Ylikulutuspäivä – Nyt!

(IS-media informoi näyttävästi liki kaikista tuuteista kulutusjuhlaamme - ”pahimmasta vähäisimpään”. Laskennallisesti vuotuinen ylikulutuspäivä alkoi eilen 8.8. - tänä vuonna 2016 - ollen jälleen lähempänä vuoden alkua kuin kuunaan |1)

[ … kansalainen Erkki pohdiskelee mitä voisi vähemmän tehdä |* , kun ei enää jaksa siirrellä itseään ja tavaroitaan paikasta toiseen |2 – vanhaan tahtiin, jolloin oli olo rauhaton, oli jotenkin aina kiire. …

… kansalainen Liisa on innokas kirpputoristi, siis henkilö, joka haluaa kierrättää |3. Vanha käyttökelpoinen siirtyy toisille, tarvitsijoille. Second hand on eräs liike vähentämään uuden kulutusta, joka tosin saattaa vähentää työtilanteita. Onko näillä yksilöiden teoilla mitään merkitystä – kysytään herkästi? … ]

…

|* - yleensä tekeminen on kuluttamista, paitsi ajattelu, jota tehdään ilmeisesti liian vähän – ainakin syvällisesti!

Ylikulutuspäivänä |4 ihmiskunta on syönyt uusiutuvan maapalloaineksen energioineen ja ravintotuotantoineen koko vuoden ympäristöluomisvoiman osalta. Mitä se merkitsee? Ei mitään, tai hyvin paljon – riippuen katsojasta ja tekijästä. Uusiutuva luonnonvara on ihmiskunnalle lähinnä hiiliyhdisteiden kiertoa, joka luo samalla tämän kaltaisemme elämän ja sen kehittymisen mahdollisuuden!

…

4| Ylikulutuspäivä ~ http://wwf.fi/uhat/ylikulutus/ - [WWF]

Hiiliyhdiste ei sekään lopulta uusiudu, vaan kiertää muuttuen

Me syömme osaltansa aiemmin kuolleiden eliöiden jäännöksiä – pelto on täynnä multaa, ja multa muodostui muun muassa jätöksistä, joita tuotimme/tuotamme, ja mitä luovutamme, kun heitämme henkilötunnuksemme nurkkaan, lopullisesti.

Hiiliyhdisteiden ”elo” jatkuu perintötekijöiden myötä, joita taas ohjaa evoluutio – sopeutumalla hitaan rauhallisesti kaikkia vaikutetekijöitä ”nuuskimalla”. Evoluutio geenisiirtäjänä on kuolemattomuuden merkki |5, kunnes maapallon tehtävä |6 on tehty ja Aurinko sen nielaisee ennen uuden elinvoiman lopullista räjähtämistään.

…

|6 Maapallon tehtävä – mikä se on? Olisiko se vain energian ja materian keskinäistä vuorovaikutusta, muun ollessa tuon vaihdon loiskiehuntaa – mehän muistamme, että meille tuntemattomat pimeä materia ja – energia muodostavat kaikkeudesta nykytietämyksen mukaan noin 93 prosenttia – unohtamatta pakollista vetovoimaa, jonka syntyäkään ei tiedetä?

Ylikulutus on maallinen ilmaus ahneudesta ja riittämättömyyden tunteesta

[ … ylikulutuspäivä median näkökulmasta ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tanaan-elamme-yli-varojemme-taman-vuoden-uusiutuvat-luonnonvarat-kaytetty-loppuun/6018874 - ]

Me haluamme aina lisää, koska pitää näyttää ja kyetä vertailemaan omaa erinomaisuuttaan ja saada siitä kiksaatioita. Minulla on oltava suurempi, vahvempi, kauniimpi ja tehokkaampi. Asunto suurenee, auto levenee, moottorivene- ja tai -pyörä nopeutuu. Aina lisää – mikään ei riitä. Kulutamme enemmän, vaikka säästämme, omatuntoa rauhoittaen, vaihtamalla hehkulamppuja LED-valaisimiin.

Asuntojakin passivoitamme energian osalta, mutta samalla haluamme lisää neliöitä. Ennen oli koko kerrostalon yhteinen talosauna, sitten oma pieni sauna ja nyt hiljalleen kokonainen saunaosasto. Me osaamme kuluttaa – se on kuin säästä puhumista, tuttua ja turvallista ja samalla autoista tuttu itsetunnon rinnanröyhistys useammista kuin yhdestä pakoputkesta toteutuu.

