lauantaina, elokuuta 05, 2017

Palkkojen sopeuttaminen on nyt muotia



Kaksi asiaa herkistää arkikansalaista – työ, siitä saatava palkka ja noihin liittyvä oikeudenmukaisuus sekä sopeuttaminen, erityisesti valitsemiemme edustajien sopeuttaminen eduskunnasta tippumisen/ poistumisen jälkeiseen elämän vaiheeseen.

Kansanedustajalla on työnantaja, joka maksaa välillisesti omasta pussistaan edustajansa henkilösivukulut, joista sitten muodostuu muun muassa tuleva eläke. Kansalainen valitsee mieleisensä edustajan ja antaa hänelle jatkopestin, jos siltä tuntuu. Ellei pestiä tule ja on hankittuna jo riittävä edustusvuosien määrä – saa kansanedustaja sopeutusta siihen henkiseen kärsimykseen, ettei saa enää äänestäjiään edustaa

Nyt pinnalle poksahti valveilla olevan median myötä eduskunnasta tipahtanut SDP-kansanedustaja Päivi Lipponen, joka sitten sopeutti omaa toimitusjohtajapalkkaansa juuri siihen tasoon, jottei menetä eduskunnasta tippumisen sopeuttamiseläkettä |1.
|1B ~ http://www.iltalehti.fi/politiikka/201708032200302983_pi.shtml – SDP pj. Antti Rinteen lausunto


Eläkkeellä oleva Elinkeinoelämän Keskusliiton aiempi terävä lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen kirjoitti osuvasti sopeuttamisjärjestelyistä |2, kannusti jopa arvioimaan järjestelyn alasajoa!

Kansallakaan ei ole sopeuttamista kuin minimissään työttömän peruspäiväraha, sen ollen noin 30 euroa arkipäivässä miinus vero. Mikä taas on pari kautta eduskunnassa olleen sopeuttamiseläke, voi kysyä esimerkiksi De Grönä Heidi Hautalalta, joka palvelee äänestäjiiään nyt EU-Brysselissä.


Entä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat eläke-etuineen ja bonuksineen?

Kerran vuodessa ilmestyy kansalaisen kateuskalenteri, jossa luetellaan maalliset rikkaat ja tulontasaukseen (verotukseen) mitäkin maksaneet johtajat, jotka voivat saada esimerkiksi sivumaatalousliiketoimeensa jopa suuret maataloustuet – täysin laillisesti.

Mainittakoon, että edellä mainittu Päivi Lipponen aivan lain kirjaimen mukaisesti sopeutti omaa toimitusjohtajapalkkaansa noin 1.800 euroon kuukaudessa, tuon summan ollessa hyvin lähellä tiettyä leikkausrajaa.


Mikä onkaan oikeudenmukaisuutta ja kuka on ansainnut mitäkin?

Kiintoisaa olisi verrata vaikkapa hyvin menestyvän yhtiön toimitusjohtajan palkkaa, nettopalkkaa, palkkioita, bonuksia, provisioita ja muita etuuksia ja niiden yhteenlaskettua ostovoimaa kussakin valtiossa, missä työtään menestyksellä tekee yhtiönsä eduksi ja työvoimansa parhaaksi – maiksi voitaisiin verrantoon valita: Suomi, Ruotsi, Saksa, Yhdysvallat, Bangladesh, Nigeria, Thaimaa ja Kiina.

Voisi olla kiintoisa listaus, jolloin voisimme arvioida aivan eri lähtökohdista oikeudenmukaisuutta ja todellista ansioidensa verrantoa tehtyyn työhön – varsinkin sen jälkeen kun laskisimme kuinka monen lattiatason keskiarvotoverin vuosipalkkaa tuolla toimitusjohtajan vuosiansioilla voisi kustantaa!

Päälle päätteeksi verrantoon voisi sijoittaa myös kyseisen toimitusjohtajan johtaman yrityksen vuositulos ja jaetut osingot sekä maksetut verot kussakin maassa.

Toimitusjohtajan työ on tavoitteiltaan kaikkialla sama – luoda edellytykset pääomalle ja työvoimalla aikaansaada tulos jaettavaksi omistajille – hienojakoa esiintyy siinä, miten koetaan yhtiön kehittäminen ja osinkojen jaon suhdetta toisiinsa.

...

Miten oli silloin joskus, kun oltiin ”toimitusjohtaja” eli kenraalina rintamalla, jolloin oli tosi kyseessä ja henki liipasimella ---

Ote:
Kenraalilla oli johdettavanaan "yhtiössään" noin 10.000 alaista.


Tuloerot ovat suurentuneet

Ihmiset ovat todella eriarvoisia. Johtamista ei usein sen varsinaisessa merkityksessä ole. Johtamisen periaate on raha viivan alla, jos sitäkään. Johtaminen on liian usein omien etujen valvontaa. Johtajat eivät ole riittävästi rintamassa kohtaamassa asiakastansa tai vihollistaan, kuten olivat sotien kuuluisimmat johtajat. Alaiset saavat aina motivoituneisuutta yhteisen tavoitteen edessä huomatessaan, että johto panee itseään peliin myös "taistelukentällä". … ”


...
Miten tänään, kun jälleen alkaa liittokierrokset tovereiden palkoista?

Ruotsissa on haluttu, että vientialan liitot määrittävät palkkakurssia, koska ajatellaan, että vientiriippuvainen, siis myös tuontiriippuvainen valtio elää viennistä. Näin Suomessakin, jossa emme osaa tehdä kaikkea sitä mitä haluamme. Emme myöskään löydä kaikkea sitä mistä tehdään haluamiamme tavaroita – omasta maastamme, joudumme tuomaan, ja toivottavasti mahdollisimman raaka-aineellisena, jotta jalostustyö jäisi kotiin kerryttämään palkkapussia, jolla oivaltaisimme ostaa omaamme ja itse valmistamaamme/ kasvattamaamme.


Palkka on yksi mittari – ostovoima saavutetusta työajasta on toinen!

Meillä korkeana sosiaaliturvamaana on merkittävä tulonjakosysteemi, joka on kallis ja työllistävä – on valvottava oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta. Tulonjaon keskiössä ovat työttömyyskulut ja asumisen mahdollistavat rahavirtajärjestelyt.

Verot ja yllättäen vakuutukset ovat tätä tulontasauksen mahdollistavia ohjelmistokokonaisuuksia – tietojärjestelmäohjelmat ratkovat kohta kaikki sosiaalisuuteen ja vakuutustoimintaan liittyvät tasaus- ja oikeudenmukaisuusjärjestelyt. Yllättävää, mutta toveria ei kohta tarvita tuonne kuvaruutujenkaan taakse.

Tällä toverittomuudella pelotellaan myös syksyn liittokierroksien edellä – ellet ole kohtuullinen nollalinjalainen, niin meidän kilpailukyky kärsii ja meidän johtajien pitää automatisoida, robotoida ja ohjelmoida toverit pois hihnoilta ja päätteiden takaa. Ole nyt kiltisti ---

LINKIT
|A ”... Onkohan nyt jo Päivi Lipponen joutunut turhan ajojahdin alle. Tosiasia on se, että omassa yhtiössä kannattaa palkka pitää verotuksen vuoksi alhaisena, verotuksen takia; on edullisempaa nostaa yhtiöstä osinkoja yleensä pienemmän verotuksen vuoksi. Mitään laitonta tämän tyyppisessä toiminnassa ei ole.”
|B ”... Nyt katsotaan miten taipuisasta selkärangasta poliitikkomme ovat tehdyt?”
|C ”... Entinen demarikansanedusta ja nykyinen muun muassa toimitusjohtaja Päivi Lipponen käynnisti tietämättään melkoisen myllerryksen. Mainittakoon, että täysin laillisin menetelmin tehdä työtä ja säätää työaikaa ja palkkaa, jotta pysyy sopeutuseläkkeen kulmassa kiinni. Entinen EK johtaja Laatunen laati esimerkillisen kirjoituksen aiheesta, pyytäen vakavaa keskustelua sopeutuseläkkeen säännöistä, jopa sen lopettamista.”
|D ”... Näkökulmasta Laatuselta laatukirjoitus. Toivottavasti myös Päivi Lipponen lukee tämän ja tekee hyvän työn ja ajaa tämän idean läpi demareiden kautta - tuleehan sieltä seuraava pääministeri ja Päivi palaa Arkadian mäelle ? Eikö?”
|E ”Herättävän ansiokas juttu Hesarilta. Samaiset johtajat vaativat nyt tovereita lattiatasolta hyvin maltillisiin palkkavaateisiin alkavissa liittokierroksissa! Perustellaan hauraalla elpymisellä ja kilpailukyvyn säilymisellä. Toverit voivat tyytyä miltei nollalinjaan, jotta yhtiöistä tulisi kannattavampia ja jotta työteonmahdollisuus voitaisiin turvata tovereille tehtaiden lattioilla, jottei robotit astu ovesta toverien sijasta. Niin.”


EKSTRA
... Meneeköhän juuri henkilönä tämä Päivi Lipponen tapaus jo liian pitkälle? Olisi vähintään kohtuullista, jos muutkin sopeutusta saaneet/ saavat lueteltaisiin. Itse sopeutus on se aihe, ei enää yksittäinen henkilö!” ~ http://www.iltalehti.fi/politiikka/201708032200304278_pi.shtml -

Voisi arvata, että tästä sopeuttamisesta alkaa melkoinen eläkekeskustelu! Onko oikeudenmukaista, kun syntymävuodeksi sattui 1957 tai 1975? On varmaa, että nuoremmat tulevat varmasti tarvitsemaan vanhempiensa perintöjä. Tämä lisää nykyeläkeläisten säästämistä lastensa hyväksi, sillä moni eläkeläinen ymmärtää muun muassa tämän herättävän kirjoituksen sisällön!” ~ http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005313371.html -


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US | T | VU | BL | BL | FB | FB | FB | BLOG 148421

DOC palkat_sopeutetaan_04082017.doc – OpenOffice Writer
PVM 04082017

|982_9146|

Ei kommentteja: