Evoluutio on sopeutumista. Voimme tutkia ja
havainnoida maailmaamme omista ja muiden näkökulmista – yleensä huomioimme vain
oman tulokulman tuotantoon, voittoon ja lisääntyvään kasvuun. Näin tekee
luontokin – tosin heillä siellä on hallitsemattoman kasvun rajoitteet ja
kilpailun mukanaan tuoma populaatiovähenemä eli -rajoittaja.
Me elämme juuri nyt talouden
kasvuhokeman aikakautta. Kaiken pitäisi kasvaa. Kun olemme huomanneet vihdoin,
ettei rajallisesta saa loputtomuutta kuin harmonisena kiertona, olemme oivaltaneet
hyötysuhteet, automaation ja resurssimaksimoinnin – siis enemmän vähemmällä –
tähän sisältyy se ihmiskunta-ahneus 1].
1] Ahneuden
vastakohdaksi - http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/02/hertetn-vastuullisuus-ja-kohtuus.html
-
Kulutusintomme lähtee näyttö- ja
vertailutalouden filosofiasta
Emme halua jäädä jälkeen muista, meidän on
kyettävä näyttämään kykymme, ja nyt me näytämme niitä materiaalisilla
saavutuksilla. Suurempi talo, enemmän neliöitä, kaikki mukavuudet mökille,
leikkimökin kokoinen pihagrilli ja heinäladon kokoinen citymaasturi.
Evoluution sopeuma järjesti
uskomattoman lajikirjon monimuotoisuuden, biodiversiteetin 2] siniselle planeetallamme, jossa vesi virkisti
elollisuuden ja hiili tähtien sisuksista ajattelukyvyn nähdä muutakin kuin oma
napapiiri – kun 300 suttakin 3] on
Suomen 5,4 miljoonan ihmisen seassa liikaa. Emme ole vielä oivaltaneet, että
Telluksemme ei ole kokonaan meidän.
3] Susien ahdistettu kujanjuoksu - http://jontikka.blogspot.fi/2013/01/suden-luonto-ja-ihmisten-mielitekoja.html
-
Sopeutumistalous
Biosfääri elää jatkuvassa niukkuudessa –
vain silloin tällöin on tällä kokonaisuudella maistuva yltäkylläinen jälkiruoka
tarjolla, jonkin lajin ylituotannollisena lisääntymisenä (olemmeko me muuten
siinä nyt?) – Biomassojen keskinäissuhde on maapallollisen ”hyvinvoinnin”
lähtökohta – mehän ihmisinä olemme vain häviävän pieni osa siitä.
...
Taloussuunnittelumme lähtee tänään voiton ja tuotannon maksimoimisesta
Uusi uljas talouselämä lähtee
sopeutumisesta kahteen asiaan:
Maapallollisesti katsottuna
tarpeemme tulisi tyydyttäytyä biomassamme suhteessa muuhun eliökuntaan ja
ihmisnäkökulmasta kansallisten populaatiomassojen 3]
keskinäiseen tasa-arvoon nähden – mikäli haluamme vielä ylläpitää kansallista
valtioajattelua.
3] Populaatiomassalla
tarkoitetaan kansakunnan ominaispainoa eli helpommin ilmaistuna väestömäärää;
esimerkiksi kiinalaiset hallitsevat ihmasmassasta suhdetta 1,354/7,12 – ja
meille suomalaisille lohkeaa noin 0,0054/7,12 – EU:lle noin 0,502/7,12.
Massiivinen luonto
Luonto massiivisena toimijana ei
koe ”kansasallisvaltioajattelua”, vaan ainoastaan reviirinäkökulman 4] – kukin puolustaa sopeuma- ja
kilpailukäyttäytymisellä omaansa eli suhteellista reviirialuettaan, ts.
hankinta- eli ansaintareviiriään.
4] Vuosimiljoonainen
reviiritaistelu - http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2008/01/reviirien-ja-rajojen-avaaminen.html
-
Haluammeko massiivisesti lisää?
Taloutemme kasvuhokemana ei ole
koskaan tyydyttyneessä tilassa, koska haluamme lisää, lisää ja kasvun täytyy
kasvaa. Tämä tie romahtaa, koska lopulta ”tyhjästä on paha nyhjästä”
(loputon kasvuhuuto johtaa lopulta 0 – käyttökelpoisiin varantoihin 5]).
5] Vain rahaa
eli ostovoimaa voidaan luoda tyhjästä - http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjasta-rahaa
-
Sen sijaan uusi sopeutuva
talouskulttuuri perustuu täyteen biosfäärikestävyyteen,
jossa aiheuttamamme
ympäristöjälki korjautuu täysin toimestamme 6]
– ja kukin materiaalikäyttö palautuu lopulta luonnonkiertoihin aiheuttamatta
mitään luonnosta poikkeavaa ympäristömuuntumista.
6] Turhuus- ja
haittatarrat joka tuotteeseen! - http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/turhuus-ja-haittatarrat-jokaiseen.html
-
Energiantarve tulee tyydyttymään
puhtaasti auringosta ja maan vetovoimasta
Yksinkertaista, mutta edellyttää resurssien
uusjakoa ja uusajattelua – joudumme luopumaan eli saavutettua etuutta ei voida
säilyttää, sen ollessa ylirasite ympäristölle, joka meidät viime kädessä loi ja
elättää.
...
Asiasta kiinnostuneille
lisäluettavaa –
...
PS
Voimme käyttää
sopeutumistaloudesta myös nimistystä sopeumatalous tai jo yleisemmin
käytössä olevaa huomiotalous -sanaa, josta voidaan myös johtaa sana huomioimisen
talous. Jari Sarasvuo käsittää huomiotalouden kuitenkin erilaiseksi
kuin tämä kirjoitus, jossa luonto ja biosfääri on määrittävässä asemassa
tavoiteltaessa sopeumataloutta.
Ilkka Luoma
...
Sent
Cc: eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; presidentti@tpk.fi ; ville.niinisto@ymparisto.fi ; Eero Paloheimo ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; puheenjohtaja@keskusta.fi ; timo.putkonen@perussuomalaiset.fi ; sampo.terho@europarl.europa.eu ; paavo.vayrynen@keskusta.fi ; juhana.vartiainen@vatt.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; pasi.holm@ptt.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; raimo.sailas@vm.fi ; erkki.tuomioja@formin.fi ; heidi.hautala@formin.fi ; sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu ; alexander.stubb@formin.fi
Sent: Friday, February 01, 2013 4:51 PM
Subject:
TALOUSMIELIPIDE - Vertailutalouden jälkeen sopeutumistalous
...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti