sunnuntaina, syyskuuta 01, 2019

Keitä kaikkiaan vainottiinkaan Neuvostoliiton Karjalassa 1930 -luvulla?



...
HS: ~ https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006222121.html -
"Stalinin vainoissa kuoli yhtä paljon suomalaisia kuin talvisodassa – Valtiojohto, teettäkää selvitys heidän kohtalostaan" -HS-otsikko

...
Nuo mainitut 1930-luvun loppupuolen vuodet pohdintoineen Neuvostoliiton puolen Karjalan vainoista teloituksineen on pidemmän ajanjakson osapäätös, joka alkoi jo sisällissodastamme 1918, jossa punainen Suomi ja valkoinen Suomi kävivät taistoon ...
... tilannetta on tutkittava punaisten laajoista teloituksista (Hennala) itse Suomen puolella, jonka itsenäisyyden oli Neuvosto-Venäjä tunnustanut ensimäisenä valtiona 4. tammikuuta 1918 ---

Sisällissodan jälkeen tilanne lukittiin Tarton rauhalla
 [~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarton_rauha - ] 1920, jolloin silloinen Suomi sai itäisen rajansa.

Tarton rauhan jälkeen alkoivat Heimosodat [ ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Heimosodat - ] - Karjalän vapauttamiseksi Neuvostoliiton vallan alta - ajatuksella Suur-Karjalan suomensukuisten asukkaiden yhdistämiseksi Suomeen.
Puhuttiin muun muassa Aunuksesta ja Inkerin maasta. Venäjän tsaaria palvellut C.G.E. Mannerheim oli aktiivisena miekkavaloineen [ ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Miekkavala - ], kuten myöhemmin vielä Jatkosodan hyökkäysvaiheessa (miekantuppipäiväkäsky) itään - jopa yli vanhan rajan - yhdessä Saksan kolmannen valtakunnan kanssa.

Josif Stalin, joka oli yksi itsenäisyystunnustuksemme allekirjoittajista 4.1.1918 - oli erinomaisen hyvin tietoinen Heimosotien tavoitteista sekä siitä miten Suomesta nähtiin nuoren Neuvosto-Venäjän kaatamisesta valkoisten venäläisten eduksi.
Ehkä tuolta kulminoitui epäluulo Neuvostoliiton Karjalan suomensukuisten asukkaiden osalta - puhumattakaan Suomesta tulleista muuttajista "maanpäälliseen onnelaan", kuten se halutaan nähdä motiivina, kun tuhannet, jopa amerikan-suomalaiset halusivat kommunistiseen onnelaan.
Uskoisin, että Venäjä antaa täyden panoksen uusiin tutkimuksiin, mitä tuolloin 1930-luvulla laajassa Karjalassa tapahtui, mitä Heimosodat olivat lopulta ja kuinka mahdollisia vakoilijoita ujutettiin Neuvosto-Karjalaan. Stalin ei ollut niitä luottavaisimpia yksinvaltiaita. Tapahtumat tulee nähdä kokonaisuutena.

...
HS: "Stalinin uhrit on unohdettu, myöntävät presidentti Niinistö ja pääministeri Rinne: ”Kysymys on merkittävä” ... "
...
9133 [TIEDE]

.

...

3 kommenttia:

Ilkka Luoma kirjoitti...

.
~ https://yle.fi/uutiset/3-10948616 -

"Presidentti Niinistö HS:lle Stalinin vainojen suomalaisuhreista: "Kansallisarkistolla olisi tässä tehtävää"

Myös pääministeri Antti Rinne pitää tutkimuksen tekemistä perusteltuna, HS kertoo.

Kotimaa

31.8.2019 klo 16.09 - päivitetty 31.8.2019 klo 16.19 ... "
.

Ilkka Luoma kirjoitti...

.
Aate ja toive paremmasta yhteisöllisyydestä kytkyeenä itse yhteiskuntaan ajoi amerikan-suomalaisia takaisin "kotiin - kommunismin autuuteen", jota oli jo opiskeltu "olemattomissa ammattiyhdistysliikkeissä" uudella mantereella, jossa piti tehdä kovasti työtä - pärjätäkseen.

Enemmän työtä kuin alussaan oletettiin - ehkä myös työnteettäjän ahneus oli työtekijöilleen - tovereille ikävä yllätys? Osa suomalaisista lähti takaisin.

Näin idea ja ajatus kaiken tasa-arvoisuudesta houkutti toivottuun onnelaan - meille suomensukuisuudelle tuttuun Neuvosto-Karjalaan - oli oletus, että saksalaisen kommunismin isän Karl Marxin ideologia ja aatemaailma olisivat toimineet tuolla neuvostojen maassa paremmin.
...

Yllätys saattoi olla suuri, sillä kukaan ei hoksannut pohtia miten epäluuloinen gruusialainen itsevaltaiseksi itsensä juonitellut Josif Stalin oli muualta tulleita kohtaan.

Stalin oli tietoinen suomalaisten luokkasodasta 1918. Stalin oli yksi Suomen ensimmäisen itsenäisyystunnustuksen 4.1.1918 allekirjoittajista - olipa luvannut Suomelle itsenäisyyttä jo viime henkäyksien Venäjän autonomiassa marraskuussa 1917 - Tampereella demarikokouksessa. Stalinin papillistinen haave oli proletariaatin maailmankumous, ei Suomen valloitus.
...

Stalin tiesi tarkoin myös mitä tavoiteltiin Heimosodilla 1918-22 [ ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Heimosodat - ], mikä oli C.G.E. Mannerheimin miekkavala - Itä-Karjalan, Aunuksen ja Pohjois-Inkerin osalta. Stalin oli noiden syiden vuoksi aiheellisesti epäluuloinen - olihan meneillään Venäjän sisällissota 1917-22 [ ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_sis%C3%A4llissota - ], ja Tarton rauhassa 1920 [ ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarton_rauha - ] oletettiin maarajan asettuneen kohdilleen.

Stalin katseli muutoinkin kaikkea suurella epäluulolla mikä sijaitsi suuren neuvostovaltion rajamailla - tunnetusti slaavilaisuus liukuu suomalaisuuteen Karjalan korpimaisemissa ja sen laulumailla. Stalin kuitenkin katsoi erikoisin lasein Suomea ja suomalaisuutta - jäimme itsenäisiksi 1944 jälkeen.
...

Ehkä amerikan-suomalaiset kuvittelivat, että Neuvosto-Karjalassa olisi toteutunut Sisällissotamme 1918 punaisten toive tasa-arvoisesta työnteosta, jota viriteltiin vielä Stalinia osin harhauttaen ennen Talvisodan Mainilaa, jossa punainen kommunismi Suomesta Otto-Wille Kuusisen johdolla allekirjoitti jopa yhteistyön neuvostomaan kanssa 1939 - suomalaisuus voitti kuitenkin kommunismin ideaalisen, mutta mahdottoman yhtälön.

Lähinnä Pohjanmaalta lähteneet valtamerimatkaajat olettivat saavansa Amerikoista työllä sellaisen vaurauden, jota ei tuolloin vahvasti sikiävässä Suomessa voinut kaikkien osalta saavuttaa.

Kun Amerikoissa huomattiin, ettei se onni ja ahkeruuden palkinto niin helposti tullutkaan toivotun kokoisena - niin suunta kääntyi takaisin aatemaailmaan, jonka oletettiin syntyneen Neuvosto-Karjalaan. Petyttiin ja yllätyttiin - osa ryhtyi neuvostojen kannattajaksi ja ehkä maamiestensä enemmistön vastaiseksi.

Stalin "pelkäsi" vakoilijoita, koska itse harrasti niitä hyvin paljon - ehkä varas toistaan varkaaksi luulee - tänäänkin.
.

Ilkka Luoma kirjoitti...

~ https://www.tiede.fi/keskustelu/82661/oli-aika-jolloin-amerikoista-matkustettiin-neuvostojen-karjalaan?changed=1567407561 -