Aikamme on päättymässä?

Eduskuntamme istumapaikat eivät edusta kokonaisuutena kansakuntamme pienoiskuvaa

[U]* Nykymallinen poliittinen eduskunnan suurensalin istumajärjestys jakaa kansalaisia keinotekoisiin blokkeihin, salissa olematta merkittäviä ohjelmallisia eroja huomisen hoitamisesta, huomioon ottamisen menetelmillä. [e]

Mieluumminkin voitaisiin sanoa yhtäläisyyksistä, joissa vain lauseiden sanallisten pieneroavaisuuksien hiuksen hienot erot erittelevät vasenta oikeasta. Ehkä eniten erottava asia on kilpailukyvyn vaaliminen ja toisaalta ostovoiman lisääminen!

…

* ~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kansalaisyhteiskunta-hylk-nykyisen.html -

[e] ~ https://yle.fi/uutiset/3-9953496 – [1

Tämän päivän painotus on kasvu [kasvuhokema];

[2013][ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/kasvuhokema-on-saavuttanut-maalliset.html - ]

hyvinvoinnin kasvu, talouden kasvu, vapaa-ajan kasvu ja elämän helppouden kasvu sekä eniten ihmiseen vaikuttavana tekijänä automaation kasvu. Huomisen kansalaisyhteiskunta suoravaikutteisena korostaa osallistumista, luontoarvoja, henkistä ja alueellista autonomiaa. Lisäksi alleviivattaisiin lähialuetuotantoa, täystyöllisyyttä ja ennen kaikkea hyväksymistä kutakin soveltuvimpaan ryhmään saaden arvostusta olemassa olostaan ja osaamisestaan.

Markkinatalous ajaa globalisaatiota suhteettomine kuljetuksineen ja varastoimisen labyrintteineen. EU-alueella on menossa varsinainen rekkaralli ilman minkäänlaista logiikkaa tai huomioimista kokonaisuutena.

Mittareina ovat hetkellinen tuotos, kustannukset yhdessä mittauspisteessä ja kustannusten siirto toisille momenteille ja tuotantonumeroille. Raha on nyt ratkaisijan roolissa; raha on hyvä renki, mutta tunnetusti huono isäntä.

Ihmispopulaatio jakaantuu epätasaisesti - kiinalais-intialaispainotteisesti

Kansalaisvaikutteeton valtalehdistö

Kansalaisvaikutteesta vapaa markkinaorientoitunut valtalehdistö säestää poliittista nykykarttaa kukin tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti - täälläkin rakennetaan tämän päivän informaatiota kaupallisten etuisuuksien nimissä.

Suuret mainostajat ja markkinoijat, kuten lehtitalojen omistusrakenteet määräävät linjoista, jotka enimmillään ajavat päämääriä usein suuren kansan mielipiteiden vastaisesti [esimerkiksi Nato].

Valtalehdistössä on menossa ajopuuna syöksy valtapiirien patoränneihin ajaen muun muassa turvallisuusoppejaan menneisyyden aallonharjoilla.

Kansalaisviestintä lisääntyy!

Huomisen päivän informaatiossa ja mediassa kansakunta ottaa näkyvämpää ja suorempaa roolia keskinäiseen kansalaisviestintään. Kansalaisesta kasvaa kehittymisen myötä varteenotettava tiedontuottaja, johon nykytekniikat langattomuuksina jokaisen taka- ja povitaskusta mahdollistavat.

Kansalaisvaikute kasvaa ja yhä useampiin tapahtumiin otetaan osaa suoraan, kuten Ville Komsi pioneerina aloitti Koijärvellä taistelun yhteiskunnan rahamekanismeja vastaan luonnon säästämisen etuja ajaen. Entä tämän päivän De Gröna?

Kansalaisten omistama YLE eduskuntaohjattuna kuroo välimatkaa suoravaikuttamisen iholle

YLE hakee ymmärrystä miksi nykymallisiin talouskärventyneisiin maailman ohjausmalleihin pitää saada paikallisempi, kansalaistavampi ja yhtenäistävämpi kehityksen linja, jossa ihminen toimijana koetaan osaksi luonnonjärjestystä.

YLE on astumassa kansan pariin hakien välitöntä yhteyttä ihmisiin, jotka käytännössä jo nyt maksavat koko sen tapahtumaketjun, missä spekulantit kasvattavat ahneuden mekanismeilla omaa yksinapaista kulutuksen mantrahokemaa.

Suomi on kansalaistottelevaisuuden mallimaa

Me emme nouse barrikadeille. Me olemme toistaiseksi hyväksyneet vakuuttelut vallassa olevalta hallitukselta, että hyvin menee, tietäen kuitenkin, ettei hyvin mene. Rahalla mittaus on muodostunut sokeuden kulmapisteeksi.

Sokeus avautuu todellisuutena rävähtäen silmien eteen alastomana näkynä yksinäisyydestä, osallistumattomuudesta, erakoitumisesta ja päämäärättömyydestä ajopuuajelehtimisena ilman yhteenkuuluvuutta ja joukkoihin kuulumisen tuntua.

Huominen arki avautuu nopeasti,

... kun menetämme keskimäärin hyvin palkattuina perustyötämme halvempien toverien tehdassaleihin. Seuraavaksi muun muassa Kiinassa 340.000 joka vuosi valmistuvaa yhtä pätevää insinööriä saapuu osaksi maapalloistuneen markkinatalouden työkentille imaisemaan töitä puolta pienemmällä palkalla. Nämä uhkakuvat ovat todellisia.

Me olemme pieni kansakunta, joka turvaa todellisuudessa vain itse itsensä. Me olemme täydellisen riippuvaisia viennistämme (puolet bruttokansantuotteesta), meidän tuotteiden ja palvelujen tulee olla parempia aina sen mukaisesti, mitä ne ovat kalliimpia.

Huomista ei voida jakaa nyt

Meidät on jo nyt varustettu yhdellä maailman suurimmista ekojalanjäljistä; kulutamme yksinkertaisesti liikaa. Huomisen tie on säästämisen tie. Meidän on pakko vähentää kaikkea välitöntä ja välillistä turhuutta. Vastuun ja ymmärryksen kokonaisuudesta on kasvettava mittoihin, jotka sopusointuvat luonnon kantokykyyn.

Me emme ole yksin täällä

Maapalloa jakaa 6,5 miljardia muuta ihmistä **. Länsimaat, eurooppalaiset ja amerikkalaiset etunenässä ovat osuutensa jo ottaneet ja nyt jaamme ulkoistumisina, työpaikka- ja toimeliaisuuden siirtoina sitä aiemmin ahnehdittua kasvuraaka-ainetta muille kehittyville maille, nyt on heidän vuoronsa.

...

Pallollamme on menossa maailmanlaajuinen resurssien,

... raaka-aineiden ja työvoiman täysuudelleenjako. Meille jää nyt sopeutumisen aikakausi - tämä vuosisata on kauko-idän ja Kiinan vuosisata. Kiinalaisilla alkoi erityinen kultainen sianvuosi, joka on vain kerran 60 vuodessa - tunnetusti he ovat enneherkkiä ja uskovat loputtoman positiivisuutensa ratkovan meidän silmissä heidän massiiviset ympäristö- ja kaupungistumisen ongelmat ***. Suomi lähestyy osaltansa myös uusia valintoja kumppaneiden etsinnässä.

...

Nykyinen entisen maailman puoluepolitiikka on muutoskyvytön

Se elää menneisyydessä uskoen kaltaisemme taloudellisen hyvinvoinnin kasvuun, elämän automatisoitumiseen helpottamaan työtämme, liikkumistamme kuin myös turvallistamaan lintukotoamme luonnolle tunnistamattomaan muotoon.

Huomisen arvoja ovat osallistuminen, joukkoon kuuluminen ja hyväksytyksi tuleminen

Näillä elämän arvoilla saavutetaan luontaista sietokykyä oppia hyväksymään materia- ja energiakuluksemme alentaminen merkittävästi - sillä maapallollinen vastuunkanto alkaa sieltä, missä tämä talouden materiaalinen kasvukulutus synnytettiin. [Kuva 1]

Meillä eurooppalaisilla on nyt vastuunkantovuoro,

... jonka EU aloitti uusilla päästövähennystavoitteilla. Koko EU saa yhtenäisyyden synnytetyksi julistamalla historiallisen yhteiskuntaongelmien tuote- ja palvelukehityksen käyntiin nyt ja heti - sen nostaen maanosamme takaisin osaajien joukkoon, missä massiiviset ympäristöongelmat lieveilmiöineen padottiin, eristettiin ja eliminoitiin.

Ihmispopulaationkehitys viimeisinä 12.000 vuotena

---

Huominen politiikka on kansalaisvaikuttamista suoraan -

kansa ottaa enemmän ohjia omiin käsiinsä ja rakentaa mekanismit uudelle hallintojärjestelylle. Taloudeltaan yhtenäistyvä Eurooppa ei silti poista kansallisia kokonaisuuksia, vaan oma ympäristö ja kanssaihmiset säilyttävät omaa keskinäisyyttään.

Edustamista tarvitaan, mutta huomisen järjestelmissä sillä on jatkuva valvonta ja vaihtotakuu koko kaudeksi. Ja lopulta Maamme laulua on mukava kuunnella.

…

[1 ^ ... Maailmanloppu tulee liki joka hetki, jollekin - ihmisenkin osalta joka sekunti, sillä jossain päin maailmaa joku antaa sen ainoan omaisuutensa pois - henkilötunnuksen, sillekään ei ole taskuja kuolinliinoissa! - –

Ote: ” … Maailmanloppu voi tulla monella tavalla, mutta tekoälyn uhka on omaa luokkaansa – ja se saattaa selittää, miksi universumi on niin hiljainen

Universumista ei kuulu edes älyn risahdusta, vaikka siellä on lukemattomia elämälle otollisia planeettoja ja ainakin Maassa elämä alkoi ripeästi. Kävikö meillä aivan poikkeuksellinen tuuri? Selittääkö suuren hiljaisuuden älyn puute? Vai sen kuolema? … ” Teksti vuodelta 2017 eli 10 vuotta topic -kirjoituksen jälkeen

...

EKSTRA

... On hyvä muistaa, että eteläiset EU-valtiot uhkaavasti kokevat yhä kuivempia kausia, jolloin aroutuminen, jopa myöhempi aavikoituminen vähentävät dramaattisesti omaehtoisen ravinnon ja asumisen mahdollisuuksia. Näinkö EU-ilmastopakolaiset suuntaavat pohjoisiin?
~ https://yle.fi/uutiset/3-9953496 – Ote: ” … Tutkimus selvitti, millaisia haasteita Suomi kohtaisi, jos maahan tulisi vuodessa alle 10 000, 100 000 tai miljoona turvapaikanhakijaa … ”[2017]

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

US VU T 24 BL BL BL FB FB FB BLOG 157184

DOC ennuste_2007_03122017.doc – OpenOffice Writer

PVM 03122017 [U] 13032007

919_8430

Reviiripuolustus >< globalisaatio - biosfääri reagoi tavallansa!

Brittiläisen imperiumin globalisaatio historiasta - lennätinlinjat maailmalle

Talouden perinteitä terävästi esittelevä ja luottamustakin herättävä taloustieteilijä Sixten Korkman – puhuu, kirjoittaa ja selittää, mutta mistä? Kasvuhoenta on pysyväissanavarastoa – unohtaen samalla hengenvedolla biosfäärillisen rajallisuuden – vaikka Aurinko antaa ihmisajallisesti loputtomasti kasvun- ja elinvoimaa – ainoana energialähteenä * -lopulta.

Korkman julkaisi kirjan ”Globalisaatio koetuksella – Miten pärjää Suomi?”, jossa globalisaatiota pidetään hyveenä ja ainoana keinona vaurastua, tasata tulonjakoa ja ostovoimaa, vaikka mittarit ääripäissän osoittavat toista – tänään jo noin 10 prosenttia omistaa ~90 prosenttia ilhmistalouden tasearvosta ---

Mtv-linkki ~ https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/korkman-olisi-optimistista-uskoa-globalisaation-kovin-valoisaan-tulevaisuuteen/6620762#gs.mwV36gg -

Ote edellä olevasta linkkijutusta - ” … Korkmanin mukaan populismin myötä on yleistynyt Donald Trumpin omaksuma asenne, jonka mukaan politiikassa pitää keskittyä ajamaan vain oman maan välittömiä etuja. Kansallisia etuja voidaan kuitenkin edistää kestävästi ja tehokkaasti vain riittävän kansainvälisen yhteistyön puitteissa, Korkman katsoo … ”

Kommentti ylläolevaan linkkijuttuun - ”.... Reviiripuolustus ja omavaraisuuden tavoittelu ei tue globalismia - rajattomasti. Evoluutio rakensi revirismin viimeisten 300 miljoonan vuoden aikana - huomioiden sopeutuman ja kilpailun keskinäisyyden monimutkaiseen syy-seuraussuhteeseen ”

…

Entä 10 vuotta sitten, miten globalisaatio koettiin tuolloin ja nähtiinkö siinä siemen pelastukselle ja tulonjaon tasaamiselle – huomioiden globalisaatioon niin kehittyneet -, kehittyvät - kuin kehitysmaat?

Suomelle elintärkeä korkeaosaamisen vienti ja vähemmän mairitteleva tuonti

Miten tänään projisoimme globalisaation, evoluution luoman reviiripuolustuksen ja siihen oleellisesti liittyvät käsitteen omavaraisuudesta [1, mutta kuitenkin rajat ylittävästä kanssakäymisestä – kun sukua jatketaan, degeneraation [2 estämiseksi.

Olemme talouden näkökulmasta degeneroitumassa kasvuhoennan [3 kaikkivoipaisuuteen – sulkemalla sen toisen – eli ympäristösilmän [4?

…

[1 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/reviirien-hallinnalla-omavaraisuuden.html -

[2 ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Rappeutuminen -

[3 – julkistetaan kommentoinnin yhteydessä!

[4 – julkistetaan kommentoinnin yhteydessä!

Globalisaatio nykylailla kuluttaa niin ympäristön kuin ihmisenkin loppuun!

~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/globalisaatio-nykyihmisen-lailla.html -

[2007][ … maapallolla on tavarankuljetuskontteja noin 30 miljoonaa kappaletta, 80% niistä tekee vuodessa n. 10 matkaa. Kontti standardoi kulutusyhteiskunnan. Valtavat konttirivistöt kertovat omaa maapalloistumisen kieltä siitä missä kauppa käy ja missä ei. Kontit kuljettavat kaiken sen globalisaatiovirran, jota markkinatalous rajattomana ruokkii ... ] -- YLE-ajankohtaisohjelmisto 09.2007 --

Maapalloistuminen on viha ja rakkaus

Mellakat eri puolilla maailmaa lisääntyvät - tavalliset heränneet ihmiset käyvät omaa sotaansa hillitäkseen markkinarahan otetta ja tavallisen työn karkaamista minne milloinkin halvimmuuden mukaan **. Globaalitalous kilpailuttaa valmistuksen hengästyttäen ihmiset talous- ja työjuoksuun, jossa harmonian tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä järkkyy.

Vihaa globaalitalous aiheuttaa maattomuudessaan,

… tehokkuushaennassaan miltei ilman ympäristöarvoja sekä ihmisten muuttumisena pelkiksi panosnappuloiksi markkinatalouden kiertorattaisiin. Ärtymystä herättää myös rahavirtojen karkaaminen ylikansallisiin järjestelmiin, joissa osto- ja näyttövoima kanavoituu ohi kansalaisvaltioiden tulontasausjärjestelmien.

Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallollisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä. Maapalloistumisen uskotaan myös tehostavan hyötysuhteita ja logistiikkaa siten, että turhaa kulutusta vältettäisiin.

Globaalitalouden kilpailun uskotaan tuotekehittävän entistä parempia ja sopivampia tuotteita sekä systeemejä, erikoistuen kullekkin alueelle osaamis- ja ahkeruusresurssiensa mukaisesti.

Ihminen elää vastoin luonnon globaaliutta kasvavassa kulutuskierteessä

Mikäli teoriassa tarkastellaan tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä on sama ostovoimakyky kuin meillä suomalaisilla, on maapallo globaalisti tuhon oma. Globaalitalous kehittää nimenomaan järjestelmiä, joissa maa toisensa jälkeen kykyjensä puitteissa saavuttaa länsimaalaista kulutustasoa.

Maapalloistumisessa kommunikointi tehostuu, kansalliset rajat hämärtyvät ja henkinen kilpailu kiristyy. Globaalius toteutuu parhaimmillaan kun tietoliikennejärjestelyt ovat hermoverkon lailla ulottaneet päätteensä kaikkialle. Yli maapallon ulottuva hermoverkko on ihanteellinen maali ja tuhoamisen kohde globaaleihin systeemeihin kyllästyneille ihmisille! … HUOM! tämä siis todettuna jo 10 vuotta sitten ---

Verkottunut talous keskitettyine ja hajautettuine tuotantosysteemeineen imee tyhjäksi alueet toisensa jälkeen siirtyen aina sinne, missä on tuloslaskelmallisesti halvinta valmistaa ja mistä lyhintä kuljettaa itse ostotapahtumaan.

Näin tuotanto keskittyy kausittain; nyt on menossa Kiinan "voittokulku"

Kiinasta on syntynyt maapallon liukuhihnatehdas. Investoineet maat saivat voitot ja kiinalaiset saivat työn ja ympäristöongelmat. Kiinan jälkeen "odottaa vuoroaan" uusia maita loputtomaan maapalloistumisen kiertokulkuun. Tosin Kiina saattaa nähdä meille tyypillisen markkinatalouskehityksen pidemmällä jänteellä eri tavoin kuin me?

...

Pahin koko maapalloa kohtaan osoittava uhka on globaaliuden tavara-, materia- ja energia- kuin työvoimavirtojen kasvu yli luonnon luontaisen uudistumiskyvyn.

Ihminen on verkottamassa vuosimiljoonaisen luonnon kulutuksen tilanteeseen, jossa huippuun viritetty tuotantokoneisto imee vuosimiljoonaiset voimavarat tyhjiin.

Vastoinajattelijat perustelevat hyötyinä globaaliudesta syntyvän verkottoituneen suunnittelun ja tuotekehityksen avulla luontuvan "loputtoman energialähteen ja ikuisen materiakierrätyssysteemin".

Emme ole huomanneet,

että ympärillämme oleva ihmisetön luonto on elänyt globaaliudessa jo vuosimiljoonat. Koko eliösysteemi kerää oman globaaliuden läheltänsä menemättä "merta edemmäksi kalaan" - syöden, kuluttaen ja jätökset jättäen aina välittömälle kulkuradalleen.

Eläin- ja kasvikunta säätää "tahtomattaan" itseään olemaan osa todellista verkostoitumista.

Todellinen globaalius jakaa maapallollisesti energiankäytön ja materiamuutokset aina suhteessa kunkin lajin kokonaisbiomassaan eli biovaikutteeseen. Ylitämme huimasti "meille säädetyn" energiankäytön ja materiamuutosten määrän ylläpitäessämme omaa biovaikutettamme, "hyvinvointiamme" --- seuraukset näemme jo nimenomaan meillä länsimaissa.

Herkkyys havaita luonto ympärillämme voisi tuoda uusia keinoja ymmärtää,

… mikä on meille "säädetty" määrä elinvoimaa. Näin pujahtaisimme juuri siihen harmoniakoloon, mikä vuosimiljoonaisessa kehityksessä kullekkin on säätynyt ja järjestynyt - toisien lajien luonnollisesti tuhoutuessa ja toisien menestyessä - taistelu käydään omin, ei lainatuin "asein".
Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TEKSTI [22535]

…

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

US VU T BL BL BL FB FB FB BLOG 153831

DOC globalisaation vitsaukset_17102017.doc – OpenOffice Writer

PVM 17102017

744_7273

Maksat vain ajetuista kilometreistä!

Kuva: ~ https://koeajolle.com/saastovinkit/kilometreihin-perustuva-autovakuutus/ - 

"Kilometreihin perustuva autovakuutus"

-kuva lisätty 27122023, johtuen tästä:

~ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010081364.html - 

HS-otsikko: 

"Keskusta haluaa sähkö­autoille kilo­metri­veron – Näin kommentoivat kokoomuksen ja vihreiden edustajat"

-HS-toimittaja Anu-Elina Lehti

*****

X

Auto on Suomessa näyttö- ja vertailutalouden 1] voimakas ilmentymä -ainakin vielä

Autoa ja sillä kulkemista on verotettu reippaasti – onhan tulontasausta harjoittava valtio tarvinnut paljon rahaa luotaessa materiaalista hyvinvointia. Tiestö sen sijaan ei ole suhteessa saanut autoilijoilta riittävästi varoja, jotta kulkemisverkosto olisi pysynyt kaikin osin kehityksen vauhdissa.

Auto on edelleen statussymboli, jolla osoitetaan monissa tilanteissa asemaa, varallisuutta ja viriiliyttä. Autoja on entistä enemmän, sillä tarvitsemme kiihdyttäjän, kun haluamme entistä enemmän kuljetella itseämme ja tavaroitamme paikasta toiseen – tavaroitakin on siunaantunut jo niin paljon, että peräkärryjen määrä on lisääntynyt huimasti.

Valtio tarvitsee lisää veroja, kun repeäviä menoreikiä ei ehditä tilkitä, uusien jo syntyessä. Ikäpyramidi vinoutuu, ja yhä useammalla on auto, jota käytetään entistä enemmän – mökillekin 200 kilometrin päähän pitää päästä joka viikonloppu. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt lisääntyvät, koska ajetut kilometrit kasvavat vuodesta toiseen – tosin autojen per kilometri tuottamat hiilidioksidit vähenevät.

Lisääntyvät kilometrit aiheuttavat ympäristömuutoksia

Ihminen aiheuttaa kasvavassa kulutuksessaan yhä enemmän ympäristömuutoksia materiaalien ja energian käytöstään. Vastuu ympäristön tuhoutumisesta ja muutoksista on tekijän kannettava, siis aiheuttaja maksaa ja tarkasti tekosiensa mukaisesti. Ajetut kilometrit ovat yksi tälläinen ”tekonen”.

Veroja on kerätty kollektiivisesti,

jotta on saatu riittävä rahamäärä pyörittämään yhteiskuntaa, johon esimerkiksi hermoverkkojen lailla liittyvät tiet ja liikennejärjestelyt ovat yksi osa. Ilman kollektiivisuutta ei meillä olisi yleisiä teitä – kaikkien liikkua vapaasti ja ”rajoituksetta”.

Kohdistettu verotus

Tietojärjestelmien kehittyessä on meille syntynyt mahdollisuus kohdistaa veroja tarkasti aiheutumisperiaatteen mukaisesti. ”Siitä maksat mitä käytät” – kutsuttakoon tätä individuaaliksi veronkannoksi, jopa reaaliajassa myöhemmin! Syntyy kylläkin ajatus orwellimaisesta yhteiskunnasta, jossa kaikki tapahtuu ”kaikkitietävän silmien alla”.

Olemme joka tapauksessa valvovan silmän alla 2], joten tässä yhteydessä emme enempää pohdi seurantajärjestelmien yksilön vapauteen vaikuttavista tekijöistä – koska yhä enemmän meitä joka tapauksessa valvotaan. Puutumme mieluummin ympäristö- ja oikeudenmukaisuustekijöihin.

Ainut vero on kulutusvero,

kaikki muu voidaan unohtaa, kunhan tieto- ja paikkajärjestelmät ovat riittävän varmoja ja esteelliset ”vihamielisille urkintahyökkäyksille” 3] (tätähän ei saavuteta sinänsä koskaan vedenpitävästi). Kulutusverossa sinä maksat vain siitä, mitä kulutat – määritellyin haittakertoimin.

Mitä suuremman negatiivisen ympäristöjäljen aiheutat,

sen enemmän maksat. Kehittyneimmillään meistä jokainen saa oman ”ympäristöjälkimerkin” - siis mikä on ollut kulutuskäyttäytymisemme summaava vaikutus. Ympäristömerkissä näkyy ”haitallisuutemme” ja siitä maksetut ympäristöverot, joilla sitten pyritään korjaamaan se, minkä olet ”rikkonut”.

Kävely ei aiheuta haitallista ympäristöjälkeä,

eikä lihasmoottoripyöräily. Hengittäminen kuin nukkuminenkaan ei tuota ”otsassa palavaa haittanumeroa” suurenna. Tarkalla kohdisteelliselle kulutusverolla säädellään nimenomaan ympäristörasitetta – ympäristöstä eli biosfääristä me kuitenkin elämme, ja vain siitä sekä tunteesta olla tarpeellinen ja pidetty.

Vähenevätkö ajatut kilometrit?

Voimme olla liki varmoja, että autojen yksilökohtaisella kilometriverotuksella turhat ajot minimoituvat – ja tästähän kiittää niin ympäristö kuin lompakko. Se ajaa autolla kuka todella tarvitsee, tosin on erilaisia kilometrejä; Lapissa omansa kuin myös Helsingin ydinkeskustassa – tämähän on vain järjestelmien säätö- ja parametrikysymys. Niin, ja jokainen itse määrittelee mikä on turhaa ja mikä ei – siitähän kuitenkin maksetaan.

Oletko Sinä huolestunut ympäristömme tilasta?

Loppu viimeeksi olisitko kiinnostunut tienaamaan koko palkkasi ja eläkkeesi nettona, ei tuloveroa, ei arvonlisäveroa, ei omaisuusveroa, ei mitään muuta veroa kuin kulutusvero kohdistettuna juuri siihen mitä teet ja sen suuruisena mitä haittajälkenä biosfäärillemme aihautat.

Herää tietysti kysymys,

mistä otamme sosiaalisen inhimillisyyden tulontasausrahat, johon kuuluvat koko stm -pääluokka sekä opetus ja oikeudenmukaisuuden valvontajärjestelmät. Se jääkööt vallassaolijoiden päätettäväksi.

Luoko kohdistettu kulutusvero harmoniaa luonnon kanssa?

Yhteiskunnan ja meidän kunkin suurin tehtävä on lisääntyä ja huolehtia elinolot sellaisiksi, että biosfäärimme jaksaa kantaa tekosemme ja tuottaa meille se jokapäiväinen leipämme, josta voima lisääntymiseen ammentuu. Voimme myös todeta faktan, että joudumme täällä lännessä puolittamaan kulutuksemme 4], jotta tasa-arvoperiaatteella itäiset veljemme pääsevät samaan kulutustahtiin kuin me – per capita.

Eräs asia on varmaa, tarkasti kohdistettu kulutusvero tasaa suuria tuloeroja, koska kulutukseen projisoituu kulutus- eli ympäristöverojen progressiivisuus – olisiko tuolta löydettävissä rahaa inhimilliseen heikompien ylläpitoon?

…

^VIITTEET

^1] Näyttötaloudesta sopeutumistalouteen … ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131588-nayttotaloudesta-sopeutumistalouteen - [US_P/il]

^1] Ajetut kilometrit nielevät energiaa, myös bioenergiaa ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133052-biopolttoaineet-ratkaisu-vaestoongelmiin - [US_P/il]

^2] Vakoileminen on häiritsevää ja pakonomaista uteliaisuutta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/142257-vakoilu-lahtee-uteliaisuudesta - [US_P/il]

^3] Kenelle ”vihamielisillä” urkintahyökkäyksillä? Case Mr. Snowden ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=932844 - [IL/Kesk./il]

^4] Kansa jarruttaa – kulutus vähenee? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139103-kansa-jarruttaa-kulutus-vahenee - [US_P/il]

...

^EXTRA

Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten – kun pohdittiin ainutta todellista veroa – kulutusveroa

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/ja-koko-kansa-oli-kulutusverolle.html - [BLOG/il]

Vero- ja oleiluparatiisit!

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/vero-ja-oleiluparatiisit.html - [BLOG/il]

...

^{Sent by email ---}

Cc: jan.vapaavuori@tem.fi ; lauri.ihalainen@tem.fi ; jukka.tolvanen@autoliitto.fi ; pasi.nieminen@autoliitto.fi ; autoliitto@autoliitto.fi ; anneli.jaatteenmaki@europarl.europa.eu ; sampo.terho@europarl.europa.eu ; eija-riitta.korhola@europarl.europa.eu ; satu.hassi@europarl.europa.eu ; heidi.hautala@formin.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi ; petteri.orpo@eduskunta.fi ; Paasio Heli ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; riikka.slunga-poutsalo@perussuomalaiset.fi ; puheenjohtaja@keskusta.fi ; presidentti@tpk.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; osmo.kokko@eduskunta.fi ; kalle.jokinen@eduskunta.fi ; pasi.holm@ptt.fi ; jaakko.kiander@ilmarinen.fi ; juhana.vartiainen@vatt.fi ; vesa.vihriala@etla.fi ; pekka.himanen@aalto.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; ville.niinisto@ymparisto.fi ; merja.kyllonen@lvm.fi ; martti.hetemaki@vm.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; jyrki.katainen@vnk.fi

Sent: Saturday, September 07, 2013 8:22 AM

Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Ainoa vero, kulutusvero - maksamme muun muassa joka ajokilometristä

...

Maksat veroa siitä mitä kulutat ja mitä jälkeä ympäristöön jätät

(Mediassa kohistaan individuaaliverosta, joka kohdistuu ajettuihin kilometreihin – kerrankin verottaja ja poliittiset päättäjät uskaltavat tehdä merkittävän siirron kohti huomioivaa ympäristötaloutta)

...

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

…

AL – US

^BLOG 22 690 | 2 043 – IL

---07092013---

doc.: kulkemisvero_07092013.doc – OpenOffice.org Writer

682 | 6334