*
Bolivia, tuo vähän tiedetty Etelä-Amerikan sisämaavaltio sai uuden presidentin 53,4% äänimäärällä. Che Guevara paidassa esiintyvä Evo Morales edustaa Bolivian enemmistökansoja, Inkojen jälkeläisiä. Valkoinen mies espanjalaisena tuli, ryösti, raiskasi ja tuhosi pitkälle kehittyneen omaperäisen Inka-valtion, jossa jumalana oli Inka, joka sai voimansa auringosta ja uskollisuuden lähteensä Äiti maasta Pachamama´sta. Uusi presidentti on luvannut tehdä historiaa ja palauttaa alkuperäiskansan sille kuuluvaan arvoonsa.
Suomi saa myös uuden presidentin sunnuntaina, ehkä samansuuruisella äänimäärällä. Suomen uusi presidentti ei voi luvata lähimainkaan sitä mitä Evo Morales lupaa: tuoda kansallista tuntoa ja uutta oikeasti parempaa elämää vuosisatoja ahdingossa eläneelle alkuperäiskansalle. Inkat olivat valtansa huipulla 1450, jolloin heillä oli yksi tuolloisen maailman kehittyneimmistä yhteiskunnista, kunnes espanjalaiset valloittajat, qonquistadorit valloittivat ja varastivat kullan sekä tappoivat Inka-hallitsijan petoksella. Valloitukseen tarvittiin petosta, epärehellisyyttä ja uskon mukanaan tuomaa varmuutta "oikeassa" olemisesta. Espanjalaisten miekat heiluivat ristin tahdissa.
Uusi presidentti on aidosti vasemmistolainen, joka on tullut coca-pensasviljelijöiden keskuudesta. Tunnetusti USA käy loputonta sotaansa pelastaakseen nuorukaisensa huumeiden kirosta. Inkat käyttivät coca-pensaan lehtiä piristyäkseen ja kestääkseen Andien vuoriston kovia olosuhteita, mm. turruttaen nälän tunnetta. Inkat pitivät cocaa pyhänä kasvina ja olivat pureskelleet sen lehtiä satoja vuosia. Huumeongelma räjähti käsiin länsimaissa vapauden ja kukkaisaikojen 1960-luvulla, jolloin Vietnamin sota riehui ja vapaarakkaus oli sallittua.
Miksi Bolivian tapahtumat voivat vaikuttaa maailmanlaajuisesti? Etelä-Amerikka on kääntymässä vasemmistolaiseksi. Amerikkalainen kapitalismi ei ole nyt monissa Etelä-Amerikan maissa suosiossa. Jenkki halutaa ulos myös Boliviasta, vaikka USA on syytänyt huumetaistelun rahaa runsaasti maahan. USA:ssa on aina ymmärretty rahan kaikkivoipaisuus ja luullaankin sen poistavan heidän nuorisoaan vaivaavaa tekemisen ja osallistumisen puutetta. Huumeet ja liikaylensyönti ovat Pohjois-Amerikan vitsaus ja kansallisongelma. Bolivia voi esimerkillään sytyttää maailmanlaajuisesti alkuperäiskansojen nousuaallon, siksi tunnettua on valkoisen rodun historiallinen kolonnialismi ja markkinatalouden ryöstökauppa.
Mm. Suomen oma alkuperäiskansa, saamelaiset, seurannevat tarkkaan, mitä Inkojen jälkeläinen sytyttää omassa maassaan. Bolivia on öljyn, maakaasun ja kullan tuottaja, onkin odotettavissa näiden raaka-aineiden maailmalle myyntiä, onhan kulta nyt hinnaltansa ylempänä kuin koskaan yli 25 vuoteen. Kultarahalle lienee runsaasti käyttöä, kun ilman kravattia esiintyvä presidentti lunastaa lupauksiaan maanmiehiltänsä. Alkuperäiskansoja ovat Boliviassa aymarat ja mm. quechuat, heitä on 60% 9,2 miljoonasta, vähemmistön ollessa mm. espanjalaisten jälkeläisiä.
Merkittävin asia lienee kohta laajasti keskusteluun kirpoavat uudet Amerikan löytäjät; maallikkohistorioitsija Gavin Menzies esittää hurjan, jopa todisteellisen, väitteen kiinalaisista, jotka Ming-keisarinsa Zhu Din´n lähettämien dzonkkilaivastojen myötä löysivät Amerikat (ja koko maailman) jo 1421-1423, siis huomattavasti aikaisemmin kuin meidän oppima Kolumbus. Muinoiset Inkat ottivat ilmeisesti uteliaina vastaan nämä ilman sotimishaluja tulleet kiinalaiset. Kiinalaiset mieluummin lahjoivat ja ostivat ymmärrystä; he eivät tarvinneet miekkaa eivätkä uskontoa. Näinkö Inka-kuningas otti ystävällisesti vastaan myös espanjalaiset vuonna 1525, luottaen heihin kuten esi-isänsä kiinalaisiin?
Espanjalaiset ja valkoinen mies tekivät tehtävänsä ja itsenäisyys koitti Boliviassa vasta Simon Bolivarin myötä 1825. Aika näyttää millainen historianlehti nyt kääntyy. Maailmalla on nousemassa alkuperäiskansojen esiinmarssi vaatien heille kuuluvia historiallisia oikeuksia kuten juutalaiset ja palestiinalaiset Pyhään maahan. Voisi arvata Evo Moralesin kiinnittävän huomiota kansansa itsetuntoon, osallistuvuuteen, työntekoon ja yhteiseen järjestelmään, jossa mahdollisimman monet kokevat yhteenkuuluvuutta ja hyödylliseksi tuntemista. Kuinka meillä?
Ilkka Luoma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti