Äänestäjä antaa luottamuksensa!

Voiko äänestäjä luottaa ehdokkaaseensa läpi koko nelivuotiskauden? Onko valitun pidettävä kiinni lupauksistaan äänestäjille, vaikka nelivuotiskaudella maamme tilanne ja olosuhteet muuttunut merkittävästi? Onko niin, että annamme vain luottamuksen äänellämme valitsemallemme edustajalle – teki hän sitten millaisia päätöksiä tahansa – äänestyksissä ja valiokuntatyöskentelyssä.

Miten me voisimme taata oma näkyvyytemme yhteisissä asioissa paremmin, kun maan asioita huolehditaan. Olisiko meillä oltava kansalaisäänestyksien myötä osallistumisoikeus ratkaisuihin – onhan kuitenkin niin, että tavalliset veronmaksajat maksavat kaikki ne ”viulut”, mitä valitsemamme päätöskoneisto tuottaa.

Onko huomisen päätösprosessit vuorovaikutteisia kansakunnan ja edustuslaitoksen kesken. Pitääkö meidän saada antaa arvio – jopa kaikkiin ratkaisuehdotuksiin mitä eduskunta tuottaa? Kykenemmekö me olemaan  hyödyllisempiä itsellemme – puuttumalla jokaiseen päätösprosessiin; pitäisikö meidän mielipidettä kysyä kaikkiin lainsäätötapahtumiin – vai luotammeko vain valintoihimme?

Tasan kuusi vuotta sitten kirjoitimme parlamentarismin 100 -vuotisjuhlakirjoituksen – jonka sytykkeeksi kimposi  kansanedustaja Heidi Hautalan 1] lyhytnäköinen arvostelujuhlapuhe Venäjän parlamentarismista – puheessaan Hautala unohti kaikkien pyhimmän säännön – olla puuttumatta tosien suvereenin omiin sisäisiin asioihin; Hautalalla ei ole kykyä arvoioda venäläisten näkökulmaa maailman pinta-alaltaan suurimman valtion johtamiseen ja menetelmiin, kuinka monista kansallisuuksista muodostuvaa valtiokoneistoa ohjastetaan! ---

[²⁰⁰⁶] ~  http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/06/nestj-antaa-luottamuksensa.html   ---

Äänestäjä antaa luottamuksensa suureen saliin!

Edustuksellisuus on jäänne ajoilta, jolloin ei ollut informaatiologistiikan välineitä suoraan kansalaisvaikuttamiseen. Useasti kuulee kabineteissa puhuttavan, että nykyisen yhteiskunnan ollessa niin monijakoinen, ei suoraa määräysvaltaa voi antaa helposti mediaohjattavalle kansalle. Pitää kuitenkin muistaa, että eduskunta on koko kansa pienoiskoossa miinus äänestämättömät. Edustuksellisuus suuressa salissa ei koskaan luotsaa koko kansan tuntoja.

Vaaleissa äänestämättömät ovat yhtä kuin ihmiset suoran kansalaisvaikuttamisen ulkopuolella

Jokainen ihminen ottaa osaa kansalaisvaikuttamiseen, jopa tahtomattaan, tekemällä ostopäätöksiä. Markkinatalous yrittää kaikin keinoin ymmärtää päätökset, saadakseen huomisen kauppoihin juuri sitä, mitä kansa haluaa.

Mainosmanipulaattorit hoksasivat voivansa vaikuttaa myös ennen ostopäätöksiä, tekemällä huomioarvoisia osto-ohjaussignaaleja televisioon, lehtiin ja nyt myös nettiin. Näin kansanvaltaan syntyi ohjaava mekanismi vaikuttamaan haluihimme.

…

Puolueiden kaamea k®apula!

Tämän päivän puolueiden ja/tai langattomuuden "kaamea kapula" voi ratkaista suoravaikuttamisen. Nokia ja muut kapulayhtiöt suunnittelevat kilpaa taskulaitteita, mobilaattoreita, joilla ollaan "jatkuvasti yhteydessä kaikkeen".

Ostostapahtumat syntyvät suunnittelulla tai pikaistuksissa. Lait ja asetukset syntyvät 200 ihmisen voimin 4-vuotiskausin edustaja-aloitteista ja virkamiesvalmistelijoilta. Nämä laki-impulssit tulevat aina viiveellä käsittelyyn ja päätöksiin; tuota viivettä voidaan myös kutsua harkinnaksi. Lain laatiminen suoralla kansalaisvaikuttamisella on käytännössä tänään mahdotonta.

Suora kansalaisvaikuttaminen on juuri nyt ostopäätöksiä,

jolla ohjataan markkinataloutta. Kansanedustajille suora vaikutekanava kansalaisiin on informaatiologistiikkaa eli äänestäjän jatkuvaa hyväksyntää ohjaavana elementtinä ja työnantajana omaan edustajatyöhönsä.

Edustaja voi olla kansalaisen "iholla" jatkuvasti oman yhteenkuuluvuusryhmänsä puitteissa. Kansanedustajan tulisi olla vastaanottavainen jatkuvaan suoraan kansalaisvaikuttamiseen, jotta työ suuressa salissa peilaa joka hetki kansalaistuntoja.

Kansalaiskyselyt

Kansalaiskyselyt lakien ja asetusten eri valmisteluvaiheissa voisivat ohjata lähemmäksi edustajia itse kansan suuntaan. Nykyaikaiset kapulat ovat jo huomenna tekniikaltaan sellaisia, että on turvallista ja yksiselitteistä kysyä kansalaisten näkemyksiä.

Systeemi voisi olla alussa vapaaehtoinen jokaisella kansanedustajalla itsellään. Edustaja voisi pitää jatkuvasti yllä vuoropuhelua oman yhteenkuuluvuusryhmänsä kanssa. Jokaisella voi olla omia kommunikaatiotekniikoita kysyttäessä mielipidettä huomisen päivän käsittelyyn tulevista asioista.

Edustuksellisuus liukuu enenevässä määrin suoravaikuttamiseen

… ja edustajan nelivuotiskausi on joka aamu kansalaisarvioinnissa, vähintään modernisti pitäen kvartaaliluottamusmittauksia muistutuksena luottamusvaltakirjan antajilta. Samalla saadaan kansalaisaktivismia ja osallistumista yhteisten asioiden hoitoon ohi puoluekoneiston.

Ehkä tulevaisuudessa kansalaiset itse kapuloillaan asettavat myös ehdokkaat ennen varsinaisia vaaleja. Nyt ehdokasasetteluun osallistuu vain murto-osa kansasta.

…

^VIITE

^1]

Eduskunta ja nimenomaan naisten äänioikeus täyttivät 100 vuotta suurin juhlallisuuksin. Eduskunta kohotteli kerrankin yhtenäisenä joukkona parlamentarismin tärkeyttä ymmärtäen nurkan takana kurkistelevan suoran kansalaisvaikuttamisen. Edustajat ovat tunnetusti kansalaisten antamilla luottamuslipuilla edustamassa nimenomaan omaa yhteenkuuluvuusryhmäänsä, tai ainakin näin pitäisi olla.

Vihreiden eduskuntaryhmän pj. Heidi Hautala käytti juhlaistunnossa hyväkseen puheenvuoron, joka esitti tuntemuksia itänaapurimme parlamentarismin tilasta. Tähän Hautalalla oli täysi oikeus, sillä kansanedustajalla on omaehtoinen puheoikeus perustuslain mukaisesti. Se, peilasiko Hautalan puhe juuri hänen valitsijoitaan, jää nähtäväksi ensi kevääseen, jolloin useat jo istuvat edustajat nöyrästi yrittävät pokata kansalta uutta valtakirjaa seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Toinen kysymys Hautalan puheessa oli se, oliko kritiikkipuheenvuoro juuri juhlaistunnossa korrektia. Heidi Hautala on ennen puhetta tämän arvioinnin hyvin huolellisesti punninnut, sillä hän edustaa vihreiden poliittista eliittiä.

…

^KUVATEKSTI

” "Se, peilasiko Hautalan puhe juuri hänen valitsijoitaan, jää nähtäväksi ensi kevääseen, jolloin useat jo istuvat kansanedustajat yrittävät pokata uutta valtakirjaa kansalaisilta seuraaviksi neljäksi vuodeksi" - Samalla tavalla kuva ikkunan kautta peilaa filosofisesti aina harhaa, jossa väliaines muodostaa kuvitelmia ja luuloja sellaisesta jonka todellisuus ei vastaa käytäntöä...  ”      

LINK ~   http://photos1.blogger.com/blogger/4810/1008/1600/DSC_2507.3.jpg   ---

…
Ilkka Luoma

http://jontikka.blogspot.fi

…

AL –  Fb  -- US

^BLOG 19 311 |  1 310  -- IL

---09062013---