Näytetään tekstit, joissa on tunniste NÄYTTÖTALOUS. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste NÄYTTÖTALOUS. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, elokuuta 01, 2023

Näyttö- ja vertailutalous - II

 KULUTUS[2604|422369]JUHLA


Piirros: ~ https://karhukopla.bandcamp.com/track/kulutusjuhla


***



Kulutusjuhlan päätös

 

"Lisää, suuremmissa erissä ja nopeammin"

Tänään eletään kulutushokemallista kasvutalouden mantraa – pitää saada kasvua, lisää, enemmän ja usein vielä nopeammin. Jarrua ei ole ihmisen näkökulmasta – ahneus ja halu näyttää vie voiton - minä kun niin haluan.

__
HS 26.7.2023: "Talous | Kuluttaminen
Kun minusta ei välitetä niin minäkään en välitä” – Suomalaisetkin saattavat nyt ryhtyä ”kosto­kuluttamiseen
Katkeruus, itsekeskeisyys ja hyvinvointitrendi heijastuvat ihmisten kulutus­käyttäytymiseen juuri nyt, sanoo kulutustutkija Terhi-Anna Wilska. Maailmalla on puhuttu kostokuluttamisesta."

https://www.hs.fi/talous/art-2000009741308.html -
-toimittajana Venla Kuokkanen

::
Toisaalla on kuitenkin jarru ja se on vuosisatamiljoonainen luonto – siis ympäristö biosfäärillisenä evoluutio-ohjelmana, joka elättää biomassojensa kierron myötä myös meidät – ihmiset.

Ihminen on kuin mikä tahansa muu suvun jatkamiseen kykenevä hiili-vesi-mineraalinen molekyyliseos, jonka biosähköiset impulssit jatkavat sitä mihin isä ja äiti yhtyessään päättivät.

Suvun pitää jatkua ja siitä jatko-oikeudesta käydään kamppailua, taistelua sijoittumisesta – paikasta ja asemasta, jossa voisi näyttää omaa kykyä, osaamista ja halua olla suosittu ja tavoiteltu, jotta onnistuisi saattaa tuohon suurkiertoon oman yksilöllisen sävelensä —


Markkinatalous loi kilpailun ja siihen säätelyn, piti olla säännöt,

… etteivät ristiriidat iske liian lujasti toisia kohtaan ja vastaan. Ihminen on taistelija, ja on itsessäänkin koko ajan sisäisen kamppailun ja taistelun kenttä, jossa jokainen evoluution luoma laji ja niiden yksilöt hakevat sijaansa – idealla paras voittaa, heikoin häviää – kunnes ihminen keksi suojakseen paljon puhutun demokratian, jossa vähemmistöillekin on luotu sääntöjä sekä turvaa. Miten evoluutio huolehti vähemmistöt – siinä kaikkien kysymysten elossapysymisen äiti!

Demokratiasta huolimatta maailmalla on enemmistönä muut järjestelmät, joita vastaan lännenmies käy omaa sotaansa elintilasta, raaka-aineista, ravinnosta ja maasta, missä elää – olemme kuitenkin aina yksilöinä näyttö- ja vertailutaloudessa, lokeroimassa itseämme vertaisryhmiin saamaan hyväksyntää olemassa olollemme … kulutusevoluutiossa syntyi lopulta ylilyönti, joka nyt luhistuttaa ympäristöämme …


” … Maallis-materialisoitunutta markkinatalouden kulutushuuruista kasvuhoennan ilottelua kutsutaan osuvasti näyttö- ja vertailutaloudeksi. Leijonauroksen komea harjas toimii osaltansa kuin Porschen neljä pakoputkea, niistä uhkuu ärhäkästi jyrisevästi miehistä voimaa.

Streching-housut kireydessään korostavat naisellisuutta ja viestivät kaarien viehkeyttä. On mukavaa tulla huomatuksi, ja ennen kaikkea erottautua muista – se antaa turvallisuutta itsetunnon pönkittäjänä. Tarvitsemme hyväksyntää ja sitä saa helpoimmin rahalla millä näyttää! … ”

… # Ylläoleva kommentti liittyy tähän linkkiin https://www.hs.fi/elama/art-2000005540317.html – , jonka ote on taas tässä:
” … himoitsi aina uusia ylellisyystuotteita, kunnes shoppailusta tuli paha olo … ” … …


Niin, missä mennään ihminen, jonka populaatiobiomassa on osapuilleen muurahaiskolonisaatioiden luokkaa – yhteensä, mutta ympäristöjäljen jättö on ihmiskunnalta ylivertaista luokkaa, jonka ongelmat koskettavat jo koko biosfääriä, …

… joka taas saa ”ohjeensa” evoluutiolta, joka on toiminut meille tuntemattomalla kaavakokoelmalla viimeiset ehkä reilu miljardi vuotta – mikä onkaan kohtalomme, kun haluamme jatkuvasti lisää, nopeammin ja tiheämmin? 


Kerrotko Sinä?

__
120821


|  77  SUOMI24  243  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB BLOG  |  Twitter  |



__


torstaina, kesäkuuta 01, 2023

Vertailu alkaa jo ala-asteilla - kenellä merkkituotteita ja keillä jäljitelmiä

|2556|411196|


Piirros: ~ https://www.ts.fi/viihde/fingerpori/935


***


EKSTRA - Tätä päivää!https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009614451.html - IS-otsikoituna ingresseineen näin: 

"12-vuotiaalta pojalta vietiin kengät jalasta kesken bussi­matkan – sivullisten käytös ällistyttää äitiä -- Lapsen Nike-merkkiset kengät lähtivät yläkoululaisen nuoren matkaan.

-IS-toimittajana Silja Pokki..

__

Vertailu alkaa jo ala-asteilla - kenellä merkkituotteita ja keillä jäljitelmiä

-- tai ei juuri sitäkään!

Medialinkki
https://yle.fi/a/74-20032614 -, otsikoltaan ja ingressiltään näin:
"Lapselle on kova paikka, jos perheellä on vähemmän rahaa kuin muilla – väitös: Köyhyyden kokemukset pitäisi huomioida jo alakoulussa
Tuore väitöskirjatutkimus tutkii, millainen yhteys suomalaislasten ja -nuorten kokemalla köyhyydellä on elämäntyytyväisyyteen.
"
-Yle-toimittajana Iina Heilala.

__
Aikuisten markkinatalousmaailma näyttää mallia! -

Elämme kasvuhokemallista |1 näyttö- ja vertailutaloutta |2 ---
.. ja tuo vertailu ja esittely alkaa jo peruskoulun ala-asteilla. Toisilla on varaa ja se halutaan osoittaa -monellakin tavalla. Osa lapsista käyttää runsaammin rahaa kauppojen karkkihyllyiltä valintoja tehtäessä ..

|1 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2020/04/muutummeko-kasvuhokemasta-vahentamisen.html -
|1 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2020/04/miksi-niin-monien-huulilla-on.html -
|2 ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/250179-naytto-ja-vertailutalous-mita-se-on/ -



Osa pukeutuu merkki- ja brändivaatteisiin - saa uuden polkupyörän vuosittain - uudet reput ja uusia vaatteita kuukausittain. Tosin tässä on myös toinen terveempi ilmiö -

.. monesti nuo "uudet vaatteet" eivät olekaan uusia, vaan taitavasti kierrätyksestä ja kirppiksiltä hankittuja murto-osahintaan, jopa Kierrätyskeskuksesta ilmaiseksi! - kaikkea ei tarvitse ostaa merkkiliikkeistä ja näin lihottaa niiden loputonta voitonhamuamistaan. Onkin havaittavissa terve herääminen kierrätykseen!

