… mikäli
tuo otsikko toteutuu, saa suomalaisesta erinomaisen
työntekijän, uskollisen kaverin ja luotettavan kumppanin –
keskimäärin. Meneillään oleva presidenttivaalit 2018 toi suuren
yllätyksen äänestäjille. Toistaiseksi istuva presidentti Sauli
Niinistö ei koe Suomessa olevan suuret tuloerot
[1.
Kannanotollaan
Sauli tunnusti elitisminsä sekä sen, että kansainvälisesti ottaen
maittain tarkastelussa hän on oikeassa. Surullista siinä on se,
ettei Niinistö oivalla repeytynyttä kansakuntaamme [2,
jossa äärituloerot ovat levenneet kuiluksi vailla vastarantaa.
…
[1
~ https://yle.fi/uutiset/3-10029506
- *
Kerran
vuodessa Hurstin Itsenäisyyspäivän makkarapäivällisellä käynti
ei korvaa syvällistä tuntemusta ja huolta niistä, joista meidän
tulee kantaa huolta [3,
jos olemme se Saulin mainostama maailman paras maa!
…
[2005]
Hyväksyykö
peruskansalainen jättiläismäiset äärituloerot ?
Tulontasaus
ei johda demotivoitumiseen,
... pikimmiten ähkyahneus saa karvat pystyyn, varsinkin silloin, kun niin asiantuntijat kuin kuluttajatkin tietävät esim. todelliset syyt vaikkapa pörssikurssien nousuun. Hyvin tiedetään, että Suomessa verot syntyvät arvonlisäveroista ja laajasta keskiluokasta tuloveroina, kuluttajat, siis peruskansa tuo bensa-, tupakka- ja viinaverot yhteiseen laariin. Yhteiskuntaa pitää pystyssä arkiharmaa peruskuluttaja kulutuskäyttäytymisellään.
Edelleenkin vakavasti ottaen,
voitko olla todella sitä mieltä, että joku voisi olla 10 jopa 100 kertaa "parempi" kuin joku toinen? Tosiasissa meidän keskinäiset erot ovat aika pienet; kyky ymmärtää tasapainoa, luontoa (mistä viime kädessä otamme kaiken tuotoksen) ja tasapuolisesti ihmisyyttä ovat arvokkaimpia ominaisuuksia ja joskus tuntuu siltä, että tuon alueen viisaus ja "paremmuus" viihtyy arkikansalaisen päässä paremmin.
Jokaisella meillä on henkilökohtainen ekojälki kulutuksemme puitteissa,
... ja arvaan missä suurin kulutushuippu kohtaa, siis jäljen jättö luontoon. Oletko oikein tosissasi, että "paremmuus" ratkaistaan avoimilla markkinoilla? Siis markkinamekanismissa? Kuinka kauan aiomme jatkaa kulutusjuhlintaa, milloin ymmärrys kokee valaistuksen ja näkee, että länsimainen tapamme ei yksinkertaisesti sovi tänne.
Oletko löytänyt meidän suomalaisen kulutusjuhlan mukaisen toisen, kolmannen ja jopa neljännen maapallon, jotta myös muilla olisi mahdollisuus kaltaiseemme kulutushulabalooseen, sillä mikäli kaikki maailman ihmiset kuluttavat kuten me, tarvitsemme 3-4 maapalloa.
... pikimmiten ähkyahneus saa karvat pystyyn, varsinkin silloin, kun niin asiantuntijat kuin kuluttajatkin tietävät esim. todelliset syyt vaikkapa pörssikurssien nousuun. Hyvin tiedetään, että Suomessa verot syntyvät arvonlisäveroista ja laajasta keskiluokasta tuloveroina, kuluttajat, siis peruskansa tuo bensa-, tupakka- ja viinaverot yhteiseen laariin. Yhteiskuntaa pitää pystyssä arkiharmaa peruskuluttaja kulutuskäyttäytymisellään.
Edelleenkin vakavasti ottaen,
voitko olla todella sitä mieltä, että joku voisi olla 10 jopa 100 kertaa "parempi" kuin joku toinen? Tosiasissa meidän keskinäiset erot ovat aika pienet; kyky ymmärtää tasapainoa, luontoa (mistä viime kädessä otamme kaiken tuotoksen) ja tasapuolisesti ihmisyyttä ovat arvokkaimpia ominaisuuksia ja joskus tuntuu siltä, että tuon alueen viisaus ja "paremmuus" viihtyy arkikansalaisen päässä paremmin.
Jokaisella meillä on henkilökohtainen ekojälki kulutuksemme puitteissa,
... ja arvaan missä suurin kulutushuippu kohtaa, siis jäljen jättö luontoon. Oletko oikein tosissasi, että "paremmuus" ratkaistaan avoimilla markkinoilla? Siis markkinamekanismissa? Kuinka kauan aiomme jatkaa kulutusjuhlintaa, milloin ymmärrys kokee valaistuksen ja näkee, että länsimainen tapamme ei yksinkertaisesti sovi tänne.
Oletko löytänyt meidän suomalaisen kulutusjuhlan mukaisen toisen, kolmannen ja jopa neljännen maapallon, jotta myös muilla olisi mahdollisuus kaltaiseemme kulutushulabalooseen, sillä mikäli kaikki maailman ihmiset kuluttavat kuten me, tarvitsemme 3-4 maapalloa.
…
[2013]
Olemmeko kateellisia – kyllä, mutta vaadimme oikeudenmukaisuutta
…
**]
Tutkimusten mukaan kansalaiset ovat hyvin uteliaita
tietämään toistensa todelliset ansiot. Bruttomäärä kertoo
”arvostuksen” työnantajalta tai palkanmaksajalta. Netto taas
kertoo millaista ostovoimaa henkilö käyttää. Palkkaan ja
ansioihin liittyy voimakkaasti oikeudenmukaisuuden tunne, kateus ja
syyttävä sormi vehkeilystä ja ”hyvävelijärjestöistä”.
Tuloerot
Suomessa ovat kansainvälisesti ottaen pienet, ja Sveitsissäkin
kansanäänestys hylkäsi maksimissaan 12 kertaisen eron pienimmän
ja suurimman osalta – samassa palkansaajayhteisössä.
Esimerkin
anto kohtuudesta ja jopa alentamisesta ”ylhäältä käsin” voisi
luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja omaa halua myös alemmissa
kerroksissa suhteellisesti tarkastella omia ansioitaan. Suomi on
kuitenkin tylysti maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon
taistelussa 2]
ja tunnetusti loputonta kasvua ei ole 3].
…
Entä
nyt, kun vaalipäivä lähestyy?
Reagoiko
kansa tähän Saulin elitismiin? Mitä ominaisuuksia presidentiltä
odotetaan – siitäkin tehtiin tutkimus [4.
Miten se linjaa tuohon tuloerokeskusteluun ja Saulin ainoana
toteamukseen, ettei Suomessa ole suuret tuloerot?
...
EKSTRA
Suomalainen
sisu ~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/aitosuomalainen-sisu.html
-
...
[*
” … Professori Ervasti muistuttaa, että Niinistö on ainoa
ehdokkaista, joka ottaa Ylen vaalikoneessa myönteisen kannan
tuloeroihin. Vastauksensa tarkennuksessa Niinistö kyllä sanoo,
ettei suuriin tuloeroihin pidä erikseen pyrkiä, mutta sinänsä
tuloerot ovat luonnollinen asia palkita ahkeruutta ja lahjakkuutta.
- Tässä kysymyksessä kansalaiset ovat täysin toista mieltä. … ” -Yle
Ilkka
Luoma
Kansalaiskirjoittaja
Helsingistä
DOC
tuloero_näyttövoimaero_20012018.doc – OpenOffice Writer
PVM
20012018
529_4747
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti