torstaina, tammikuuta 18, 2018

Kansa päättää Nato kysymyksen!





Mitähän Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheim olisi tähän sanonut?



Tehdyssä kansalaismielipidemittauksessa [1 saimme yllättävän, mutta erittäin loogisen vastauksen kysymykseen – Onko presidentin Nato-kannalla suurta merkitystä itse kansakunnalle so. kansalaisille. Vastaus oli: Vain ~25 prosenttia piti presidentin Nato-kantaa tärkeänä.


Miksi kansa vastasi gallupissa presidentin Nato-kannasta näin?

Asia on selvä. Vastaukseen on kaksi selvää syytä:

  1. Kansalaiset ovat kypsiä ja tietäviä päättämään asian, joka koskettaa koko maata, valtiota ja kansaa – kansalaiset tietävät jo historiastaan erinomaisesti, että he ovat eri miehet, jotka ruumiita tekevät, ja he jotka niitä pesevät.
  2. Kansakuntamme vastustaa kirkkaan selvästi Natoa – kansalaiset ovat uskottavissa mielipidemittauksissa sanoneet jo 16 vuoden ajan täyden ei Natolle – yli 50 prosentin voimalla vastustamme lännen sotaliittoa [kuva 1].

Meneillään on presidentinvaalit 2018

Vain yksi ehdokas prosenttiliikkeenä kannattaa Natoa. Entinen kommunisti, Moskovan koulun käynyt nykyinen RKP' n Nils Torvalds kannattaa omin perusteluin Natoon liittymistä. Mainittakoon, että viimeisen 16 vuoden aikana kansalaistemme vastaava Naton kannatusprosentti on ollut 17-27 prosentin luokkaa.


Kansalaisten mielestä presidentin tulisi olla arvojohtaja

Toistaiseksi istuva presidentti Sauli Niinistö ei halua olla arvojohtaja, sen sijasta hän haluaisi omalla esimerkillään osoittaa omaa arvomaailmaa viitteinä arvotekijöistään – muun muassa pidättäytyi presidentillisestä palkkiokorotuksesta – taisi jopa alentaa sitä (?) ---


Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen saattaisi olla arvojohtaja

Paavo ei ole aiheesta mainintoja antanut, ainakaan tenteissä tai julkisissa tilaisuuksissa. Saattaisimme kuitenkin arvata Väyrysen olevan juuri arvojohtaja, sillä hänen kirkkaan selkeä ilmaus ajatusmaailmansa pysyvyydestä on arvo jo sinällään …

tämä tarkoittaa, ettei Väyrystä ohjaa tuuli, vaan vakaa arvomaailma, jota hän edustaa systemaattisesti – vuodesta toiseen. Tämä luo turvallisuutta ja ennakoivuutta huomisesta. Kansakuntamme arvostaa juuri turvallisuutta.


Kansanäänestys nostaa suoraa kansalaisdemokratiaa

Toistaiseksi voimassa on osin jo vanhentunut käsite välillisestä demokratiasta *, jossa äänestänyt kansa antaa valtakirjan edustajilleen. Välillisyys perustelee rooliansa pienissä pohdintaa ja konsensusta vaativissa lainvalmisteluissa. Hyvä niin.

Mutta suurissa kansakuntakysymyksissä on mielipidettä kysyttävä sitovasti kansalaisilta – suoraan. Tämä tietysti syö välillisten edustajiemme arvovaltaa, mutta nostaa suorademokratian sille kuuluvalle tasolle. Muinoisessa Kreikassa vapaat miehet huusivat torilla suoralla demokratialla kantansa – reaaliajassa.

Tänään vastaavuus kreikkalaisiin vapaisiin miehiin tarkoittaisi sähköisiä luotettavia äänestysjärjestelmiä, mutta sellaisia ei vielä ole. Eduskuntamme tärkeä kärkihanke olisi juuri ”idioottivarman” kansanäänestysjärjestelmän luonti ja kehittäminen.


Toistaiseksi istuva presidentti kannattaa Natosta suoraa kansanäänestystä, ja sen vakaata noudattamista – huvikseen ei kansakuntaa häiritä. Esimerkkejä suorista kansanäänestyksistä löytyy vaikkapa Britanniasta, jossa kansa sanoi Kyllä – Brexitille, erosta Euroopan Unionista.

Vastakkaista kantaa taas edustaa Kokoomus ja presidenttiehdokas Pekka Haavisto – nämä eivät luota kansan kykyyn tehdä suoraan ratkaisuja omaksi edukseen. Kokoomus ajaisi kansakuntamme väkisin suoraan Natoon ** – ohi kansalaisten tietämyksen. Samoin Haavisto ei antaisi kansalle valtaa tehdä valintoja Natosta.



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU T 24 BL BL BL FB FB FB BLOG 160116

DOC presidentti_ja nato_17012018.doc – OpenOffice Writer
PVM 17012018


437_4023

Ei kommentteja: