kaikki meni, mitä tavaranvaihtopöytäkirjaan merkittiin. Moskova tiesi, että Suomesta tulee usein 'sutta ja sekundaa' – ei ollut niin nuukaa, kun Urho järjesteli saunoissa, metsällä ja krogilasien ääressä vuorineuvoksiemme marionettineuvottelut. Elimme erikoista aikaa, jolloin ei juuri kilpailukykyä tarvittu.


...
Tänään Venäjä on suurimpia, ellei suurin kauppakumppanimme,

varsinkin kun ynnätään tilastoihin massiiviset venäläisturistivirrat. Venäjän presidentti Vladimir Putin on tarjoillut meille useampaan otteeseen erikoisasemaa – vain pieni luottamuksellinen kuiskaus presidentiltämme ettemme liity Natoon toisi meille erikoisetuja.

Voisimme oikeasti olla maailman suurimman raaka-aineaitan luottopelaaja – olemmehan muutoinkin Suomena niin itää kuin länttä, itäinen rajakin on historian saatossa ollut veteen piirretty viiva. USA:nkin presidentit käyvät meiltä välillä kysylemässä mitä venäläiset tarkoittavat sillä ja tuolla.


...
Globaalissa kilpailussa rahkeemme ovat pienet ja heiveröiset

Emme pärjää palkkakuluillamme maailman tämän vuosisadan talousveturille Kiinalle 3], emme millään alalla – emme edes erikoisosaamisella. Meidän väkilukusuhde on huimat yksi suomalainen ja noin 250 kiinalaista.

Kiina voisi ostaa meiltä niin paljon, sen juurikaan hötkäyttämättä heidän kokonaistuontilukuja, näin me emme juuri muuta tarvitsisikaan. Voisimmeko ymmärtää sen keinon, miten tuo saataisiin aikaiseksi 4]. Emme nyt, mutta ehkä huomenna – tänään keskitymme kaivelemaan muiden itsenäisten omia sisäisiä asioita.


Massiivinen suunnittelu- ja tuotantokoneisto jyrää
[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html – BLOG/il]

Kiinassa valmistuu 340.000 insinööriä joka vuosi – enemmän kuin EU:ssa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä yhteensä – tuo insinöörivoima on tehokasta, ahkeraa ja kilpailullisesti raastavan voimakasta.

Me voisimme erikoistua, mutta emme vielä ymmärrä miten. Meidän poliitikkomme mieluummin erikoistuvat pohtimaan Kiina ihmisoikeusjuttuja, kiinnittämättä huomiota siihen, miten meillä itsellämme asiat ovat. Miksi me emme voisi oppia olemaan puuttumatta vieraiden itsenäisten omiin sisäisiin asioihin – ovatko kiinalaiset puuttuneet meidän ongelmiin? Eivät.



Jyrki Kataisen mahoutunut kuusilo kadotti avaimensa

Tänään nykyhallitus, kuuluisa ”sixback” ei saa aikaiseksi päätöksiä, eikä sillä ole enää kansan laajaa luottamusta – sen olisi ymmärrettävä pyytää ero 5] presidentiltämme, jotta saadaan ennenaikaiset eduskuntavaalit ja todellinen päätöskykyhallitus, vaikkapa vain kahden puolueen voimin 6].


Hallituskyvyttömyys jäytää kansakunnan identiteettiä ja uskoa itseensä
[ ~ http://jontikka.blogspot.fi/2013/05/kadonnutta-identiteettia-etsimassa.html - BLOG/jontikka]

Kykymme selvitä tämän päiväisistä ja huomisen ongelmista on rapautunut pahoin – meillä ei ole johtajaa, ei tiennäyttäjää eikä luottopelaajaa, johon kansa asettaisi luottamuksensa. Kansa on kuitenkin se henki, joka vie meidät ulos nykyhallituksen päättämättömyydestä. Miten palautamme kansalaisten uskon politiikkaan ja poliitikoihin. Onko meillä varaa Kataisen sextettiin? 7] 8]


...
Lopuksi käytännön esimerkki -

Suomessa tehty T-paita maksaa noin 15 euroa, sisältäen arvonlisäveroa valtiolle keskimäärin 3,6 euroa. Kiinasta tuotettu T -paita sen sijaan maksaa noin 5 euroa, ja sisältää arvonlisäveroa noin 1,2 euroa. Lähtiessään Kiinasta tehtaan portilta kyseinen suosikkipaita jättää tekijäyhtiölleen noin 0,6 euroa eli paidasta Suomen valtio saa kaksi kertaa enemmän arvonlisäveroa kuin tehdas myyntihintana!

Esimerkki on valaiseva – huomaamme myös, että rahdin jälkeinen Suomeen jäävä osuus on noin 4,2 euroa – jaettavaksi eri jakeluportaiden kuluihin. Kiinalainen T-paita on hyvä business suomalaisille. Suomalaisia T-paitoja myydään ehkä 100.000 kappaletta, mutta kiinalaisia noin 2.000.000 – jokainen voi laskea valtiolle kertyvät arvonlisäverot + jaettavat rahat eri jakeluportaiden kuluihin ja palkkoihin – näemmä tässä, että ulkomaantuonti aiheuttaa paljon työtilanteita maallemme.

Eräs kiinalainen korkea-arvoinen diplomaatti sanoi vuonna 2004, että heidän pitää myydä EU:hun kullekkin kansalaiselle kaksi T-paitaa, että he voivat vastineeksi ostaa yhden Airbus liikennelentokoneen. Herättääkö ajatuksia, varsinkin kun Kiina kehittää yhä arvokkaampia ja innovatiivisempia lopputuotteita maailman markkinoille?

...
^VIITTEET
0] Reviiripuolustuksen geeniperimä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2011/11/reviiripuolustuksen-geeniperima.html - [BLOG/il]
^1] Presidentti Urho Kekkonen ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/kiistaton-suomen-valtiomies-oli.html - [BLOG/il]
^2] Väistynyt vai nouseva Väyrynen? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/30354-paavo-vayrynen-voi-olla-se-tarvittava-kriisijohtaja - [US_P/il]
^3] Maailma tarvitsee vastavoiman USA:lle ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/17917-maailma-tarvitsee-vastinetta-yhdysvalloille-kiina - [US_P/il]
^4] Kiinalaisessa jutussa piilee meille mahdollisuus? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/07/kiinalaisessa-jutussa-suomalainen.html - [BLOG/il]
^5] Katainen – esitä hallituksesi eronpyyntö! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54591-kokoomus-repi-suomen-kahtia - [US_P/il]
^6] PersuKeskusta ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/persukeskustan-puoluesihteerit-kohtasivat-tyhjin-lausein - [AL/BLOG/il]
^7] Onko kansakunnallamme varaa ylläpitää Kataisen sextettiä? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136667-onko-kansakunnallamme-varaa-yllapitaa-sextettia - [US_P/il]
^8] Pääministeriksi Keskustan puheenjohtaja, menestyksellistä käytännön työtäkin tehnyt Juha Sipilä? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=901277 - [IL/Kesk/il]

^...
EXTRA
Menetetty kilpailukyky on osa evoluutiota ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146545-menetetty-kilpailukyky-on-osa-evoluutiota - [US_P/il]
EU+USA > Kiina? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58872-kun-kiina-ja-usa-kattelivat-toisiaan - [US_P/il]

...
^PS
Erillisesti heitän meille kaikille kiperän haasteen ---
Kuinka on meidän tekemämme työn tai oleilun vastaavuus aikaansaamaamme tuotkseen työnantajalle tai oleilun osalta yhteiskunnallemme – olemmeko tehneet sisään myöhemmän varalle, vai olemmeko syöneet aina eväät heti – ilman säästöä


Ilkka Luoma
Kansalaisaktivisti ja Kiinan vientikonsultti

http://ilkkaluoma.kuvat.fi
http://www.facebook.com/first.ilkka

AL – US
^BLOG 21 618 | 1 869 – IL
---09082013---

doc.: kilpailukyky_kekkonen_08082013.doc – OpenOffice Writer

1030 | 9733

Juuri Sinä et saa nyt tätä hoitoa!

