(Turun Sanomat [TS] *] kertoo
Martti Ahtisaaren olevan sitä mieltä,
että Nato toisi investointeja – Suomellekin, tokihan tuolloin pitäisi olla
sotilasliitossa jäsenenä. Ahtisaari on tunnettu Nato myönteisyydestään **], vastoin
SDP’ n virallista kantaa – tosin kansanedustaja ja pitkäaikaisen
ulkoministerin, Erkki Tuomiojan
natokanta on välillä arvoituksellinen!)
…
**] ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55606-loukkasiko-ahtisaari-suomen-kansaa-nato-puheissaan
-
(SSS hallituksemme päätti teetättää Nato
selvityksen |1. Hyvä. SSS päätti myös valita puolueettoman,
asiantuntijamaisen ja kattavan selvitysmiehistön, muun muassa UPI-FIIA Teija Tiilikaisen |2 ja natovaltio Ranskan edustajan – hyvä vai ei, riippuen siitä
millainen lopputulos halutaan!)
[ … kansalainen Erkki
on ihmetellyt jo vuosikausia, ettei kansallinen enemmistösanoma |3 gallupeista
vaikuta, tai anna merkitystä valittavalle linjalle. Kansalainen Liisa on
lisäksi toistellut kahta historiallista viisautta: ”Tosiasioiden tunnustaminen
tuottaa viisaudelle alun” ja ”pidä ystävät lähellä ja viholliset kaukana”.
Liisa oli kurkannut karttaa ja huomannut, että meillä on yhteistä rajaa EU -
Euroopassa eniten juuri Venäjän kanssa … ]
Natoon, vaikka ohi kansakunnan
On tunnettua, että Suomessa on kansalaisten näkökulmasta ’rujo
ja hyytävä’ natottajien ydinryhmä |4, joka siekailematta olisi viemässä Suomea Natoon, jopa
ohi kansanäänestyksen.
Tuo sapeliryhmä on Kokoomuksen ikämies - osasto, ”johtajanaan” ilmeisimmin kansanedustaja
Pertti Salolainen, mukana myös
edustajat Ben Zyskowicz ja Ilkka Kanerva ja eduskunnasta
lähtöpassit viime vaaleista saanut oikeustieteilijä Kimo Sasi.
Natosta on tehty paljon selvityksiä
[
Evl. ja tohtori Fred Blombergs ~ http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/erikoistutkija-natosta-suomelle-ehka-enemman-haittaa-kuin-hyotya/2196995 - ] [X]
Useiden poliitikkojen tavoite on ylläpitää Natoa estradilla,
jos vaikka idän äkäinen karhu sattuisi oikeasti ärhentelemään ja näin
saataisiin kansakuntamme enemmistö Naton taakse. Kansalta on kysytty joka vuosi
mielipidettä Natosta, jo yli kymmenen vuoden ajan (välissä ollen ’krimit |5 ja ukrainat’) – eikä yhtenäkään natovastustus ole
laskenut alle 50 prosentin |6. Naton
myönteisiä on olut vaihtelevasti 17 - 27 prosenttiin haastatelluista. Edes
Ruotsin epätodennäköinen liittyminen Natoon ei hetkauta suomalaisia |7
Miksi kansakuntamme ei halua Natoon?
Syy lienee yksinkertainen, olemme lukeneet historiamme.
Talvisodan aaton vaiheet ovat kohtuullisen hyvin dokumentoidut |8, ja olemassa on vahva näkemys, että Talvisota
olisi voitu välttää taitavammalla ulko- ja idänpolitiikalla. Ehkä – ehkä ei.
Nyt suomalaiset ovat eläneet rauhan aikaa toiseksi pisimmän
jaksonsa, sitten Suuriruhtinaskunta-ajan; yli 70 vuotta – ellei englantilaisten
hyökkäilyjä rannoillemme Krimin sodan aikana lueta sotimiseksi.
Suomalaiset tietävät erikoisasemamme
Me olemme kiinni Venäjässä – se on maantiedettä. Me olemme
miltei kiinni Pietarissa ja Kuolan niemimaassa. Tiedämme Kuolassa olevan
Venäjän tärkein puolustusargumentti |9 –
atomisukellusveneet, joiden vuoksi niiden Kuolan tukikohdat ovat varmasti
Naton/ USA’ n hyökkäyskartoissa – ja Suomi on välissä.
Venäjä seuraa tarkasti kykyämme, jossa voimme estää Naton/
USA’ n tunkeutumisen kauttamme Kuolaan. Mikäli me olemme sotilaallisesti
puolueeton – ei Nato käytä ilmatilaamme Norjasta Kuolaan! Näin ainakin uskomme
– uskooko Venäjä, emme tiedä. Mitä merkitsee allekirjoitettu ’Nato - Isäntämaa’
pöytäkirja? |10
Suomalaiset tietävät, että Pietari on miltei natomeren –
Itämeren pohjukassa. Pietari on erittäin tärkeä kaupunki ja Venäjä puolustaa
Pietarin, entisen Leningradin varmasti kaikin keinoin. Mikäli Suomi olisi
Natossa, olisi Itämeri lopullisesti natomeri.
Suomi on Pietarin takuu – ja jos osaamme olla vakuuttavia
puolustuskykymme osalta, emmekä ole Natossa – voi Venäjä luottaa kykyymme pitää
vieraat joukot poissa Ahvenanmaalta |11 ja
Suomenlahden rannoiltamme. Tässä ovat samalla ne syyt, miksi Suomi haluaa pitää
asevelvollisuusarmeijan ja riittävän reservin ja kunnolliset aseet – se on osa
uskottavuuttamme |12.
Suomen kansa tietää historiansa
lukeneena,
… että
Talvisodassakin armeijamme oli kaukana, ulkopuolella
niiltä rajoilta, jotka sitten lopulta jouduttiin luovuttamaan – siis armeijamme
toimi erinomaisesti ylivoimaista hyökkääjää vastaan jo vuosina 1939 - 1940. Nyt
asetelmamme ovat paljon paremmat, jos
olisi pakko sellainen vertailu tehdä. Ydinaseita ei rajoillamme käytetä –
ehkä silloin, jos olisimme Natossa (?)…
[Sahasimmeko
oksan millä istuimme? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/kosto-romahdus-katastrofi-ja-syva-lama.html - ]
Kansalaisemme tietävät, että kautta historian läpi
katsottaessa Venäjä – Neuvostoliitto ja jälleen Venäjä on yksi suurimmista
ulkomaankauppakumppaneistamme, ja vieläpä siten eduksemme, että tuomme
raaka-aineita ja viemme korkeajalosteita. Tämä on merkittävä etu
kansantaloudellemme. Mikäli pysymme
sotilaallisesti puolueettomina – on varmaa, että säilytämme erikoisasemamme,
myös kaupassa. Venäläiset turistivirratkin vielä palaavat.
Lopuksi se tärkein hyöty
EU on miltei
Nato. Olemme Ruotsin |e, Itävallan ja Irlannin ohella
poikkeus. Meille on tosiaan siunaantunut pisin maaraja Venäjän kanssa.
Ranskasta on helppo arvioida Naton edut meille, ovat turvallisen kaukana idän
karhusta. Toki Ranska muistaa kuinka keisari Napoleon Bonaparte hyytyi ’idän kenraali pakkaseen’, kun Moskovaa
valloitettiin. Saksa koki saman kohtalon Barbarossassaan vuosina
1941 - 1945. Siperia opetti molempia nykyisiä EU-johtovaltioita. Tänään Saksa
yhdessä Venäjän kanssa on varmin eurooppalaisen
rauhan takuuyhdistelmä |13.
…
|e - Ent. PM Matti Vanhanen maalailee (Rukan lumiltako?) ~ http://yle.fi/uutiset/vanhanen_ruotsin_nato-jasenhakemus_aiempaa_ohuemman_langan_varassa/8643574 -
Kun me emme ole Nato,
… tuo se meille oivan
aseman liki ainoana varteenotettavana välittäjänä niin Venäjän kuin EU’ n
välille – kuin myös USA’ n ja Venäjän väliin. Me, ilman Natoa, olemme myös
erinomainen kaupallinen konsultti kahden suuren, Venäjä ja Kiinan välissä,
jotka molemmat arvostavat sotilaallista liittoutumattomuuttamme.
Voimme olla Euroopan todellinen uusi rauhanvälittäjä –
siis saamme uuden ”suomettumisnimikkeen”, jota voidaan kutsua ”sveitsittymiseksi” |14.
Mitä meidän pitäisi tehdä?
Aivan ensimmäiseksi kansalaistemme tahdon mukaisesti
täydennetään nato-arviointiryhmä - lisätään pätevä venäläinen asiantuntija.
Otamme myös yhden suomalaisen arvioitsijan lisää – evp. ev. ja tohtori Pekka Visurin |15 ja näin
meillä on ryhmä, joka saa myös kansalaiskannatuksen ja ennen kaikkea
luottamuksen.
Kansalaiset epäillevät Ulkopoliittisen instituutin byrokratiaa jopa ’sala-natottamisena’
|16
Kansakuntamme on kokenut Ukrainan sisällissodassa
ammattipoliitikkojenkin huomaaman UPI-FIIA puolueellisuuden |17, tuo epäkohta olisi korjattava ja valittava
laaja-alaisesti katsova arvioitsija, joka huomaa, että olemme idän ja lännen vedenjakajalla, kuten
myös sen, että olemme niin lännestä kuin idästä |17.
…
EXTRA
” … Kaikin keinoin koetetaan luoda idän eli Venäjän uhkaa.
Mitään näyttöähän ydinasehyökkäysharjoituksesta ei ole, vain Naton (!)
selostus, mikä ei liene puolueeton arvio. Mistä tätä Venäjän karhun uhkaa
oikein junaillaan?… ” [IL] ~ http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1454400986646.html -
Mistä luodaan systemaattista Venäjän uhkaa? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/08/mista-luodaan-systemaattista-venajan.html -
Tekstin täydentävät
linkkiosiot
Katso linkki ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/01/link-kansalaiset-ovat-arvioineet-natoa.html - 4. helmikuuta 2016 jälkeen.
2] Laajemmin UPI-FIIA
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/04/mita-ulkopoliittinen-instituutti-ajaa.html -
3] Kyllä kansa tietää!
~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161444-kansalaisviisaus-erottaa-meidat-natosta -
4] Koppalakkiosasto
Kokoomuksesta ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/koppalakkiosasto-kokoomuksesta-kurvaa.html -
5] Krim halusi osaksi
Venäjää! ~ http://yle.fi/uutiset/elava_arkisto_krim_halusi_osaksi_venajaa_jo_20_vuotta_sitten/7149546 -
7] Ei Natoon, vaikka
Ruotsi liittyisikin! ~ http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_ei_natoon_edes_ruotsin_perassa/6689463 -
8] Talvisodasta jotain
uutta? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/talvisodan-viimeisella-rannalla-jotain.html -
9] Kuola
ja Alex Stubb’ in jenkaus Natoon
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/alex-stubbin-jenkaamasta-natosta-turvaa.html -
10] MoU pöytäkirja
Natolle ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/02/nato-isantamaa-mou-poytakirja.html -
11] Ahvenanmaa
syndrooma ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/milta-taman-paivan-erkkolaisuus-nayttaa.html -
12] Oma
asevelvollisuusarmeija ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/02/suomi-on-aina-turvannut-omaan.html -
13] Rauha! ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/joukossa-turvallisempaa-vai-uhka-joutua-joukon-taistelualustaksi -
14] Sveitsittymisemme!
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/eu-joustavoitettu-sveitsittymisemme.html -
16] Myös UPI-FIIA
analyysiä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/06/milta-taman-paivan-erkkolaisuus-nayttaa.html -
17] Vedenjakajalta
rauhanvälittämistä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/11/yhteiseurooppalainen-puolustus-ja.html -
Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä
...
02022016
08042016
doc: Kansalaiset ovat arvioineet Natoa jo yli
vuosikymmenen_02022016 – Microsoft Word Starter
885 | 1055 |1124 |
.
1 kommentti:
EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka kärsi 2010-luvun alussa johtajuuden puutteesta. Taloudellisesti vahvan Saksan oli ryhdyttävä Euroopan uudeksi veturiksi. Saksa ei koskaan tavoitellut johtajan roolia, mutta se on hoitanut osansa kunnialla. Saksan johtajuuden menestys ja kestävyys riippuu kuitenkin siitä, miten se onnistuu EU:n lähialueita koettelevien kriisien ja globalisaation keskellä turvaamaan Euroopan yhtenäisyyden ja mukautumiskyvyn.
Ulkopoliittisen instituutin julkaisema uusi FIIA Report tarkastelee sitä, miten Saksa nousi uuteen, epätavalliseen roolinsa, sekä sitä, millaisia seurauksia Saksan johtajuudesta on EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalle.
Raportti sisältää artikkeleita kaikkiaan kymmeneltä tutkijalta. Sen on toimittanut vanhempi tutkija Niklas Helwig, joka työskentelee Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelmassa.
Julkaisu on ladattavissa instituutin verkkosivuilla: http://www.fiia.fi/fi/publication/585/europe_s_new_political_engine/
Lähetä kommentti