maanantaina, joulukuuta 04, 2017

Aikamme on päättymässä?





Eduskuntamme istumapaikat eivät edusta kokonaisuutena kansakuntamme pienoiskuvaa



[U]* Nykymallinen poliittinen eduskunnan suurensalin istumajärjestys jakaa kansalaisia keinotekoisiin blokkeihin, salissa olematta merkittäviä ohjelmallisia eroja huomisen hoitamisesta, huomioon ottamisen menetelmillä. [e]

Mieluumminkin voitaisiin sanoa yhtäläisyyksistä, joissa vain lauseiden sanallisten pieneroavaisuuksien hiuksen hienot erot erittelevät vasenta oikeasta. Ehkä eniten erottava asia on kilpailukyvyn vaaliminen ja toisaalta ostovoiman lisääminen!


Tämän päivän painotus on kasvu [kasvuhokema];

hyvinvoinnin kasvu, talouden kasvu, vapaa-ajan kasvu ja elämän helppouden kasvu sekä eniten ihmiseen vaikuttavana tekijänä automaation kasvu. Huomisen kansalaisyhteiskunta suoravaikutteisena korostaa osallistumista, luontoarvoja, henkistä ja alueellista autonomiaa. Lisäksi alleviivattaisiin lähialuetuotantoa, täystyöllisyyttä ja ennen kaikkea hyväksymistä kutakin soveltuvimpaan ryhmään saaden arvostusta olemassa olostaan ja osaamisestaan.

Markkinatalous ajaa globalisaatiota suhteettomine kuljetuksineen ja varastoimisen labyrintteineen. EU-alueella on menossa varsinainen rekkaralli ilman minkäänlaista logiikkaa tai huomioimista kokonaisuutena.

Mittareina ovat hetkellinen tuotos, kustannukset yhdessä mittauspisteessä ja kustannusten siirto toisille momenteille ja tuotantonumeroille. Raha on nyt ratkaisijan roolissa; raha on hyvä renki, mutta tunnetusti huono isäntä.




Ihmispopulaatio jakaantuu epätasaisesti - kiinalais-intialaispainotteisesti


Kansalaisvaikutteeton valtalehdistö

Kansalaisvaikutteesta vapaa markkinaorientoitunut valtalehdistö säestää poliittista nykykarttaa kukin tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti - täälläkin rakennetaan tämän päivän informaatiota kaupallisten etuisuuksien nimissä.

Suuret mainostajat ja markkinoijat, kuten lehtitalojen omistusrakenteet määräävät linjoista, jotka enimmillään ajavat päämääriä usein suuren kansan mielipiteiden vastaisesti [esimerkiksi Nato].

Valtalehdistössä on menossa ajopuuna syöksy valtapiirien patoränneihin ajaen muun muassa turvallisuusoppejaan menneisyyden aallonharjoilla.


Kansalaisviestintä lisääntyy!

Huomisen päivän informaatiossa ja mediassa kansakunta ottaa näkyvämpää ja suorempaa roolia keskinäiseen kansalaisviestintään. Kansalaisesta kasvaa kehittymisen myötä varteenotettava tiedontuottaja, johon nykytekniikat langattomuuksina jokaisen taka- ja povitaskusta mahdollistavat.

Kansalaisvaikute kasvaa ja yhä useampiin tapahtumiin otetaan osaa suoraan, kuten Ville Komsi pioneerina aloitti Koijärvellä taistelun yhteiskunnan rahamekanismeja vastaan luonnon säästämisen etuja ajaen. Entä tämän päivän De Gröna?


Kansalaisten omistama YLE eduskuntaohjattuna kuroo välimatkaa suoravaikuttamisen iholle

YLE hakee ymmärrystä miksi nykymallisiin talouskärventyneisiin maailman ohjausmalleihin pitää saada paikallisempi, kansalaistavampi ja yhtenäistävämpi kehityksen linja, jossa ihminen toimijana koetaan osaksi luonnonjärjestystä.

YLE on astumassa kansan pariin hakien välitöntä yhteyttä ihmisiin, jotka käytännössä jo nyt maksavat koko sen tapahtumaketjun, missä spekulantit kasvattavat ahneuden mekanismeilla omaa yksinapaista kulutuksen mantrahokemaa.


Suomi on kansalaistottelevaisuuden mallimaa

Me emme nouse barrikadeille. Me olemme toistaiseksi hyväksyneet vakuuttelut vallassa olevalta hallitukselta, että hyvin menee, tietäen kuitenkin, ettei hyvin mene. Rahalla mittaus on muodostunut sokeuden kulmapisteeksi.

Sokeus avautuu todellisuutena rävähtäen silmien eteen alastomana näkynä yksinäisyydestä, osallistumattomuudesta, erakoitumisesta ja päämäärättömyydestä ajopuuajelehtimisena ilman yhteenkuuluvuutta ja joukkoihin kuulumisen tuntua.


Huominen arki avautuu nopeasti,

... kun menetämme keskimäärin hyvin palkattuina perustyötämme halvempien toverien tehdassaleihin. Seuraavaksi muun muassa Kiinassa 340.000 joka vuosi valmistuvaa yhtä pätevää insinööriä saapuu osaksi maapalloistuneen markkinatalouden työkentille imaisemaan töitä puolta pienemmällä palkalla. Nämä uhkakuvat ovat todellisia.




Me olemme pieni kansakunta, joka turvaa todellisuudessa vain itse itsensä. Me olemme täydellisen riippuvaisia viennistämme (puolet bruttokansantuotteesta), meidän tuotteiden ja palvelujen tulee olla parempia aina sen mukaisesti, mitä ne ovat kalliimpia.


Huomista ei voida jakaa nyt

Meidät on jo nyt varustettu yhdellä maailman suurimmista ekojalanjäljistä; kulutamme yksinkertaisesti liikaa. Huomisen tie on säästämisen tie. Meidän on pakko vähentää kaikkea välitöntä ja välillistä turhuutta. Vastuun ja ymmärryksen kokonaisuudesta on kasvettava mittoihin, jotka sopusointuvat luonnon kantokykyyn.


Me emme ole yksin täällä

Maapalloa jakaa 6,5 miljardia muuta ihmistä **. Länsimaat, eurooppalaiset ja amerikkalaiset etunenässä ovat osuutensa jo ottaneet ja nyt jaamme ulkoistumisina, työpaikka- ja toimeliaisuuden siirtoina sitä aiemmin ahnehdittua kasvuraaka-ainetta muille kehittyville maille, nyt on heidän vuoronsa.
...


Pallollamme on menossa maailmanlaajuinen resurssien,

... raaka-aineiden ja työvoiman täysuudelleenjako. Meille jää nyt sopeutumisen aikakausi - tämä vuosisata on kauko-idän ja Kiinan vuosisata. Kiinalaisilla alkoi erityinen kultainen sianvuosi, joka on vain kerran 60 vuodessa - tunnetusti he ovat enneherkkiä ja uskovat loputtoman positiivisuutensa ratkovan meidän silmissä heidän massiiviset ympäristö- ja kaupungistumisen ongelmat ***. Suomi lähestyy osaltansa myös uusia valintoja kumppaneiden etsinnässä.
...


Nykyinen entisen maailman puoluepolitiikka on muutoskyvytön

Se elää menneisyydessä uskoen kaltaisemme taloudellisen hyvinvoinnin kasvuun, elämän automatisoitumiseen helpottamaan työtämme, liikkumistamme kuin myös turvallistamaan lintukotoamme luonnolle tunnistamattomaan muotoon.


Huomisen arvoja ovat osallistuminen, joukkoon kuuluminen ja hyväksytyksi tuleminen

Näillä elämän arvoilla saavutetaan luontaista sietokykyä oppia hyväksymään materia- ja energiakuluksemme alentaminen merkittävästi - sillä maapallollinen vastuunkanto alkaa sieltä, missä tämä talouden materiaalinen kasvukulutus synnytettiin. [Kuva 1]


Meillä eurooppalaisilla on nyt vastuunkantovuoro,

... jonka EU aloitti uusilla päästövähennystavoitteilla. Koko EU saa yhtenäisyyden synnytetyksi julistamalla historiallisen yhteiskuntaongelmien tuote- ja palvelukehityksen käyntiin nyt ja heti - sen nostaen maanosamme takaisin osaajien joukkoon, missä massiiviset ympäristöongelmat lieveilmiöineen padottiin, eristettiin ja eliminoitiin.



Ihmispopulaationkehitys viimeisinä 12.000 vuotena


---
Huominen politiikka on kansalaisvaikuttamista suoraan -

kansa ottaa enemmän ohjia omiin käsiinsä ja rakentaa mekanismit uudelle hallintojärjestelylle. Taloudeltaan yhtenäistyvä Eurooppa ei silti poista kansallisia kokonaisuuksia, vaan oma ympäristö ja kanssaihmiset säilyttävät omaa keskinäisyyttään.

Edustamista tarvitaan, mutta huomisen järjestelmissä sillä on jatkuva valvonta ja vaihtotakuu koko kaudeksi. Ja lopulta Maamme laulua on mukava kuunnella.


[1 ^ ... Maailmanloppu tulee liki joka hetki, jollekin - ihmisenkin osalta joka sekunti, sillä jossain päin maailmaa joku antaa sen ainoan omaisuutensa pois - henkilötunnuksen, sillekään ei ole taskuja kuolinliinoissa! - –
Ote: ” … Maailmanloppu voi tulla monella tavalla, mutta tekoälyn uhka on omaa luokkaansa – ja se saattaa selittää, miksi universumi on niin hiljainen

Universumista ei kuulu edes älyn risahdusta, vaikka siellä on lukemattomia elämälle otollisia planeettoja ja ainakin Maassa elämä alkoi ripeästi. Kävikö meillä aivan poikkeuksellinen tuuri? Selittääkö suuren hiljaisuuden älyn puute? Vai sen kuolema? … ” Teksti vuodelta 2017 eli 10 vuotta topic -kirjoituksen jälkeen


...
EKSTRA
    ... On hyvä muistaa, että eteläiset EU-valtiot uhkaavasti kokevat yhä kuivempia kausia, jolloin aroutuminen, jopa myöhempi aavikoituminen vähentävät dramaattisesti omaehtoisen ravinnon ja asumisen mahdollisuuksia. Näinkö EU-ilmastopakolaiset suuntaavat pohjoisiin?
    ~ https://yle.fi/uutiset/3-9953496 – Ote: ” … Tutkimus selvitti, millaisia haasteita Suomi kohtaisi, jos maahan tulisi vuodessa alle 10 000, 100 000 tai miljoona turvapaikanhakijaa … ”[2017]


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU T 24 BL BL BL FB FB FB BLOG 157184

DOC ennuste_2007_03122017.doc – OpenOffice Writer
PVM 03122017 [U] 13032007

919_8430

Ei kommentteja: