Näytetään tekstit, joissa on tunniste vapaa-aika. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vapaa-aika. Näytä kaikki tekstit

lauantaina, marraskuuta 04, 2017

Tekoäly, koneoppiminen ja robotiikka -teknoihmisyyttä keinotekoisesti



Aivot kutistuneena mikropiiriin




Tänään kohistaan kolmesta tekijästä – sarjatoistoisesta automaatiosta, tallennetusta, käsiteltävästä ja informaatiovirtojen tiedon digitalisaatiosta sekä motoriset liikeradat hallitsevasta robotiikasta. Kaikki ovat binäärijärjestelmän tuotteita – siis 0' aa ja 1' stä – ei muuta, toistaiseksi.


Perustutkimuksen alueella ovat vasta nyt kvanttitietokoneet [1, joilla on ”taju” yhtäaikaisesta nollasta ja ykkösestä. Kvantitus vie ymmärryskykymme rasitteet äärirajoille; lähestymme olemattomia partikkeleita, joista olemme itsekin koostuneet. Näillä alimmantason [?] kerroksilla energiat ja materiat menevät sekaisin – vai onko niin, ettei siellä pahnan pohjimmaisena ole enää mitään? [!]

…

Entä itse nuo kolme otsikon meille helpommin ymmärrettävää kokonaisuutta?

Pankki- ja vakuutusjärjestelmät ovat alueita, kuten kaikki ne ihmistyölliset toimet, jotka perustuvat kaikin osin digitoidun tiedon massalle – nämä työtehtävät voidaan robotoida, tai oikeastaan automatisoida [+. 

Toistaiseksi ei vielä keksitä uutta, täysin uutta – jos sitä yleensä on olemassakaan, tyhjässä – tietohan on olemassa, on kysymys vain sen oivaltamisesta ja poiminnasta!

Tässä kohtaa kiinanaiset ovat käytännöllisiä – ei pidä pyörää ”keksiä” uudelleen, vaan poimia se säällisesti jostain ja sen jälkeen kehittää sitä pienin vääjäämättömin askelin … 


[Käytännön mahdollisuus][+ ” … Digitalisaatio avaa sote-palveluihin mahdollisuuden siirtyä hoitosuoritteiden tuottamisesta kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Tiedolla johtaminen on huomioitu hallituksen sote-esityksissä, mutta sen toteutuminen on vielä monen mutkan takana





Eksponentiaalinen kehitysvauhti – kuten tapahtui kellotaajuuksissa ja muistien bittimäärissä

Nyt ollaan vauhdissa, joka vastaa noin puolta oman aivollisen tietokoneemme hyötysuhteesta ja käsittelykyvystä – edelleen suuren osan aivoprosessiemme ollessa tajuntamme ulkopuolella – itse prosessiymmärryksenä. Milloin puhkaisemme tämän ymmärryskaton ja sukeltaudumme omaan kvanttikoneeseemme – olemmeko sittenkin evoluution biogeenisiä koerobotteja?



Ajan lyhyen historian kirjoittaja pelkää koneälyn ajavan meistä ohi!


Ote:

” … – Pelkään, että tekoäly korvaa tulevaisuudessa ihmiset. Jos ihmiset suunnittelevat tietokoneviruksia *, joku suunnittelee tekoälyn, joka parantaa ja kopioi itsensä. Näin syntyy Hawkingin mukaan ”uusi elämänmuoto”, joka pystyy päihittämään ihmiset … ”


Mietiskelin tähän maallikkokommentoinnin näin:

”... Miten tekoäly lisääntyy, ja miten se korjaa virheensä ja saa energiansa. Jopa tuleva kvanttitietokone tarvitsee energiaa. Ihminen on biologinen robotti ja sitä ohjaa keskeneräisesti ristiriitainen tekoäly. Sellainen äly, joka erkaantui ihmisen kasvu- ja voittopyyteen siivittämänä kauas evoluution vuosimiljoonaisesta harmoniasta.  

Ehkä todella olemmekin biosfäärin testirobotteja tekoälyllä, joka meni tuotekehityksessä väärille raiteille?! .... Ovatko yllättäen sodat virheen korjaavia bittejä, joiden tarkoitus on eheyttää tekoälymme ohjelmakaavaa, koska output on aina sotiemme jälkeen:


Ei enää koskaan - apinakin tietää, mutta silti taistelee reviireistä!



"Ei enää koskaan" [2? Harmi vain, kun tuo rauhoittava ohjelmakäsky on "loopissa" [3! ... Loop on yhtä kuin silmukka, jossa tapahtuma toistuu niin kauan, kun se saa energiaa ”

…

** Hawkingin väitöskirja ¨ https://cudl.lib.cam.ac.uk/view/MS-PHD-05437/1 - 


…

[1

Perustutkimusta atomien sisuksissa – energioiden ja materioiden aamuhämärissä – kvanttitietokoneet --- 


Ote:

” … Otaniemessä rakennetaan uudenlaista tietokonetta, joka voi jättää supertietokoneet kakkosiksi – kvanttitietokoneen ennustetaan mullistavan maailman -HS otsikko

Aivan uudenlaisen tietokoneen prosessori koostuu kvanttibiteistä eli kubiteista. Kubitti voi olla arkijärjen vastaisesti yksi ja nolla yhtä aikaa. Vain 50 kubitin kvanttitietokone voi mullistaa maailman … Jo vuonna 1981 fyysikko Richard Feynman esitti rohkean idean tietokoneesta, joka laskisi kvanttien avulla. Sellainen tietokone olisi hirmuisen nopea, arvioivat valistuneet fyysikot … ”


Tapahtuuko täällä jotain sellaista, mikä ei ole meille ihmisille edes tarkoitettu?


Maallikon pohdiskelua vaikeasta aiheesta:

”Evoluutio on "laskenut" meille tuntemattomalla tavalla jo viimeiset muutama miljardi vuotta. Sillä on se sama laskentateho edelleen. Evoluution nerokkuus on siinä, ettei se tarvitse hillitöntä laskentatehoa, koska se pinoaa tänään juuri nyt tehdyn uuden aiemman eilisen päälle.

Meille on myös tuntematonta se kuinka evoluutio näkee nyt huomisen. Näkökyky juontuu tuosta pinosta, sillä on tietoja täydellisessä jatkumossa alun yksinkertaisimpaan tilaan, joka oli 0, siis tyhjä! 

Evoluution ”ongelma” lienee meidän ihmisten mukaan tulo sellaisella toiminnan kasvavalla kellotaajuudella, jonka "tikitys" on irtautunut (repeytynyt) biosfäärillisestä harmoniayhteydestään. Lopulta kuitenkin on niin, että me ihmiset olemme täysin kiinteä osa biomassaisesta elämänmuodosta, joka rakentaa oivalluksiaan samoille ylätason rakenteille, jotka juontuvat sieltä alimmalta kvanttimaailman tasolta!”


…

Entä työ, jonka Hawking pelkää menetettävän kokonaan koneoppiville roboteille?

Robotit ovat tässä vaiheessa paljolti toistokoneita – vrt. autotehtaiden hitsausrobotit. Robotti on mekaaninen erilaisten jalosteraaka-aineiden yhdistelmä, joka saa käskynsä ohjelmariveistä, jotka ohjelmoitsija tekee sovellussuunnittelijan antamien raamien puitteissa. Ihmisen, itseään tarkastellen on helppo huomata, mitä roboteilta puuttuu.

Kellotaajuus, muistin koko ja rinnakkaisajon monikertaistuminen lisäävät robottien ohjelmallista käyttökelpoisuutta – paljon tapahtumia lyhyemmässä ajassa. Siis enemmän tuotantoa – lyhyemmässä ajassa. 

Mikäli raaka-aineita riittää, eikä niiden jalostustoiminta kuin energiankäyttökään tuhoa biosfääriä [4 – on ideaalisesti mahdollista saada yhä useammalle sitä markkinatalouden mukavaa – eli tavaraa! Onko tämä se elämän tavoite ja toiminnan päämäärä – kasvuhoenta, lisää, nopeammin ja useammin … 


Mitä arvelet meidän tekevän vuonna 2050 – millaista työtä, osaammeko sovittaa kasvaneen vapaa-ajan pyrkimyksiimme kokea onnea ja iloa. Entä hyödyllisyyden tunne ja osallistumisen riemu siten, että saisit tunnustusta ja iloa joukkoon kuulumisesta.

Tekeekö kiihtyvä elämänrytmi meistä ihmisrobotteja, vai olemmeko jo nyt evoluution kokeilurobotti, jonka elinkelpoisuusarviointi on jo ”tuomareiden käsittelyssä” [5?


…









Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä





US VU T BL BL BL FB FB FB BLOG 155249



DOC roboautomaaltio_02112017.doc – OpenOffice Writer

PVM 03112017



781_7291

lauantaina, lokakuuta 14, 2017

Työtä tullaan tekemään vain tarvittaessa


Hyytävä otsikko, varsinainen lööppi, mutta liian totuudellinen, kun katsomme kiihtyvää automaatiota, digitalisaatiota ja lopulta robotisaatiota, joita tehostetaan entistä itsenäisemmiksi nostamalla tietojärjestelmien kellotaajuuksia eli sykettä.


Sykkeiden nostolla taas kehitetään yhä enemmän tietojärjestelmien itsekorjaavia ohjelmistoja määrittämään erilaisia liikeratoja ja säätöjä, joilla taas tehostetaan tuontantoa – siis enemmän ja nopeammin, näinkö?




Mihin meitä ihmisiä tarvitaan?

Meitä tarvitaan kuluttamiseen, koska roboteille pitää olla töitä eli tehdä jotain, josta syntyy liiketoimintaa [1, että syntyy tulosta ja ostovoimallisia tuloeroja [2 – lokeroidakseen meitä ihmisiä eri luokkiin – huomioiviin [3, näyttäviin, vertaileviin [4 ja lopulta ajatteleviin ---


OSA 1 - Osuustoiminta on isänmaallista liiketoimintaa [5 – nyt eläkkeelle jäävä pääjohtaja Reijo Karhinen kertoo sen, mikä on tiedossa, mutta sitä ei julki kehdata huutaa – selitetään vain, että kyllä korvaavia tehtäviä robottien ja digitalisaation mahdollistaman automaation jälkeenkin tulee --- Ei tule, tai tulee, mutta paljon vähemmille ihmisille, kuin mitä meitä on!

Karhisen haastattelu – HS, toimittajana Anni Lassila

Ote jutusta:
”OP-ryhmästä häviää tuhansia työtehtäviä jo lähivuosina, varoittaa eläkkeelle jäävä pääjohtaja Reijo Karhinen HS:n haastattelussa … ” -otsikko

Kommenttini tuohon Karhisen linkkijuttuun:
”... Suoraa puhetta siitä mitä digitalisaation lisääntyvä kellotaajuus merkitsee normi-ihmisen työtehtäville. Mitä tulemme tekemään huomenna ja ylihuomenna? Järkeviä työtehtäviä ei riitä kaikille. Miten hallitsemme oman lisääntyvän vapaa-aikamme? Ylihuomisen "kiky" (kilpailukyky) tulee olemaan jotain aivan muuta kuin 17 lisäminuuttia töitä per työpäivä.

Valmistautukaamme uuteen lauantaihin, joka perjantai, kun työt päättyvät jo kello 12. Muistaako joku, kun oltiin töissä lauantaina puolille päivin, niin ja koulussakin! Ylihuomenna viikonloppu alkaa perjantaina kello 12 ja radikaaleimmilla jo torstaina kello "16:00". Sitten myöhemmin olemme töissä vain tarvittaessa ”

...
OSA 2 - Samaan aikaan Suomen hallitus – pääministeri Juha Sipilän johdolla puuhastelee uutta työaikalakia, ollen pihalla *, mitä se merkitsee, kun töitä tehdään vain tarvittaessa. Tarvittaessa – tuohon sanaan liittyy se kauheus lisääntyvästä ja todennäköisesti hallitsemattomasta vapaa-ajasta, joka luo takuuvarmasti levottomuuksia ---




HS juttu uudesta työaikalainsäädännöstä – pääkirjoitus

Ote jutusta:
” … Toimihenkilöille vastentahtoista työaikalain muutosta olisi voitu yrittää kompensoida suuremmilla palkankorotuksilla. Nykyisellä aikataululla hallitus yrittää viedä toimihenkilöiltä pelaamismahdollisuuden. Toimihenkilöt ovat työaikalain kanssa varuillaan, sillä esityksellä saattaisi olla dramaattisiakin muutoksia heidän työjärjestelyihinsä ja palkanlisiin. Nykyinen työaikalaki ei koske yritysten ylintä johtoa, mutta kaikkia muita kylläkin – ainakin teoriassa. Nyt toimihenkilöt pelkäävät, että myös asiantuntijatyö suljetaan työaikalain ulkopuolelle … ” - leipätekstistä

Kommenttini tuohon työaikalakijuttuun:
”... Ylihuomenna töitä tullaan tekemään vain tarvittaessa. Paljon puhuttu, mutta vähän ymmärretty digitalisaatio automatisoi ja robotoi monet työt ihmisten käsistä "virheettömille tehtävien käsittelylinjoille"! Virheettömyyttä ja kasvuhuutoa tukee tietojärjestelmien kellotaajuuksien nosto eli teknologinen kehitys antaa tilaa yhä monimutkaisimmille automaatiotoiminnoille.
Ihminen kehittämisinnossaan robotoi itsensä jouten olevaksi vapaamatkustajaksi ja ympäristökuluttajaksi. Onko näin? Vai syntyykö korjausliike pienelolliseen omavarais- ja kiertotalouteen huomiointifunktiona meitä elättävään biosfääriin nähden?
”

…
Kuka/ mikä tarvitsee – missä määritetään tarve – siis tarve ihmisperäiseen työhön?

Automaatio ja robotti kuluttavat, mutta vain energiaa sekä valmistukseen tarvittavia raaka-aineita. Me ihmiset sen sijaan kulutamme myös täysin tarpeellisen energian (ravinnon) isäksi jotain sellaista mikä on täysin tuntematonta robotille – nimittäin mielihalujen tuottamia näyttö- ja vertailuhyödykkeitä sekä turhakkeita – noista syntyy se ympäristöongelma [6, joka meillä on nyt päällä!

Täältä lähtee omavaraisuus ja huomioitseva talous

...
Miten me huomenna ja ylihuomenna kulutamme, kun ihmistyökin valtaosin loppuu ja kyllästys jäytää mieliämme, ei enää jaksa lajiansa enempää kuluttaa ja vapaa-aikailla, jos sitä ostovoimaa nyt robottiarmeijoiden jälkeen tulonjaossa sattui arpoutumaan ** kunkin kohdalle ja missä määrin.

Kuka tai mikä määrää vapaamatkustajille kulutusasteen – välttämättömän ravinnon jälkeen, muuhan on turhaketta, johon evoluutio ei ollut muutamien satojen miljoonien vuosien aikana edes varautunut.

Evoluutio järjesti vain sopeuman ja kilpailullisen lisääntymishimon, jotta itse evoluution sopeuttamisjärjestelmä saa harjoittaa omaa tuote- ja menetelmäkehitystään. Niin – missä mennään homo sapiens sapiens?
...

JK
Millaisia ovat elastiset robotit, jotka vaihtavat itse vioittuneen transistorin? Olemmeko me ihmiset evoluution aikajaksollisia ”robotteja” kuolemattomuuden virrassa [7, joille syntyi nykyisessä yhteiskuntajärjestyksessä vain yksi omaisuus, lopulta – henkilötunnus, muutahan meistä ei jää jäljelle, kun olemme sykkeen pysähtyessä lopullisesti poistuneet kiertoon – biosfäärin monimiljoonaisten sääntöjen ja säätöjen mukaisesti.


...
Viitenumerot tekstistä
[1 - ” … ihmistä, joka motivoituneena työntekijänä on oleellinen osa liiketoimintaa, eikä ole pelkkä menoerä talouspäällikön tilikartalla … ” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/50551-lakkoilun-sijasta-molemmin-puolinen-vastuunkanto -
[6 – täydennetään kommentteihin
[7 – täydennetään kommentteihin



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU T BL BL BL FB FB FB BLOG 153223

DOC tyota vain tarvittaessa_14102017.doc – OpenOffice Writer
PVM 14102017


689_6413

keskiviikkona, lokakuuta 29, 2014

VATT – Eläkeikä tulee nostaa 68 vuoteen – E65 ei riitä!

(Puoluekenttää repivä eläkeuudistus jää puolitiehen – kylmät matemaattiset kaavat, keskimääräinen eliniänodotteen nousu, ja työnteon ja työtätekemättömän ajanjakson välinen suhde vääristyy … samalla huomaamme, ettei E65/E68 ole yksittäinen ratkaisu, vaan joudumme pohtimaan paljon muitakin tekijöitä yhteiskuntamme kehittämiseksi)


[ … keskimääräisen eliniän nousu lisää sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan kustannuksia – vaikka eletään yhä terveemmin, on kansakunnan kahtiarepeytyminen tosiasia, samaan aikaan yhä useampi on raihnaisempi, sairaampi ja pahoinvoivampi. Samaan aikaan kustannukset elinvoiman ylläpitämiseksi kasvavat – onko käsissämme Gordionin solmu **], joka aukeaa vain radikaaleilla keinoilla? … ]


Linkki takavuosien keskusteluun samasta aiheesta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/40512-u-elakeikakeskustelu-alkaa-vasta-nyt-todenteolla-e65e67 -

*] VATT = Valtion taloudellinen tutkimuslaitos ~ http://www.vatt.fi/ -
**] Gordionin solmu ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Gordionin_solmu -


[2009] Poliitikot, elinkeinoelämä ja media hyppäyttivät eläkeikäkeskustelun uudelleen parrasvaloihin E65:sta E67:een. Ent. pääministeri Matti Vanhasen aloittama eläkeikäkeskustelu ei ole päättynyt. Demareille eläkeikä nykyisessään oli kohtalokkaasti kynnys - ei voida nostaa.

Kreikassa palkat karkasivat käsistä, nurkan takana valtiollinen konkurssi. Meillä loppuvat työntekijät ja lopulta kilpailukyvyttöminä palvelemme vain toisiamme, missä mennään Suomi?


Eläkeikä on yksilöllinen päätös

Jokainen voi itse katsoa oman eläkkeelle jättäytymisen soveltuvuuden, mutta E65 tasaa työelämäkertymän 100 prosentin laskentatason. Alle E65:n jäävät kuittaavat 100% miinus 'jotain' eläkekertymän ja E65:n ylittävät saavat plushyvitystä lasketusta perustasosta.



Suomi ei tule huomenna toimeen nykyisellä kokonaistyöpanoksella -

… ei tehtävinä, eikä verokertyminä. Kansalaisten on aikaansaatava riittävä työ- ja tulokertymä valtion ja kuntien tulontasauskoneistoihin, mikäli haluamme pitää kiinni markkinatalouden pisteyttämästä elintasoajattelusta.


Suomi eläköityy

Elämme yhä vanhemmiksi ja samaan aikaan lääkkeiden ja lääkäritarpeiden kysyntä kasvaa. Hoivahenkilökunnan tarve lisääntyy myös. Meidän on varauduttava tuomaa koulutettua ja empaattista hoitohenkilökuntaa maahamme huolehtimaan eläkeläisarmeijaamme - jossa piilee suurien mahdollisuuksien varanto.


Yhteiskunnallinen ansainto!

Normaalisti työllänsä ansainneet kansalaiset ovat ansainneet huolehdinnan verokertymätaseensa mukaisesti - ja mikäli tasetta ei ole riittävästi, hoitaa yhteiskunnan tulontasauskoneisto hoivaamisen inhimillisen puolen. Samalla lapsien ja lasten lapsien vastuu sukuyhteisön mukana kasvaa järjesteltäessä vanhuksiemme huolehdintaa ja tässä ei ole haitaksi koko ajan kasvavat ja historiallisen suuriksi paisuvat perinnöt.



Yhteiskuntamme on peruuttamattomasti työntekokeskustelun edessä -

… kuinka, miten ja millä laadulla teemme yhteiskuntavelvoitteemme eli työn itsemme ja yhteiskuntajärjestelmämme eteen. Vastuu on meillä jokaisella - se on merkki yhteiskunnasta, jolla on henki, tahto ja yhteenkuuluvuus. Eläkekeskustelu on osa laajempaa yhteiskuntakeskustelua, jossa meille kaikille on vastuuroolinsa - myös valitsemillamme poliitikoilla.



Ilkka Luoma
AL IL Vf Pz BL BLOG 43601

...Alla 9. maaliskuuta 2009 kirjoitettu eläke-, työ- ja moraalikeskustelu, joka pysyy ajankohtaisena niin kauan kunnes on nykyisyyteen ja huomiseenkin tarpeellinen työnteon kokonaismäärä selvitetty niin tarpeina, inhimillisyytena kuin tavoitteena ylläpitää ja/tai muuttaa nykyistä markkinatalousehtoista elintasomääritettä —

[09032009] Mikä on yhteiskuntatarpeiden mukainen politiikanhoito, työmäärä, kulutus ja elämänlaatu?
(Paljon puhuttu eläkeiän nostoesitys julkistettiin ensimmäisenä osiona tulevasta -http://www.adressit.com/elake65 — kansa nousi takajaloilleen ja ryhtyi ensimmäiseen ”kansanäänestykseen”)

[ …
työtä tehdään konttoreissa yömyöhään - väki vähenee. Ympäristöhaittoja seurataan kuluttajakohtaisesti muodostaen henkilökohtaista kulutustasetta. Tavalliset kansalaiset harjoittelevat suoravaikutusta 1] viikottaisiin kansalaiskyselyihin, samalla kun edustajamme yrittävät kerätä suosituimmuuspisteita pitkin vaalikautta … ]

Tänään kasautuu liian monia ongelmia yhteen nippuun. Länsimainen markkinamekanismi käy kuolinkamppailua sulavana näyttö- ja kulutustalouden jäänteenä. Ympäristö ajoi ohitse ja luonto varustautuu tasapainon palautukseen ihmisten liiallisen sormeilun jälkeen - alkoi kokonaisvastuun aikakausi.



Mikä on se oikea eläkeikä?

Suomessa pitää nostaa eläkeikää
2], koska eläkeläisten määrä kasvaa ja ansaittu ”toimettomuusaika” kustantaa liiaksi vähenevälle aktiiviväestölle. Veroeurot loppuvat lääkeannoksien ja hoitokertojen määrän kasvaessa. Veroja ei haluta teetättää maahanmuuttajilla, joita tulisi ahkerina työmyyrinä mm. kaukoidästä palvelemaan ikääntyvää väestöä.


Ilman tervettä ympäristöä ei ole elämänlaatuista eläkeikääkään

Ympäristö loppuu kulutuksemme tieltä
3]. On pakko säätää verotuksen kulutuslait. Valmistaudumme pitämään reaaliaikaista kirjaa kulutuksestamme - saamme taseen, jossa ynnäytyy kulutusverotaakka haitta-asteiden mukaisesti 4]. Pluspisteitä saamme kotimaan työllistämisestä vähäpäästöisinä valintoina.


Kansallinen identiteetti lähtee tahdosta olla yhtenäinen kansakunta
(Tämä on ”välihypyllinen” osio perustelulla, että pohja pitää olla kunnossa)

Irtaudumme lopulta puhkikeskustellusta Nato eipäs-juupasrollaattorista - se ei enää jaksanut kansaa puhuttaa ja jäämme sitoutumattomaksi
5]. Venäjä tulee osaajaksi muille EU-valtioille. Suomi pitää samalla ylisuuren armeijansa luottaen omaan puolustukseen 6] - samalla keräämme maailmalle lähetetyt sotilaat takaisin, toimimaan vain YK:n lipun alta - pyydettäessä.


Politiikanhoito muuttuu vastuuajatteluksi eduskunnassa - eikä ennenaikaisiksi eläkkeiksi

Vaikuttavin muutos tulee yhteisten asioiden edustajiemme valintaan - eduskunnassa ehdokkuusalueeseensa ja asettumaansa ryhmään nähden eniten ääniä saaneet ovat suuressa salissa painoarvoltaan merkittävimpiä
7]. Tällä toimenpiteellä varmennetaan välittömämpi kansalaisvaikute, varsinkin kun jokaisella valitulla on valmiiksi valittu vastinedustaja, jos kansalaissuosio laskee säädetyn tason alle - astuu toinen tilalle.


Elämä on laatu- eikä määräajattelua

Merkittävin suuntaus tulee olemaan irtautuminen luolamiesten kaudelta peritystä ylihamstrauksen ominaisuudesta. Elämisen perusmalli purkautuu tasapainoisempaan arvoasetelmaan hyväksyä vain se välttämättömyys, millä luontevasti ja ympäristöllisesti tullaan toimeen. Näyttökliimaksi osoitetaan muilla arvoasteikoilla, kuin myös evoluutiota ylläpitävä kilpailuvietti.

Elintaso korvautuu elämisen laadulla, jolle asettuu arvoasetelma yhteenkuuluvuudesta, ryhmähengestä, kuin tavoiteasetannasta yhteisön ja ympäristön etuja silmällä pitäen. Kulutusvoima ei ole laatu, se on vain määrä paljoutena, josta sikisi nykyinen ympäristöongelma. Nurkkaan ajettu elinvoimanlähde - ympäristö ja sen suojelu kavensivat näennäisdemokratian
8] rajoja.


Palkkoja ei voida nostaa loputtomiin - on osattava myös luopua

Elämän laatuajatteluun ei sisälly palkkakilpailu, vaan ansainta, joka takaa terveen suvun jatkannan tai elämän valinnan, jopa ilman siirtoa jälkipolville. Maailmankatsomus alentaa palkkojamme tasoon, joka maapallollisesti kullekkin kuuluu - osuutemme kaventui 33 prosentilla
9] (kulutuksena ja päästöinä projisoituen palkka-alenemaan – minkä kansantaloustieteilijät osaavat euroiksi laskea).


Jokainen on sen laulun arvoinen ja paikkansa tavallansa ansainnut

Vaikeimmaksi asiaksi jää suunnitelma, jolla hyödyllistetään jokainen ihminen niin itselleen kuin yhteiskunnalle. Paljon puhuttu väestöpyramidi on vaarassa keikahtaa nurin, ja sille on jotain tehtävä, jotta kollektiivinen elo tasapainossa muun ympäristön kanssa sallisi yhteisten resurssien kestävämmän käytön.



Luonto näyttää mallia - jo miljoonia vuosia

Lopulta ihiminen oppii katsomaan luonnosta mallia, sillä sieltä löytyvät kaikki ratkaisut ylikulutuksen estämiseksi ja tasapainon saavuttamiseksi. Luonto tasapainottaa hitaan varmalla tavalla kaikki mittansa mukaiseen lokeroon 10]. Maapallo ei ole, eikä koskaan ollut tarkoitettu vain ihmiskunnalle – Aropa 11]
…

.

11]
Aropa on anutan kieltä ja tarkoittaa suunnilleen jakamista tasan kaikkien kesken luoden tällä yhteenkuuluvuuden henkeä ja osallistumista niukkuudessa vähän jakamiseen x] - monet luonnonkansat elävät yhteisöissä, joissa aropa on merkittävin selviytytymisen keino.
.
Tyynellä valtamerellä Solomonin hallintoalueella on Anuta niminen saari [
http://en.wikipedia.org/wiki/Anuta ], jossa aropa on jokapäiväistä elämää. Anuta saaren päällikkö mm. kielsi kookospähkinöiden keräämisen, kun niiden määrä oli poikkeuksellisen vähäinen. Saarella työ, toimeentulo, ilot ja surut ovat yhteisiä - ryhmähenki ja yhdessä tekeminen ovat lähtökohta - kunnes saarelle ilmestyi raha …



Tekstissä olevien alaviitteiden selitykset:
(linkin jäkimmäinen osa avaa tarkennetun kohtion sivustosta)
1] — http://ilkkaluoma.blogspot.com…3%A4%C3%A4 —2] — http://ilkkaluoma.blogit.uusis…skimaarin/ —3] — http://ilkkaluoma.blogspot.com…sen+lailla —4] — http://ilkkaluoma.blogspot.com…tusverolle —5] — http://ilkkaluoma.vuodatus.net/blog/1722478 —6] — http://ilkkaluoma.blogspot.com…+armeijaan —7] — http://ilkkaluoma.blogspot.com…ei+toteudu —8] — http://ilkkaluoma.blogspot.com…+on+hokema —9] — http://ilkkaluoma.vuodatus.net/blog/1844230 —10]— http://ilkkaluoma.blogspot.com…ajuoksevat —

x]
Täman päivän talous- ja henkisessä kriisissä on paljon hyvin toimeentulevia selittäjiä ja päättäjiä. Olisiko saavutettavissa tehokkaampaa hallintoa, lainsäädäntöä kuin johtamistakin, jos päättäjillä olisi ”aropa-velvollisuus” keskimääräisestä paljon suuremmista palkoista, palkkioista ja muista etuisuuksista.
Olisiko mm. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasen selityksissä ja päätöksissä enemmän tehoa (YLE/TV1 la. 7.3.), jos hän joutuisi puolittamaan palkkansa solidaarisuutena ja konsensushenkisenä heille, jotka nyt menettävät työnsä, pakolla lomautuvat ja ajautuvat hätään - ilman suoraa omaa syytään.
Kuinka olisi ministereidemme laita, entä yhtiöiden toimitusjohtajat jne… mihin on kadonnut markkinatalousmaistamme tuo tuhansia vuosia vanha aropa -henki?



Ilkka Luoma


http://ilkkaluoma.vuodatus.net



…
Sent:

Sent: Monday, March 09, 2009 8:58 AM

…
Second sending:

Sent: Thursday, November 12, 2009 3:09 AMSubject: KANSALAISMIELIPIDE - Tosiasioiden kieltäminen on totuuden välttelyä - eläkeikä E65 -projekti



1187 | 11399