Ylikulutuksen juhlaa vietetään erityisesti kehittyneissä markkinatalousmaissa

[ … me suomalaiset sijoitumme hyvin ~ http://yle.fi/uutiset/suomi_karkipaata_ylikuluttajana__ruotsi_rasittaa_maapalloa_viela_enemman/9079683 - ]

Kehitysmaat nuolevat näppejään ja purevat hammastaan. Me söimme entisten alusmaa-valtioiden toverien riisikupeilta. Herää kysymys, maksammeko joskus velkamme heille? |7 Mekin irvistelemme 0,7 bkt-prosentin kohdalla, kun haluttaisiin vastuullisten näkökulmasta viedä kehitysapua nääntyville – ainakin meidän mielestä sontaläjässä eläjille, joilla ei ole edes ilmastointia, kahta autoa, eikä kesämökkiä, joka onkin jo talviasuttava toinen koti – täällä meillä Suomessa.

Elintasoa pitää nostaa, ansaitusta ei luovuta eikä muisteta, että elämänlaatu on eri asia kuin elintaso.

Olemme toki siirtäneet ostovoimaa hitaasti kehittyviin maihin, kuten Kiinaan

[ … kiinalainen mobilisoituu kovaa vauhtia entisiin kehitysmaihin, vieden mitä – kulutusta! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html - ]

Me veimme ahkerille ja halpapalkkaisille kiinalaisille työtä, koska halusimme halvemmalla tavaroita ja yhtiöt himoitsivat suurempia voittoja ja niistä osinkoja. Samalla alussaan yhtiömme kävivät p*skantamassa toverien taskuihin – siirtämällä ympäristökuormaa Kiinan suureneviin kaupunkeihin, toki tuoden kiinalaisille työtä ja nousevaa palkkatasoa, jotta hekin voivat kuluttaa enemmän.

Kiinassa syötiin lihaa viitisentoista vuotta sitten noin 10 kiloa per nenä vuodessa – nyt luku on noin 50kg! Meillä Suomessa kilot ovat 76,9 (v. 2015), EU' ssa 88 ja USA' ssa muhkeat 120! Intialaiset syövät noin viisi kiloa lihaa per asukas per vuosi. Entä ihmisten ylipaino, kulkeeko se ylikulutuslukujen perässä? Paljonko biosfäärivihreyttä vaaditaan yhteen punaisen lihan kiloon? Entä miten ryöstämme meret kaloista ja äyriäisistä ja ketkä sen tekevät?

Biosfääri elättää meidän – ei mikään muu

Toki tarvitsemme vettä, joka siirtää säätiloja haihtumisellaan ja muodostaa pilvet, jotka luovat sateet, jotta vihreys kukoistaisi ja täyttäisi sille luontuneen tehtävän lisääntyä ja antaa osansa, omaksi edukseen.

Biosfääri on meille paljolti tuntematon kokonaiseliö, jonka juuret lienevät samasta aihiosta – kaikkine eläimineen, ja niiden joukossa biomassaltaan |8 pieni ihmispopulaatio, jonka kulutuskäyttäytyminen silti muuttaa maapalloamme eniten |9 – tuhoavasti ja muuntaen evoluution tarvitsemia vaikutetekijöitä liian nopeasti, näin evoluutio ”ei ehdi vuosimiljoonaisesti ajatellen perään”.

”Suunnitteleeko” sopeuma sille haitallisten tekijöiden poistoa – eliminointia?

Ehkä, sillä elintasosairaudet lisääntyvät, tuloerot ihmisten kesken syvenevät ja virukset sekä bakteerit monipuolistuvat, niiden evoluution kiihkeytyessä – aivan kuin näillä vanhimmilla ”eliöillä” olisi tehtävä! |10

Biomassa

Meille mystisen biosfäärin biodiversiteettijakosuhteet ovat tuntemattomia. Merkitsevää on jako, siis se jako, miten biomassat jakaantuvat eri lajien kesken ja miten kukin laji käyttää hyödykseen yhteisiä maapallovarantoja – sopeumansa ohjaamalla tavalla ja määrällä.

Ovathan kaikki eläväiset kuluttajia, me päällimmäisinä ja suhteessa suurimpina

Mikä on meidän suhteellinen osuus, jos sen tietäisimme, voisi joku laskea sopeumallisen ihmismäärän – kiloina ja siitä väkilukumääränä. Nyt emme osaa, ja lisäännymme, koska se on mukavaa ja se sisältyy ohjeistukseen, jonka saamme isältämme ja äidiltämme - perintötekijöinä.

Miksi suhteellisuus unohtui?

Helppo vastaus – tuhosimme tai vähensimme luontaiset vihollisemme, joiden piti vähentää meitä - hyödykseen, kuten me vähennämme susia, karhuja ja muita petoeläimiä, joita joidenkin mielestä Suomessakin on jo liikaa |11. Uskomatonta, mutta totta; ne ovat vaarallisia, voivat vaikka tappaa, kuten me hirviä, lintuja, jäniksiä ja joukoittain kotieläimiä – ravinnoksemme. Meillä kun oikeus siihen - lupa tappaa.

Mikä oikeus meillä on?

Ei mitään enempää kuin millä tahansa muulla eliökuntaan kuuluvalla. Me emme voi syödä niin ”Ambomaan toverin kulhosta” kuin olla oikeutta tyhjentää meriä – elämän alkulähdettä. Meille on määritetty se juuri oikea määrä, joka merkitään nykyään x' llä, kun emme sitä tunne.

Meillä on yksi oikeus ja se on oikeus tunnustaa elämän ykseys, yhteinen alkujuuri |12 ja kunnioitus kaikkea sitä kohtaan, joka mahdollistaa meidän oma elämisemme – ja sehän on biosfääri - elokerros ja sen biomassa, josta ammennamme elomme.

…

Tekstiin liittyvät lisäkirjoitukset ---

|1 Olemme syöneet … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2010/08/ihmiskunta-on-syonyt-elokuun-lopulla.html -

|2 Gaia kuumenee ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/gaia-kuumenee-kytketaanko-jaahdytys.html -

|3 Trendikäs kirppis! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/05/kirpputori-on-trendipaikka.html -

|5 Häivähdys ikuisuutta ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html -

|7 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28031-kansalaiskysymys-maksammeko-velkamme-kehitysmaille -

|8 Biomassajakaumat ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2012/04/elonkeha-jatkaa-myos-ilman-ihmista.html -

|9 Ihminen muuttaa ympäristöään ~ http://www.ymparistoosaava.fi/rakennusala/index.php?k=22790 -

|9 Ympäristösuojelutieteen väitöskirja ~ http://www.helsinki.fi/ymparistotieteet/pdf/EF/EF23-Willamo.pdf -

|10 Mikrobit kehittyvät – myös ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/miksi-kiinalaiset-kehittivat-ihmisiin.html -

|11 Suden luonto ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/suden-luonto-ihmisen-mielihalut.html -

|12 Elämän peli, Sinun peli? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/elaman-peli-mika-on-sinun-pelisi.html -

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

…

AL | US | PZ | VU | BL | BL | BLOG 85924

DOC ylikulutuspaiva_09082016.doc – OpenOffice.org Writer

PVM 09082016

0969 | 08023 [WFL]

1017 | 09152

. 

Kulutushokemasta toimeliaisuuteen!

Kallupit kertovat, että markkinataloutta ylläpitävät kuluttajat uskovat jälleen hitusen parempiin aikoihin. Paremmat ajat merkitsevät kulutuksen lisääntymistä – kornia luonnolle, mutta totta. Kornia sen vuoksi, että meitä elättävä biomassallinen biosfääri antaa jo kaikkensa – vieläpä siten, että vuotuinen tuotos on syöty toimestamme syyskuun lopulla 1].

Poliitikot, talousnerot, markkinatalousgurut ja ymmärtämättömät seurailijat huutavat kasvua kasvun perään – tajuamatta, että rajallisesta ei rajattomuutta rakenneta. Kuten ei tyhjästäkään lopulta saa täyttymää näyttö- ja vertailutalouden alttarille 2].

Nuorissa piilee huomisen toivo, näin tuumataan tilanteessa, jossa de facto liki 30 prosenttia nuorten ikäluokista ovat työttöminä tai ainakin toimettomina. Työ tekijäänsä kiittää ja Elämän suola on toimeliaisuus – siksi puhutaankin toimeliaisuuden taloudesta 3].



Tänään eletään kasvuhuudollista riippuvuustaloutta
[ … olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101019-maailmanlaajuinen-ty%C3%B6n-uudelleenjaon-taistelu - ]

Olemme kytköstyneet toisiimme ennennäkemättömällä tavalla – sähkö, lämpö, vesi, ravinto, työ ja liikkuminen - kaikki nuo välttämättömyydet ovat riippuvaisia talouden ja toimeliaisuuden verkostoista. Me tarvitsemme toinen toisiamme – vaikka vaadimme aika-ajoin sodan toisiamme vastaan! 4].



Riippuvuustalous jakaa meitä menestyjiin;
[… menestyjien alle on jäänyt monta ”menestymätöntä” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/masennus-voi-kohdata-niin-menestyjn.html - ]

usein ahnehtijoihin sekä häviäjiin; usein olotilaansa alistuneita, koska kyky kilpailla jäi pyrkyryyden puutteen vuoksi alimittaiseksi. Jako on karkea – noiden mainittujen ominaisuuksien väliin jäävät ne sadat tuhannet - miljoonat, jotka ovat seurailijoita, jotka tyytyvät olemaan yhteiskunnan maksumiehiä, saamatta täyttä osuuttaan, vaan tuottaen tuottamattomien elintilan ja -mahdollisuuden!