Televisio esitti rehellisen dokumentin Ruotsista, terveyden- ja sairaanhoidon priorisoinnista. Ruotsalainen lääkäri oli suora ja kertoi sen, minkä me käytönnössä tiedämme. Kaikki eivät ole yhdenvertaisia jaettaessa niukentuvia sairaan- ja terveydenhoidon palveluita. Olemme priorisoidut – ”Sinä et välttämättä saa juuri tätä hoitoa nyt”.

Vuodepaikkaa sairaalan sydänosastolla pidetään tyhjänä, koska on mahdollista, että juuri tähdellisemmin hoitoa tarvitseva saapuu yllättäen seuraavana yönä. Päihteiden käyttäjät, merkittävästi ikääntyneet, monisairaat ja dementikot eivät tuota tyhjää vuodetta saa, vaikka dignoosi siihen voisi edellyttää.

Vuode- ja hoitopaikat ovat niukkuudessa –

paitsi yksityisellä puolella, jossa raha puhuu. Paksu lompakko avaa hoitopaikan kuin -paikan. Rahanvalta on suuri - -sillä kaikki hoito maksetaan aina rahalla – joko yksityisen massista tai yhteiskunnan tulontasausjärjestelmien tililtä – tämän vuoksi tasaista ja pitkää verokertymää yhteiskunnalle tuottava henkilö on tukijalka ja yhteiskuntapalveluiden takaaja – saako hän etuoikeuksia aktiivikautenaan?

Sairaalakulut nousevat vuosi vuodelta

Sairaaloiden rahantarve kasvaa, koska teknologiakustannukset nousevat, laitteiden monimutkaistuessa ja lääkkeiden tuotekehityskustannukset kipuavat, kehitysprojektien haasteellistuessa. Kalleimmat syöpänapit voivat kustantaa pienelle kunnalle jopa 30.000 euron vuosikulut, per henkilö – tuon kuittaamiseen tarvitaan monta tavallista veronmaksajaa.

Kuka on oikeutettu hoitoon ja terveyspalveluihin?

Jos kysyt poliitikoilta – vastaus on aina selkeä, erityisesti ennen vaaleja ”kaikki” -kuuluu napakka vastaus. Jos kysyt lääkäriltä, niin hän saattaa kertoa, että yhteiskunnan sairaanhoitokuluista yli puolet menee potilaiden viimeisten kuuden kuukauden hoitoon – tästä voisi päätellä lääkärin rehellisen vastauksen sisällön. Siksi Ruotsissa pidetään tyhjää vuodetta, ja esimerkiksi dementikko lähetään kotiin – uskomme, että myös meillä Suomessa.

Mitä me nyt sitten teemme?

Pitääkö jokaisen kansalaisen pystyä osoittamaan yhteiskuntakuntoisuutensa verokertymäsaldona, jonka hän on siihen hetkeen mennessä kyennyt maksamaan tai sitten negatiivisen summaluvun, kuinka paljon hän on tähän mennessä tuottanut kustannuksia yhteiskunnalle ^1].

Miten syntymästään sairaat, tahattomasti terveytensä menettäneet - ”tahallaan itsensä sairastuttaneet” (alkoholistit, narkkarit, ylensyöneet, tupakoitsijat ja esimerkiksi urheiluvammaiset) -miten heidän yhteiskuntarahoitteinen hoito? Miten yhteiskuntatuottoisaksi osaamme arvioida kunkin loppuelämän?

Eläinkunnassa ei ole näitä mittaamisen ja lajittelun ongelmia –

sairaat päätyvät biosfäärikiertoon muiden ravinnoksi. Riittävän kykenemätön ei pääse edes jatkamaan sukua, ei voita naarasta tai ei herätä uroksen testosteroneja. Eläinkunnassa pelaa evoluution kirjoittamattomat lait – heikko menehtyy ja vahvat lisääntyvät. Miten määrität nämä vuosimiljoonaiset ”säännöt” meidän – kaikesta huolimatta – inhimilliseen elämänkäsitteeseen?

Kuka/ ketkä määrittävät mitä ja kuka saa hoitoa?

Pisteytetäänkö meidän hyödyllisyys tai peräti hyödyttömyys? Miten sääntelemme hyödyllisyys- ja hyödyttömyysajan? Kuka rakentaa pisteytystaulukot? Voimmeko nauttia muiden kustannuksella pitkiä vapaa-aikajaksoja, voimmeko vaatia yhteiskuntakustanteisia palveluita – jos emme ole olleet riittävän tuottoisia aktiivikautenamme.

Miten sovellamme meille ihmisille kuuluvaa armeliaisuutta, suopeutta ja empatiaa – ehkä jopa sääliä, vaikka se ei kuulemma aitoon elämään kuulu. Ketkä ovat niitä kuuluisia voittajia?

Juuri nyt esimerkiksi Sinä, joka elät - olet uskomaton voittajayksilö! –

onhan sinun elämä startannut jatkumon alkulähteenä täsmälleen yhtä kaukaa kuin minkä tahansa eliön/ olion perimätaival – sieltä syanobakteerien (eräs kandidaatti elämän alkulähteeksi ^*]) maailmasta noin 1000 miljoonan vuoden takaa – olet siis todellinen Hannu tai Hannele Hanhi!

...

^1]

Hyödyllisyysluku tai kustannuskertymäluku (sis. myös ympäristöhaittaluku) – tarkoittaen sitä, että verkostoitunut yhteiskuntamallimme sosiaalisessa hyvinvointiyhteiskunnassa hyväksyy heikon ja vahvan, pidämme tätä merkittävimpänä erona muuhun biosfääriin nähden … me tuotamme ja me kulutamme – omaamme ja toisten:

^*]

Alkulähde on määrityskysymys. Elämän jatkumo-osasen startti on hedelmöityshetki, kun siittiö ja munasolu jakaantuvat tai siittiö elävänä tunkeutuu munasolun pinnan läpi operoimaan vuosimiljoonaisen tehtävänsä – tätä ennen voimme mennä reippaasti kymmenien tuhansien sukupolvien taakse – onhan jatkumo ollut eheä, ilman välissä tapahtuvia siirtymäkuolemia – jos näin, ketju olisi katkennut) – paras elämänjatkumon todiste olet juuri Sinä!

Alkulähteeksi voimme määrittää myös niiden alkuaineiden synnyn, joita ilman kaltaistamme elämää ei olisi. Näin muodoin olemme suurien tähtien supernovaräjähdysjäänteiden ”lapsia” - siis jo vuosimiljardien takaa. Näistä hetkistä ei ole kaltaistamme elollista jatkumoa, mutta alkuainejatkumot kuitenkin muuttumattomina – kuten ne ovat nytkin sisälläsi.

Lopulta alkulähteeksi voimme määrittää alkuräjähdyksen (nykyteorian mukaisesti - BigBang) – jossa jokin meille täysin käsittämätön ilmiö synnytti vetovoiman (=gravitaatio) – tuolloin luotiin syntysanat yksinkertaisille hiukkasille, joista alkuaineet kvarkkien kautta syntyivät – alkuainetaulukon kevyimmän pään mukaisesti (vety, helium, litium jne …)

--- voit soveltaa omaa elämänalkuperääsi mihin noista kolmesta haluat tai aivan johonkin muuhun, sillä totuus on kuitenkin sisälläsi – kunhan löydämme sen, Jumalan kanssa tai ilman – miten vain haluat. Totuus on ”tuolla jossain” ja lähempänä kuin koskaan voisit arvata.

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

http://www.facebook.com/first.ilkka

...

Syanobakteerit

--- http://www.aka.fi/fi/T/Nuoret/Vuoropuhelua-tieteesta/Aiemmin-julkaistut-jutut/Ilman-syanobakteereja-ei-olisi-elamaa/ ---

”Sinä et nyt saa tätä hoitoa – joku ajaa ohitsesi”

…

AL --- US

BLOG15388IL

---06032013---