__
Kerrotaan Valkeakoskelta tarinaa Yhtyneiden tehtaanomistaja ja patruuna Juuso Walden' in lapsista ja heidän viikkorahoistaan; Juuson mukulat saivat vähemmän viikkorahaa kuin toverien eli tehtaan työläisten lapset -

.. onko näin, vain nuo lapset ajaltansa sen tietävät - jos hekään. Tarinassa on kuitenkin esimerkillistä voimaa, ettei aina tarvitse näyttää ja vertailla ominaisuuksilla, jotka ovat vain maallisuuden ilmiö.

__
Rahalla saa ja hevosella pääsee!

Nykyajan esimerkki näyttö- ja vertailutaloudesta löytyy osuvasti autoteollisuudesta - ponttaa omalle voimalle saa pakoputkien määrästä, ja erilaisista kirjainyhdistelmistä auton peräpäässä |3 - on GT, on AMG, M ja monia muita kohokkeita, joilla pönkitetään edellä ajan voimaa ja näyttävyyttä mureiden pakoputkiäänien seasta. Uusin ilmiö on heinäladon kokoiset maastomassiiviset avolavapakut - RAMMMM .. 

|3 ~ https://keskustelu.suomi24.fi/t/16224148/naytto--ja-vertailutalous-nayttaytyy-meilla-autoissamme---liian-usein -

__
Olemmeko oikeasti tällaisia vertailuihmisiä (kuka milläkin) -

.. miksi meidän pitää kasvattaa ulkoisin kohokkein sen kaiken elämän pakoputkia näyttävyyden pituutena kun noita itsetuntomme kohotuskirjaimia suurella rahalla autojemme peräpäihin ostamme?

___
Onko meillä osalla heikko itsetunto?
[ ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/05/itsetunto-on-ihmisen-perusvoimanlhde.html - ]

Mahatma Gandhi' lla |4 oli vahva itsetunto- ilman useita pakoputkia, vain yksi ja oma, joka tuotti luonnolle kasvuvoimaa sillä oikealla tavalla - kierrätykseen eikä tuottanut ympäristövahingollisia kaasuja möreiden moottorimurinoiden seasta taivaan tuuliin.

|4 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/09/johtaja.html - eräänlaista näyttämistä ja vertailua tämäkin - oman voimansa osoittamista ---

__
Itsetunto on sisäinen ihmisinhimillinen voima suvaitsevaisuutena ja huomioonottamisena - aitona esimerkkinä, että kävellenkin pääsi, jos haemme tuntua vaatimattomaan Elämään Gandhilta.

__
Niin, sitä aikuiset edellä mitä lapset perässä

Kotikasvatus |5 on ainoa tehtävä sen lisäksi mitä evoluutio sääti meille lisääntymisenä - hallitusti ja sovittautuvasti. Yhtä hallitusti kokonaisuus sovittautumisena, luontoympäristö kuin keskinäiset suhteet ihmisyhteisöissä ovat niitä kasvatuskohteita, joilla meidän vanhempien olisi ruokittava lapsemme jatkamaan omaa geenistöämme.

|5 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/06/lasten-kasvatus-on-luonnostaan.html -

__
Lapsen suurin voima on vahva tuntemus omasta tietoisuudesta olla yhtä arvokas kuin kuka tahansa muu lapsi -

.. tällöin ei raha, sen käyttö kuin näyttö- ja vertailu ota millään lailla kosketuspintaa lapsen mielen liikkeisiin, jotka huonoimmillaan kateutena, pahana olona kuin syrjäytymisenä kilpailevasta vertailusta saattavat ajaa yksinäisyyden kautta eriarvoistumiseen, koulukiusaamisen kohteeksi |6 ja sen jälkeiseen pahan olon purkuun - jopa myöhempänä väkivaltana! |7

|6 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2021/09/lapsi-joutuu-vankilaan-tuleeko-hanesta.html -
|6 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2022/04/tp-sauli-niinisto-tarttui.html -
|7 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2022/11/kouluvakivallasta-katujengeihin.html -
|7 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2022/02/tp-niinisto-pm-marin-tulkaa-mukaan-seis.html -


__

114189


|  110  SUOMI24  441  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana |  FB BLOG  |  Twitter  |  


2


Lieveilmiöitä - kun syyn ja seurauksen laki puree - lapsiinkin!

Alaikäisten huostaanotot ovat lisääntyneet rajusti Helsingissä |E – Vantaalla vähentyneet (määrärahojenko puute?) … Alkoholin käyttö on kasvanut. Raskas juominen on karannut monien käsistä. Työt ovat loppuneet tai yt-kierteet riivanneet jo vuodesta toiseen – hermot kireällä, vaimo lähtenyt – mies pettänyt.

Kuka kärsii – lapsi kärsii ja myös oppii, mutta mitä ja miten se vaikuttaa lapset nuoruusvuosiin ja aikuisikään. Kotona opittu – vanhana taidettu. Mielenterveys pätkii, huumeet vierottavat normaalista yhteiskunnasta, luonne muuttuu – emme ajattele kuin itseämme, muista ei ole enää väliä. Jopa loogisen ajattelun valo hiipuu ---

|E ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/04/huostaanotto-huutaa-apua.html -

__
Entä myöhemmin kun moni koulukiusaaja siirtyy myöhemmäksi työpaikkakiusaajaksi? |8

Ja kaikki tämän vain siksi ettei kyennyt osallistumaan näyttämiseen ja vertailuun tai sitten ollen itse jo lapsesta pitäen se itsetuntonsa pönkittäjä ja rahan suhteeton käyttäjä - näihin näyttö- ja vertailutalouden näyttöreliikkeihin!

|8 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/10/koulukiusaajasta-tyopaikkakiusaajaksi.html -

__
PS. --- Lopuksi neljän lapsen isänä olen joutunut katsomaan myös aikuisiällä monesti peiliin - kiusaus näyttö- ja vertailutalouteen on herkässä -allekirjoittaneella ns. Cosworth-ilmiö, kun haluaa olla enemmän kuin onkaan. Vanhemmiten tämä luulo haihtuu luonnostaan - ainakin useimmilta meiltä!




__

ILU-MEDIA

IJL-Productions



Kansalaiskirjoittaja

Ilkka Luoma

YMPÄRISTÖTEOLLISUUS

https://www.ymparistoteollisuus.com

Total Visits: 668113 Total Visitors: 106951  300523 

Total Visits: 651805 Total Visitors: 104446  160523 


https://www.jontikka.blogspot.com

IJL-kommentteja HS-artikkeleihin


__
e

perjantaina, helmikuuta 03, 2023

Vaalit lähestyvät - kasvuhokeman periaatteet ilmestyvät vaaliohjelmiin

 |2463|387627|cz


Sormi ojentuu - entä miten kansa ojentaa edustajiaan?

Kuva: ~ https://www.hs.fi/aihe/gallupit/


***



Nyhtötalous!

[20U16] - " .. (Kaikki alkaa aina pienestä perhosen siiven iskusta |*… joitain vuosia sitten eduskuntamme sääti pikavipeille |** 50 prosentin korkokaton – idea oli estää koronkiskonta. Luottomäärä rajattiin 2.000 euroon. Nyt nyhtötalous nostaa jälleen päätään – LINKKI |1.

[ … kansalainen Erkki mietiskelee miksi pitää saada ostaa, vaikka kukkaron pohja näkyy. Elämme tavara- ja kulutusyhteiskunnassa, jossa väijyy salakavala näyttö- ja vertailutalous
|2, tuumii Erkki …

… kansalainen Liisa ei osta mitään turhaa, hän suosii minimalismia 
|3, kierrätystä ja kirpputoreja. Liisa on asiantuntija käytetyn tavaran osalta; lisäksi hän ei osta mitään turhaa – minimalismi oli ottanut Liisan haltuunsa. Liisa miettii turhasta tyhjässä kodissaan avaruutta, joka antaa rauhoittavan olon – ei ole häiritseviä näkö- ja kokemushavaintoja aivojen rasitteeksi |4… ]

|1 Pikavippikorot taivaisiin ~ http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000004476231.html -


Nyhtötalous tarkoittaa kasvua, lisää – nopeammin ja enemmän kerralla
(Nyt Valio lanseerasi uuden maitopurkkikoonkin – 1,75 litraa, ollaan samassa pakkauskoossa kuin amerikkalaiset olivat jo 1990 – luvulla, jolloin kaikki oli jo suurempaa kuin meillä – pesukoneista autoihin)

Nyhtötalouden osuvin merkki on korot, jotka eräät uskonnot kieltävät ansiottomana ansaintana. Niin tai näin, nyt yleinen korkotaso on alhainen – ennätysalhainen, jopa miinusmerkkinen. Nyt syödään säästöjä. Siirtyvätkö säästöt nollakorkoisilta käyttelytileiltä sukanvarteen? Lisääntyykö kotikassakaappien myynti?

Korko on keksintö, jolla se, jolla on liikaa, voi tienata tekemättä mitään muuta kuin valvoa lainan saajan luottokelpoisuutta ja lyhennyserien toimivuutta. Korossa ei ole ravintoa, hivenaineita eikä vitamiineja, mutta siinä on ostovoimaa. Tämän ostovoiman eräät luottoyhtiöt ovat havainneet julman tehokkaasti.


Suomessa lienee vajaat puolimiljoonaa luottohäiriöistä?
[Yli 370.000 vaikeuksia maksaa laskujaan ~ http://www.hs.fi/talous/a1467600519058 - ]

Pikavipit toistensa päälle kumuloivat kierteen, joka työllistää ja rikastuttaa perintäyhtiöt. Tässä kohtaa on oikeudenmukaisuusperiaatteella kysyttävä, että miltä näyttäisi rahatalous, taseet ja tulos, jos kaikki – aivan kaikki – hoitaisivat aina jokaisen laskun säntillisesti eräpäivänä sovitulla summalla? Tämä on pakko kysyä, sillä tuolla tarkkuudella ja luotettavuudella olisi massiivinen merkitys koko maailman talouteen!


Nyhtäminen ja ahneutta – ja ahneus on taas kilpailun sairas olomuoto


Entä jos eduskunta ja EU-komissio säätävät yleisen korkokaton - vaikkapa viisi prosenttia? Miten tämä kiinteä korko vaikuttaisi kautta linjan kansantalouksiin, maailman talouteen – tai vieläkin radikaalimmin: ”Islam kieltää koron oton. Entä jos kiellämme koko koron, mitä tapahtuisi?”

Tähän kohtaan on pakko kysyä, kuka antaisi lainaa, kun se ei enää olisi liiketointa, vaan yhteiskuntatoimintaa. Laina on pääsäännön mukaan toisen ansaitseman ylijäämän kiertoon laittoa |5 – synnyttääkseen kulutusta, harva ottaa lainaa laittaakseen sen pankkiin.


Voitto

Mitä voitto merkitsee? Kirjanpito määrittää tuloksen, jonka halutaan olevan voitollinen, jotta voidaan hyviä omistajia ja/tai tekijää/ tekijöitä muunkin ansainnan muodolla kuin palkkatyö. Voitto antaa myös nykykäsityksen mukaan mahdollisuuden kehittää ja kasvattaa toimintaa – tehdä korvaus- ja tuotannon lisäysinvestointeja. Korko on myös voittoa, kuten tulojen ja menojen positiivinen erotus, tietty.


Voitto on merkki jostain – kuinka ahne yhtiö tai toimija on

Mikä on kohtuullinen voitto? Voitto on veteen piirretty viiva. Olisiko se tuo viisi prosenttia? Voisi olla, sillä maksimivoiton rajoittaminen aikaansaisi enemmän menoja eli kulutusta. Lopultahan me törmäämme aina tulonjakoon, ostovoimaeroihin ja kulutusnäkymään kuluttajittain |6.

Lopulta ei ole mitään muuta kuin yksilön kuluttamista, josta johtuu nykyinen ympäristökaaos, joka näyttäytyy mediassa nimeltä ilmastonmuutos |7. Kulutus on epätasaista – voidaan sanoa, että lännenmies on syönyt kehitysmaiden riisikupeilta viimeiset 150 vuotta. Entä sitten? Sitä sitten, että kulutusvipeillä luodaan ”pakonomaista” mahdollisuutta kuluttaa lisää ja ostaa sellaistakin, jota ei tarvita!


Voiton ja koron ahnehdinta

Läntinen yhteiskunta on markkinataloutta, jossa vapaa kilpailu säätelee kulutusta, joka taas synnytti tuon kuuluisan näyttö- ja vertailutalouden. Sosiaalinen yhteiskunta sääti inhimillisyyslakeja hillitsemään tätä kasvavaa tuloeroa eri ihmisten ja ihmisryhmien välillä.

Kansainvälisesti on sanottu, että globalisaatio |8 tasaa pitkällä aikavälillä valtioiden välisiä kulutuseroja. Tämä ei ole mahdollista, ellei kaikille anneta samoja eväitä eli edessämme on koko maapallonpinnan uudelleenjako.



Nyt toisilla valtioilla on liikaa ja toisilla liian vähän. .. "

- ja toisilla ihmisillä --- 



.

SUOMI24  P  |  SUOMI24  A  |  SUOMI24  B  |  VU  |  US/P  |   FB  |  Vapaa sana  |  FB BLOG  |  Twitter  |  




--
103628



--

torstaina, huhtikuuta 11, 2019

Onko keskiluokka näyttö- ja vertailutalouden ahdingossa?






Talousjärjestön raportti kertoo keski­luokan ahdingosta: ”Täytyy juosta kovempaa, että säilyttää elintason”



Ilkka Luoma 

1. Keskiluokka elää lännessä ja tänään jo nousevassa idässäkin näyttö- ja vertailutalouden ikeessä tai hurmoksessa. Pitää saada enemmän, lisää ja suuremmissä erissä. Näyttö- ja vertailutalous on sanan mukaisesti vertailua; meillä on enemmän hevosvoimia, meillä on jo hybridi, talvilämmin kesämökki ja kolme ulkomaanmatkaa vuodessa. Lapsemme harrastavat viittä lajia ja perheemme toinen auto onkin kuin linja-auto lasten palveuksessa eri harrasteisiin viennin osalta. 

"Ostimme autotalliosakkeen, kun tuolle isännälle ilmestyi Harley-Davidsson ja kaupunkivarasto piti vuokrata, kun tavaraa kertyi yli tarpeen. Peräkärry tuli jo viime kesänä, kun kesähuvilalle tulee yhä enemmän rahdattua yhä suurempia eriä tavaraa - näin se kulutusjuhla etenee! Näin keskiluokassa, ja se ottaa rahaa - siis pitää saada lisää palkkaa, pitää tehdä ylitöitä ja mitä vielä - nyt duunipaikkakin viedään - robotti on muka parempi kuin minä! Velkaa tuli otettua, miten minä nyt maksan (kulutus)lainani?" -hiukan raflaavalla tavalla esitettynä! 

Niin, poliitikotkin huutavat kasvua ja sillekin vielä kasvua. Keskiluokka on tuossa harhassa. Kun on annettu shoppailulle pikkusormi - vie se herkästi koko lompakon - kuten näyttää noin nyt käyneen. Keskiluokka on kulutuksen massakeskittymä ja myös yhteiskunnan suurin ryhmä, joka maksaa veroja valtion ja kuntien tulontasaukseen. Keskiluokka on markkinaväen ja mainostuuttien lempiryhmä - paljon populaa ja osuva mainos tuo suuret tulot; näin keskiluokka on herkkä virtauksille, mitä markkinatalous heille tarpeina luo. 

...
Keskiluokka tarkoittaa sosiologiassa ihmisjoukkoa, joka koostuu sellaisista yhteiskunnan jäsenistä, joiden ei voida katsoa kuuluvan varakkaaseen yläluokkaan mutta toisaalta eivät myöskään vähävaraiseen alaluokkaan (proletariaattiin).

lauantaina, lokakuuta 14, 2017

Työtä tullaan tekemään vain tarvittaessa


Hyytävä otsikko, varsinainen lööppi, mutta liian totuudellinen, kun katsomme kiihtyvää automaatiota, digitalisaatiota ja lopulta robotisaatiota, joita tehostetaan entistä itsenäisemmiksi nostamalla tietojärjestelmien kellotaajuuksia eli sykettä.


Sykkeiden nostolla taas kehitetään yhä enemmän tietojärjestelmien itsekorjaavia ohjelmistoja määrittämään erilaisia liikeratoja ja säätöjä, joilla taas tehostetaan tuontantoa – siis enemmän ja nopeammin, näinkö?




Mihin meitä ihmisiä tarvitaan?

Meitä tarvitaan kuluttamiseen, koska roboteille pitää olla töitä eli tehdä jotain, josta syntyy liiketoimintaa [1, että syntyy tulosta ja ostovoimallisia tuloeroja [2 – lokeroidakseen meitä ihmisiä eri luokkiin – huomioiviin [3, näyttäviin, vertaileviin [4 ja lopulta ajatteleviin ---


OSA 1 - Osuustoiminta on isänmaallista liiketoimintaa [5 – nyt eläkkeelle jäävä pääjohtaja Reijo Karhinen kertoo sen, mikä on tiedossa, mutta sitä ei julki kehdata huutaa – selitetään vain, että kyllä korvaavia tehtäviä robottien ja digitalisaation mahdollistaman automaation jälkeenkin tulee --- Ei tule, tai tulee, mutta paljon vähemmille ihmisille, kuin mitä meitä on!

Karhisen haastattelu – HS, toimittajana Anni Lassila

Ote jutusta:
OP-ryhmästä häviää tuhansia työtehtäviä jo lähivuosina, varoittaa eläkkeelle jäävä pääjohtaja Reijo Karhinen HS:n haastattelussa … ” -otsikko

Kommenttini tuohon Karhisen linkkijuttuun:
... Suoraa puhetta siitä mitä digitalisaation lisääntyvä kellotaajuus merkitsee normi-ihmisen työtehtäville. Mitä tulemme tekemään huomenna ja ylihuomenna? Järkeviä työtehtäviä ei riitä kaikille. Miten hallitsemme oman lisääntyvän vapaa-aikamme? Ylihuomisen "kiky" (kilpailukyky) tulee olemaan jotain aivan muuta kuin 17 lisäminuuttia töitä per työpäivä.

Valmistautukaamme uuteen lauantaihin, joka perjantai, kun työt päättyvät jo kello 12. Muistaako joku, kun oltiin töissä lauantaina puolille päivin, niin ja koulussakin! Ylihuomenna viikonloppu alkaa perjantaina kello 12 ja radikaaleimmilla jo torstaina kello "16:00". Sitten myöhemmin olemme töissä vain tarvittaessa

...
OSA 2 - Samaan aikaan Suomen hallitus – pääministeri Juha Sipilän johdolla puuhastelee uutta työaikalakia, ollen pihalla *, mitä se merkitsee, kun töitä tehdään vain tarvittaessa. Tarvittaessa – tuohon sanaan liittyy se kauheus lisääntyvästä ja todennäköisesti hallitsemattomasta vapaa-ajasta, joka luo takuuvarmasti levottomuuksia ---




HS juttu uudesta työaikalainsäädännöstä – pääkirjoitus

Ote jutusta:
” … Toimihenkilöille vastentahtoista työaikalain muutosta olisi voitu yrittää kompensoida suuremmilla palkankorotuksilla. Nykyisellä aikataululla hallitus yrittää viedä toimihenkilöiltä pelaamismahdollisuuden. Toimihenkilöt ovat työaikalain kanssa varuillaan, sillä esityksellä saattaisi olla dramaattisiakin muutoksia heidän työjärjestelyihinsä ja palkanlisiin. Nykyinen työaikalaki ei koske yritysten ylintä johtoa, mutta kaikkia muita kylläkin – ainakin teoriassa. Nyt toimihenkilöt pelkäävät, että myös asiantuntijatyö suljetaan työaikalain ulkopuolelle … ” - leipätekstistä

Kommenttini tuohon työaikalakijuttuun:
... Ylihuomenna töitä tullaan tekemään vain tarvittaessa. Paljon puhuttu, mutta vähän ymmärretty digitalisaatio automatisoi ja robotoi monet työt ihmisten käsistä "virheettömille tehtävien käsittelylinjoille"! Virheettömyyttä ja kasvuhuutoa tukee tietojärjestelmien kellotaajuuksien nosto eli teknologinen kehitys antaa tilaa yhä monimutkaisimmille automaatiotoiminnoille.
Ihminen kehittämisinnossaan robotoi itsensä jouten olevaksi vapaamatkustajaksi ja ympäristökuluttajaksi. Onko näin? Vai syntyykö korjausliike pienelolliseen omavarais- ja kiertotalouteen huomiointifunktiona meitä elättävään biosfääriin nähden?

Kuka/ mikä tarvitsee – missä määritetään tarve – siis tarve ihmisperäiseen työhön?

Automaatio ja robotti kuluttavat, mutta vain energiaa sekä valmistukseen tarvittavia raaka-aineita. Me ihmiset sen sijaan kulutamme myös täysin tarpeellisen energian (ravinnon) isäksi jotain sellaista mikä on täysin tuntematonta robotille – nimittäin mielihalujen tuottamia näyttö- ja vertailuhyödykkeitä sekä turhakkeita – noista syntyy se ympäristöongelma [6, joka meillä on nyt päällä!

Täältä lähtee omavaraisuus ja huomioitseva talous

...
Miten me huomenna ja ylihuomenna kulutamme, kun ihmistyökin valtaosin loppuu ja kyllästys jäytää mieliämme, ei enää jaksa lajiansa enempää kuluttaa ja vapaa-aikailla, jos sitä ostovoimaa nyt robottiarmeijoiden jälkeen tulonjaossa sattui arpoutumaan ** kunkin kohdalle ja missä määrin.

Kuka tai mikä määrää vapaamatkustajille kulutusasteen – välttämättömän ravinnon jälkeen, muuhan on turhaketta, johon evoluutio ei ollut muutamien satojen miljoonien vuosien aikana edes varautunut.

Evoluutio järjesti vain sopeuman ja kilpailullisen lisääntymishimon, jotta itse evoluution sopeuttamisjärjestelmä saa harjoittaa omaa tuote- ja menetelmäkehitystään. Niin – missä mennään homo sapiens sapiens?
...

JK
Millaisia ovat elastiset robotit, jotka vaihtavat itse vioittuneen transistorin? Olemmeko me ihmiset evoluution aikajaksollisia ”robotteja” kuolemattomuuden virrassa [7, joille syntyi nykyisessä yhteiskuntajärjestyksessä vain yksi omaisuus, lopulta – henkilötunnus, muutahan meistä ei jää jäljelle, kun olemme sykkeen pysähtyessä lopullisesti poistuneet kiertoon – biosfäärin monimiljoonaisten sääntöjen ja säätöjen mukaisesti.


...
Viitenumerot tekstistä
[1 - ” … ihmistä, joka motivoituneena työntekijänä on oleellinen osa liiketoimintaa, eikä ole pelkkä menoerä talouspäällikön tilikartalla … ” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/50551-lakkoilun-sijasta-molemmin-puolinen-vastuunkanto -
[6 täydennetään kommentteihin
[7täydennetään kommentteihin



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU T BL BL BL FB FB FB BLOG 153223

DOC tyota vain tarvittaessa_14102017.doc – OpenOffice Writer
PVM 14102017


689_6413