Omavaraisuuden perimä

Omavaraistalous pyöritti elollista eläinkuntaa menneiden perimillä ja kierrossa olevalla maannosmaterialla. Riippuvuus oli aidosti hiilitalouden biosfäärissä, joka jaksoi elättää vuosituhansia vain pienen määrän ihmisbiomassaa – nykyiseen nähden. Kasvutalaus kiihdytti ihmispopulaatioiden biomassan suhteettomaksi muuhun eliö- ja olikuntaan nähden.

...
Nykyisissä nuorissa on heräämistä kasvuhokeman mahdottomuuteen
[ .. deGrowth ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/36610-maailmalla-haetaan-vauhtia-kulutuspuolitukseen - ]

On syntynyt ajatus riittävyydestä, jakautumasta ja lisääntymisen biomassallisen tasapainon hyväksynnästä. Ihmisen rooli ja osuus on ymmärretty yliedustetuksi; biorakenteita särkeväksi tasapainottomuudeksi.

Minimalismi voisi tarkoittaa nykyisen läntisen markkinatalouden kulutuspuolitusta, joka taas viherryttäisi aavikoituneet mahdollisuuskeitaat tasaisempaan ravinnonjakoon elollisen monimuotoisuuden eli biodiversiteetin ylläpitäjänä.



Tämän päivän materialismi

Materiaalinen hyvinvointi edellyttää tuotannon ketjutusta, jossa tehokkuus, hyötysuhde ja tuotantoylijäämä kanavoidaan yhä laajemmille kuluttajaryhmille. Ensin oli omavaraisuus, sitten maanviljely tuotti ylijäämän, joka mahdollisti kaupungistumisen ja muuhun eläinkuntaan nähden joutoväen syntymisen.

Ihmisen oman työpanoksen arvon noustessa kasvutalouden apostolit keksivät automaation ja lopulta robotisaation 5], joille vapaaaika, tehoalenema ja koulutustarve ovat minimalismia, mutta tuotantokyky tasalaatuisena ylivoimaista, erehtyvään ja inhimilliseen ihmiseen nähden.

Automaatio ja robotisaatio vievät työtämme kiihtyvään tahtiin ja tuottavat yhä enemmän biosfääriä kuluttavaa tuotannonlisäystä. Lisäyksestä pitää huolen voitonpyyde ja -vaade.



Autorobotiikka on kasvutalouden illallinen,

jonka jälkeen seuraavan aamun aamiaiseen ei enää ravintoeväitä riitä. Tämä tarkoittaa nykyisen kasvuhokematalouden romahdusta ja paluusta menneisyyteen. Menneisyydestä siintää biosfäärin vuosimiljoonainen omavaraistalous, jossa jokainen yksilö ”aikuistuessaan” vastaa vain itsestään ja hyväksyy reviirit ja niiden puolustamisen.

Muu kuin reviirillisyys 6] on ollut ihmisitsekkyyshömppää, jolla aikaansaatiin ylivertainen kyky luoda uutta kulutettavaa – nopeammin, helpommin, lisääntyvämmin ja lopulta biorakenteita särkevämmin.



Elämässä on vain yksi tärkeä ominaisuus,

ja sen on lisääntyminen, josta seuraa velvoite kasvatukseen ja opastukseen siten, että seuraavakin polvi lisääntyy. Kaikki muu on liki turhaa, tai oheispöhinää, jolla on tyydytetty tarvetta olla nautinnollisesti onnellinen, jotta lisääntyminen edelleen on mahdollista. Onnellisuuden niukkuus on kaunista ja ylläpitävää.

Kun nautinnon tavoittelu ylitti itsekkyydessään arkitasapainon, syntyivät kiksit ja niiden tavoittelun – joiden pohjalta markkinatalous kylpee tänään aivokemiallisten muuntoprosessien ahdingossa, jota kutsutaan huumaamisen kärjeksi 7] kokea enemmän kuin eilen – tavoitteena saada huomenna vieläkin enemmän kuin tänään.

Missä mennään kulutuskasvua huutava ihmiskunta?



VIITTEET
1] Velalla! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/40415-u-ihmiskunta-on-syonyt-elokuun-lopulla-sen-minka-luonto-tuottaa-vuodessa -
2] Ympäristövelka kehitysmaille ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/11/ymparistovelkamme-kehitysmaille.html -
3] Toimeliaisuus korvaa kasvuhuudon ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136865-resurssiymmartamaton-kasvuhuuto -
4] Väkivalta on osa ihmisyyttä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/06/vakivalta-on-osa-ihmisyytta.html -
4] Ihmiskunta vaatii aina sotansa ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/46819-ihmiskunta-vaatii-aina-sotansa-olemmeko-valmiina -
5] Robotisaatio 1! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152322-esiteollinen-robotisaatio-hanhiparven-lento -
5] Robotisaatio 2! ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/robotiikan-luovaa-lykkyytt-mihin-meit-tarvitaan -
6] r ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/08/24/puhumme-maahanmuutosta-vaikka-todellisuudessa-kysymys-on-reviirien-hallinnasta -
7] Kokeiluista se alkaa … ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1014854 -
7] Huumeiden harhamaailma, kun mikään ei riitä! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/132324-huumekierteinen-harhamaailma -


EXTRA
Ihmiskunnan viholliset 1 ja 2 ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ihmiskunnan-viholliset-tavaravirroista-kuluttaminen -


...
Ilkka Luoma
http://jontikka.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka


AL US Vf [410] IL - BLOG 30069
---28012014---

doc.: raivoisa_kuluttaminen_28012014.doc – OpenOffice Writer

603 | 6549

Kasvuhokeman mahdottomuus käy luonnolle!

[ … ”Seitsemäntenä päivänä luoja lepäsi” -näin on kirjoitettu kristittyjen Raamatussa. Tämä tarkoittaa, että kuusi päivää on oltu ahkerina ja toimeliaisuus on täyttänyt maan. Tänään markkinatalous ja näyttö- sekä vertailuhuuruinen ihminen kohkaa kasvusta – jopa lasittunein silmin, näkemättä ympäristötekijöitä, jotka meille elämän ja ”lepopäivän” ovat mahdollistaneet … ]

Työ tekijäänsä toimeliaisuutena kiittää – kasvun ollessa epäoleellista

[ … meitä kaikkia ohjaava evoluutio toimeliaistaa meidät vain jatkamaan sukua ja kasvattamaan suvunjatkamiskelpoisia jälkeläisiä … ]

Työllä tarkoitetaan sellaista toimeliaisuutta, jossa jokapäiväinen elintarve täytetään ravintona, tarvittavana lämpönä ja suojana, ei muuta. Kasvu huudettiin peliin, kun opittiin vertailemaan itseämme toisiin ihmisiin; piti olla suurempi, vahvempi ja komeampi. Viisaus tuli peliin myöhemmin, jääden harmonisena ilmiönä tänään liian harvojen käsiin. Nyt voisimme odottaa viisauden kasvua.

Ympäristö ei kestä loputonta kasvuhuutoa

Ympäristö on rakentunut biosfääriksi, jossa olemme yksi pieni osa biomassana ja näin osakuluttajana yhteisistä elinvarannoista/ elintilasta, joista harmonian nimissä pitäisi riittää voimaa ylläpitämään paljon puhuttua, mutta vähän ymmärrettyä biodiversiteettiä. Luonnon ja ympäristön monimuotoisuudella tarkoitetaan evoluutiosopeumaa ja -kilpailua, miltei harmonisesta elintilakamppailusta.

Liika on liikaa -tyhjästä on paha nyhjästä

Ympäristö on monimutkaisten, meille avautumattomien yhtälöiden summa, joista muodostuu elämänlauseke, jota voidaan myös aksioomaksi ^1] kutsua. Tämä elämänlauseke on suvereeni, ja siinä on kokonaisuutena kaikki se tieto, mitä on vuosimiljoonina tarvittu tämän maapallomme monimuotoisuuden synnyttämiseen. Tässä lausekkeessa ei ole loputonta kasvua, koska kaava pitää sisällään niukkuusparametrin, joka patoaa rönsykasvua – siis kasvua, joka käy liiaksi luonnonvoimille.

Ihmisen ymmärrys näkyy hyvin suomalaisessa susikeskustelussa

[ … maahamme ei mahdu 5,4 miljoonan ihmisen joukkoon edes 300 sutta! …^2] ]

Kristittyjen Raamattu kertoo ihmisen luodun Jumalan omaksi kuvaksi; samaan hengenvetoon Raamattu kertoo Jumalan luoneen muun eläimistön ja kasviston ihmisen käyttöön – olisiko kaiken luoja niin yksipuolinen, että se asettaisi yhden samoista ja yhteisistä elämänpalikoista muodostuneen lajin kaikkien yläpuolelle -uskallan sanoa, että ei.

Uskallan myös sanoa, että biosfääri kaikkinensa on suurenmoisen syntymekanismin tulos, jossa on tarvittu ”jumalallisia kaavoja”, jotta tämä kokonaisuus on syntynyt ^3] – meidän keinosynnytetyt kaavat ylivertaisuudestamme eivät yksinkertaisesti riitä selittämään monipuolista harmoniaympäristöämme, jossa mellastaa se kuuluisa ”lasiliikkeiden norsu”.

Toimeliaisuus korvaa puhkihuudetun kasvujargonian

Me tiedämme, että ”saavutetuista eduista ei luovuta”, me tiedämme myös, että pitää saada lisää palkkaa, lisää hevosvoimia, suuurempi asunto, komeampi kesähuvila – enemmän kaukomatkoja, lisää eksoottisempia ruoka-aineksia, siis yleensäkin kaikkea lisää – olemmehan näyttö- ja vertailutalouden ilmentymiä – juuri nyt tässä markkinahöyryisessä kulutushokemassamme.

Kiinalaiset ottavat yhteisistä varannoista osuutensa – ~1,345/7,1

Maapallo ei yksinkertaisesti kykene järjestämään länsimaisittain materialisoitunutta elin- ja näyttötasoa kaikille maapallon ihmisille – meillä ei ole käytettävissämme sitä toista ja kolmatta maapalloa.

Mikäli kiinalaiset ja intialaiset söisivät ja kuluttaisivat kuten me eurooppalaiset ja pohjois-amerikkalaiset (per capita) -ei muille sitten mitään muuta riittäisikään – näin toki näkisimme sen mahdottuuskonkretian, jos huutoomme jatkuvasta kasvusta saataisiin luonnoton hyväksymiskuittaus.

Nyt me sen sijaan olemme kuitanneet itsellemme sen kolminkertaisen haasteen: Ilmasto lämpenee, vedenpuute arkipäiväistyy yhä useammalle ja maaperä kuivuessaan aroutuu ja lopulta aavikoituu – toisaalle sataen vettä aivan liikaa … vai olisivatko nämä aika-ajoittaisia ”normaaleja ympäristökiertoja”?

Millaisen elinmahdollisuuden me kuittaamme lapsillemme?

Huuto palkoista perustuu epäluuloon, jossa työnantaja ”käärii yhdessä aikaansaadun ylijäämän omaan liiviinsä” - toverin pitää saada osa tuosta yhteishyvästä, jota voitoksi kutsutaan. Entä jos voittoa ei todellisuudessa tule, niin mihin silloin perustetaan huuto palkankorotuksista?

Miksi meidän pitää saada lisää?

Tietääkö toveri sen, että olemme täällä läntisessä lintukodossamme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa? --- Miksi meidän pitää saada enemmän kuin mitä todellisuudessa tuotamme? Ja lopulta – miksi meidän pitää saada koko ajan lisää ostovoimaa *?

Off-switch

[ … säästäväisyytemme merkkivalo Stand-by kuluttaa Saksassa noin yhden atomivoimalan verran sähköä! … ]

Maapallolla sammutetaan ihmisten toimesta yhä useampi valo ^**] – kerran vuodessa, tunniksi. Me harjoittelemme supistamista, vähentämistä ja aivovoimistelemme itsellemme protominimalismia, joka tulee pakolliseksi, … ellei ihmisten toimesta – niin sitten ympäristön ”määräämänä”.

Rajallisesta kun et voi äärettömästi repiä. Avaruus on rajaton, mutta äärellinen – vaikea yhtälö, yhtä vaikea kuin se, ettemme voi kasvaa kokoamme suuremmiksi. Meille on ”tarkoitettu” elintarvemäärä ^[SELITE], joka vastaa meidän populaatiomassaa pallomme biosfäärin kokonaisbiomassasta.

Annetaanko me ihmiset luonnon ja meitä elättävän ympäristön (biosfäärin) milloin levätä – opettelemmeko vähentämään?

...

^VIITTEET

^1] Aksiooma

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aksiooma -

^2] Miksi riivaamme susia?

http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/suden-luonto-ihmisen-mielihalut.html -

^3] Meissä elää väkevä ja rajallinen ”kuolemattomuus”, joka on katkolla joka sukupolvessa!

http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html -

^*]

Ostovoimamme käyttäytyy tänään lisääntyvästi, koska ”haluamme kasvaa”. Kasvumme käy luonnon päälle, koska jokainen ostovoimatapahtuma ottaa määränsä muuntomateriaa muunteluprosesseihin (joista tosin muodostuu työtehtäviä), muuntamiseen tarvittavaa energiaa ja jättää, tullessaan hyödyttömyysvaiheessaan jäljen meitä elättävään biosfääriin, osin luonnottomana muuntumisena (ongelmajätteinä) – täältä muodostuvat ne todelliset kestävän kulutuskäytänteen rajat, kaavat ja parametrit.

^**]

Earth60h+ --- http://www.earthhour.org/ -

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://www.facebook.com/first.ilkka

...

