200
vuotta sitten, 5.5.1818 saksalainen yhteiskuntafilosofi Karl Marx
syntyi – Marx aloitti pohdiskelun yhteisöstä, jossa suuri
enemmistö (yhteiskunta) omistaa kaiken. Sosialismi sai siivet –
oli hienoa, jos kaikilla olisi kaikkea, vaikka niukastikin [1.
Ei olisi tuloeroja, … lääkäri saisi saman kuin toinen korjaaja –
puimakoneiden korjaaja !**
---
Kommunismi
ei eilen, eikä tänäänkän onnistunut – paitsi Kiinassa. Miksi
ei onnistunut muualla kuin Kiinassa? Siksi koska evoluutio [2,
joka rakensi kilpailun – ”ei hyväksynyt sitä – ihmisille”,
mitä? Eivätkö kiinalaiset ole sitten ihmisiä, kyllä ja mitä
suuremmassa määrin.
Me
olemme kilpailijoita, koska kaikille ei pidä riittääkään kaikkea
Jos
kaikille riittäisi kaikkea, vieläpä kiihtyvästi – kuten nyt on
maailman meno
[3 – ei yksi maapallo riitä [4,
kun meitä on yhä enemmän ja osa elää yhä pidempään.
Evoluutio ei halunnut näin. Evoluutio haluaa toteuttaa sopeutuvamman
[5
lakia.
Karl
Marx oli pääomapohdiskelija – hän mietti miten omaisuus ja
kyky sen hallintaan kohdistuivat harvoihin, tehtynä ja junailtuna –
omaisuus oli jotenkin niin hienoa, ettei sitä voinut sallia
kaikille. Työ ja omistaminen eivät kohdanneet ja se oli Marxin
mielestä syvällisen mietinnän paikka.
Piti
olla luokitus – elimme luokkayhteiskunta, kuten itseasiassa
nykyäänkin. Luokkajako tänään on verhotumpi – olemme osaajia,
näyttäjiä ja vertailijoita. Toisilla on – tosilla ei ja siihen
väliin jää suuri massa, joka elättää kaikki. Nyt eletään
näyttö- ja vertailutaloutta [6.
…
[Yllätys!]
Proletariaatin
diktatuuri on kehittynyt jo miljoonia vuosia sitten!
Yllättäen
kommunismi, pääomien hallinta – työ ja sen johtaminen ovat jo
valtatekijä. Ei meissä ihmisissä, mutta muualla, missä?
Muurahaiskoloniat pääsäännöllä ovat ”täydellisesti
työläisten hallussa”.
Muurahaisyhteiskunnassa
vain yksi nauttii lisääntymisen oikeudesta, jolloin tämä
munintakone tuottaa 99,9 prosenttisesti hedelmättömiä sisaruksia –
työläisiksi, jotka määräävät kaiken. Valta on työläisillä
ja heidän hajureseptoreillaan. Evoluutio loi kilpailu edellä
yhteiskuntamallin muurahaisille, jossa on ylivertaisuuden makua.
Aikanaan
satiirikko ja kirjailija Kurt Vonnegut [7
kirjoitti ”viruksista”!
Vonnegut:
” … Oli Kiina, joka kärsi lisääntymisestä, heitä syntyi niin
paljon, etteivät mahtuneet määrätylle alueelleen –
maantieteelliset rajat ahdistivat. Kiinalaiset keksivät pienentää
itseään, tehden koko ajan ennätyksiä ja näin mahtui yhä enemmän
kiinalaisia rajojensa sisään … kunnes rajat ylittyivät … ja
New Yorkin Manhattanille levisi uusi outo ja tuntematon virus –
kiinalaiset olivat saavuttaneet pienuuden huippunsa ja maailma oli
heidän … ” -osapuilleen näin Kurt Vonnegut kirjoitti.
Nyt
Kiina juhli[i]
näyttävästi Marxin syntymän 200-vuotispäivää
...
Tähän kulminoituu hätkähdyttävästi kaksi toisistaan irrallista
(?) asiaosiota:
Kiinan
nykyisen kaupallisuuden ja jättitoimeliaisuuden käynnistäjän,
edesmenneen Deng
Xiaopingin
arvoituksellinen lause vuosikymmenien takaa - "Menkää
ja rikastukaa"
[8
... Toinen asiakokonaisuus oli Kiinan päätös purkaa
presidenttiytensä kahden virkakauden rajoite. Miten nämä kaksi
asiaa vaikuttavat yhdessä?
…
[8
” … [2014] .. monin mittarein, aina suuresti huolestuttaviin
ympäristöongelmiin saakka. Kiina aloitti vaurastumisensa Dengin
sanoin ”Menkää
ja rikastukaa”
– tosin moni ei tänäänkään saata oivaltaa, että rikastuminen
saattoi merkitä Dengille jotain muuta (-kin) kuin lännenmiehen
näyttö- ja vertailutalous
… ” ~
https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/10/hongkongilaisittain-made-in-china.html
-
[**
” … Presidentti Xi
Jinping
lausui juhlapuheessaan pitävänsä Marxia Kiinan nykykasvun
voimaannuttajana, inspiraationa ja Marxia aikamme suurimpana
ajattelijana … ”
Dengin
lause ja kehote oli arvoitus
Kiina
etsii vastausta tuohon nykymuotoisen käynnistäjänsä kehotteeseen.
Mikä se voisi olla? Lännenmies kokee sen yksioikoisesti maallisena
rikastumisen tavoitteluna, kuten moni nykyinen kiinalainenkin –
pitää saada enemmän ja nopeammin – onhan lännestä
omaksuttu tuo kohtalokas näyttämisen ja vertailun talousajattelu.
Kiinassa myydään esimerkiksi eniten Ferrareita – näyttötalouden
nelipyöräisiä ikoneita.
Deng
saattoi tarkoittaa henkistä rikkautta, sitä kuuluisaa
kiinalaisen ajatusmaailman jatkumoa, joka oli ja on osin jatkunut
pisimpään maailmassa – korkeakulttuurina, perheen ja suvun
yhteytenä kuin myös virkamiehistön kunniallisuutena ja ylpeytenä
oikeudenmukaisuudestaan.
Deng
pukeutui ajassaan vielä kuin Mao Zedong, joka on nykyisen
Kiinan perustaja – Maon kasvokuvan ollen yhä Kielletyn kaupungin
portin yläpuolella [Kuva
2.] kuin myös setelirahoissa – yhä … kuten
ihmisjono, joka jatkuu jatkuistaan Maon Mausoleumiin – ihmiset
haluavat yhä nähdä ”luojansa” - kuolleenakin, vaikka Maon
Punaista kirjaa [9
ei enää paljon lueta.
…
Menkää
ja rikastukaa …
… näkemään
ja kokemaan, ettei kaikkea voi koskaan riittää kaikille –
jos haemme vain maallista kasvua ja sillekin kasvua [10.
Deng halusi rikastumiskehotteellaan avata silmät, että meille on
määrätty kullekin osuutemme, joka on tasapainossa luonnon, sen
ympäristön kanssa [11,
joka antaa meille elämän.
Rikastuminen
oli heräämistä nähdä niukkuus, siihen tyytyminen, mutta elämän
ilon tunnustaminen – vähemmästäkin. Deng halusi tasa-arvoisemman
maailman, jossa Kiina voisi olla esimerkki. Nyt Kiina on maailman
suurin talous [12
ja ottanut/ ottamassa oman osuutensa [1,4/7,7],
joillain ollen kuitenkin vielä ”liikaa” - niin Kiinassa kuin
muualla ---
Entä
Kiinan presidenteille ojennettu kahden kauden purku?
Kiinalla
on nyt suuret tavoitteet. Kiinan on otettava väkevä ote omiin
sisäisiin ongelmiin – ympäristö [13,
työ [14
ja kansallinen yhteenkuuluvuus. Kiinan on otettava tienviitoittajan
rooli.
… nykyinen
paljolti sotimalla ylläpidetty maailmanpoliisiroolitus on
illassaan [15
– sotimalla ei rakenneta yhteistä maailmaa, jonka pitäisi riittää
kaikille. Tämä edellyttää vahvaa otetta johtajalta, jota ei voi
rajoittaa – aikanaan Mao teki historiaa hyvässä ja pahassa
kuolemaansa asti … Nyt elämme jo kiinalaisten vuosisataa [Kuva
1.]. Kahden kauden purussa ei mainita sanallakaan
kehenkään eikä mihinkään – henkilöön.
...
[*
Yllättävä Ekstra
Tänään
on kulunut 100 vuotta siitä, kun myöhempi Suomen presidentti Kyösti
Kallio piti kuuluisan sovinnonpuheen [16
Suomelle ja suomalaisille – olihan juuri Saksan sotakoneen
maihinnousun vauhdittamana päättynyt verinen sisällissotamme,
jossa punainen nousi hakemaan oikeuksiaan ja valkoinen taas
halusi säilyttää omiaan.
Kyseessä
oli omistus, omistaminen – työ, voiton ja työnteko/ voitonjako …
kuinka osuva yhteensattuma, sillä sosialismin kuningasajattelija
Marx syntyi tuosta sovinnonpuheesta tasan 100 vuotta aiemmin!
Olemmeko
me suomalaiset nyt sovinnon ansainneita? Olemmeko valmiit
sovintoon, kun tuloerot ovat revenneet ääripäistään – vaikka
liki kaikki ovat päässeet omistamisen makuun, mutta lopulta
suurimman osan omistaa se pienin ihmisryhmä …
…
Entä
Kiina, jossa nyt ylistetään
toistaiseksi (teoreettista) kiinalaiskehityksen alla olevaa
marxismia? Ollaanko siellä lähellä omaa sovintoa ympäristön
ja kanssaihmisten kanssa, kun sielläkin tuloerot ovat revenneet
maailmanennätysluokkaan.
Olisiko
Dengin oppi ollut sittenkin niin, että maistakaa ensin lännenmiehen
rikkautta – maallista rikkautta, ja oppikaa siitä, ettei se ole
kestävän kehityksen tie? ---
Ilkka
Luoma
Kansalaiskirjoittaja
Helsingistä
US
VU 24
T
BL BL BL FB FB FB
BLOG 168849
DOC
marx_05052018.doc – OpenOffice Writer
PVM
05052018
976_8250
