Juhannuksen vastuu. On hyvä, jos olet läheistesi
arvostuksessa ja mielesi tyyneydessä – oli sitten kirkasta tai sumeampaa;
vastuu nousee välittämisestä. Jos Sinä välität, niin on todennäköisempää, että
Sinustakin välitetään.
Juhannus
on valon juhla – toivottavasti ei olisi kansaa, joka pimeydessä vaeltaa, vaan
ihmisiä, joille aurinko paistaa ja vähintäänkin putken päästä valon kajo hohtaa
– tuomaan helpotusta ahdinkoon.
Kirkasta Juhannusta ja järjen valoa ilotteluun, jossa
kohtuuden merkitys on hyve ja liika paljous paheellinen jälkihiki muine
kanuunoineen. Sepalukset kiinni, liivit päälle ja promilleton kuski – näin vesien
juhla edesauttaa Sinuakin kaikista niistä kiireiden ja stressien painajaisista
hetkeksi poistumaan.
Välitä itsestäsi ja huomioi muita – niin sinulle
hymyillään ja toivotetaan sydämestä mukavaa keskikesän juhlaa!
…
---
ja tapahtui noina vuosina – muutamina tätä ennen,
Suomalaiset ovat
vähäpuheista ja vasta tutustuttuaan toistaan huomioivaa kansaa; ainakin jotkut
ulkomaalaiset, ehkä meitä värikkäämmät niin toteavat. Juhannuksen koittaessa
alkavat monille ansaitut kesälomat.
Tiet ruuhkautuvat
ihmisten ajaessa jonoissa kohti kotiseutujaan ja vedenääriä. Oli suomalainen
huomaavainen tai ei, niin veto maalle kokemaan juuriaan ja maaseudun rauhaa
vetoaa lähes kaikkiin. Suomalainen kaipaa veden äärelle, ystäviensä ja
sukulaistensa luokse mökille, omalle tai toisen.
Kotimaan matkailu on aina lantti itselle
Suomessa on maailman
puhtaimpia ruokia, meillä on keskimäärin siistiä ja ymmärrämme, mikä on omaa ja
mikä toisen. Keskimääräisessä suomalaisessa asuu perusrehellisyys toista
kohtaan. Meillä ei ole enempää hankaluuksia kuin muillakaan, päinvastoin,
rauhallisempaa lomailuympäristöä saa hakea.
Meillä on tilaa
Suomi on suuri maa, ja
suurin osa siitä on tyypillisesti tuntematonta monille. Voi vain katsoa
kontrastia Turun saariston, Karjalan, Pohjanmaan, Savon ja Keski-Suomen
järviseutujen ja esim. Lapin Sevettijärven välillä.Kotimaan matkailu jättää rahaa omaan kansantalouteen,
se piristää maaseutua
ja vähemmän asuttuja alueita. Vähän kalliimpi hinta tuottaa toimeentuloa
seuduille, joissa kesä on ehdoton huippu, talven ollessa usein niin väljää,
että karhut ja sudetkin mahtuvat joukkoon. Suoritamme vapaaehtoisesti
tulonsiirtoa ja ostovoiman jakoa käyttämällä kotimaisia tuotteita ja
palveluita. Ostamalla itse kotimaista, vähennämme valtion verovarojen
tulonsiirtoa alueilta toisille.
Omat sukujuuret ovat lähes kaikille läheisimmät
Geenistöllinen perimä
vetää ihmisiä puoleensa, on mukava olla omiensa joukossa. Omassa joukossa
kinastelukin on tutumpaa ja läheisempää. Geeniperimä sitoo ihmisiä, ja
yhteenkuuluvuutta kuullaan Juhannuksen yössä monilla grillauspaikoilla,
saunoissa ja laitureilla aamun nousuun saakka.
On rikastuttavaa kokea juuriansa,
on kuin palaisi
historiaan katsomaan, kuinka ennen tehtiin. Kotiseutu maaseudulla on lähtökohta
miltei kaikille. Lähes kaikkien isät, isoisät, äidit ja mummot kokivat aidosti,
mistä peruselintarvikkeemme tulivat.
Isovanhempamme
tietävät, kuinka vaikeasta tehtiin maallista hyvinvointia itselle ja
nuoremmille. Maaseutujen mökeistä ja pientiloilta lähtivät osa niistä
voimavaroista, joilla tämä maa on rakennettu. Tunne historiasi, niin ymmärrät
tämän päivän ja huominen ei ole täysi yllätys. Vielä 50 vuotta sitten Suomessa
maaseudulla asui sama prosentti asukkaista kuin Kiinassa nykyään, yli 65%.
Suomalainen on hyvin onnellisessa asemassa suuren ja
vaihtelevan maansa vuoksi
Emme oikein ymmärrä,
että meillä on vettä yllin kyllin ja se on keskimäärin puhdasta. Suomi on
ainutlaatuinen maa maantieteelliseltä sijainniltaan; meillä on oikeasti
vuodenajat ja kesää odotamme kuin Juhannusaurinkoa nousevaa.
Olkaamme tyytyväisiä
kotimaahamme, on mukava puhua samaa kieltä ja ymmärtää, ainakin aika-ajoin,
toisiamme. Suurin osa kokee Juhannuksena Suomen suven, joka on ylivoimaiselle
maapallon enemmistölle toteutumatonta.
Pidetään yhdessä
huolta kotimaastamme ja tutustutaan sen kasvoihin uteliaana kokien juuremme ja
sieltä alkaneen elinvoiman.
Ilkka Luoma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti