Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomen sisällissota. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomen sisällissota. Näytä kaikki tekstit

maanantaina, syyskuuta 30, 2019

Yksipuolinen näkökulma Suomen sisällissodasta - luokkasodasta 1918




...

HS:

Tutkija yrittää muuttaa sisällissotakeskustelua: ”On Suomen historian suurin tragedia, että työväenliike tarttui aseisiin – ja on järkyttävää, että siitä vaietaan yhä”

...


Ilkka Luoma 

Tässä juhlistetaan henkilön merkkipäivää, ja sen myötä syntyi kirjoitus, jonka II-osaa odottaisi lähiaikoina. Nythän Martti Häikiö käsitteli meille suomalaisille hyvin tärkeää historian vedenjakajatapahtumaa, jossa työväestö nousi hakemaan omaa osuuttaan kansallisesta varallisuudesta, työnsä hedelmistä ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, jossa luokkajakoa olisi voitu kaventaa - ehkä jopa poistaa.

II-osan voisi kirjoittaa tunnettu historiantutkija ja kansanedustaja Erkki Tuomioja. Uskoisin, että näin voisimme saada sen toisen näkökulman, sillä historia ei ole täysin faktinen tiede, sillä siihen sisältyy käsitteitä, mielipiteitä ja faktojen pohjilta arvioita ja tulkintoja. Olisi mukava saada Tuomiojan näkemys ja tulkinta tuosta "punaisesta vallankumoushankkeesta"

Suomen sisällissotaan vaikutti vahvasti tapahtumat itäisessä naapurissa. Sisällissotaan vaikutti myös ennen itsenäistymistä olleet eduskuntavaalit ja sosiaalidemokraattien yksinkertaisen enemmistön "menettyminen" - ehkä erikoisella tavalla.

Jo Oskari Tokoi * ajoi aiemmin kesällä 1917 Suomelle itsenäisyyttä ja jopa Neuvosto-Venäjän Josif Stalin kävi jo marraskuussa 1917 lupailemassa itsenäisyyttä ... lopultahan Stalin oli yksi Suomen itsenäisyyden ensimmäisen ulkoisen tunnustuksen allekirjoittajista. Stalin halusi työväestön maailmankumousta ja olisi varmaan mielellään nähnyt tapahtumasarjan Suomessakin, jota ei tullut. Vasen leiri oli kahtia jakautunut!

Itse sisällissodan suurin vaikute oli tasa-arvoisemman yhteiskuntamallin haenta. Sitä haettiin jyrkemmin ja loivemmin - sen myötä oliko äärivasemmistosta vai "vain" vasemmistosta. Oli selvää, että työ-työtä tekevä osa kansastamme haki itselleen oikeutta, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisempaa tulonjakoa - tästä muuten puhutaan edelleen!

Valkoisten puolelle menivät omistukselliset maanviljelijät, joita oli myös paljon. Maata omistava luokka on syytä erottaa maatyöläisistä, maattomista ja rengeistä, jotka olivat enempikin tehdastyöläisiin rinnastettavia.

.

sunnuntaina, syyskuuta 01, 2019

Keitä kaikkiaan vainottiinkaan Neuvostoliiton Karjalassa 1930 -luvulla?



...
HS: ~ https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006222121.html -
"Stalinin vainoissa kuoli yhtä paljon suomalaisia kuin talvisodassa – Valtiojohto, teettäkää selvitys heidän kohtalostaan" -HS-otsikko

...
Nuo mainitut 1930-luvun loppupuolen vuodet pohdintoineen Neuvostoliiton puolen Karjalan vainoista teloituksineen on pidemmän ajanjakson osapäätös, joka alkoi jo sisällissodastamme 1918, jossa punainen Suomi ja valkoinen Suomi kävivät taistoon ...
... tilannetta on tutkittava punaisten laajoista teloituksista (Hennala) itse Suomen puolella, jonka itsenäisyyden oli Neuvosto-Venäjä tunnustanut ensimäisenä valtiona 4. tammikuuta 1918 ---

Sisällissodan jälkeen tilanne lukittiin Tarton rauhalla
 [~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarton_rauha - ] 1920, jolloin silloinen Suomi sai itäisen rajansa.

Tarton rauhan jälkeen alkoivat Heimosodat [ ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Heimosodat - ] - Karjalän vapauttamiseksi Neuvostoliiton vallan alta - ajatuksella Suur-Karjalan suomensukuisten asukkaiden yhdistämiseksi Suomeen.
Puhuttiin muun muassa Aunuksesta ja Inkerin maasta. Venäjän tsaaria palvellut C.G.E. Mannerheim oli aktiivisena miekkavaloineen [ ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Miekkavala - ], kuten myöhemmin vielä Jatkosodan hyökkäysvaiheessa (miekantuppipäiväkäsky) itään - jopa yli vanhan rajan - yhdessä Saksan kolmannen valtakunnan kanssa.

Josif Stalin, joka oli yksi itsenäisyystunnustuksemme allekirjoittajista 4.1.1918 - oli erinomaisen hyvin tietoinen Heimosotien tavoitteista sekä siitä miten Suomesta nähtiin nuoren Neuvosto-Venäjän kaatamisesta valkoisten venäläisten eduksi.
Ehkä tuolta kulminoitui epäluulo Neuvostoliiton Karjalan suomensukuisten asukkaiden osalta - puhumattakaan Suomesta tulleista muuttajista "maanpäälliseen onnelaan", kuten se halutaan nähdä motiivina, kun tuhannet, jopa amerikan-suomalaiset halusivat kommunistiseen onnelaan.
Uskoisin, että Venäjä antaa täyden panoksen uusiin tutkimuksiin, mitä tuolloin 1930-luvulla laajassa Karjalassa tapahtui, mitä Heimosodat olivat lopulta ja kuinka mahdollisia vakoilijoita ujutettiin Neuvosto-Karjalaan. Stalin ei ollut niitä luottavaisimpia yksinvaltiaita. Tapahtumat tulee nähdä kokonaisuutena.

...
HS: "Stalinin uhrit on unohdettu, myöntävät presidentti Niinistö ja pääministeri Rinne: ”Kysymys on merkittävä” ... "
...
9133 [TIEDE]

.

...

lauantaina, huhtikuuta 02, 2016

Lahtarit ja punikit 1918




ORIG ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214689-valkoiset-ja-punaiset-vankileirien-katkoista 
...

Valkoiset ja punaiset vankileirien kätköistä
HS kirjoitti auki uuden tutkimuksen lyhennelmän Sisällissodastamme 1918, tai oikeastaan veljessodasta, siksi läheinen se oli monille suvuille, kun veli kävi veljeä vastaan.
Kun tuota alla olevaa tutkimusta lukee HS-lyhennelmänä herää kysymys muistakin pimentoon jääneistä tapahtumista aina koko 1900 - luvun osalta aina vuoteen 1975 saakka - jolloin Suomi saavutti suurimman itsenäisyytensä Kekkosen nuijan kopautukseen ETYK - kokouksen päätteeksi.

Tässä tämä linkki omaingresseineen:
Tutkimus: Hennalan vankileirillä tapettiin mielivaltaisesti yli 200 naista – nuorimmat 14-vuotiaita 

 ... Tämä avaus tulee repimään haavoja auki 
Valkoisten kuin punaistenkin väkivalta sisällissotamme ajoilta on ollut tiedossa, kuten valkoisten murhaamien aseettomien punavankien suuri määrä. Tämän kaltainen sadistinen julmuus on ollut tuntematonta. On arvattavissa, että nyt aukeaa monet kielenkantimet. Valkoisten pilkkanimi "lahtarit" saa nyt oikean sävyn ja ilmeisen totuudenmukaisen lopputuloksen.

Ilkka Luoma


Muut medioinnit aiheesta:

Keskustelu Aamulehti


.