^[SELITE]

Elintarpeella (elintarvemäärä) tarkoitetaan juuri sitä määrää elämiseen tarvittavaa ravintoa, materiaa ja energinakäyttöä, jolla täyttyy evoluution määrittämä sopeumallinen lisääntyminen jatkumona, kuitenkin siten, että seuraava polvi saadaan lisääntymiskelpoiseksi – tarpeellisin tiedoin ja taidoin – siis ihmismäisesti ajatellen yhteisökelpoisiksi, koska lisääntymiskumppani pitää saada hankituksi – täältä löytyy muuten se perustelu homouden mahdottomasta pariteettibittivirheestä – sillä homot eivät lisäänny.

Sent

To: ville.niinisto@ymparisto.fi

CC: heidi.hautala@formin.fi; oras.tykkynen@eduskunta.fi; anni.sinnemaki@eduskunta.fi; kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi; presidentti@tpk.fi; satu.hassi@europarl.europa.eu; sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu; taru.tujunen@kokoomus.fi; paavo.vayrynen@keskusta.fi; timo.laaninen@keskusta.fi; juha.sipila@eduskunta.fi; eija-riitta.korhola@europarl.europa.eu; sampo.terho@europarl.europa.eu; lauri.ihalainen@tem.fi; jan.vapaavuori@tem.fi; alexander.stubb@formin.fi; jyri.hakamies@ek.fi; lauri.lyly@sak.fi; leo.stranius@luontoliitto.fi; sixten.korkman@aalto.fi; pasi.holm@ptt.fi; kari.tanskanen@kolumbus.fi; jutta.urpilainen@vm.fi; jyrki.katainen@vnk.fi; vesa.vihriala@etla.fi; ekpaloheimo@hotmail.com

Subject: KASVUMIELIPIDE - "Toimeliaisuus korvaa kasvuhuudon"
Date: Tue, 19 Mar 2013 14:59:39 +0300

^OT

Toimeliaisuus korvaa luonnottoman kasvuhokeman!

(Tänään media, poliitikot, tiedemiehet, talousasiantuntijat, virkanaiset, kansantaloustieteilijät, jopa valistuneet ”vihreätkin” huutavat talous- ja muuhun hätäänsä avuksi kasvua, kasvua ja vielä kerran varmuuden vuoksi kasvua – ironista, mutta tämä kasvuhokema on ”viisautensa illassa”)

...

AL

^BLOG15830IL

http://jontikka.blogspot.fi/2013/03/toimeliaisuus-korvaa-kasvuhokeman.html -

---19032013---

Näyttötalous luonnostaan sopeutumistaloudeksi

Evoluutio on sopeutumista. Voimme tutkia ja havainnoida maailmaamme omista ja muiden näkökulmista – yleensä huomioimme vain oman tulokulman tuotantoon, voittoon ja lisääntyvään kasvuun. Näin tekee luontokin – tosin heillä siellä on hallitsemattoman kasvun rajoitteet ja kilpailun mukanaan tuoma populaatiovähenemä eli -rajoittaja.

Me elämme juuri nyt talouden kasvuhokeman aikakautta. Kaiken pitäisi kasvaa. Kun olemme huomanneet vihdoin, ettei rajallisesta saa loputtomuutta kuin harmonisena kiertona, olemme oivaltaneet hyötysuhteet, automaation ja resurssimaksimoinnin – siis enemmän vähemmällä – tähän sisältyy se ihmiskunta-ahneus ^1].

^1] Ahneuden vastakohdaksi - http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/02/hertetn-vastuullisuus-ja-kohtuus.html -

Kulutusintomme lähtee näyttö- ja vertailutalouden filosofiasta

- http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23635-kulutamme-saastamme-ja-jalleen-kulutamme-nayttotalous - 

Emme halua jäädä jälkeen muista, meidän on kyettävä näyttämään kykymme, ja nyt me näytämme niitä materiaalisilla saavutuksilla. Suurempi talo, enemmän neliöitä, kaikki mukavuudet mökille, leikkimökin kokoinen pihagrilli ja heinäladon kokoinen citymaasturi.

Evoluution sopeuma järjesti uskomattoman lajikirjon monimuotoisuuden, biodiversiteetin ^2] siniselle planeetallamme, jossa vesi virkisti elollisuuden ja hiili tähtien sisuksista ajattelukyvyn nähdä muutakin kuin oma napapiiri – kun 300 suttakin ^3] on Suomen 5,4 miljoonan ihmisen seassa liikaa. Emme ole vielä oivaltaneet, että Telluksemme ei ole kokonaan meidän.

^2] Biodiversiteetti - http://fi.wikipedia.org/wiki/Biodiversiteetti -

^3] Susien ahdistettu kujanjuoksu - http://jontikka.blogspot.fi/2013/01/suden-luonto-ja-ihmisten-mielitekoja.html -

Sopeutumistalous

Biosfääri elää jatkuvassa niukkuudessa – vain silloin tällöin on tällä kokonaisuudella maistuva yltäkylläinen jälkiruoka tarjolla, jonkin lajin ylituotannollisena lisääntymisenä (olemmeko me muuten siinä nyt?) – Biomassojen keskinäissuhde on maapallollisen ”hyvinvoinnin” lähtökohta – mehän ihmisinä olemme vain häviävän pieni osa siitä.

...

Taloussuunnittelumme lähtee tänään voiton ja tuotannon maksimoimisesta

Uusi uljas talouselämä lähtee sopeutumisesta kahteen asiaan:

Maapallollisesti katsottuna tarpeemme tulisi tyydyttäytyä biomassamme suhteessa muuhun eliökuntaan ja ihmisnäkökulmasta kansallisten populaatiomassojen ^3] keskinäiseen tasa-arvoon nähden – mikäli haluamme vielä ylläpitää kansallista valtioajattelua.

^3] Populaatiomassalla tarkoitetaan kansakunnan ominaispainoa eli helpommin ilmaistuna väestömäärää; esimerkiksi kiinalaiset hallitsevat ihmasmassasta suhdetta 1,354/7,12 – ja meille suomalaisille lohkeaa noin 0,0054/7,12 – EU:lle noin 0,502/7,12.

Massiivinen luonto

Luonto massiivisena toimijana ei koe ”kansasallisvaltioajattelua”, vaan ainoastaan reviirinäkökulman ^4] – kukin puolustaa sopeuma- ja kilpailukäyttäytymisellä omaansa eli suhteellista reviirialuettaan, ts. hankinta- eli ansaintareviiriään.

^4] Vuosimiljoonainen reviiritaistelu - http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2008/01/reviirien-ja-rajojen-avaaminen.html -

Haluammeko massiivisesti lisää?

Taloutemme kasvuhokemana ei ole koskaan tyydyttyneessä tilassa, koska haluamme lisää, lisää ja kasvun täytyy kasvaa. Tämä tie romahtaa, koska lopulta ”tyhjästä on paha nyhjästä” (loputon kasvuhuuto johtaa lopulta 0 – käyttökelpoisiin varantoihin ^5]).

^5] Vain rahaa eli ostovoimaa voidaan luoda tyhjästä - http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjasta-rahaa -

Sen sijaan uusi sopeutuva talouskulttuuri perustuu täyteen biosfäärikestävyyteen,

jossa aiheuttamamme ympäristöjälki korjautuu täysin toimestamme ^6] – ja kukin materiaalikäyttö palautuu lopulta luonnonkiertoihin aiheuttamatta mitään luonnosta poikkeavaa ympäristömuuntumista.

^6] Turhuus- ja haittatarrat joka tuotteeseen! - http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/turhuus-ja-haittatarrat-jokaiseen.html -

Energiantarve tulee tyydyttymään puhtaasti auringosta ja maan vetovoimasta

Yksinkertaista, mutta edellyttää resurssien uusjakoa ja uusajattelua – joudumme luopumaan eli saavutettua etuutta ei voida säilyttää, sen ollessa ylirasite ympäristölle, joka meidät viime kädessä loi ja elättää.

...

Asiasta kiinnostuneille lisäluettavaa –

- http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/business-plan-erottaa-ihmisyyden-rahan.html -

...

PS

Voimme käyttää sopeutumistaloudesta myös nimistystä sopeumatalous tai jo yleisemmin käytössä olevaa huomiotalous -sanaa, josta voidaan myös johtaa sana huomioimisen talous. Jari Sarasvuo käsittää huomiotalouden kuitenkin erilaiseksi kuin tämä kirjoitus, jossa luonto ja biosfääri on määrittävässä asemassa tavoiteltaessa sopeumataloutta.

Ilkka Luoma

http://ilkka.luoma.blogspot.fi

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi

AL    US

...

Sent

Cc: eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; presidentti@tpk.fi ; ville.niinisto@ymparisto.fi ; Eero Paloheimo ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; puheenjohtaja@keskusta.fi ; timo.putkonen@perussuomalaiset.fi ; sampo.terho@europarl.europa.eu ; paavo.vayrynen@keskusta.fi ; juhana.vartiainen@vatt.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; pasi.holm@ptt.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; raimo.sailas@vm.fi ; erkki.tuomioja@formin.fi ; heidi.hautala@formin.fi ; sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu ; alexander.stubb@formin.fi

Sent: Friday, February 01, 2013 4:51 PM

Subject: TALOUSMIELIPIDE - Vertailutalouden jälkeen sopeutumistalous

...

Vertailutalouden jälkeen sopeutumistalous

(Oivalluksen kasvaessa on huomattu, ettei "loputonta kasvua" ole - lisäksi tunnustusta saa yhä enemmän luontoympäristön arvostus, joka tosiasillisesti elättää meidät täysin)