perjantaina, elokuuta 10, 2018

Iran – seuraava (kauppa)sotanäyttämö?







Ellei aseellinen sota, niin ainakin kauppasota, jossa itä ja länsi ovat jälleen eri puolilla – lietsoen jälleen vastakkainasettelua. Venäjä ja Kiina vakuuttavat pysyvänsä tehdyn yhteissopimuksen takana, koska sopimusrikkoja ei ole toteen näytetty eli todisteita Iranin ydinase- ja ballististen ohjusten kehittelystä ei ole näyttöä - vedenpitävästi.

EU saattaa livetä peloissaan US' n puolella ja pyörtää lupauksensa olla tehdyn yhteissopimuksen takana. Kiina ei hevin lähde kauppasotaan – aloittajana, vaan on vapaakaupan kannattaja, mutta omin erilaisin kotimaaehdoin. Tässä kohtaa on huomattava, että Kiinalla on maailman suurin sisämarkkinapotentiaali, jo kuitenkin kohta myös reaalisena.


Iran ei ole arabivaltio ja sieltä käsin ollaan tukemassa sitä toista islamismin pääsuuntaa – shiialaisuutta

Onko tässä lopulta uskontojen sota kyseessä, ainakin Islamistiselta osa-alueeltaan [1, kun Iran mielellään näkee tehtäväkseen tukea Syyrian laillista hallintoa kapinallisterroristeja vastaan – sama tilanne näyttää olevan toisin päin Jemenissä, jossa Iran on perinteikkäästi Saudi-Arabiaa vastaan – oli sitten kyseessä kauppa- tai sotatilanne.
Mikä onkaan saudien rooli ja osuus Jemenin katastrofissa [2, joka on nimetty tämän hetken katastrofaalisimmaksi – siviilien näkökulmasta. Kävikö US pommittamassa Jemeniä? [3

...
Helsingin Sanomat kirjoitti Iranin US-kauppapakotepolitiikasta kiintoisasti




Iran on pian suurissa vaikeuksissa, kun Trumpin määräämät pakotteet osuvat öljyyn – suomalaisasiantuntija arvioi, mitä pakotteista seuraa

Lukijakommentti: Ilkka Luoma 10.8.2018 - 8:55
Aivan ensimmäiseksi palaamme historiaan, kun shaahi Reza Pahlavi [4 kaatui Iranissa ja islamistit astuivat ajatollah Ruhollah Khomeinin johdolla valtaan - näin US' n ote Iranista kirposi. Sitten käytiin Iranin ja Irakin sota, jossa US' varmuuden vuoksi aseisti molempia osapuolia. Myöhemmin Israel ja US' CIA kurittivat iranilaisten ydinenergialaitosta Stuxnet-iskulla [5. Herää kysymys mitä kukin saa tehdä ja mitä ei.

Israelilla tiedetään olevan ydinase, jonka se katsoo olevan henkivakuutus "arabipuristuksessaan". Pitäisikö Israelin (de facto) ydinase jotenkin sanktioita?

Nyt EU, Venäjä ja Kiina ovat ilmoittaneet, etteivät noteeraa amerikkalaisten Iran-pakotteita. Näinkö tulevassa öljykaupassa siirrytään osittain turvallisempaan ja kiristysvapaaseen Kiinan valuuttaan – renmimbiin? [6.

Lopuksi kysyn, miksi mediakin tämän tyyppisin kirjoituksin "on taipumassa" mielivaltaiseen US-kauppapakotepolitiikkaan, joka enteilee alistumista amerikkalaisten maailmanpoliisiroolin [7 edelleen hyväksymiseen. Näin luodaan syvenevää idän ja lännen vastakkainasettelua! Tämä olisi erityisen tarkkaan mietittävä täällä Suomessa - meidän ollen idän ja lännen vedenjakajalla.




Entä Saudi-Arabia – US' n viimeinen uskollinen lukko ylläpitämään amerikkalaista hegemoniaa alueella

Jälleen HS:

Kanada ansaitsee tukea kiistassa Saudi-Arabian kanssa

Lukijakommentti: Ilkka Luoma 10.8.2018 - 3:32
Kirjoituksen loppuosasta: " ... Saa rauhallista tukea muilta länsimailta" - omituinen päätös kirjoitukselle; eikö muiden maiden tuki ole niin tärkeää, että olisi toivonut juuri Jemenin tapahtumien osalta inhimillisesti tukea kaikilta mailta, jottei Jemenin kaltaista verilöylyn enää jatketa. Onko juuri Kanadan saatava tukea vain länsimaista, jotka edustavat maailman väestöpohjasta vain noin 20 prosenttia! Lyödäänkö näin rumpua, että idän ja lännen välinen vastakkainasettelu entisestään kasvaisi?


Missä mennään maailma – kun vastakkainasettelu idän ja lännen välillä kiihtyy kiihtymistään?


...
EKSTRA [TIEDE]

...
Viitteet:


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 176486

DOC iran_tiella_sotaan_10082018.doc – OpenOffice Writer
PVM 10082018e

514_4963 | 11:13 – 12:41



Ei kommentteja: