Maanantain miete kehityksestämme

blogID 12100797
...

Ajatuksia ikuisuudesta, hetkestä ja sopeumakilpailusta - 
- ihmisen itsekkäänä haluna teetättää kaiken joillain muilla, siis helpottaa elämäänsä, mutta minkä uhalla?

...
Ihminen on kehittynyt evoluution voimalla jostain - arvellaan sen tapahtuneen syanobakteereista, joskus kauan sitten - tosin eräät tahot haluavat nähdä ihmisen tulleen "tähdistä", mutta kehitys on ollut tuotekehittymistä sopeumassa ja kilpailussa, kuten nyt teknologiapohjaiset robotitkin, joissa taas ei ole sopeumaa, vaan synkronoituvuus. 


En väheksy syanoja, sillä ovathan ne edelleen olemassa - muun muassa sinilevinä ja niillä on jokin tehtävä biodiversiteetissä, kuten meilläkin ja niillä roboteilla, jotka kehitämme nyt sähkökemiallisina materiaaliprojekteina. Ihminenhän on kehityksessään biosähköinen kehitysprosessi, joka edustaa hiilivesielämää ... Meidän teknologiarobotiikka edustaa taas sähköisohjelmoitua materiaalien käsittelytaitoa - kovana tekniikkana; mehän olemme pehmytkudostekniikkaa winkhymiö Eli erot ovatkin varsin pienet, kun katsomme itse kehitysprojektia, jotka aina monimutkaistuvat ... 


... eräät tahot haluavat nähdä että "kaiken alussa" oli vain äärettömän lyhyen hetken täydellinen harmonia ilman mitään vetovoimaa - siis säteilyä täydellisessä järjestyksessä, kunnes meille tuntemattomasta syystä jostain ilmestyi "häiriö" - vetovoima, joka löysi yhtenä "hiukkasena" toisen ja siitä alkoi kehitys, jossa nyt olemme - niin ihmisinä kuin meidän tekeminä robotteina.


...

Näin alkoi viikko - elettiin maanantaita 25. huhtikuuta armon vuonna 2016, kun kaksosillamme on ja oli vapaamaanatai Peukku hoitopaikasta. 

Stora-Enson yhteiskuntavastuu

Stora-Enso tekee sitä mitä se vain voi tehdä – käy kustannuskriisitaistelua. 2500 ulos, jotta 25.000 saa jatkaa. Tylyä, raakaa ja markkinaehtoista. Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa. Toimitusjohtaja Jouko Karvinen Stora-Ensosta  tietää tämän hyvin, kuten hänen kollegat - Metsäliiton Kari Jordan ja UPM-Kymmenen Jussi Pesonen 1].

Emme enää kuluta niin paljon paperia ja pahvia, että suurkoneet voisivat pyöriä täysillä. Suomessa palkkarakenne ylitti kaikki kipurajat ja metsäkin kasvaa meillä hitaasti. Olisiko pitänyt aloittaa uusien tuotteiden ja palveluiden tuotekehitys jo 10-20 vuotta sitten? 2]

 

[2005-2006] --- Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten, kun Paperiliitto oli vielä voimissaan ja palkkakehitys oli maamme huippuluokkaa – toveri lattialta oli urakalla nostanut ansioitaan, oli halunnut kiriä edes hiukan johtajiston palkka- ja palkkiorallia kiinni …

~  http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/07/jlkikirjoitus-paperitaistolle.html -

[2006]  Metsäteollisuuden isänmaallinen kujanjuoksu

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/metsteollisuuden-yhteiskuntavastuullin.html - ]

 

Suomi on ja oli perinteellisen metsäteollisuuden supervaltio. Suomi osaa rakentaa maailman tehokkaimmat paperikoneet ja osaa myös ylläpitää ne parhaiten. Suomi on paperin kuluttajakääpiö. Suomalaiset sellu- ja paperitehtaat piti rakennesaneerata jo 10 vuotta sitten, jolloin oli tiedossa uusien kehittyvien maiden kasvutrendi.

Suomalaiset, lähinnä sellu- ja paperiteollisuuden palkkakustannukset ovat huippuluokkaa

Metsäteollisuutemme kunniakkaassa yli satavuotisessa historiassa omistajarakenne on muuttunut dramaattisesti; entisaikojen omistajapatruunoiden suora "rakkaussuhde" väkeensä ja tuottavuuteensa on kadonnut rajattoman ja maattoman omistajarakenteen loputtomaan osinko- ja pörssiarvon nousukiihkeyteen.

Jo vajaa vuosi sitten harvinaisesti metsäteollisuutemme renkipatruunat ilmoittivat yhdestä suusta suomalaisen palkkakustannustason olevan selvästi korkeampi tuotos per nenä ja tonni vertailussa mm. Saksaan nähden. Tuo ilmoitus olisi pitänyt osata tulkita varoitukseksi.

Metsäteollisuus itse oli joko "sokea" näkemään kehitystä viimeisten vuosien aikana tai sitten se kantoi todellista yhteiskuntavastuuta olemalla purkamatta selvää ylikapasiteettia.

Suomi oli metsän jättiläinen ja nousi osaajana maailman huipulle

Suomi kykeni toimittamaan kasvumarkkinoille sen suurimmat paperikoneet elintärkeinä kauppoina Suomen kauppataseen ylläpitämiseksi positiivisena. Suomi on kaupallisen maailman reunamilla ja pitkien kuljetusyhteyksien päässä kulutuksen keskipisteistä.

Metsäteollisuuden rakennemuutokset eivät pysähdy UPM:n YT-kierroksiin; jonossa odottavat kaikki muut. Erityisen mielenkiintoinen on viimeinen sinivalkoisen pääoman metsälinnake Metsäliitto. Kuinka Metsäliitto uuden pankkimaailmasta tulleen julkisuutta kaihtavan pääjohtajansa johdolla saneeraa konserninsa?

Paperiliitto voi ottaa nyt sinivalkoisen roolin ottamalla osaa rakennejärjestelyihin …

 … alentamalla palkkatasoaan laajasti ja koko rintamalla. Paperilaisilla on tunnetusti keskiarvoa huomattavasti korkeammat palkat. Parempi alentaa maltilla omaa tuloansa ja ehkä näin säilyttää enemmän työpaikkoja kuin lähteä kilometritehtaalle mittaamaan kesämökkitontin omaa metsän kasvua.

Yhteiskuntavastuu liike-elämässä on entisen "eimolaisen" ja nykyisen teräspeikkolaisen Jalo Paanasen sanoin vastuuta liiketoiminnan terveydestä ja tuottoisuudesta. Vain tuottava yhtiö voi tarjota työpaikkoja terveesti. Liike-elämässä kokonaisvastuuseen osallistuvat myös kaikki kulu- ja tuottorakenteet.

Työvoima on inhimillinen ja tärkeä tuoton ylläpitäjä

Tämän työpanoksen tulee ymmärtää osansa kokonaisuudesta. Yhteiskuntavastuu on yhdessä luoda terve liiketoimi ja yhteishenki takaamaan laatu ja toimitusvarmuus.


Omistajuus oli ennen yksi mies yksi ääni -periaatetta

Patruunan ääni kuului vähintään viikottain paperitehtaiden salissa. Yleensä puvussa tarkastuskierroksellaan oleva omistaja tunsi henkilökohtaisesti monet duunareistansa, hän piti heistä ja huolehti heistä. Patruuna rakensi talot väellensä, järjesti työterveydenhuollon, junaili jalkapallojoukkueen ja jakoi henkilökuntansa lapsille jopa opiskelustipendejä.

Patruunoiden aika on suurteollisuudessa ohi

Omistajiksi on syntynyt aivan uusi luokka; mm. amerikkalaiset eläkeläiset turvaavat ostovoimaansa maailman jättiyhtiöiden välillisinä omistajina osinkoherkkinä ja pörssikurssinousuahneina. Jättiyhtiöt ovat maattomia ja rajattomia omistajuus karanneena maailmalle; uusi patruuna-aikakausi koittaa pienistä yhtiöistä, joissa omistaja on osa tuotantorakennetta ja tuntee henkilönsä ja ymmärtää yhteishengen olevan edellytyksenä menestymiseen.


Suomi on hyvä maa

---  ja sitä puolustaa parhaiten niin sodassa kuin rauhassa suomalainen nainen ja mies, näin totesi edesmennyt Suomen sinivalkoinen Isänmaan ääni jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth, jonka sukulinja oli muuten haara laajassa patruunoiden sukumatrikkelissa.

Yhteiskuntavastuu ei ole pelkkä sormenosoitus renkijohtajille;

he ovat hampaattomia tekemään kansallisia ratkaisuja; he ovat hallituksen eli omistajiensa marionetteja toteuttaen vain kylmää liike-elämäohjausta asetettujen henkilökohtaisten optioiden saajina ja omistajiensa käskyläisinä.

Todellinen yhteiskuntavastuu lähtee kuluttajista, veronmaksajista ja tavallisen kansan ostopäätöksistä ja terveestä kyvystä nähdä maailman muutos. Meidän liukuhihnatyötehtävien palkkakustannukset ovat yksinkertaisesti liian korkeat maailmalla riehuvaan kansainvälisen uustyönjaon muutostaistelussa.

Me joko saneeraamme palkkatasoamme/ nostamme työn tuottavuuttamme tai hyväksymme työpaikkojen menetykset.

…
Suomi on suomalaisena työnä täsmälleen niin kilpailukykyinen ja tehokas kuin tekemiämme tuotteita ostavat henkilöt sen parhaana hinta/ laatusuhteena arvostavat myönteisenä ostopäätöksenä meidän avainlipputuotteillemme.

^{JK. [2013]}

Nythän voisi olla besserwisser, mutta se ei enää hyödytä ketään – toimitusjohtajien asema on palvella omistajia ja lainkin myötä osakeyhtiöiden on tuotettava ennemmin tai myöhemmin voittoa. Laki on laki ja olemme laajasti hyväksyneet markkinatalousopit materiaalisen hyvinvointimme pohjaksi. Amen.

 

…

^VIITTEET

^1] [2006] UPM ulkoistaa kunnossapidon? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/09/upm-saneeraa-yllpitoa-yllpitkseen.html -

^2] Metsäteollisuuden tuotekehitys jäi pahasti jälkijunaan – usko suurkoneisiin oli luja kuin sellupaali ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/metsi-ei-kannata-tuhlata-pelkstn.html -

 

…

^EXTRA

Osuuskunta Metsäliitto on osuustoimintaa – metsänomistajien osuustoiminta omistaa sen kolmannen, aidosti kotimaisen matsäteollisuuskombinaatin – olisiko osuustoiminnasta kykyä pärjätä maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa? ~   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/osuustoiminta-toimii-sinivalkoisen.html -

~

 

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

 

 

…

AL – Fb – US

^BLOG 19 835 | 0000   - IL

---18062013---

 

742

Ihana kuluttamisen draama ja tragedia

Uutisointi medioi vähempiosaisten lisääntyvää hätää. Kirkko huolehtii vapaaehtoisesti heikoista/työttömistä/työhaluttomista/masentuneista/rattailta pudonneista/sairaista..., muiden valittaessa, että 10-12 prosenttia palkkoihin ei riitä, kun taas "johonkin kuoppaan" pudonnut koettaa elää 500 eurolla, jota toisaalla vaaditaan lisää joka kuukaudelle - missä menee vimmoittuneen kulutuksemme rajat? Kuinka loputtomiin hamuamme ja kulutamme ympäristöämme loppuun?

Maapallolla ihminen on ainut eläin joka käyttää itsestään ulkoista energiaa lämmittääkseen ja valaistakseen itseään ja lähipiiriänsä. Tästä alkoi kierre, jossa nyt elämme. Valmistautuuko luonto ympärillämmme tekemään nyt omat muutokset eliminoidakseen ihmiskunnan työnnäytteet epäkelpoina harmonialle?

Markkinamekanismi keksi lisätäkseen kulutuksen tehokkuutta ostoskeskukset, joissa ihminen voisi ostaa kaiken tarpeellisen ja tarpeettoman nopeasti, helposti ja tehokkaasti. Kiertonopeus on meidän hokemajargonia, johon kulminoituu koko kulutuksen tuhoava voima.
_______________________

----- Original Message ----- ORIG 27th Oct.2007
From: Ilkka Luoma

Cc: jaana.laitinen-pesola@tehy.fi ; Ahonen Jouko ; vesa.keskinen@tuuri.fi ; henry.sukari@ideapark.fi ; mikael.jungner@yle.fi
Sent: Saturday, October 27, 2007 12:53 PM
Subject: MIELIPIDE: Ihana kuluttamisen draama ja tragedia

(huomioiva kulutus on välttämättömyyksien täyttöä - kaiken muun ollessa hiljalleen ongelmia kasvattavaa ympäristön liikakäytöllistä rasitetta --- YLE vastuullisesti ja merkittävästi tukee uutta ajattelua ja arvomaailmaa mm. ympäristö- ja luontodokumenttiensa välityksellä)

[ ... ikääntynyt ja mahoutunut markkinatalous tuottovaateiden ohjaamana siirtelee panoksia, ostovoimaa ja ympäristörasitteita globaalisti maasta toiseen tavoitellessaan suurinta mahdollista voittoa synnyttäen samalla toivoa "paremmasta" ja pelkoa "paremman" menetyksestä ... ]

Peruspaperin ja muutoinkin massasarjojen valmistus päättyy Suomessa kustannuskriisiin, koska emme kykene kilpailemaan vähemmän ostovoimaisen työpanoksen kanssa. Venäjän valtion puutullit ovat keinotekoinen selitys kilpailukyvyttömyydellemme. Sveitsiläiset valmistavat Rado kelloja loppuasiakashintaan 3000 euroa ja 45 grammaa per kappale - omassa maassaan.

Ihminen taloudellisessa evoluutiossaan hamusi päivästä toiseen lisää, helpommin ja nopeammin. Kasvuntalous edellytti kysyntää ja jos kysyntä ei omasta maasta tuonut riittävää tuottoa, piti suunnata maailmalle. --- Suomesta tuli metsäjättiläinen kasvattaen ympäristökuormitusosuutemme maailman huipulle - samalla synnytimme maailman parhaan taidon suunnitella ja hallita prosesseja ja menetelmiä - osasimmepa sen myös synkronoida konsultoinniksi - huomisen menestysmahdollisuudeksemme?

Suomi osasi asiansa ja kehitti maailman huipulle valmistusmenetelmät, niin sellussa, paperissa, kännyköissä kuin loistoristelijöissäkin. Olemme kekseliästä kansaa, mutta pysähdyimme tyytyväisyyteemme ja nostimme panoskustannuksemme liian korkealle liian yksinkertaisissa tehtävissä. Bulkin teko siirtyy vääjäämättä halvempien toveriemme maihin (vapaaehtoisena kehitysapuna) - ja sinne missä markkinakysyntä on kulman takana.

Koko ihmiskunta loittoni ratkaisevan askeleen luonnosta huomatessaan omaehtoisen mielihalutyydyttämisen maistuvan makealta. Alkoi erkaantuminen ympäristöstä ja samassa katosi ote luontoon, jolta kuitenkin saamme kaiken sen välttämättömyyden, joka mahdollistaa ainoan oleellisen toimintamme - sopusuhtaisen lisääntymisen.

Kasvukulutimme itsemme ylipainoisiksi yksinäisiksi individualisteiksi ja kadotimme otteen äiti maahan ja geenistölliseen perintöömme. Jätimme yhteenkuuluvuusryhmämme heitteille ja keskityimme itsekkään kuluttamisen maailmaan.

Kulutus on pyhä markkinatalouden kasvuhokema. Kiihkeydessämme kasvatimme osuutemme suomalaisina suuremmaksi, mitä väestöpohjamme edellytti. Kasvatimme osaamisellamme tuotannon sellaiseksi, jossa synnytimme täydellisen riippuvuuden ulkomaankaupasta. Kasvatimme osuutemme luonto- ja ympäristörasitteena maailman huipulle. Olimme jo globaaliudessa ennen kuin siitä puhuttiin.

Maksamme nyt hintaa kasvavan kulutuksen tavoittelusta ja ihannoimisesta. Riitelemme palkoista, haluamme lisää, jopa 24 prosenttia. Syyksi ilmoitamme verrannollisuuden, haluammehan elää palkkaoikeudenmukaisuudessa (mitä se on?). Hikeennyimme kun luokkajaoton yhteiskuntamme jakaantui kulutuskykyluokkiin omistajina, johtajina ja lopulta peruskuluttajina. Toiset ahnehtivat, kasasivat ja söivät muille tarkoitettua, omien ne itselleen luulolla olla ansaitsevampi kuin muut.

Tiedonvälitys on jo kansalaistasolla - tietomme on ajantasaista, huhupitoista ja kateutta herättävää. Kateus aiheuttaa katkeruutta: miksi hän, miksi en minä. Työtä tekeväkin haluaa kuluttaa - enemmän ja enemmän. Nyt myös työtä tekemätönkin haluaa lisää ja lisää. Asunto suurenee, auton leveys leviää, kesämökki saa sähköt ja ulkomailla käydään entistä tiuhemmin. Lisää ja lisää - mittaamme itseämme muihin kulutuksen määrillä ja hinnoilla.

Kulutus ja sen kasvu johtaa maapallon mahdottomaan yhtälöön - sormeilimme tuon yhtälön muuttujat sellaisiksi, jossa ihmiskunta otti osuuden yli muiden, riistimme elämisen edellytyksiä sieltä, jotka aiemmin muodostivat sopusointua ja harmoniaa. Kulutimme yksinkertaisesti maapallon vastareaktioon, jota nyt ennustellaan elokuvissa, tiedemiesten kalvosarjoissa ja lopulta kansalaisten pelkona huomisen mahdottomuutena.

Länsimaissa kaltaisemme demokratia on toivottomasti myöhässä, reaktiomme kulutuksen hillitsemiseksi ovat liian hitaat. Ainoana reaktionamme löydämme syyn kasvavista maista; Kiina ja Intia etunenässä, joiden liikakulutus tuhoaa maapallon, unohtaen kuitenkin kuka aloitti tämän kulutusiloittelun vailla vertaa. Kiinan pelastus tulee olemaan vuosituhansia vanha yhteiskuntajärjestys, jossa päätökset syntyvät viimeisellä rajalla nopeasti ja tehokkaasti.

Länsimaalainen kulutusorientoitunut markkinademokratia on suurimman haasteensa edessä - emme voi yksinkertaisesti kuluttaa niin paljon kuin nyt - henkilöä kohden. Kaltaisemme tavan levitessä kasvaviin maihin on maapallon kyky jatkuvuuden luojana lopullisesti päättymässä. Ympäristö ottaa oman käyttöjärjestelmänsä ohjaamana uuden suunnan, jossa elinolot saattavat käydä ihmisille mahdottomiksi - elämän silti jatkuessa tavallansa.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23559]

__________________________________________
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2006, 2007)

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/5563065 ---

Teksti
Kääntääkö vihdoin peruskansalainen liialliselle kulutukselle selkänsä, vai avaako hän aina kulutusalttarien ovet? Muuntuuko arvoasetelmamme lähemmäksi luontoa ja ympäristöä ymmärryksen herätessä mistä elinvoimamme saamme.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/5563079 ---

Teksti
Ihmiskunta matkustaa ja lentää enemmän kuin koskaan. Juuri nyt otettiin maailman suurin lentokone käyttöön (Airbus), saadaan jopa 800 ihmistä kerralla valtamerien taakse, kuulemma paremmalla hyötysuhteella. Linnut ovat aina matkailleet omin fyysisin voimin säästäen sitä kuitenkin yhteistyöllä lentäen "kurkiauroina" - aaltoefektinä.

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/5563085 ---

Teksti
Maapallolla ihminen on ainut eläin joka käyttää itsestään ulkoista energiaa lämmittääkseen ja valaistakseen itseään ja lähipiiriänsä. Tästä alkoi kierre, jossa nyt elämme. Valmistautuuko luonto ympärillämmme tekemään nyt omat muutokset eliminoidakseen ihmiskunnan työnnäytteet epäkelpoina harmonialle?

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/5563110 ---

Teksti
Kiinassa lohikäärme tuottaa onnea. Tuottaako dragon kiinalaisille onnea olla kiinnittymättä tapaamme kuluttaa ja käyttää ympäristöämme. Kiinalaiset voivat yhteiskunnassansa tehdä nopeita muutoksia järjestelmänsä vuoksi. Voi olla, että se on ainut keino tehdä jotain ratkaisevaa, johon meidän länsidemokraattinen markkinamekanismi ei taivu. Katsommeko lopulta myös omaan napaan?

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/5563124 ---

Teksti
Markkinamekanismi keksi lisätäkseen kulutuksen tehokkuutta ostoskeskukset, joissa ihminen voisi ostaa kaiken tarpeellisen ja tarpeettoman nopeasti, helposti ja tehokkaasti. Kiertonopeus on meidän hokemajargonia, johon kulminoituu koko kulutuksen tuhoava voima.

Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/5563146 ---

Teksti
Puolassa, entisessä suunnitelmataloudessa, markkinavoimat jylläävät ikuista lauluaan - lisää kulutusta, lisää tavaraa ja entistä nopeammin. Onko kuvassa meneillään oleva "mielenosoitus" esimerkki mainonnan huippuosaamisesta vai ajattelemattomasta voiton tavoittelusta, jossa kaikki osatekijät uhrautuvat kulutuskasvun alle.

Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/5563159 ---

Teksti
Hierarkia on osa kulutusepätasapainoa. Osa syö liikaa lihoen ja osa kuolee nälkään. Varsovassa kuninkaan linna, jossa huokuu valta, voima ja kulutuskyky. Kansa maksoi aina viime kädessä kuninkaansa mielihalut ja -oikut. Tänä päivänä meillä on sama kulutuksen kilvoittelu näyttömekanismina paremmuudestamme ja vaikutusvallastamme. Länsimaissa ja muuallakin ostovoima on miehinen potenssi.

Kuva 8
--- http://www.panoramio.com/photo/5563202 ---

Teksti
Itse Julius Ceasar, joka oli soturikeisari valloittaen jopa voittamattomia gallialaisia. Kaiken Julius teki vain sen vuoksi, että Rooma sai yhä enemmän ja enemmän kulutettavaa provinsseista, kunnes degeneroitui voimakkaampien kansojen alle. Loputon yltäkylläisyyden ja orgioiden tavoittelu heikentää kansakunnan kunnes viriilimpi, vahvempi ja nokkelampi tulee ja voittaa. Veni, Vidi ja vici.

Kuva 9
--- http://www.panoramio.com/photo/5563226 ---

Teksti
Päinvastoin kuin linnut, jotka lentävät omin voimin lisääntymään, suuntaa ihminen omia voimia säästäen ja muiden energiaa käyttäen ostosparatiiseihin hamuamaan tavaroita ja palveluita hemmotellakseen itseään. Varsovalaisessa ostoskeskuksessa liukuportaat vievät ihmisiä nopeasti ja tehokkaasti ostosalttarilta toiselle. Nyt puhutaan, että Suomen Mikkeliin ollaan väsäämässä jätevedenpuhdistamon tilalle innoittelu parkkia tavoitteena ostoseuforia - milloin riittävyys tulee eteen? Ymmärrämmekö muitakin elämänarvoja kuin kuluttaminen ja ostaminen - heräämmekö milloin?

Kuva 10
--- http://www.panoramio.com/photo/5563231 ---

Teksti
Uutisointi medioi vähempiosaisten lisääntyvää hätää. Kirkko huolehtii vapaaehtoisesti heikoista/työttömistä/työhaluttomista/masentuneista/rattailta pudonneista/sairaista..., muiden valittaessa, että 10-12 prosenttia palkkoihin ei riitä, kun taas "johonkin kuoppaan" pudonnut koettaa elää 500 eurolla, jota toisaalla vaaditaan lisää joka kuukaudelle - missä menee vimmoittuneen kulutuksemme rajat? Kuinka loputtomiin hamuamme ja kulutamme ympäristöämme loppuun?

Mikä on oikea puun hinta Venäjältä ja omista metsistämme

Suomi on saanut edullisesti raakapuuta Venäjältä, nyt tsaari Putin on säätämässä tulleja kannustaakseen omaehtoista lisäarvoa ja jatkojalostusta omaan maahansa. Kuvassa todennäköisesti suomalaista raakapuuta nousseella hinnalla metsänomistajien iloksi menossa meidän omaan jalostukseen Puhoksessa, Pohjois-Karjalassa.

Suomalainen metsänomistaja hyötyy todennäköisesti, kun Venäjä nostaa puutullejaan. Kuvassa syvällä Suomen maankamaralla lastataan taatusti kotimaista pyöreää puuta jalostettavaksi kotimaan tehtaissa. Me emme harrasta markkinatalousmaana raaka-aineiden vientiä, kuten Venäjä - joka näin auttoi aikansa kansantalouttamme halvalla raaka-aineella.
Motti per pino(kuutiometri), halkopinot odottavat polttajiansa. Vuosituhannet metsä on antanut lämmikkeen ihmisille, vuosituhannet metsä on tasapainoittanut ilmastoa ja "niellyt" hiilidioksidia. Kuinka käytämme metsät, ratkaisee elintasoamme, mutta erityisesti elinmahdollisuuksiamme. Kuvan klapipinot menevät grillaukseen Pohjois-Karjalaisessa lomakylässä.
Orava vahtii ihmiskulkijaa, koettaa peloitella tai kiinnittää huomion itseensä pelastaakseen pesänsä. Ihminen on vuosisatoja tuhonnut metsiä, metsien eläimiä ja vuosimiljoonaista harmoniaa itsekkäästi, vain oman etunsa nimissä. Suomi seisoi 50%:sti puujaloilla taloudeltaan vuosikymmenet, nyt puuta on saanut pilkkahintaan Venäjältä, jossa orava samalla lailla vahtii ja suojelee pesäänsä.

-----------------
(uutisointi ja poliitikot intoilevat sormi pystyssä, kun Venäjä haluaa säätää pyöreän puun hintaa ulkomaille)

[ ... metsä on juuri niin arvokas kuin on kaupallista kysyntää, siis ihmisille. Luonto taas kokonaisuudessaan on täysin riippuvainen monimuotoisista ja eri elinvaiheissaan olevista metsistä - niin Suomessa kuin muuallakin maapallolla ... ]

Suomi aloitti rikastumisen, kun huomasimme halvan vesivoiman, tiivissyiset havupuumetsiköt ja ennakkoluulottomat patruunat, jotka halusivat tervan jälkeen jalostaa rahaansa ja duunarien työtä. Pelkän pyöreän puun vienti sellaisenaan ei kasvata kansantaloutta laajasti hyvinvoinnin suuntaan.

Venäjän tsaari Vladimir Putin kertoi jo julkisesti useampi vuosi sitten, että pyöreän puun vienti saa loppua. Samaan kertomukseen kuului sisältyneen huomautus jalostamisesta ja tuotekehityksestä kuin myös investoinneista lisäarvon tuottamisen puolelle.

Suomi saa vielä halpaa puuraaka-ainetta tehtailleen Venäjältä. Suomi jalostaa paperia, kartonkia ja vaneria yms. mekaanista jatkojalostetta entistä automatoisoiduimmilla tehtaillaan. Länsimaalainen markkinatalous, laatu ja Neuvostoliiton vaihdantakauppa kilpailuttivat tuotteemme sellaisiksi, että saimme viimeisten 50 vuoden aikana siitä osin sen hyvinvoinnin, mikä meillä juuri nyt on. Suomi eli metsästä.

Raaka-aine on tuotteiden lähtökohta. Metsänomistaja on saanut takavuosina mukavat korvaukset luonnonkasvusta ja hoitotyöstä, mitä hän panosti metsiinsä. Elintason nousun myötä palkat, maataloustuotteet ja muukin hintataso nousi ja metsäyhtiöt suuntasivat raaka-ainekatseensa halvan hinnan Venäjälle. Suomi sai näin yksipuolista hintaetuutta velivenäläisiltä - me yksinkertaisesti hyödynsimme uuden Venäjän epäselvät metsien omistus- ja hallintaoikeudet.

Venäjä on raaka-aineviejä. Venäjä saa varallisuutensa öljystä, kaasusta ja kivihiilestä, siis raaka-aineista. Markkinatalous suosii jatkojalostamista. Raaka-aineviejä ei kehitä omaa osaamistaan, innovaatiot ja tuotekehitys jää ohuelle pohjalle. Putin halusi muutoksen asiaan ja junailee verot ja tullit mm. pyöreälle puulle, jotta jatkojalostus olisi houkuttelevaa itse Venäjällä. Putin haluaa investointeja, osaamista ja innovaatiota omaan maahansa tuottamaan laajempaa hyvinvointia koko maalle, eikä pelkille metsäosuuksien "omistajille", jotka edustavat vain kapeaa sektoria koko Venäjän elinkeinoelämässä.

Suomi hyötyy kallistuvasta Venäjän puuraaka-aineesta. Nyt tulee taloudellisemmaksi hankkia raaka-aine kotimaasta. Palaamme pelimme lähtöruutuun. Pyöreä puu omista metsistä, jalostus omissa, joskin runsaasti ulkomaalaisten omistamissa tehtaissa, mutta erityisesti kotimaisella työvoimalla. Mikäli meillä ei ole markkinataloudellisesti hyödyllistä valmistaa paperia, kartonkia ja vaneria, syy ei ole puun kantohinnoissa, vaan hinnoittelussa ja elintasomme korkeudessa.

Mikäli palkkamme ja muut kustannukset ovat liian korkeita, niin meidän on pakko karsia kustannuksia tai lisätä jalostusastetta. Kaikkien kulukomponenttien tulee olla kilpailukykyisiä, niin raaka-aineiden, palkkojen kuin mm. palkkasivukulujen. Työllisyys onkin sitten yhteiskuntapolitiikkaa ja valtiollamme ovat instrumentit säätämään kotimaisen työn kilpailukykyä.

On ymmärrettävää, että Venäjä nostaa tulleja (kukapa vain raaka-ainetta myisi, emme ainakaan me). Venäläiset haluavat nostaa jalostusastetta, kuten meidänkin on pakko tehdä pärjätäksemme maapallollisessa globaalikilpailussa. Venäjän ei tarvitse subventoida halvalla puuraaka-aineella yhteiskuntaamme ja metsäteollisuuttamme.

Kilpailukykymme tehdään Suomessa, ei venäläisen yhteiskunnan alle markkinahinnoiteltujen metsävarojen tuontitoiminnalla. Kansantaloudellisesti paras ratkaisu on koko tuotantoketjun pysyttäytyminen omassa maassamme ja mitä pidemmälle jalostetun tuotteen viemme maailmalle, sen paremmin maksamme mm. energialaskuamme, koska olemme tuontiriippuvainen markkinatalousmaa.

Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
KESKUSTELU --- TIEDE [ 20574 ]


Kuvakertomus ylläolevaan aiheeseen;
kuvia saa käyttää vapaasti aiheesta kirjoitetun tekstin yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma - 2007.

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/2974048 --- DSC_7771.JPG -- 1634 kB.

Teksti
Motti per pino(kuutiometri), halkopinot odottavat polttajiansa. Vuosituhannet metsä on antanut lämmikkeen ihmisille, vuosituhannet metsä on tasapainoittanut ilmastoa ja "niellyt" hiilidioksidia. Kuinka käytämme metsät, ratkaisee elintasoamme, mutta erityisesti elinmahdollisuuksiamme. Kuvan klapipinot menevät grillaukseen Pohjois-Karjalaisessa lomakylässä.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/2974020 --- DSC_7769.JPG -- 1465 kB.

Teksti
Orava vahtii ihmiskulkijaa, koettaa peloitella tai kiinnittää huomion itseensä pelastaakseen pesänsä. Ihminen on vuosisatoja tuhonnut metsiä, metsien eläimiä ja vuosimiljoonaista harmoniaa itsekkäästi, vain oman etunsa nimissä. Suomi seisoi 50%:sti puujaloilla taloudeltaan vuosikymmenet, nyt puuta on saanut pilkkahintaan Venäjältä, jossa orava samalla lailla vahtii ja suojelee pesäänsä.

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/2973981 --- IMG_1342.JPG -- 3448 kB.

Teksti
Suomi on saanut edullisesti raakapuuta Venäjältä, nyt tsaari Putin on säätämässä tulleja kannustaakseen omaehtoista lisäarvoa ja jatkojalostusta omaan maahansa. Kuvassa todennäköisesti suomalaista raakapuuta nousseella hinnalla metsänomistajien iloksi menossa meidän omaan jalostukseen Puhoksessa, Pohjois-Karjalassa.

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/2981407 --- b0000151.JPG

Teksti
Suomalainen metsänomistaja hyötyy todennäköisesti, kun Venäjä nostaa puutullejaan. Kuvassa syvällä Suomen maankamaralla lastataan taatusti kotimaista pyöreää puuta jalostettavaksi kotimaan tehtaissa. Me emme harrasta markkinatalousmaana raaka-aineiden vientiä, kuten Venäjä - joka näin auttoi aikansa kansantalouttamme halvalla raaka-aineella.

Nokia ja sen voima

Moni oli vuosi sitten ennustamassa suuria vaikeuksia Nokialle, tuolle Suomen kruununjalokivelle, joka tahkoaa rahaa amerikkalaisille eläkeläisille. Nokia ei ollut riittävän herkkäkorvainen uusille markkinatarpeille. Nokia ei kuunnellut kuinka erityisesti kaukoidän kännyilijät halusivat kääntyviä läppäpuhelimia. 

Nokia otti onkeensa ja mobilisoi ehkä maailman parhaan tuotekehityskoneen. Vuosi kului ja Nokia jatkaa omaa vakaata linjaansa palaten aikaisempaan asemaansa.


Nokia on oppinut herkkäkorvaiseksi? 

Wlan ja myöhemmin Wimax ilmestyvät puhelimiin; nuo sanahirviöt mahdollistavat mm. ilmaiset puhelut paikka paikoin. Nokia kuuntelee nyt asiakaskuntaansa. Automaailman nokiaksi pyrkivä Toyota kuuntelee herkästi koko asiakasketjua markkinoinnista viimeiseen huoltoon saakka. Toyota on jo maailman toiseksi suurin autonvalmistaja.


Nokia on uskomattoman vahva linnoitus, 

 ... joka ei hötkähtänyt parin johtajan poistumisesta, vaikka suomalainen media kaikkensa yritti. Nokiassa kerrotaan elävän edesmenneen vuorineuvos Kari Kairamon tahto ja henki. Nykyinen pääjohtaja Jorma Ollila oli Kairamon aikaan taustavaikuttaja ja on pitänyt kaiken tietämänsä omassa mielessään ja vienyt vakaasti yhtiötä eteenpäin. Muistaako joku milloin Nokia tuotti viimeeksi tappiota?


Nokian insinööritaitoa ihaillaan kaikkialla ja se onkin pelottavan vahva joukkue, 

 ... joka pystyy siihen mihin se haluaa. Suomalaiset voisivat olla ylpeitä sinivalkoisesti johdetusta Nokiasta, joka on tulouttanut röykkiöittäin rahaa valtiolle, kunnille, seurakunnille ja ansioituneille työntekijöilleen. Nokian merkittävät osat pysyvät tasan niin kauan Suomessa, kun sillä on vahva suomalainen ylinjohto.


Nokia on suorittanut maihinnousun kaikkiin merkittäviin tulevaisuuden maihin 

Nokia rynnistää Kiinassa brandipuhelimena ollen merkittävin yksittäinen merkkituote alallansa. On huomattavaa, että Nokia teki vasta 21 vuotta sitten ensimmäiset telekommunikaatiokaupat Kiinaan. Kiinalaiset muistavat vieläkin edesmenneen pääjohtajan, karismaattisen Kari Kairamon, joka neuvottelujen kiihkeytyessä kääri vain hihojaan ylemmäksi lisäten vauhtiaan.

Nokia on maailmanluokan yhtiö, jonka tuotekehitys- ja markkinatutkimustaito edustavat huippua. Nokian kyky tehdä maailmanlaajuista markkinamenestystä on vertaansa vailla.


Nokian pörssikurssi on kykyyn ja odotuksiin nähden alhainen 

Nyt on suomalaisten yritysten, laitoksien, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden aika aloittaa kansallinen operaatio hankkimalla takaisin sinvalkoiseen omistukseen Suomen arvokkaimman kansallispääoman osakkeita. Maailma on nyt oikeasti astumassa langattomaan aikaan ja Nokia on siinä merkittävä vaikuttaja ja veturi. 

Kuriositeettinä on mainittava, että Jorma Ollila peräänkuulutti suomalaista yleistiedon nostoa uuteen luokkaan, jolloin olemme parempia ja kansainvälisempiä neuvottelijoita. Aikanaan Kari Kairamo halusi nostaa suuren osan Nokiaa pykälää ylemmäksi kunkin alkuperäisestä koulutustasosta.

Lopuksi on todettava, että Nokia ei ole julistanut juurikaan työsulkuja eikä nokialaiset ole pahemmin lakkoilleet.


Ilkka Luoma

Huom! Kappalejaottelu on uusittu 9. heinäkuuta 2015 ja lisätty nämä asiaan liittyvät linkit:

~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=963131  [X] - [9923] 
~ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1436261317363.html  [X] - IS

Kansallisaarre Nokia uutishuhun pelinappulana

Englantilainen talouslehti laski nimettömistä lähteistä uutishuhun liikkeelle Nokiaa kohtaan osoitetusta kiinnostuksesta. Nokia on tukevasti mm. amerikkalaisten sijoitusyhtiöiden hallussa. Huhun kohteena oleva Nokian ostaja on myös rekisteröity USA:han. 

Nokian tarina oli katkolla vain n. 15 vuotta sitten, tämän jälkeen suomalainen sisu ja suunnitelmallisuus teki hihat käärittynä systemaattista työtä tunnetuin saavutuksin.


Nokian pitkään ylimmässä kerroksessa ollut ylinjohto sekä edesmenneen Nokian vuorineuvoksen Kari Kairamon hengessä toiminut suunnittelu ja markkinointi loivat suomalaisen ihmeen, joka on tahkonnut kasoittain rahaa lähinnä amerikkalaisille eläkeläisille kuin myös suomalaisille veronkerääjille ja ahkerille Nokian työmyyrille.


Julkistettu uutishuhu on kuin sormen kosketus aladopipalaan; 

kun tökkäät sitä toisesta kulmasta, alkaa se hiljalleen elää ja värähdellä. Sijoitusyhtiöt todennäköisesti omistavat merkittävästi Ciscoa samoin kuin Nokiaa; Cisco on nyt nostettu ostajakandidaatiksi. Cisco on suurelle kansalle tuntematon yhtiö, tosin markkina-arvoltaan Nokiaa suurempi. 

Cisco on mystinen reititinsuunnittelija ja -valmistaja, jonka suuria liukuhihnoja sijaitsee mm. Kiinassa. Reitittimen periaate on yksinkertainen; meille kotoiset liikennevalot ovat reititin yksinkertaisimmillaan. Ciscoa ei ollut, kun Nokia jo teki pehmopaperia ja kumisaappaita, eikä sitä ollut silloinkaan, kun Nokia teki tietokoneita.


Eläkeläisten varoja haukan lailla vahtivat sijoitusyhtiöt voivat suunnitella osakevaihdot, 

 ... jolloin Nokia näppärästi siirtyy pöydän toiselta puolelta toiselle. Rahaa ei tarvita suoranaisesti paljon, vaan Nokian hyvät kassavarat ja pieni velkaantumisaste sekä maailmanlaajuinen kuluttajatuntemus junailee omistajavaihdoksen. Yhtiöiden osakkeita voidaan sievästi vaihtaa tietyissä omistajille sopivissa suhteissa. 


Nokian luottoluokitus on myös hyvässä asennossa 

Nokia on tahkonnut voittoa vuodesta toiseen ja kännykät ovat muuttumassa monitoimiaparaateiksi, joita roikkuu joka ihmisen kaulassa. Ei ihme, että järjestelypalkkioahneet sijoittajatahot hoksaavat laitattaa uutishuhun aikaansaamaa automaatiovärähtelyä muutoinkin hermoherkille osakemarkkinoille. Spekulaatio-operaatio on alkanut.


Uutishuhu ei ole tuulesta temmattu 

Nokian ostaja voi olla tosin mikä muukin riittävän suuri laajalle omistukselle levinnyt kansainvälinen yhtiö, joka tarvitsee nostetta Nokian nimestä ja ennenkaikkea siitä, että kännykkä on kaikkien ihmisten väline. Voidaan sanoa, että kännykät kehittyvät nyt huimaa vauhtia musiikki-, elokuva-, televisio-, paikannus- (GPS), treffi-, kamera/video-, purkinavaaja- ja monitoimilinkkarilaitteiksi taskulamppuineen, verenpainemittareineen etälääkäriyhteyksin ja kompasseineen auttamaan eksyneitä omistajaeläkeläisiä. 


Kännykkä on hyvä jatke reititinyhtiölle, 

koska kännykän perään tulee liuta mitä mielikuvituksellisimpia laitteita langattomasti kytkettynä. Kännyköiden ansioista reitittimien määrä räjähtää ja Cisco saa nostetta bittien ja markkinoiden ohjailuun. Reititys ei ole muuta kuin laittaa informaatiobitit jonoon jakautumaan "liikennevaloissa" eri kaduille eli informaatioväylille ilman haitallisia risteyskolareita. 

Maapallo on verkottumassa langattomaksi väylästöksi, jossa kaikki aikaansaamamme informaatio virtaa hakien vastaanottajaansa. Informaatiologistiikka reitittyy taskuihimme saakka.


Nokia on suomalainen kansallishelmi ydinsuunnittelun ja ylijohdon osalta 

Nuo molemmat tekijät ovat murenemassa ympäri maapallon. Nokia on globaalitalouden ilmentymä, jota amerikkalainen sijoittajakaarti ahnaasti vaanii ja valmistautuu järjestelemään. Nokian pörssiarvo on noin 60 mrd. euroa ja se on suupala rajattomille rahavirroille. 

Me emme voi Suomessa asialle mitään; me laskimme viimeisen reilun vuosikymmenen aikana Nokian omistuksen pois Suomesta. Nyt on täysin mahdollista, että se siirtyy ulkomaalaisilta ulkomaalaisille. Voimme vain toivoa, että sen kuitenkin ostaisi kiinalainen yhtiöliittymä, sillä he eivät ole vielä kuponginleikkaajia, vaan he hakevat nyt teknologiaosaamista, suunnittelupartneruutta ja maailmanmarkkinoita.


Nokia olisi paremmin kotonaan Kiinassa kuin USA:ssa, 

sillä Nokia on jo nyt suurimmillaan maailman eniten kasvavilla markkinoilla. Nokian tarina Kiinassa alkoi 21 vuotta sitten ja menestys on kantanut hedelmää. Nykyinen Nokian pääjohtaja sanoi arvoituksellisesti jo pari vuotta sitten, että tulevaisuuden Nokian pääjohtaja voi aivan hyvin olla kiinalainen.


Ilkka Luoma


JK. Kappalejaottelu on korjattu 10. heinäkuuta 2015

LINK
~  http://www.taloussanomat.fi/a/20158719 - [X] 
~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=963131 - [10073] [X]
...

"Joku sanoi jo vuosia sitten, että ydinliiketoimintaa ei ole enää kuin patenttien tehtailu ja omistaminen sekä lisenssien myynti - kaikki muu ulkoistetaan. Ja se viimeinenkin ihmisresurssi on oman itsensä työnantaja - mikroyrittäjänä tarjoamassa täydessä kilpailutilanteessa omaa työpanostaan"