Näyttötalous luonnostaan sopeutumistaloudeksi

Evoluutio on sopeutumista. Voimme tutkia ja havainnoida maailmaamme omista ja muiden näkökulmista – yleensä huomioimme vain oman tulokulman tuotantoon, voittoon ja lisääntyvään kasvuun. Näin tekee luontokin – tosin heillä siellä on hallitsemattoman kasvun rajoitteet ja kilpailun mukanaan tuoma populaatiovähenemä eli -rajoittaja.

Me elämme juuri nyt talouden kasvuhokeman aikakautta. Kaiken pitäisi kasvaa. Kun olemme huomanneet vihdoin, ettei rajallisesta saa loputtomuutta kuin harmonisena kiertona, olemme oivaltaneet hyötysuhteet, automaation ja resurssimaksimoinnin – siis enemmän vähemmällä – tähän sisältyy se ihmiskunta-ahneus ^1].

^1] Ahneuden vastakohdaksi - http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/02/hertetn-vastuullisuus-ja-kohtuus.html -

Kulutusintomme lähtee näyttö- ja vertailutalouden filosofiasta

- http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23635-kulutamme-saastamme-ja-jalleen-kulutamme-nayttotalous - 

Emme halua jäädä jälkeen muista, meidän on kyettävä näyttämään kykymme, ja nyt me näytämme niitä materiaalisilla saavutuksilla. Suurempi talo, enemmän neliöitä, kaikki mukavuudet mökille, leikkimökin kokoinen pihagrilli ja heinäladon kokoinen citymaasturi.

Evoluution sopeuma järjesti uskomattoman lajikirjon monimuotoisuuden, biodiversiteetin ^2] siniselle planeetallamme, jossa vesi virkisti elollisuuden ja hiili tähtien sisuksista ajattelukyvyn nähdä muutakin kuin oma napapiiri – kun 300 suttakin ^3] on Suomen 5,4 miljoonan ihmisen seassa liikaa. Emme ole vielä oivaltaneet, että Telluksemme ei ole kokonaan meidän.

^2] Biodiversiteetti - http://fi.wikipedia.org/wiki/Biodiversiteetti -

^3] Susien ahdistettu kujanjuoksu - http://jontikka.blogspot.fi/2013/01/suden-luonto-ja-ihmisten-mielitekoja.html -

Sopeutumistalous

Biosfääri elää jatkuvassa niukkuudessa – vain silloin tällöin on tällä kokonaisuudella maistuva yltäkylläinen jälkiruoka tarjolla, jonkin lajin ylituotannollisena lisääntymisenä (olemmeko me muuten siinä nyt?) – Biomassojen keskinäissuhde on maapallollisen ”hyvinvoinnin” lähtökohta – mehän ihmisinä olemme vain häviävän pieni osa siitä.

...

Taloussuunnittelumme lähtee tänään voiton ja tuotannon maksimoimisesta

Uusi uljas talouselämä lähtee sopeutumisesta kahteen asiaan:

Maapallollisesti katsottuna tarpeemme tulisi tyydyttäytyä biomassamme suhteessa muuhun eliökuntaan ja ihmisnäkökulmasta kansallisten populaatiomassojen ^3] keskinäiseen tasa-arvoon nähden – mikäli haluamme vielä ylläpitää kansallista valtioajattelua.

^3] Populaatiomassalla tarkoitetaan kansakunnan ominaispainoa eli helpommin ilmaistuna väestömäärää; esimerkiksi kiinalaiset hallitsevat ihmasmassasta suhdetta 1,354/7,12 – ja meille suomalaisille lohkeaa noin 0,0054/7,12 – EU:lle noin 0,502/7,12.

Massiivinen luonto

Luonto massiivisena toimijana ei koe ”kansasallisvaltioajattelua”, vaan ainoastaan reviirinäkökulman ^4] – kukin puolustaa sopeuma- ja kilpailukäyttäytymisellä omaansa eli suhteellista reviirialuettaan, ts. hankinta- eli ansaintareviiriään.

^4] Vuosimiljoonainen reviiritaistelu - http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2008/01/reviirien-ja-rajojen-avaaminen.html -

Haluammeko massiivisesti lisää?

Taloutemme kasvuhokemana ei ole koskaan tyydyttyneessä tilassa, koska haluamme lisää, lisää ja kasvun täytyy kasvaa. Tämä tie romahtaa, koska lopulta ”tyhjästä on paha nyhjästä” (loputon kasvuhuuto johtaa lopulta 0 – käyttökelpoisiin varantoihin ^5]).

^5] Vain rahaa eli ostovoimaa voidaan luoda tyhjästä - http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjasta-rahaa -

Sen sijaan uusi sopeutuva talouskulttuuri perustuu täyteen biosfäärikestävyyteen,

jossa aiheuttamamme ympäristöjälki korjautuu täysin toimestamme ^6] – ja kukin materiaalikäyttö palautuu lopulta luonnonkiertoihin aiheuttamatta mitään luonnosta poikkeavaa ympäristömuuntumista.

^6] Turhuus- ja haittatarrat joka tuotteeseen! - http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/turhuus-ja-haittatarrat-jokaiseen.html -

Energiantarve tulee tyydyttymään puhtaasti auringosta ja maan vetovoimasta

Yksinkertaista, mutta edellyttää resurssien uusjakoa ja uusajattelua – joudumme luopumaan eli saavutettua etuutta ei voida säilyttää, sen ollessa ylirasite ympäristölle, joka meidät viime kädessä loi ja elättää.

...

Asiasta kiinnostuneille lisäluettavaa –

- http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/business-plan-erottaa-ihmisyyden-rahan.html -

...

PS

Voimme käyttää sopeutumistaloudesta myös nimistystä sopeumatalous tai jo yleisemmin käytössä olevaa huomiotalous -sanaa, josta voidaan myös johtaa sana huomioimisen talous. Jari Sarasvuo käsittää huomiotalouden kuitenkin erilaiseksi kuin tämä kirjoitus, jossa luonto ja biosfääri on määrittävässä asemassa tavoiteltaessa sopeumataloutta.

Ilkka Luoma

http://ilkka.luoma.blogspot.fi

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi

AL    US

...

Sent

Cc: eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; presidentti@tpk.fi ; ville.niinisto@ymparisto.fi ; Eero Paloheimo ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; puheenjohtaja@keskusta.fi ; timo.putkonen@perussuomalaiset.fi ; sampo.terho@europarl.europa.eu ; paavo.vayrynen@keskusta.fi ; juhana.vartiainen@vatt.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; pasi.holm@ptt.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; raimo.sailas@vm.fi ; erkki.tuomioja@formin.fi ; heidi.hautala@formin.fi ; sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu ; alexander.stubb@formin.fi

Sent: Friday, February 01, 2013 4:51 PM

Subject: TALOUSMIELIPIDE - Vertailutalouden jälkeen sopeutumistalous

...

Vertailutalouden jälkeen sopeutumistalous

(Oivalluksen kasvaessa on huomattu, ettei "loputonta kasvua" ole - lisäksi tunnustusta saa yhä enemmän luontoympäristön arvostus, joka tosiasillisesti elättää meidät täysin)

Kansalaisvaikute voi ylilyödä ja sahata omaakin oksaa ~ Case Nokia

Cc: hanna.r.kuusela@gmail.com ; eva.nilsson@helsinki.fi ; matti.v.ylonen@uta.fi ; otto.bruun@helsinki.fi ; arja.suominen@nokia.com
Sent: Tuesday, January 22, 2008 9:43 AM
Subject: KANSALAISMIELIDE: Nokiaa ollaan boikotoimassa haitaksi suomalaisille
------------------

(Nokia siirtää Suomelle tutulle tavalla tuotantoaan tuottavampiin maihin Saksasta (Bochum) - tästähän saksalaiset riemastuivat ja julistavat kilvan boikottia - poliitikot etunenässä)

[ ... Suomessa attac*) suunnittelee myöskin boikotointiin kannustavaa viestiä ympäri maailman Nokian kotipesästä - ymmärtääköhän attac Suomessa, mitä ovat tekemässä? -- Nokia osaa herätä ja itse hoitaa asiansa Saksassa ja vähintäänkin maksaa Saksalta saadut yhteiskuntarahat takaisin. Maailman suurimpaan on ihastuttavaa vahingoniloisena iskeä - mutta miksi suomalaiset ääriajattelemattomat sahaavat omaa oksaansa - tässä tapauksessa? ... ]

Kaikuja kansalaisvaikutteen harjoittelusta: Halvemmalla saastuttavampaa polttoainetta taloudellisen tuloksen maksimoimiseksi [ 2006 ]:
Marraskuu 2006.

Uutisointi nopeutuu ja tässäkin tapauksessa puolen tunnin välein uutisen sisältö muuttui. Kuultuaan "huhu-uutisen" laivayhtiö todennäköisesti otti ja soitti YLE:lle torpaten väitteen selostuksella, että uusi omistaja pitäytyy aiemmassa ympäristölinjassaan vähärikkisen polttoaineen osalta. On ymmärrettävää, että laivayhtiölle tuli kiire oikaista uutinen, sillä on vaarana, että kansalaiset panevat koko yhtiön boikottiin.

Ympäristöarvot ja luonto ovat nousemassa kansalaisarvoon ja ehdointahdoin säästöissäkään ei siedetä turhaa ja tahallista ympäristösaasteiden lisäpainetta. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, kuinka nopeasti uutisiin reagoidaan. Markkinamekanismissa elävät yritykset ovat täysin kulutuksen ja asiakkaidensa varassa.

Negatiiviset uutiset täytyy saada korjatuiksi tai sitten nopeilla toimenpiteillä korjata jo syntyneet vahingot; muistamme mm. erään laivayhtiön sulkeneen jätesäiliöidensä korkit laivoiltaan, kun matkustajat pääsivät jätevesien mereenlaskun jäljille. Kansalaisvaikute on nousemassa arvoonsa ja markkinatalous saamassa todella suuren vaikuttajan - kuluttajat. Informaatioyhteiskunnassa kuluttajat verkostoituvat mielipiteiltään, vuorovaikutukseltaan ja palautteiltaan. Ennen ja vieläkin oli/on mediavalta toimituksellisena informaationa.

Toimittajuus on tosiasiassa harvojen käsissä ja ennenaikainen suuri arvostus painettuun sanaan on kritisoitumassa arvioiden ja vastinepalautteiden alttarille. Kansalaiset ovat netin välityksellä oheisverkostoituneet keskenänsä ja uutisointi "kansalaistoimitteisena" on laajentunut infopeitoksi kritiikkimassana markkinamekanismin vastapainoksi. Laivayhtiö joutuu tekemään markkinointimielessä suuren työn hälventääkseen levinneen uutisen ja estääkseen kansalaisreaktioita.

Suurin kansalaisvaikute on kulutuksellinen disponsibiliteetti - paitsioon laitto, eli vapaan markkinaehtoisen valinnan suorittaminen uudelleen. Internet langattomuudessaan tulee entisestään reaaliaikaistamaan kansalaistoimituksellista informointia ja uutisiointia kuvineen niin liikkuvana kuin "pysähtyneenä" kuvana. Länsimainen edustuksellinen demokratia laajenee suoraan kansalaisvaikuttamiseen ja nimenomaan kulutustapahtumina ja niiden impulsiivisuutena.

Kuluttaja on nousemassa todelliseen kuninkaan asemaan. Varsin merkittävä tekijä on kuluttajainformaatioon sekoittuvat kansalliset niin empatiat kuin antipatiatkin. Tietyissä tilanteissa paitsioon laitto käynnistyy erityisen herkästi esim. johtuen aikaisemmista epäkohdista, joita ei ehkä täysin kuitenkaan vastustuksesta huolimatta korjattu.

Kansalaisinformaation leviämisaalloissa saattaa syntyä tarkoituksellista vahvistumaa vaikutteen ollessa jopa ylilyövä itse reaktion aiheuttamaan tapahtumaan nähden. Jatkuva kuluttajien "silmien ja korvien läsnäolo" laittaa kilpailutilanteen uusiksi - leväperäisyyttä, asiakaspalvelemattomuutta ja välipitämättömyyttä tarkkaillaan; kansalaiset ovat löytäneet oman väylänsä saada äänensä suoraan kuuluville. Isku voi olla raju, kun laivavuoroilta jääkin 30-40% matkustajista pois, siirtyen muihin pikalomakohteisiin tai naapurin laivoihin...

[ Vielä v. 2008 alussa ei ole mitattavaa tietoa, että laivayhtiö olisi saanut taloudellista tappiota polttoainevalinnoistaan]. ---

Pitäisi myös muistaa suorassa kansalaisvaikuttamisessa omakin vastuu ja asioiden analyysi; mikä on todella vahingollista yhteiskuntaa kohtaan ja mikä silkkaa vahingontekoa. Nyt ei ole syytä masinoida Nokiaa vastaan mitään Suomesta - saksalaiset osaavat itse hoitaa tämän asian. Ovatko suomalaiset tyytymättömiä Nokiaan?

Nyt kannattaa tarkailla arvomaailmaa ja olla kuluttajien iholla, sillä myötämielisyys, asiakaspalveluhaluisuus ja inhimillisyys toimintana tuottavat myös positiivisia informaatiovirtoja kansalaismediassa säteillen myönteisinä osto- ja kulutussignaaleina tavaroiden ja palveluiden tuottajille ja välittäjille. Lopuksi on muistettava, että jokainen kansakunta on hyvin herkkä omista työpaikoistaan. Olisiko syytä keskittyä Kemijärven suuntaan - kyllä "Summa kestää"

Marraskuu 2006.

*) --- http://www.attac.fi/ ---

Ilkka Luoma