Markkinatalous sotii yhteiskuntavastuun häviölle

Pääoman tuottovaateiden äänitorvi Sammon konsernijohtaja, KT Björn Wahlroos peräänkuulutti Kauppa- ja teollisuusministeriön Omistaja&Sijoittaja (2-2006) -julkaisussa: "olemassaolomme oikeutuksen perustuvan siihen, että kasvatamme omistajiemme varallisuutta niin hyvin kuin kykenemme". Tieteessä tapahtuu -lehti (7-2006 / prof. HTT Aimo Ryynänen) taas herkisti arvokeskustelua yhteiskunta- ja yksilövastuista yhteisestä elinympäristöstämme: Perustuslakimme 20.1§ kohdan sanoessa - "Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille".

Linkki keskusteluun ..........[X/*X734B/731/T555] ..... TIEDE

Markkinatalous on jakanut vuoden kvartaaleihin, jotta pörssianalyytikkojen on helpompi ennustella kurssien käyriä sijoitettujen pääomien kasvun turvaamiseksi. Sijoitustoiminta on kärjistäen yhteisten luonnonvarojen ulosmitantaa jyrkistäen tuloeroja ja kulutusvoimaa tuhoten hiljalleen elinympäristöämme. Sijoittamisessa ei ole kyse yhteiskunnallisesti työnteosta, jossa tasapaino säilyy luonnon kanssa. Sijoitustoiminta maksatetaan aina peruskuluttajilla ja viime kädessä luonnon toimintakyvyllä.

Pääoman palvelu on ilmentymä kulutusyhteiskunnan henkisestä taantumasta ymmärrykseen vain rahan kaikkivoipaisuudesta. Raha on merkki ostovoimasta. Ostovoiman liika keskittyminen ja painoarvon nousu jakaa kansalaisia huomisen barrikadeille. Epätasaisesti jakaantunut liiallinen kulutuskäyttäytyminen kohtelee luontoa epäoikeudenmukaisesti. Luonto kantaa vastuun taakan markkinapullistelun näyttöseremonioista. Ilmasto, maaperä ympäriltämme ja loppuva puhdas vesi lyö takaisin viivästyneenä rekyylinä muuttumatta enää eiliseksi. Ihmisen ostovoima on iskenyt liiaksi luonnon suonta.

Hokema pääomien palvelusta muuttaa hiljakseen kausaliteettien lakien mukaan maapallon biokerroksen ohuemmaksi ja ohuemmaksi. Biokerroksemme, elinvoimamme lähde, on aina ollut häkellyttävän ohut - kuin silkkipaperi rantapallon ympärillä. Markkinatalous kasvuvaateineen vie vääjäämättä koko ihmiskunnan seinää vasten. Meille ei jää vaihtoehdoksi kuin reilu luopuminen ja vastuun asetus pääomien tuoton sijalle.

Kansakunnalla maassamme menee juuri nyt tilastojen valossa rahataloudellisesti hyvin, mutta henkisesti huonosti. Vaihtotase on erinomainen ja henkinen tase mm. valtion ja kuntien työpöytien ääressä uupunut tasolle, jossa sairauspoissaolot kasvavat kasvamistaan. Liian suuret osat lapsiperheiden yhteenkuuluvuudesta ovat kadonneet jatkuvien vapaaehtoisten ylitöiden jalkoihin. Lapset oireilevat mielenväsymystä ja osallistumattomuutta hautautuen näyttöpäätteidensä äärelle vain sähköinen kanssakäyminen normaalin yhdessäolon korvikkeena. Roolien ja mallien haenta on sekaantunut pelien, katujen ja chattien labyrinttimäisiin sokkeloihin.

Ikääntyneet ihmiset erakoituvat keskimäärin rikkaampina ja yksinäisempinä kuin koskaan. Pääomatase on korkealla vinoutuneiden asuntohintojen vuoksi pääkaupunkiseudulla. Työssäkäyvän väestönosan oravanpyörällinen kilpajuoksu ostovoiman perässä hyydyttää vähenevän vapaa-ajan kierteeseen, jossa alkoholisairaudet ovat puhkaisseet kansakunnan pahanolon kuplan tilastojen tietoisuuteen.

Arvokeskustelu on jäänyt velipuolen asemaan, velan ollessa veli kulutukselle ja näyttämiselle. Yhteiskuntavastuu on keskittynyt kvartaalipalvontaan ajaen ennustajat ja sijoittajat kierteeseen, jossa yhä kiihkeämmin haetaan tuottoa pääomille, joiden lähtökohtana on nopeutuvan rahakierteen voittoparkkeeraukset uuteen sijoitusputkeen tai kulutusosoitukseen.

Yhteiskunta on nyt markkinamekanistisesti loppunsa alussa. Muutokset ovat luonnolle tuskallisen hitaita. Vastuun ja sosiaalisuuden ymmärrys ja ympäristön aktiivinen havainnointi on alkunsa porteilla jännitteellisesti pohtien aika- ja toimintaikkunan sulkeutuessa hiljalleen muutoksilta, jotka saattoivat tulla liian myöhään. On 'kalliin hinnan' maksamisen aika. Nyt ei ole ajankohtaista pohdiskella onko ilmastomuuttujat auringosta vai ihmisestä johtuvia, sillä muutos on jo käynnissä.

Ilkka Luoma

Linkit:
KTM: Omistaja & Sijoittaja (2/2006) http://www.omistajaonline.fi/lehdet/22006/default.aspx
Tieteellisten seurain valtuuskunta ( http://www.tsv.fi ): Tieteessä Tapahtuu (7/2006) http://www.tieteessatapahtuu.fi/uusimmat.htm

Prof. HTT Aimo Ryynänen

Kuva:
DSC_3882.JPG (2,20MB). Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin kanssa.

Kuvateksti:
Kvartaalitalouden ja yhteiskuntavastuullisuuden ilmentymät kohtaavat laiturin molemmin puolin 18. heinäkuuta 2006. Barbara Jean ja Jenny Wihuri kuvastavat käytännön elämän vastakkaisia puolia. Vastuu voi joutua pelastamaan itsekeskeisen ja kapeakatseisen pääoman luonnon ehdoilla.

Barbara Jean ship

"Hyvää iltaa, olette juuri valittu saamaan perin suuren edun, miltei ilmaiseksi"

Puhelin on nokkela kapine. Lehtimyyjä saa asiakaskandidaatin kiinni myös illalla. Puhelinmyyjät voidaan keskittää myyjätehtaisiin tai mukavasti koti-iltaetätöihin. Murteella tai harjoitetulla vakuuttavuusäänellä meille tarjoillaan viritettyjä ilosanomia lehtivuosikertoina juuri minulle räätälöidyillä ehdoilla.

Linkki keskusteluun ...........fgg[we-X/3440400607080-KX_ZP]........... TIEDE

Saamme illoittain ilosanomia, kuinka juuri minut on valittu harvojen joukkoon saamaan valitsemastani lehtikavalkaadista juuri minulle mieluisan ja vain käsittelykuluilla kotiin kannettuna lehtivuosikerran puoleksitoista vuodeksi (uusin spiikki; lähes 'ilmaiseksi' tarjottiin Suomen ehkä tunnetuinta asiaviikkolehteä).

Meneekö aikakaus-, talous- ja sanomalehdillä jo niin 'huonosti', että myyjäkoneisto on valjastettu kahlaamaan läpi loputtomia asiakaslistauksia. Listauksia ajetaan viikottain ihmetellen miksi esimerkiksi nuoret eivät enää tilaa paperillisia lehtiä. Suomalaiset ovat edelleen ahkerimpien joukossa lehtien lukijoina.

Suomen suurin sanomalehti uutisoi viikolla, että suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman huippuluokkaa, vain Arabiemiraatit ja Yhdysvallat ovat edellä. Syiksi meille mainitaan mm. kylmät talvet, pitkät matkat ja maailman suurin paperinkulutus. Ekologinen jalanjälki on se 'painauma' luonnossa, jonka sinne jätämme kuluttaessamme ja rasittaessamme luontoa tarpeillamme sekä ostoksillamme.

Nuoret lukevat 'lehtensä' internetistä. Nuoret vaihtavat mielipiteensä nettien keskustelupalstoilla sekä chateissa ja ovat aloittaneet suoran kansalaisvaikuttamisen ollen tilaamatta paperillisia musteen lukualustoja. Heidän mielestään näyttöruudun sähkö on pienemmän ekokalossin kokoinen kuin kotiin kannettu lehti. Sähköiset mediat ovat vieläpä 'ilmaisia', toistaiseksi.

Taitavimmat ja säästävimmät lukijat, halutessaan perinteellisiä lehtiä, hyödyntävät jatkuvat -50% alennustarjoukset. Tilataan se 1-3 kuukauden pätkä ja ei uusita sitä, vaan jäädään odottamaan lehtimyyjän iloista iltasoittoa ja joka kerta uudelleen viritettyjä puhespiikkejä..., kunnes tämä iloinen - jopa hauska - iltaääni tarjoilee 'vain minulle' sen saman -50% ja hellyn jälleen kerran ja maksan esimerkiksi jokapäiväisestä aamu-uutisoinnista vajaa puolet siitä, mitä se uskollinen kestovuositilaaja maksaa vuodesta toiseen.

Toinen valtakunnallinen talouspäivälehti muutti jo nettiversionsa niin liki lopullista sähköistä sanomalehteä, että on vain ajan kysymys, milloin luemme printtimediamainokset kuvaruuduilta. Kustantajalle ja lehdelle on aivan sama, ovatko ilmoituseurot sähköisestä julkaisusta vai paperillisesta. Sähköversiossa vain sattuu olemaan muutama ylivoimainen etu.

Sähköisessä internetin jakelemassa lehdessä säästämme luontoa ja paperia, saamme lähes reaaliaikaisuuden sekä vuoropuhelun [esimerkki keskusteluketjusta, jossa on 100.000 lukijaa ollut mukana] muihin lukijoihin ja myös toimittajiin. Paperin poistuessa toimittajat jäävät, koska tiedon syvyys, kriittisyys, tarkkuus ja moninäkökulmaisuus tarvitsee aina ammattilaisensa. Suoraan 'kansalaistoimittajuuteen' voi tutustua lukuisilla keskustelupalstoilla.

Lehdenkantajat saavat miettiä huomenna myös uusia tehtäviä, sillä pelkkiä paperimainoksiakaan ei kohta kanneta laatikoihin ja luukkuihin. Paperi on meille suomalaisille suurimpia ekologisen jalanjäljen jättäjiä. Suomalaisen kokonaiskulutus jaettuna kaikille maapallon ihmisille tarvitsisi kolme uutta maapalloa lisää. Jatkuvasti lisääntyvä kulutuksemme muuttaa jo kiistatta mm. ilmastoamme. Kulutusmyrsky lähestyy.

Ilkka Luoma

Kateus ja näyttämisenhalu moottoroi myös positiivista kehitystä

Piirros ~ https://anna.fi/hyvinvointi/itsetuntemus/kateus-voi-olla-myos-muutosvoima-paase-eroon-katkeroittavasta-kateudesta - (piirros lisätty 03042021)

*

Jokainen ihminen osaa pistoksissaan kertoa kaverin, tutun tai jonkin sukulaisen olevan kateuden perikuva. Itsestämme emme usein tunnista syyttämäämme ominaisuutta, vaan huomaamme ainoastaan kiukun, jolla on kiihdyttävä voima saavuttaa jotain näytteeksi toisille omasta kyvystä. Kateus on istunut ihmisissä niin kauan kuin on ollut vertailua paremmuudesta.

Linkki keskusteluun ...........XERT-/X-9.DD/s-7793546X.............. TIEDE

Kestopuheenaihe sohvien pohjilta ja keittiöiden kätköistä on syyllisyyden etsiminen työkavereista, opiskelutovereista ja liikekumppaneista. Mikäli joku on saanut menestyksen, havaitaan usein pieni pistos sisuksissa, miksi minä en sitä saavuttanut? 

Huonoimmillaan syntyy tunne, että kaveri/ toveri nappasi minun idean ja keksinnön - minähän sen olisin ansainnut. Kateus kasvattaa ja panee myös yrittämään. Professori tarkkailee herkeämättä kolleegaansa, ettei hän saavuta kunniaa ja glooriaa - ennen kuin minä sen saavutan; kilpailu kiihtyy ja tuloksia syntyy nopeammin. 

Keskinäinen kisa ja kateus jatkuvat siviilipuolellekkin

Ihmiset ovat kamppailleet parhaista naaraista ja uroista vuosituhannet. Ihmisestä se heikompi keksi myös kateuden kautta petoksen, jolla se korvasi nokkeluuden kieroudella. Näin oli keksitty epäoikeudenmukaisuus, joka esiintyy kaikkien sanastossa lähes kaikkien sitä aika-ajoin harjoittaessa. 

Kateuden voima liikuttaa jopa kansakuntia

Jalkapallokatsomoissa omajoukkuehenkiset kiukkukatsojat purkavat häviönsä tekosyyllä tappeluiksi ja nujakoinniksi selityksellä, että paremman häviö oli epäoikeudenmukainen johtuen syystä - mikä milloinkin. Kateuden sävyttämä kiukku kuorrutetaan väkivallaksi, jolla osoitetaan edes jotain voittamisen mentaliteettia. 

Voittaminen on tuntemuksista yksi voimakkaimpia

Kateus on voima joka muuttaa kehitystä. Kateus voi vääristää inhimillisyyttä ymmärtäen toisen 'pinnallistettu pyyteettömyys' laskelmoivuudeksi. Hyökkäys toisen henkiseen minään saa voimaa kateudesta, koska herää kysymys alitajunnassa, miksi minä en voinut olla tuossa tilanteessa, huomion sädekehässä. 

Kateus kiihdyttää yhteiskuntaevoluutiota

Kateus systematisoi pyrkyryyttä etuilemaan ennen muita saavuttaakseen keskipisteenä olon maalin. Kateus on hävityn kilpailun tulos. Mistä kehitysvaiheesta tämä kilpailun toinen sija on lähtöisin, on arvoitus. Suurin ja ensimmäinen kilpailu, jossa jokainen meistä on voittaja, on siittiöiden uimamaraton. Tuon kisan tuloksena on kuitenkin vain 'voittaja'. Herääkin kysymys, missä on se kehityksen muutospiste, jossa evoluutio 'rakensi kateuden katkeran kalkin'. Ikinä ei siittiömaratoonissa ole jäänyt häviäjää kertomaan eteenpäin kehitystarpeesta huomioimaan toiseksi jäänyt. Asia on meille arvoitus. 

Kateuden kanssa on eläminen, koska tuo - kehitystä ja evoluutiota kiihdyttävä kemiallinen prosessi asuu jokaisessa. Etsittyä syyllistä voidaan aina haeskella, koska virheen tunnustus on osin vastoin itsesuojeluvaistoa. 

Elämän jatkumisen taisteluhenki vaatii rinnalleen myös kateuden, koska sen yrittämiseen johtava voima pitää geenisiirtymät liikkeellä. Geeneissä siirtyy myös se voimista suurin, jatkuvuutta myöskin turvaava rakkaus. Kateuden kuten rakkaudenkin kemialliset kaavat siirtyvät isiltä pojille ja äideiltä tyttärille, ... tavoillansa. 

..

Kts. HS ~ https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000007893541.html  - 

...

Punaisen Ristin Veripalvelu tarvitsee juuri nyt verta

Nyt eletään sitä vuoden aikaa, jolloin verenkysyntä on korkeimmillaan ja samalla O+ ja A+ veriryhmien (57% suomalaisista) varastot ovat kriittisen alhaalla. Syksyisin flunssat kaatavat monet aktiiviluovuttajat vuodelepoon ja luovutus on mahdotonta. Kuten on sanottua - veri on elämän neste ja juuri nyt lähimmäisesi voi sitä tarvita. Veripalvelu tarvitsee 1.100 verenluovuttajaa joka arkipäivä pystyäkseen huolehtimaan yhteiskuntamme verentarpeen.


Tänään suora kansalaisvaikuttaminen on osoittanut voimansa. Ihmiset voivat nykytekniikan aikana sanoa suoraan mielipiteensä (tapaus Espoo, Förstien häätö), tehdä konkreettisen avustuksen (tsunamiuhrien avustus 2005), kuin olla osallisena suoraan sellaiseen vapaaehtoistoimintaan, mihin ihmisen oma mieli ja halu johtavat (erityisesti Pohjanmaalla (murresanoja Nivalasta) tapahtuva kökkä- eli talkoohenki).

Veripalvelu tarvitsee nyt apuasi. "Verenluovuttajaksi sopii terve, yli 50 kiloa painava ja 18–65-vuotias henkilö. Uuden luovuttajan tulee olla alle 60-vuotias. Mukaan tulee ottaa virallinen henkilötodistus. Flunssaisena luovuttamaan ei voi tulla, vaan flunssan parantumisen jälkeen on odotettava kaksi viikkoa" - tämä oli suora lainaus Veripalvelun nettisivuilta www.veripalvelu.fi .

Meistä jokainen tietää verensiirron pelastaneen lapsia, työikäisiä, liikenneturmissa vaikeasti loukkaantuneita, pitkäaikaissairaita ja kokeneita päivätyönsä yhteiskunnan eteen antaneita kanssaihmisiä.

Veripalvelu on toiminut vapaaehtoisen kansalaisluovutuksen varassa. Oman elämäneliksiirinsä luovutus voi olla elämän pelastus lähempää kuin koskaan voimme arvata. Turvataksemme lähimmäistemme, tuntemattomien ja tuttavien elämää, on meillä vallitsevien olosuhteidemme puitteissa vapaaehtoinen kansalaisosallistuminen kanssaihmisten auttamiseksi.

Jokainen verenluovuttaja on yhtä arvokkaassa asemassa. Luovutuspöydällä ei ole rikasta, köyhää, työtöntä tai työllistä - siellä on vain ihmisiä, joita kiinnostaa huominen päivä, jossa voidaan juuri hänen lahjoituksellaan pelastaa elämä.

Suoralla kansalaistoiminnalla saadaan suuria asioita aikaiseksi. Nyt Veripalvelu tarvitsee apuasi. Osallistu kansalaistalkoisiin ja anna "elämääsi" toisille, sillä koskaan emme tiedä milloin itse olemme avun tarpeessa. Inhimillisyyden nimissä anna apusi ja lisäksi osallistu adressiin, jossa voisit ilmaista suoraan mukanaolosi ja tukesi yhteisiin kansalaistalkoisiin verenluovuttajana. Nimi adressissa on merkki omasta osuudesta kansalaisvastuusta, jolla huominen päivä voisi olla osallistuvampi, yhteenkuuluvampi ja yhteishenkisempi. Adressin osoite: http://www.adressit.com/veri

Vetoomus on tehty yksityishenkilönä ja suoran kansalaistoiminnan kannattajana.

Ilkka Luoma

Aki Kaurismäki torppasi markkinatalouden seireenikutsun

Suomalaiset ovat rakastaneet omiaan -- Speden Uuno - ja Kaurismäen elokuvat hellyttävät itseironisen rehdit sisäisen elämäntaiteen mestarit herkiksi Suomessa. Aki Kaurismäki on mestari kuvaamaan maalaissuomalaisen arkimaiseman kaupungistuneessakin pystypubimiljöön olutkolpakon kallistajassa. Aki ei antanut herkkää suomalaista kansantaidetta markkinamekanismin ulkokuultokiiltoiseen syleilyyn.

Linkki keskusteluun ..................... TIEDE

Perin kyllästyneenä Aki tuumasi amerikkalaisen kultuurin olevan yhtä kaukana kuin mersun nahkapenkki sikalan pahnueesta (kirjoittajan mukaelma ilmaisusta amerikkalaisen kiiltokulttuurin vastenmielisyydestä). Suomalaiset ovat tavallansa vaatimattomia jurottajia, joille rehti perkele on parempi kuin kullattu mitäänsanomattomuus.

Kaurismäen elokuvat ovat aina koskettaneet arkisuomalaisia. Elokuviin on ihmeellisesti valiintunut todellisia persoonia - osan antaessa koko sielunsa elokuvien sisuksiin. Aina hymyilemätön, jo paremmille valkokankaille poistunut vaatimaton ja kiltti sisälläeläjä Matti Pellonpää imeytyi suoraan tavallisten suomalaisten herkkiin sydämiin, hän edusti luottonäyttelijää olematta mitään muuta kuin vain oma itsensä.

Kaurismäen veto Hollywoodin kutsuun oli suomalaisen väkevä osoitus, ettei kaikki ole rahalla saatavilla. Samalla Kaurismäki haki itselleen, ehkä tahtomattaankin, vielä suuremman markkina-arvon. Kaikkia kiinnostaa USA:ssa henkilö, joka sanoo ei Oscar-gaalalle. Sanoisinpa, että katsojaluvut Kaurismäen elokuviin kasvaa näin periaatteellisesti toimien sadoilla tuhansilla.

Suomalainen jurottaja ei hymyillyt velivenäläisellekkään Talvisodan pakkasissa, silloin oli samanlaiset periaatteet kuin nyt tässä kieltäytymisessä. Suomisotilas piti Neuvostoliiton rajojemme ulkopuolella, puri hammasta ja kävi päälle. Silloin oli kuokka, jussi ja sisu. Nyt on elokuva suomalaisuuden perijuurista, luonteesta ja tavasta. Kieltäymys oli merkki suomalaisille, ettei meidän tarvitse olla vasalleina sinne eikä tänne. Me olemme Suomi ja suomalaisia.

Kaurismäki nosti järkkymättömällä kieltäymyksellä kansallista identiteettiä, se antoi pienen ilkikurisen hymyn moniin sohvien perukoihin ja kulmakuppiloiden savuisiin olutnurkkauksiin. Suomalaisuus sai Kaurismäestä yksilöllisen identiteetin esilletulon, josta voimme olla tavallamme ylpeitä.

Suomipoikaa ei niin vaan juoksuteta Brysseliin, Natoon tai muihinkaan pinnallisuuden säihkevaloihin. Olemme tottuneet talven pimeyteen olla selviytyjänä aina seuraavaan kevääseen, jossa puro sulaa, mutta suomalainen ei.

Kaurismäki antoi sisältöä monille unohdetuille, hyljeksityille, vailla kullankimallusta oleville, mutta kuitenkin oman ylpeyden kiinnipitäjille. Elämä sai suunnan monissa mielissä. Kiitos kieltäymykselle.

Ilkka Luoma


Kuva:
DSC_6033.JPG. 6. lokakuuta 2996. Copyright by Irma Miettinen 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä.

Kuvateksti:
"Laitakaupungin valot" siintävät pimeänä lokakuun myöhäisiltana alueella, jossa aivan tavalliset suomalaiset vuokrataloissaan asuvat ongelmineen, iloineen ja suruineen. Kerrostalokennojen perheväkivalta on laajempaa kuin halutaan tunnustaa.

Finnairin koneet ovat toimineet pelottavan hyvin vuodesta toiseen

Kuva: ~ https://www.talouselama.fi/uutiset/finnair-myy-pois-uudet-sharklet-koneensa-ja-vuokraa-sitten-takaisin/d9fb79e9-0b8a-3333-952b-3d6450962229 - lisätty 06102023

***

Suomen valtio omistaa enemmistön ehkä maailman parhaiten ylläpidetystä lentoyhtiöstä. Suomalaiset pilotit hallitsevat sellaisia talvisia olosuhteita, mitä monissa lentoyhtiöissä ei edes käytännössä harjoitella. Talvinen Ivalon kenttä voisi olla hankala pala Air Namibian lentäjille. Nyt otsikoissa sen sijaan komeili matkustamohenkilökunnan lakko, jossa olikin kysymys myös julkisuudessa puhumattomat asiat.

Maailmanlaajuisesti kilpailu asiakkaista kovenee ja Finnair sai rauhassa lentää Suomen reittejä yksin ja hyväksyä löysästi henkilökuntansa vaateita ja toiveita ylläpitääkseen hyvää henkeä ja kykyä olla turvallinen sinivalkoinen. Jokainen muistaa paluunsa maailman ääristä, kun ei ollut nähnyt suomalaisia kanssaihmisiään. Mukavan tuulahduksen toi aina se kotoinen sanomalehti ja suomea puhuva hymyilevä lentoemäntä tutun turvallisen koneen etuovella toivottamassa tervetulleeksi lennolle kotiin Suomeen.

Lentoemännät ja stuertit ovat merkittävä osa Finnairin henkilökunnasta, noin 2.000, on selvää, että näin suuren joukon palkkakustannukset ovat nyt suurennuslasin alla. Merkittävää on myös se, että lentoja on palkallisesti ja lisillisesti hyviä (esim. kaukoitä) ja huonompia, joista ei kerry näitä kuuluisia haittaosia (esim. Keski-Euroopan ns. illaksi kotiin lennot). 2.000 ihmisen joukossa on monia eri virkavuosiluokkia - on pitkään palvelleita ja vähemmän. Kysymys on siitä, kuinka haluttuja on mitkäkin lennot. Kaukoidän lennoista saa lisät, Euroopan lennoista saa vain perusosat.

Pitkään palvelleet saavat kokemusoikeuden valita lentoja helpommin kuin nuoremmat, jotka eivät ole vielä oppineet talon tavoille ja kikkoihin, joilla saadaan kokonaisansiot. Saattaa olla sisäinen ongelma tuo valintatilanne. Nuoret purevat hammasta ja vanhemmat kokeneet kokevat saavansa etuisuuden, joka on heille ns. virkavuosietuus. Vakiintuneita tapoja voi olla joskus vaikea muuttaa; jos niin halutaan, on se pakko kirjata työehtosopimukseen. Tuleeko tähän muutoksia tämän lakon jälkiseurauksena, jää nähtäväksi.

Yhtiönä Finnair on tosipaikan edessä. Kilpailukykyä on saatava; Kiinan koneet ovat jo melkein 'tankkauksessa' ja on vain ajan kysymys, milloin ne ilmestyvät Suomen taivaalle. EU on hyvin suopea kilpailulle ja ajaa kuluttajien etuisuuksia halvempina lentolippuina. Vastavuoroisesti Kiina on ostanut Airbus-koneita noin 150 kappaletta, pitäen osaltansa pystyssä kyseistä lentokoneen rakentajaa ja sen työpaikkoja.

Finnair on pakotettu korjaamaan alkavaa kaukoidän kilpailua karsimalla nimenomaan sieltä henkilökuntakuluja. Aero on näppärä keino. Virolaisilla ehdoilla 500 lentoemäntää ja stuerttia sisään ja sitten Finnair henkilövuokraa (yleinen tapa monilla toimialoilla) heitä kansalliseen lentoyhtiöömme. Näin palkkakulut pienenevät ja Finnair on valmis kilpailuun mm. kiinalaisia kohtaan.

Jokainen viisas yhtiön palkollinen tietää, että työnantajan kilpailukyky on kaiken perusta. Henkilökunta on valmis palkanalennuksiin, mutta esimerkkiä odotetaan ylhäältä. Muinoinen Chryslerin uusi pääjohtaja tullessaan kriisiyhtiöön, alensi ensimmäisenä toimenaan oman palkkansa yhteen dollariin vuodessa. Hän loi uskomattoman hengen ja yhdessä koko henkilökunta nosti Chryslerin kuiville. Finnair ei ole vielä kriisiyhtiö.

Ajatteliko Finnairin pääjohtaja Hienonen aloittaa oman palkkansa alasajoa ja milloin, esimerkiksi koko johtajistolle? Henkilökunta muodostaa kokonaisuudessaan Finnairin uskomattoman maineen, turvallisuuden ja ammattitaidon vailla vertaa. Onko nyt kokematon pääjohtaja ajamassa Suomen kansallisylpeyttä laskuliitoon. Ylimmän johdon palkat eivät voi nousta yhdessä vuodessa 50 prosenttia, kuten kävi Finnairin edelliselle pääjohtajalle, se ei lisää luottamusta henkilöstössä. Yhtiön yhteishenki on keskinäistä vastuunkantoa ja yhteen hiileen puhaltamista.

Ilkka Luoma

Linkki keskustelupalstalle ............ TIEDE

Kuva:
DSC_2446.JPG. 13.marraskuuta 2004. Copyright by Ilkka Luoma 2004. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin kanssa.

Kuvateksti:
Pekingin lentokentällä Air China lentoyhtiön Boeing 747 saamassa täydennystä uutta lentoa varten. Milloin näemme Kiinan lentoyhtiöiden koneet Helsinki-Vantaa lentoasemalla. Tätä kilpailua varten Finnair haluaa halutuille lentoreiteille myös uusia lentoemäntiä ja stuertteja, joilla olisi "henkilöstövuokrausyhtiöiden/ Aeron" työsopimus.

Lakkoilu johtaa palkanalennuksiin tai työtuntien lisäämiseen

Suomi on maailmanlaajuisessa työn uudelleen jaossa. Finnairin matkustamohenkilökunta päätti juuri Lahden huippukokouksen ja syyslomien kohdalle satuttaa lakkonsa. Lakko on laiton tai sitten laillinen - se ei ole asian ydin. Asian ydin on kyky pärjätä maailmanlaajuisessa kilpailussa.

Finnair oli rohkea ja kauaskatseinen yhtiö, vieläpä valtion enemmistöomisteinen, kuten Fortum. Finnair on myös yksi maailman turvallisimmista lentoyhtiöistä, jopa niin turvallinen, että tilastot ovat uhkaamasSa mielenrauhaa. Finnair oli myös pitkään monopoli kotimaamme taivaalla. Hinnat ryöstäytyivät siten, että Kuopioon oli kalliimpaa lentää kuin aika ajoin Brysseliin.

Finnair sai erinomaisen tuottavat Kiinan lennot edellisen pääjohtajansa Keijo Suilan aikana. Hän olisi ja on varmaan suuresti kiitollinen siitä Kiinan viranomaisille, kuin myös venäläisille ylilentoluvista. Kiinan omien lentoyhtiöiden koneita ei ole toistaiseksi näkynyt Helsinki-Vantaan lentokentällä. Olisivatko neuvottelemassa jo Venäjän ilmailuviranomaisten kanssa luvasta ylilentoon?

Lakko on menneen maailman ase, joka yleensä ainoastaan vahingoittaa asiakkaita, lakkoilijoita ja työnantajia. Elämme sopimusyhteiskunnassa, mutta kuitenkin markkinalakien alaisuudessa. Yhtiön menestys on henkilöstön menestys. Henkilöstön motivaatio nostaa yhtiön kykyä palvella asiakkaitaan paremmin. Kustannukset ovat tekijä, jonka kanssa kaikki perinteelliset markkinatalouslänsimaat taistelevat. Lisäarvoa pitää saada erottuaksemme mm. kaukoidän kilpailusta. Henkilökunta johtajistoineen joustaa kulurakenteessa yhtiönsä edun ja menestymisen hyväksi.

Virolaiset lentoemännät tulevat 70%:lla toimeen Finnairin matkustamohenkilökunnan palkoista. Kiinalaiset, aina hymyilevät ystävällisen huomaavaiset lentoemännät saavat noin 30% Finnairin vastaavista palkoista. Tosin elinkustannukset Virossa ja Kiinassa ovat erilaiset meihin nähden. Ilmaa on kuitenkin palkoissa, jos 30 viikkotunnilla saadaan 40.000 euron vuosiansiot. Tarjoilijat saavat vähemmän maanpinnalla, ja heillä on vaarallisempi työ.

Vastuuntuntoinen toimitusjohtaja hakiessaan säästöjä yhtiölleen, aloittaa omasta palkastaan, seuraavana on hänen alla oleva johtajakaarti. Onko Finnairilla kilpailukyvyn nimissä johtajisto valmis pudottamaan palkkojansa? Jos näin kävisi, olisi alemman henkilökunnan helpompi ymmärtää yhtiötalkoot paremman huomisen toivossa. Yhteisesti toimien 'lentosää' olisi kuulaampi ja yhtiö elinvoimaisempi.

On ajan kysymys, kun Kiinan koneet laskeutuvat myös Helsinkiin. Kiina on ostanut lähes 300 uutta matkustajasuihkukonetta, niin Euroopasta kuin Amerikasta. Koneita riittää kohta myös Helsingin vuoroille ja Venäjän ylilentolupa lienee leimoja vailla valmis.

Finnairin lakko aloittaa laajan kansalaiskeskustelun kilpailukyvystämme. Palkat kaikkinensa on eräs puheen aihe. Voimme myös lisätä työtuntejamme nostamatta palkkoja. Voimme saada hyvikkeeksi vuosibonuksen, joka jaetaan suhteessa koko henkilökunnalle vuosittain, mikäli yhtiö on tuottanut voittoa. Omistajat ymmärtävät myös hiljalleen, että yhteiskunta jatkuu heidän osinkotilien ulkopuolellakin. Vastuullisuus leviää koko yhteiskunnassa. Meillä ei ole enää varaa yksinapaiseen laput silmillä ajatteluun. Kaikki liittyvät kaikkeen ja ongelmat vyöryvät kiivaasti nykyisiin elintason huippumaihin.

Viisain teko olisi nyt palata heti töihin palvelemaan asiakkaita, jotta Finnairin hyvä maine ei kärsi enempää. Suomalaiset voivat olla ylpeitä lentoyhtiöstänsä. Lakko on lopetettava heti. Osa Finnairin matkustamotyöntekijöistä toiveilee, että AKT:n Räty tulee hätiin ja julistaa logistiikka-ammattijyränä satamat kiinni ja kuorma-autot talleihin. On vaarallista elätellä tämän kaltaisia haaveita. Suomi elää viennistä ja on kaikin keinoin estettävä hoksaus, missä satamalogistiikka onkin solidaarisuutta lentologistiikalle.

Lopuksi kysymys Finnairin pääjohtajalle Jukka Hienoselle: "Oletko valmis pudottamaan palkkaasi 10-20% Finnairin kustannuskilpailukyvyn eduksi ja hyödyksi? Saisitko näin paremman vastaanoton palkkakululeikkurillesi? Voisitko myös motivoida alemmat johtajat samaan 'uhraukseen'?"

Ilkka Luoma

Suomi on osannut elää muulle Euroopalle 'pelottavan' Venäjän kanssa

Pääministeri Vanhanen sai suurimman kiitoksensa Financial Times - lehden kritiikistä kutsua Venäjän presidentti Suomeen EU:n epäviralliseen huippukokoukseen. Kutsu oli erinomainen esimerkki Tuntemattoman alikersantti Rokan hengestä toimia velivenäläisen kanssa, joka on nyt Suomen suurin kauppakumppani.

Kuvaliite: ---------------------> kopauta <----------------------.

Oli itseasiassa erinomainen sattuma, kun arvovaltainen talouslehti 'erehtyi' kritisoimaan väärästä aiheesta, väärään aikaan ja väärälle maalle. Suomi, jos mikä, tietää kuinka toimia Venäjän kanssa. Suomalainen ei pelkää venäläisiä - päinvastoin kauppa kukoistaa, autot rullaavat ja rajalla ruuhkautuu - siksi intensiivistä ja välillä hektistäkin tämä yhteistoiminta on.

Suomi on suvereeni Venäjän tuntija EU:ssa. Meille sälyttyy oikeutetusti asema idän ja lännen vedenjakajana, jaammehan me sopimuksella jo Saimaankin vedet juoksutussopimuksin :-)

Suomi on toiminut kautta historian lännen etuvartiona idän kulttuurien, uskontojen ja kansojen edessä. Tarkasti katsottuna Venäjä teki palveluksen Suomelle, vapauttamalla meidät Ruotsin otteesta. Jäljellä on vähemmistökieli ja ruotsalaisjohteinen pääoma, joka koettaa kangeta asemaansa vahvemmaksi taloudellisin liikkein maassamme. Suomi operoitui itse lopullisen vapaaksi omin voimin ja Neuvostoliiton perustajan Leninin myötävaikutuksella.

Sittemmin Suomi on säilyttänyt itsenäisyytensä, eikä meitä ole miehitetty, kuten lähes kaikille muille EU-maille on tapahtunut. Suomi voi tuntea selvää ylpeyttä kyvystänsä toimia, ja ei niin helpossa maantieteellisessä asemassaan. Nyt Venäjän läheisyys on meille uskomaton mahdollisuus.

Lahden energiapitoisessa huippukokouksessa pääministerimme voi kerätä pisteet kotiin kruununa puheenjohtajuuskaudellemme. Vanhanen totesi osuvasti keskiurooppalaisten 'pelkoihin' - joissa arvellaan Putinin huomaavan erimielisyytemme - yhtenäisyyden olevan luotavissa yhteisellä EU-illallisella, ennenkuin Putin astuu estraadille.

Venäjä on yksi ratkaisu Euroopan energialle. Venäjä toimii tavallansa ja haluaa olla luotettava energiatoimittaja, sillä takkuilevat toimitukset jäytävät businesta ja raha ei tuolloin siirry toivottuihin taskuihin. Nyt Suomella on erinomainen mahdollisuus näyttää suuntaviivoja toimista Venäjän kanssa. Muun Europan 'pelko ja tietämättömyys' sopii nyt hyvin Suomelle.

Seuraava EU-puheenjohtajamaa Saksa ei myöskään arkaile Venäjää, heillä on samoin paljon kokemusta Venäjän karhusta ja nyt suhteet toimivat ja kauppa käy. Venäjällä ja Saksalla on jokin outo rakkaussuhde, välillä käydään historian suurimpia taisteluja ja välillä ollaan ystävät vaille vertaa. Anna Politkovskajan murha oli ryppy rakkauteen, sillä Angela Merkel on suoralinjainen Saksan liittokansleri ja hänellä on kykyä napauttaa suoraan asiat Vladimirille. He pääsevät sopuun asiassa yhteisellä kielellään, saksalla.

Suomella ja pääministeri Vanhasella on Lahdessa suuri hetki nostaa osakkeemme korkealle, siten, että myös puheenjohtajuuskauden jälkeenkin pienisuuri pohjoinen maamme tiedetään Venäjän ammattilaisena ja osaavana kauppakumppanina yksille maailman nopeimmin kehityville markkinoille.

Toivomuslistalla olisi, että Suomelle tulisi vahva ja karismaattinen johtaja, joka suvereenisti operoisi venäläisten kanssa. Yksi vahva syy pärjäämiseemme takavuosina Neuvostoliiton (venäläisten) kanssa oli presidentti Urho Kaleva Kekkonen.

Ilkka Luoma

Linkki keskusteluun ......................... TIEDE

Elämänarvot katosivat kaivinkoneiden kauhoihin

MIELIPIDE-kirjoituksen lähde:
(YLE TV1 16.10. MOT)
LINKKI: -- http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/sivut/ohjelma --

Tutkiva journalismi esitti koskettavan dokumentin ikänsä omassa kodissaan asuneiden pakkohäädöstä. Koti pihapiireineen oli ollut yhteisten touhujen ja harrasteiden keskipiste. Omenapuut antoivat omalta tontilta satoa ja saunaa oli mukava lämmittää itse. Viranomaiset ja rakennusyhtiö pakkolunasti mökin tontteineen ja poliisi ohjasi heille varmaan hyvin epämieluisana tehtävänä vanhukset kaupungin järjestämään pieneen kerrostalo-onkaloon.

Suomessa laki sallii pakkolunastukset kuuluisalla yhteisen ja vaikuttavan edun nimellä. Tässä kohteluraiskauksessa oli pakko purkaa vanhuksien talo (100 neliötä) ja saada tontti uuden uljaan kerrostalon alle uusille asukkaille. Pakkolunastushinta olisi riittänyt juuri alle 50 neliön asuntoon ko. tontille myöhemmin valmistuvasta kerrostalosta.

Iäkäs pariskunta kävi pontevasti vastarintaan televisiokameroiden edessä vastustaen pakkohäätöä ja -hoitoa. Poliisit olivat selvästi harmissaan saamastaan työstä. Poliisi on koulutettu suojelemaan ihmisiä, varsinkin sellaisia, joilla ei ole omaa riittävää mahdollisuutta puolustamiseensa. Nyt poliisi erittäin huomioon ottavasti ja rauhallisesti 'ohjasi' vanhukset pois heidän omasta kotipiiristään.

Kaupunki järjesti noin 50 neliön asunnon ensiasuntosuojasta. "Luukku" oli järkytys omaan pihapiiriin tottuneille, jossa vihreys loisti ja omat askereet olivat aina käsien ulottuvilla. Nyt aktiiviset ikäihmiset työnnettiin kerrostalokennoon betoniseinien koloon kerrostalon seinässä. Uusien aktiviteettien löytyminen voi olla työlästä itselliseen elämään tottuneille ikäihmisille vieraan vihamielisessä elinympäristössä. Miksi he eivät saaneet elää haluamaansa loppuun omassa kodissa ja omalla tontilla?

Kaupunki tarvitsi tontteja uusille rakennuksille ja asunnoille. Tässä kaupungissa on paljon rakentamatonta kaavoitettua tonttimaata. Miksi näin piti tehdä? Missä oli se pelisilmä, joka olisi voinut ajatella ihmisiä, joiden työ on ollut rakentaa aikanaan vähin valituksin pohjaa tälle hyvinvointivaltiolle, jossa nuoren sukupolven on huomattavasti mukavampaa ponnistella omien haasteiden edessä.

TV1:llä esitetty MOT-dokumentti oli osin hiukan dramatisoitu, mutta hyvä näin, sillä perusasia on kaikille selvä: Meillä tulisi olla vanhempien ihmisten kunnioitus ja kyky ajatella empaattisesti ja huolehtien. Nuoremman ikäpolven velvollisuus on kunnioittaa vanhempien työtä ja järjestää parhain päin elämän ehtoo ihmisille, joiden kädet rakensivat hyvinvointia, josta nyt ponnistamme.

Esitetyssä tapauksessa kaupungin olisi pitänyt löytää vastaava koti häädetyille, näin ei käynyt. Nyt kysynkin, löytyisikö kansalaisilta yhteishenkeä ja suoraa toimintaa auttaakseen nyt häädettyjä. Kyseisestä kaupungista löytyy varmasti vastaava asumiskelpoinen koti omalla pihalla heille korvaukseksi kohtelusta ja menetetystä elämänlaadusta. Olisi suoran kansalaistoiminnan suuri voitto, jos näkisimme isännän vielä lämmittävän vaimolleen pihasaunaa omin käsin ja itse tehdyin klapein.

Mainittakoon, että rakennusyhtiö on korvauksena maksanut 150.000 euroa tilille, mutta oman kodin suvereeni isäntä ei ole rahaan koskenut, summa ei vastannut likimainkaan oikeaa alueen arvoa tontteineen.

Matti ja Eliina Förstillä on sitä henkeä, millä tätä maata on aikoinaan puolustettu. Nyt on meidän vuoro auttaa ja tehdä heille se, mikä meille elämää ajatteleville Ihmisille kuuluu. On suoran kansalaisvaikuttamisen aika. Näitä kohtuuttomia häätöjä tapahtuu kaikissa suurissa kaupungeissa. Tehdään yhdessä tälle kohtuuttomuudelle loppu.

Nettiin on avattu adressi kerätäksemme nimiä osoitukseksi väärästä kohtelusta ja tavoitteesta saada heille vastaava koti, mitä se oli ennen häätöä. Adressin osoite:

http://www.adressit.com/forsti

Ilkka Luoma

Puolueiden vaikuttimet Sipoo - Helsinki maanomistustaistelussa

Sipoon kunnanvaltuustossa on kolme keskustalaista ja kahdeksan demaria. Ruotsalainen kielipuolue pitää suurimman ryhmän ominaisuutta hallussaan, ollen päättäjä, näin ovat äänestäjät valinneet. Sipoo on kaksikielinen kunta. Keskusta on toistaiseksi nykykuntajaolla maakuntien mahtitekijä ja suurien kaupunkien kääpiö. Kokoomus halajaa kykyilijänä arvotontteja kannattajilleen. SDP taas halajaa lisävaltaa 'Suurhelsingin' demareille Sipooseen muuttavina kerrostaloasukkaina.

Pieni Sipoo on muodostunut vapauden ja itsemääräämisoikeuden esitaistelijaksi tuleviin pakkoliitoksiin, joita syntyy väkisinkin koko Suomen alueelle. Aluksi ensi-innostusaalto yhdistelee kuntia vapaaehtoisesti, jopa kiireellä valtiopalkkion vauhdittamana. Kaikkia kuntaliitosvaikuttimia ei tule riittävän hyvin tutkituiksi. Liitos ei ole itsessään arvo, vaan siitä syntyvä kyky huolehtia huomioivammin asukkaistansa.

Sipoo on täysin eri lähtökohdissa kuin Helsinki. Helsinki laskee sisäänmuuton kasvavan ja rakennusmaasta on pulaa, näin sanotaan. Kunnilla on myös pakkolunastusoikeus maihin, mikäli siihen löydetään laajaa yhteiskunnallista pakotetta. Helsinki ei uskalla käyttää oikeuttaan tehokkaasti peläten vaikuttajien varpaille astumista. Muistettakoon kuitenkin, että ihmiset johtavat kuntia ja johtajienkin takana on asennemuokkaajina valtapyydepyrkyrit - "olemme poikien kanssa näin päättäneet" -mentaliteetilla.

Keskustan on pakko onnistua seuraavissa eduskuntavaaleissa, erityisesti suurissa kaupungeissa ja nimenomaan Helsingissä ja Uudellamaalla. Näistä kahdesta valitaan noin 50 kansanedustajaa ja se on jo yksistään Suomen suurin 'puolue'. Keskustalla on vähän edustajia Suomen tiheimmin asutulla alueella. Keskusta, pää- ja kuntaministerinsä suulla, julistaa Helsingin oikeutta laajeta ja kasvaa. Keskusta kosii äänestäjiä ja on valmis pilkkomaan Sipoon. Kuinka olisi vastaava tilanne jossain muualla Suomessa? Kerrotaan Hämeessä keskustalaisille valtuutetuille määrätyn estämään liitos, jottei paikat uudessa valtuustossa alene vähemmistöön.

Puolueet kaikkinensa halajavat valtaa, ja saattaa siinä ahneuden kiihkossa ihmisen ääni unohtua. Puolueet epäsuosioahdingossaan voisivat siirtyä piirun verran kansalaista kohti, muulloinkin kuin ennen vaaleja. Puolueiden kannattaisi uhrata aikaansa suosionsa kasvattamiseksi kannustamalla Helsingin ja Vantaan välistä kaupunkiliittoa. Vantaalaiset haluavat ja helsinkiläiset tarvitsevat. Vantaan liittämisestä Helsinkiin syntyisi maahamme arvomme mukainen huomisen vauras ja vahva pääkaupunki.

Demarit haluavat lisääntyvälle pääkaupunkiasutukselle kerrostalojaan Sipooseen. Sinne sopii mainiosti 40.000 uutta asukasta ja demarit luonnollisesti toivovat sinne heidän äänestäjiään. Suuret tontit ja kalliit talot eivät tuota demareille ääniä. Sipoon nykyväki siirtoalueilla toisi mukavat lisätulot, asuuhan Sipoon eteläosissa heidän vaurain väestöosa.

Vihreät urbaanipuolueena ristiriitaisesti tutkailevat kaupungistumisen ja metroistumisen laajennusta Sipoon eteläisille alueille, säästäisivät kuitenkin Sipoon korven rakentamiselta. Vihreät ovat vastoin luontoarvoja kaupunkipuolue ja uskovat hekin saavansa äänestäjiä uudesta kaupunkisipoosta. Outoa on se, että vihreät eivät puolusta Sipoon luonnonmukaista nyky-ympäristöä ja sipoolaisten omaa halua toteuttaa sipoolaisilla luontoarvoilla omaa kuntakehitystä.

Yhteiskunta elää muutosprosesseissa ja ei ole varmaa, että väestömuutto jatkuu pääkaupunkiseudulle ennakoidulla tavalla. On olemassa merkkejä, että Helsingistä, Vantaalta ja Espoosta lähtee suurien ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle paluumuuton aalto kotisijoilleen. On muistettavaa, että monien juuret eivät ole pääkaupunkiseudulla, vaan sinne tultiin työn perässä muutoksien vuosikymmeninä mm. 1960- ja 1970-luvuilla.

Maaseutu on lähivuosina kokemassa uuden come-backin. Monissa kunnissa ruuhkattomuussuomessa ovat palvelut, osallistuminen, yhteenkuuluvuus ja luontoarvot aivan eri asennossa, kuin ruuhkien keskellä kaupunkien jokakeväisissä katupölymyrskyissä. Suuret ikäluokat ovat keskimäärin osin vauraita asuntojensa suhteen ja Helsingin kerrostalokolmio vaihtuu kivasti maaseuturivitaloon tai omaan tonttiin ja perunamaahan, silti kaupunkiin saattoi vielä jäädä se pieni kaksiokin kaupunkireissuja varten. Lisäksi monet kotikonnuilleen paluumuuttajat ovat saamassa metsä-, tila- ja rantaperinnöt vanhemmiltaan.

Sipoo-Helsinki asia on koko Suomen asia. Nyt ennen eduskuntavaaleja olisikin hyvä huomioida, kuinka puolueet käyttäytyvät suuremman edessä uhraten tarvittaessa pienemmän ehdottoman enemmistötahdon. Nyt tulemme huonoimmillaan näkemään, kuinka suuri kävelee pienen yli, tai sitten kansalaiset omalla suoravaikutuksellaan estävät sen. Nyt pitää tarvittaessa laillisesti nostaa mielipiteet, oikeudenmukaisuus ja tahto kaduille mielenosoituksina ja tehdä Sipoon puolesta kampanja koko kansan asiaksi. Mikäli nyt suuri saa, vieläpä valtiovallan tuella, ylimarssia pienen enemmistön - on se kivetty tie monille huomisen pakkopäätöksille lainehtia lakiin perustuvan itsemääräämisoikeuden yli. Maan hallituksen on syytä lykätä asiasta oma mahdollinen päätös yli vaalien.
..................
Linkki nettiadressiin, jossa pyydetään Sipoon puolesta taistelevien nimiä osoittamaan kannustusta Helsingin pyrkimyksiä vastaan: http://www.adressit.com/sipoo_ei On huomattavaa, että nettiadressiin on nyt tullut paljon nimiä koko Suomen alueelta.
..................

Ilkka Luoma

ilkka.luoma@keskipiste.fi


Kuva:
DSC_5835.JPG, 27. syyskuuta 2006. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä.

Kuvateksti:
Sipoon puolesta ry vieraili Eduskunnassa ojentamassa nimiadressin kuntaministeri Hannes Manniselle - sipoolaiset enemmistönä haluavat säilyttää Sipoon sellaisena kuin se nyt on. He eivät halua kuvan kaltaisia työmaita horisontin siintäessä täynnään kerrostaloja ja liikenteen ruuhkia. Sipoo on myös helsinkiläisille vapaa virkistäytymisalue, jossa luontoarvot ovat arvossa ja jota sipoolaiset haluavat itse omalla yksilöllisellä tavallansa kehittää.

Markkinoidakseen lehtiään eräät päätoimittajat avasivat Nato-pelin

Muutama päätoimittaja on sama kuin muutama satunnaisesti valittu Suomen kansalainen mielipiteen arvokkuutena. Uutisointi innostui Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Janne Virkkusen avauksesta Natoon kehoituksesta. Asiasta tehtiin jostain syystä laajempi, haastattelemalla muutamia muitakin päätoimittajia. Suomen kansan enemmistö ei tutkimusten mukaan halua Natoon.

Kuvalinkki ..........[cpaz]........... F-18/Stratotanker/Mirage

Keskustelulinkki ......... [CPAZ] .......... TIEDE

Painettu sana käy omaa kamppailuaan huomisen levikki- ja lukijakatoa kohtaan, ennen kaikkea nuorten osalta. Nuoret ovat siirtymässä painetusta paperin turhakäytöstä sähköisiin medioihin - lähinnä internettiin. Uutinenhan se on sekin, että muutama päätoimittaja suosittaa Nato-jäsenyyttä, kuten on uutinen sekin, että eduskuntavaalit ovat jo n. 5 kuukauden kuluttua. Sana on vapaa ja päätoimittajat kaitsevat, kuin myös vastaavat, kukin tavallansa lehtensä linjasta, pääkirjoituksista ja uutisarvioinneista.

Printtimedia on siirtymässä uuteen ajanjaksoon tiedon siirrossa internettiin. Mm. Taloussanomat on selvasti ottanut lähestymisen sähköiseen muotoon uudistaessaan nettilehteään. Toimituksellista uutisointia ja taustatutkimusta tullaan aina tarvitsemaan, nyt on itseasiassa vain kysymys siitä kannattaako puuta tuhlata musteen kuljetuspaperiin.

Puheenaiheita pitää keksiä heräteltäessä lukijoita. Nato-myönteisyys oli looginen ja populistinen avaus muistuttelulla, että täällä paperi-informaation puolellakin on mielipiteitä. Sana on vapaa, vaikkakin lukijat odottanevat mieluumminkin huolella laadittuja kaikista näkökulmista tarkasteltuja uutisia mahdollisimman totuudenmukaisina. Arviot ja mielipiteet muodostuvat lähinnä lukijoilta, joskin avaukset kannanotoilla herättävät keskustelua. Nato-kortti on jälleen heitetty pöytään. Päätoimittajilla on sama ilmaisunvapaus, kuin lukijoilla ja lukijoilla on oma valinnanvapaus, mitä lukevat.

Suomen ei kannata liittyä Natoon muutamien tosiseikkojen vuoksi. Suomi on jo nyt uskottava YK-rauhanturvaajamaa. Suomi on uskottava puolueeton toimija konfliktien kentällä. Suomalainen on aina ollut niin hyvässä kuin pahassa idän ja lännen rajalla, taloudessa, politiikassa, kulttuureissa ja uskonnoissa. Suomella on nytkin aivan erityinen asema. Kauppa Venäjän kanssa on aikaisemminkin ollut ratkaisevaa hyvinvointimme osalta. Venäjä on suurin kauppakumppanimme. Suomi on myös EU:ssa ja nyt käytännössä suvereeni omatahtoinen maa Brysselistä huolimatta.

Nato on monille nouseville ja kehittyville maille merkki amerikkalaisuudesta ja sillä on negatiivisia vaikutuksia puolueettomuuteen. Sveitsi on pitäytynyt irti sotilasliitoista ja tälle on muodostunut ainutlaatuinen asema puolueettomana toimijana ja välittäjänä. Sveitsillä on lähes aina mennyt hyvin.

Suomi voi saavuttaa itselleen rauhanturvaamis- ja konfliktien hallinnan 'suurvalta-aseman', pienuudestaan huolimatta. Arvostetuimmat rauhanturvaajat tulevat luonnollisesti puolueettomista maista. Maapallolla tulee aina olemaan hymistelyistä huolimatta sotia, taisteluja ja erimielisyyksiä. Suomalainen YK-sotilas on uskottava, luotettava ja puolueeton huipputuote maailman erimielisyyskentille nyt ja huomenna. Valtion on huolehdittava tästä sotilaallisesta puolueettomuusstatuksesta. Suomen ei tarvitse liittyä Natoon. Nykyiset kytkökset riittävät hyvin. Valtion on turvattava riittävät varat uskottavan ja puolueettoman sotilaskykymme ylläpitämiseksi.

Suomen kansan enemmistö ei halua Natoa, tätä kantaa pitää kunnioittaa. Mikäli kansa sanoo enemmistönä kyllä Natolle, on sekin asiat sitten selvä. Sanan vapauden nimissä päätoimittajilla on oikeus julkaista mielipiteitään ja lukijoilla on oikeus antaa niistä arvionsa. Oli perin selvää, että tämä muutaman päätoimittajan julkisuuteen marssi oli aikomus antaa vaikutusvallallaan ohjausta kansalaisille ja lukijoille.

Seuraavissa vaaleissa kansa osaa itse antaa mielipiteensä ja arvionsa mm. Nato-kysymyksestä ääniensä kautta, mikäli Nato-kortti kulminoituu ehdokkaisiin. On mielenkiintoista nähdä ketkä pelaavat Nato-kortilla ja millä tavoin. Janne Virkkusen kolumnissa oli se hyvä puoli, että se lopullisesti antoi kuvan edustamansa lehden kannasta, nyt on lukijoiden vuoro.

Ilkka Luoma

EU on keinotekoinen liitto pakosta olla kykenevä

...
Suomalainen on luonnostaan herkästi vastaan tuntemattomia kohtaan 

[ ... suurelta osaa EU on mystinen kompleksi, jossain muualla kuin me. Olemme tottuneet puolustamaan maatamme. Tiedämme, minkä hinnan olemme yksin ollessamme maksaneet itsenäisyydestämme. Ei ole ihme, että olemme epäuskoisia, koska kukaan ei ole vielä uskottavasti kertonut, mitä me hyödymme jäsenyydestämme ... ]


EU on järkälemäinen isojen pikkupoikien hiekkalaatikko, 

jossa kukaan ei ole oikeasti valmis liittovaltioksi. Euroopan Yhdysvallat tuo vasta kokonaishyötyä, myös Suomelle - joka olisi tuolloin osavaltio. USA on liittovaltio, mutta heillä on yhteinen kieli, vaikkakin sulatusuuni kansallisuuksien ja synnyinmaiden osalta. EU kokoonpanossaan on niin uusi, että kitkaa ja hankausta syntyy koko ajan. USA kävi sisällissotansa ja sen jälkeen vasta syntyi eheämpi kokonaisuus nimelta Amerikan Yhdysvallat.


Euroopan Yhdysvallat on se lopullinen tavoite tai sitten löyhä markkinaliitto, 

joka ei tuota yhtäläisyyttä ja keskinäisvoimaa turvallisuuden, ulkopolitiikan ja tulontasauksen osalta. Euroopassa on samalla tavalla rikkaita alueita kuin on Suomessakin alueellisesti suuria eroja mm. pääkaupunkiseudun ja vaikkapa Kainuun välillä. Kainuussa ja Helsingissä kuintenkin puhutaan samaa kieltä. Talvisodassa rintamalla seisoi niin Pohjanmaan talonpoika kuin turkulainen laivanvarustajan vesa - yhdessä he turvasivat Isänmaansa. Heillä oli yhteinen tehtävä. Mikä on EU:n yhteinen tehtävä?
...

EU on kaunis rakenteellinen luomus ideaalisella tavoitteella, 

direktiiveillä ja pienillä olemattomilla pohdinnoilla syötävän kurkun muodosta. Asia on hyvin yksinkertainen; suuret kansallisvaltiot, jotka myöhemmin olisivat osavaltoita, eivät ole valmiita antamaan suuria päätöksiä vielä Brysseliin. Luottamus yhteiseen hallintoon ei ole kypsä. Nyt on menossa EU-evoluutio, jossa hiotaan maailman moderneimman liittovaltion perusrakenteita. Työ kestää vuosikymmeniä. USA:kin on jo kohta 300-vuotias, mutta jälleen - yhteisellä puhutulla kielellä.


EU:n suurin haaste ja tarve jäsenillensä on taistelu maapallollisesta työn uudelleen jaosta 

EU:n kilpailijoita ovat USA ja Kiina. Kumppaneitamme voisivat olla mm. Venäjä ja Ukraina energia- ja raaka-ainevarojensa vuoksi. Eurooppa hajanaisena ei tule pärjäämään Kiinan haasteisiin. Myöskin USA taipuu 30 vuoden kuluessa Kiinan edessä. 1.300 miljoonaa kiinalaista on enemmän kuin EU, Venäjä ja USA yhteensä. 

EU on ainut turva Euroopan kansallisvaltioille pärjätä uudessa maailman tilanteessa, USA:n napa kallistuu kaukoitään; siellä ovat suurimmat markkinat. EU on luontaisempi kumppani Kiinalle, koska USA on nyt hegemonia maailmassa ja Kiina on virallisestikin ilmaissut, ettei yksikään maa voi olla toistaan manipuloivampi.


EU on mahdollisuus ja uhka

Suurin uhka on tietämättömyys, etääntyminen ja Brysselin lausekieli, joka ei kansalaisille aukea. Bryssel ei ole itseisarvo, vaan palvelija toteuttamaan kansallisvaltiot järjestyksessä autonomisiksi osavaltioiksi (hyvin pitkällä aikavälillä). Välimuotoja ei juuri ole - meillä on huomisen liittovaltio tai eroamme takaisin itsenäiseksi valtioksi, kuitenkin pysyen eurossa, koska siitä on muodostunut meille konkreettinen hyöty, alhaiset ja vakaat korot [!]


Ajassa

Suomen pitäisi viimeisinä kuukausina sopia Euroopan veturin Saksan kanssa (seuraava puheenjohtaja), että EU-perustuslaki otetaan lopullisesti käsittelyyn ja ajetaan läpi tai jos ei, niin Suomi tehköön omat itselliset päätöksensä.


EU:ssa ei ole vuosisatoihin yhteistä kieltä, puhumattakaan yhteistä kulttuuria. Kiinassa ja USA:ssa nuo kutakuinkin ovat. Kaikkialla maailmassa jokaisella ihmisellä on oma kotimaa, jossa suunnilleen ymmärretään toinen toisiansa.


Ilkka Luoma


Huom! kappalejaottelu on uusittu 7. heinäkuuta 2015

Juha Mieto vetoaa tunteisiin kummityössään kehitysmaiden hyväksi

On ilo katsoa mainosaikaa, jossa on sisältöä. Markkinointi on kiinnostuksen herättämistä ja parhaimmillaan mainos on siinä, kun se pitää, minkä lupaa ja ehkä antaa vielä enemmän. World Vision hankki yhden Suomen kuuluisimmista hiihtäjistä aidolla Pohjanmaan murteella vetoamaan suomalaisiin antamaan apunsa todellista hätää kärsiville.

Suomalaiset muistavat v. 1980 Juha Miedon olemattoman häviön 15 kilometrin hiihdossa Ruotsin Thomas Wassbergille, ero maalissa oli vain 0,01 sekunttia! Siinä meni Mietaan Juhan kultamitalli. Sittemmin suuri mies on esittänyt suomalaisille rehtiä esimerkkiä, kuinka olla oikeudenmukainen ihminen ja suorapuheinen käänteissään niin vaikeina kuin hyvinäkin aikoina.

World Vision onnistui naulan kantaan palkatessaan Juha Miedon puhumaan kaikkien muistamalla murteella koko kansalle mainoksessa, jossa yksinkertaisesti pyydetään suomalaisten apua hätää karsiville lapsille - olemaan heille kummi, kirjoittamaan ja arkisemmin lahjoittamaan rahaa heidän meihin nähden todella ankean elämän pienoiseksi helpotukseksi.

Juha Mieto oli siksi reilu ja rehti kilpailija, että hän voi onnistua vetoomuksessaan ja synnyttää todellisen kansalaisliikkeen, kuten Niilo Tarvajärvi keräsi poliiseille kasapäin autoja, kun valtiolta ei määrärahoja lohjennut. Tarvajärven äänen muistamme vieläkin, kuten on Mietaankin murre syöpynyt mieliimme. Tänään hyvinvointisuomi valtiovaltana ei kykene tavoitteeseen, joka olisi 0,7% bruttokansantuotteestamme kehitysapuun.

Nyt on kansalaisilla sydämenpaikka antaa kehitysmaihin vastinetta sille, mitä vuosikymmenien aikana olemme heiltä pienellä rahalla raaka-aineina saaneet rikastuttamaan yhteiskuntaamme. Kansalaiset voivat itse ja suoraan ottaa ohjat käsiinsä ja ojentaa kätensä hätää kärsiville. Maapallo on meidän kaikkien yhteinen asia. Parempi elämisentaso kehitysmaissa parantaa koko maapallon edellytyksiä. Siksi suuria ovat pallomme ongelmat, että kaikkinainen hätä maailmalla on meidän kaikkien yhteinen asia.

On uskottavaa, että Juha Mieto sanaili murteellansa sydämensä pohjasta vetoomuksen kansalaisille, sävyssä oli tunnetta, joka muistutti niistä juhlavista hetkistä, mitä hiihdon saralla Mietaa Suomelle toi. Suuri hiihtäjämme ei lähtenyt tähän tahtojen koitokseen heppoisesti, vaan toivoo inhimillisyyden voittoa nyt heille, jotka eniten kärsivät.

Linkki: World Vision; http://www.worldvision.fi/ ja http://www.wvi.org/wvi/home.htm

Ilkka Luoma

Keski-ikäisten miesten kiirastuli jaksamisessa ja luopumisessa

Tilastokeskus kertoo joka kolmannen kuoleman kohtaavan alkoholisyistä 45-49 vuotiaissa miehissä. Vuonna 2004 alkoholikuolema kutsui 1.860 suomalaista, joista työikäisiä (15-64-vuotiaita) oli 1.545. Sukupuolen mukaan jakauma työikäisissä kaikissa kuolemansyissä on miesten tappioksi 7.541 / 3.282. Luvut ovat tylyjä miehille.

Kuvalinkki: -------------------> Kopauta tätä <-----------------------.

Keitä he ovat? Nämä ennen aikojaan parhaassa työiässä menehtyneet miehet syntyivät 1955 - 1959. He kävivät kansakoulun ja jatkoivat, kuka jatkoi - kuka ei, keskikouluun, osa vieläkin ylemmäksi, kokien hiukan liian myöhään tietokoneet, jotka ovat nyt hallitsevassa asemassa koko yhteiskunnassa. He eivät kuulu suuriin ikäluokkiin. Heille sälyttyi nykyajan pahin lama juuri parhaassa työiässä 1990-luvun alussa, he olivat tuolloin noin 33-37 vuotiaita. Puhutaan liian monista itsemurhista pankin viedessä kaiken, mm. vakuuksia myyden pilkkahintaan lähipiireille.

Tämän päivän viisikymppiset ovat vaaravyöhykkeessä ja monissa 'pysähtyneissä' kaupungeissa ja kunnissa kuolema niittää satoaan suhteellisesti vieläkin tiuhemmin, mitä nämä koko maan keskiarvoluvut puhuvat. Kyseessä on suuri ongelma. Kuntakohtaiset tilastot saa vain rahaa vastaan Tilastokeskuksesta.

Vuodessa syntyy näinä vuosina korvaukseksi huomiselle keskimäärin 28.000 poikalasta, kuolleiden työiässä olevien miesten liian aikainen lähtö on tuosta syntyvien poikien määrästä 27%! Tilastoissa ei tapahdu vuosittain kovinkaan suuria muutoksia, eli jatkumo on ikävänlainen.

1990-luvun alun lama jätti pitkät jäljet. Tänään liian moni on siipirikkona työttömänä, työkyvyttömänä ja lopullisesti masentuneena yrittämisen tuhansina rintamamiehinä - voimat loppuneena ja useasti kaikkensa antaneena.

Tuon paljon puhutun laman syyt tunnetaan hyvin; ahneus, kähmintä, lasikiiltoinen voitonkatse silmissä ja usko loputtomaan kasvuun johti syihin, joissa mm. asuntojen hinnat ja vakuusarvot romahtivat. Työttömyys räjähti pilviin, tuoden valtion velkaan jättiläismäisen nousun, jota nyt kiivaasti maksetaan häpeänä monista virhepäätöksistä.

Suomen valtio on velkaa 38% BKT:sta. Velkaa suomalaisilla kotitalouksilla on 80% vuosituloistaan, kun esim. tanskalaisilla sama prosentti on 260. Pitikö valtion maksaa omaa velkaansa näin kiihkeästi? Suomi mm. maltillisten tuloratkaisujen ansiosta on rypenyt vientiylijäämässä yli 10 vuotta. Suuret yritykset ovat käärineet suuret voitot, työllisyyden silti kasvaessa hyvin hitaasti viimeisten reilu 10 vuoden aikana. Nämä voitot ovat valuneet ulkomaalaisille omistajille ja investointeina mm. kaukoitään. Valtio osin antoi tämän mahdollisuuden. Jäikö rahaa ja huolehdintaa liian vähän puurtaneille raaja-rikoille, jotka hävisivät 'elämänsä' 90-luvun laman puristuksissa? Toisaalta arkipäiväevoluutio ei tue häviäjiä, vaan vahvempi, ovelampi, sitkeämpi ja itsekkäämpi voittaa. Äiti Teresoita tämä kulutusjuhlatalous ei helli.

Keski-ikäiset miehet kantavat nyt suuren vastuun ja hinnan tapahtuneista. Nyt asunnot ovat samassa tapissa kuin juuri ennen 90-luvun laman alkua. Lainojen lyhennysvapaiden pyynnöt pankeista kasvavat, korko on alhaalla, mutta nousee hitaasti, mutta vakaasti. Kurkistaako seuraava hyökyaalto nurkan takana?

Ovatko seuraavassa alamäessä vaaravyöhykkeessä jälleen 35-39 vuotiaat miehet? Mainittakoon, että juuri tänään eniten velkaantuneet ovat ryhmässä 35-44 vuotiaat, jotka elävät velkoihinsa nähden yli varojen (106% kokonaisvelkaa vuotuisista tuloista, koko otoksen ollessa 67%. Velkaa koko Suomessa on 53%:lla kotitalouksista).

Viimeisen 10 vuoden aikana sosiaalipalveluiden työllisyys on noussut 1995:n 130.000:sta vuoden 2005 195.000 henkilöön. Työpaikkoja on syntynyt, mutta mistä syystä me tarvitsemme yhä enemmän sosiaalisia palveluita? Hoidon tarve lisääntyy, hoitokustannukset kasvavat, eliniänodote nousee. Rahaa tarvitaan yhä enemmän ja myös odotusten alla olevat perinnöt suurenevat, mutta tarvitsevatko vanhuksemme nämä perintöön tarkoitetut varat omaan huolehdintaan kustannusten noustessa. Valtio ei kykene kattamaan kaikkia tarvittavia palveluita verovaroista.

Alkoholi tekee työtään, moni vielä vaaravyöhykkeessä oleva poistuu ennen eläkeikää ja niinpä näitä vanhuuskustannuksia tältä osin ei tule jakoon. Tässäkin suhteessa, niin kornilta kuin se tuntuukaan, nämä keski-ikäiset miehet kantavat 'vastuuta' eliminoitumalla kustannuksettomien tilikirjoihin.

Kun menetämme eräästä ikäluokasta enemmän kuin keskimääräisyys edellyttäisi, niin oppina siitä pitäisi olla vähintään kyky huolehtia nyt, niin perheissä, suvuissa kuin yhteiskunnassakin nämä parhaassa työiässä olevat. Suomessa ei tarvitse enää tehdä niitä virheitä, mihin 1950-luvun puolivälin jälkeen syntyneet miehet joutuivat. Suomi ei kestä yhtään 'ylimääräistä ja ennenaikaista' veronmaksukykyisen poistumaa muonavahvuudesta.

Tilastot: Suomen Pankki / http://www.bof.fi , Euro & Talous 3-2006 ja http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/2004/ksyyt_2004_2005-10-31_tie_001.html + http://tilastokeskus.fi/til/synt/2005/synt_2005_2006-05-05_kuv_001.html

Lisää BKT

Ilkka Luoma

Nyrkit kutsuvat kehän ympärille toiveena nähdä tyrmäys

Suomi on saamassa huipulle ammattilaisnyrkkeilijän, tämä on harvaista maassamme. Nyrkkeily on joidenkin mielestä niin alkukantainen laji, että toimittajatkin pukeutuvat smokkiin. Nyrkkeilyssä ratkaisee sisu ja pelisilmä. Formuloissa voi aina selittää menestymättömyyttään syyttämällä autoa, rataa tai huoltohenkilöstöä. Nyrkkeilyssä ollaan omilla; housut, kengät, hanskat ja hammassuojat ainoina 'apuvälineitä'.

USA:ssa nyrkkeily on yksi suosituimmista lajeista ja kuuluisuudet käärivät sievoiset summat jopa muutaman minuutin työstä - Mike Tyson, 2 minuuttia, tyrmäys ja 10 M$. Nyrkkeily on puhdas kontaktilaji, jossa lopputuloksena voi olla massiivinen mestaruusvyö osoituksena voitosta tai aivovammat, verenpurkaumat, kukkakaalikorvat ja muhkeä tuulenhalkaisija noin keskellä poskien välissä. Uutisointi on myös suuressa maailmassa ottanut mielellään hanskaan ammattilaisnyrkkelijöiden siviiliasiatkin, väkivallantekoineen ja väkisinmakaamisineen.

Ehkä kuuluisin raskaan sarjan maaailmanmestari Cassius Clay (Muhammed Ali) elää vakavasti sairaana ja ei ole missään nimessä osoitettu, että saadut iskut päähän eivät olisi aiheuttajina. Moni nyrkkeilijä on vammautunut loppuiäkseen, mutta harvemmin kuollut. Formula1 sarja kautta-aikain on kohdannut kymmenien kuljettajien kuoleman radoilla (erityisesti 1960-70 luku). Mainittakoon, että nyrkkeilijöillä on amatööritasolla päässään iskuja vaimentava päänsuojus, ammattitasolla tuo suojaväline katsotaan turhaksi.

Suomi sai oman ottelunsa perjantaina iltamyöhään, suomalaisen Amin Asikaisen kohdatessa saksalaisen vastustajan, Asikainen voitti pistein, ei tyrmäyksellä, joka on muodostunut hänen tavaramerkikseen ammattilaisotteluissa (14/19). Tyrmäyksessä ihminen vaipuu tajuttomuuteen tai lähelle sitä. Jääkö tyrmäyksistä aivovammoja, jää aina myöhempään nähtävaksi. Kaikki ammattilaisnyrkkelijät nousevat kehään vapaaehtoisesti voiton- ja/tai rahantavoittelu mielissään, kuten missä tahansa muussakin maailmanluokan urheilutapahtumassa.

Osa sanoo nyrkkeilyä brutaaliksi saalistukseksi, jossa urokset (myös naiset) jahtaavat toistaan tavoitteena hyväksytyn 'sääntöjen mukaisen katutappelun' lopputulokseksi euforinen olo vahvuudesta ja voittamisen voimasta. Arkisemmin voitaisiin todeta, että tavoitteena on voitto, kuten missä tahansa kaksinkamppailussa, käyttäen kaikkia taitojaan mahdollisimman tehokkaasti. Nyrkkeily on yleisölaji ja näkymä kehään on erinomainen. Formula 1:ssä näkyvyys on vain murto-osa todelliseen tilanteeseen. Nyrkkeilyssä näet jopa joka hikipisarankin.

Ihminen on koko historiansa ollut myös väkivaltainen, ottelu kehässä on sallittua taistelua. Voidaan sanoa, että nyrkkeilyssä on jalostettua ja hallittua 'väkivallan' ominaisuutta.

Nyrkkeily kiinnostaa yhtälailla naisia kuin miehiä. Naisia saattavat kiinnostaa uroiden ottelut voimakkaana alitajuntatunteena. Luonnossakin naaraat usein katsovat vierestä, kun urokset kamppailevat reviiristä ja suvunjatkantaoikeudesta. Naaras valitsee voittajan. Nyrkkeilyssä on voimakkaita emotionaalisia tuntemuksia pelissä. Näky kehästä villitsee ja se aiheuttaa mielen kiihoitusta vahvana adrenaliinipurskeena. Kadullakin ihminen kiihtyy, kun nyrkit tulevat näkyviin ja alkaa kamppailu, jopa hengestä. Katujen väkivalta on säännötöntä taistelua ilman tuomaria, nyrkkeilyssä on sitä vastoin tarkat säännöt ja mm. perjantainen ottelu oli siisti ja vauhdikas.

Nyrkkeilyssä liikkuvat suuret rahat, sikarimanagerit ja huoltajat pyyhkeineen ja agressiivisine kannustehuutoineen. Vedonlyönti on myös pesiytynyt lajiin. Yleisö elää vahvasti mukana, on kyseessä ihmisen vanhimmalla tavalla mittelö paikasta saada menestys ja vaikutusvalta, mutta sääntöjen vallitessa kehässä.

Nyrkit tuovat rahaa, mainetta ja ihailijoita. Yleisön on helppo samaistua, ei ole selityksenä mitkään apuvälineet, on vain oma voima, nokkeluus, nopeus ja päämäärä iskeä toinen kanveesiin. Nyrkkeilijän paalupaikka on tyrmäys, koska siitä aukeaa lähes aina voitto. Tosissaan kehissä nyrkkeilevät ovat harvemmin kehän ulkopuolella agressiivia. Laji on myös saanut hyväksynnän naisten puolelta ja tässäkin on suomalaista menestystä odotettavissa.

Ilkka Luoma