Yhdysvaltojen ulkomaankauppa 1990 - 2018

[Copy from Internet/via Google _ BEA, Macropong, PTT]

Kauppa Kiinaan on tunnetta, osaamista ja luottamusta

Suomalainen Atria sai todellisen työvoiton – lohkesi sianlihalle vientilupa yli kymmenen vuoden tarkkojen kauppaneuvottelujen tuloksena. Kiina on sianlihan osalta maailman suurin – kaikilla mittareilla ja nyt Atria pääsee prosenttiliikkeenä noille halutuille markkinoille. Kuten alla oleva erinomainen kirjoitus [1 kertoo – on Atrialla se tuhannen juanin paikka – siis kasvuodote muodikkaasti ilmaistuna ja liiketaloudellisesti markkinaosuuden nosto.

…

[1 ~ http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005379111.html -

"Kolme pientä porsasta"

Kiina ottaa maailman varannoista osuutensa mukaisen siivun!

[tunnuslukuna se on suunnilleen 1,4/7,5 *– Suomessa verrantosuhde on noin 1:250!]

Kiinalaisten kysyntä on monin osin maailman suurinta. Kiina on samalla maailman suurin liukuhihna ja tämä sarjatuotanto, ennen bulkkina – nykyään yhä monimutkaisimpina kokonaisuuksina ja omalla suunnittelulla – tarvitsee ”loputtomasti” raaka-aineita, kaikilta ilmansuunnilta.

Katseet kiinalaisten osalta ovat ”Silkkiteinä ojentuvina sormina” – (vrt. Koillisväylä ja ratayhteys Venäjän läpi) sekä Venäjän Siperiassa, sen läheisyyden ja koskemattomuuden vuoksi so. ympäristönäkökulmasta puhdasta ja neitseellistä!

Suomalaisten riemuvoitto, jolle syntyi heti uhka – suuri uhka!

Näin kommentoin [1 -juttua:

… Konsultaatioyhteistyön riemuvoitto. Teksti kannattaa lukea huolella. Kiina ei ole helppo kohde ja joskus tuntuu, että on, olematta sitä. Tähän Atrian työvoittoon sisältyy kaksi oleellista kohtiota, toinen on mahdollisuus - jutussakin mainittu tuotekehitys ja jalostusasteen nosto. Toinen on suuri riski ja se jääkööt sanomatta, ettei pilata hienoa fiilistä! …

Ote erinomaisen valaisevasta HS-artikkelista:

” … Kiinalaiset syövät puolet maailman sianlihasta, 54 miljardia kiloa vuodessa. Siksi myös suomalainen Atria halusi Kiinan markkinoille. Se ei ollut helppoa. Sopimusta väännettiin peräti 12 vuotta, … ” -HS/ Marko Junkkari ja Katriina Pajari

Entä se uhka – mikä se voisi olla – juuri tässä saavutetussa sianlihan vientivoitossa

[ ~ https://yle.fi/uutiset/3-9848149 – Oriolalla toimitusvaikeuksia – myös sikatiloille, muun muassa rokotetuotteina]

Näin kommentoin ylläolevaa Yle-artikkelia:

… ... Atria sai yli kymmenen vuoden neuvottelujen tuloksena sianlihalle vientiluvan Kiinaan - maailman suurimmille markkinoille. Tämän tyyppinen Oriolan eläinlääkkeiden toimitusongelma on myrkkyä suomalaiselle sikataloudelle ja alkaneelle Kiinan viennille. Voitte arvata mitä seuraa, kun tämä lääketoimitusongelma kiirii kiinalaisten korviin. Kiina-konsultit joutuvat jälleen todelliseen työhön ja tällöin on kyseessä luottamus, jota monien toimijoiden osalta on rakennettu vuosikausia, jopa vuosikymmeniä! Taitava Kiina-konsultti on huipputuote ja tämän työarvo mitataan usein kymmenissä, jopa sadoissa miljoonissa! …

...

Ojensiko Kiina meille kätemme?

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/ojensiko-kiina-katensa-kenelle.html - ]

Ei ojentanut – vaan antoi huomioivan arvostuksen osaamiselle, tarkkuudelle ja luottamukselle, mitä suomalaiset parhaimmillaan edustavat näillä maailman suurimmilla markkinoilla ---

…

Mitä hyötyä Kiina voisi antaa suomalaiselle osaamiselle?

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/10/mit-hyty-kiinasta-on-meille.html - ]

Kirjoitus edusta aikaa, jolloin tehtiin Kiinan suuntaan pioneerityötä ja ilmensi aikakautta, jolloin aitoja nokialaisia käytti yli 200 miljoonaa kiinalaista – päivittäin. Noihin aikoihin myös kemijärveläinen Salcomp siirsi tuotantonsa Kiinaan halvempien tovereiden, olemattomien ympäristölakien ja heti tehtaan ovien takana sijaitsevien maailman suurimpien markkinoiden vuoksi! Tänään Salcomp on maailman suurin laturivalmistaja. Nyt Kemijärvelle palaavat vain kiinalaiset turistit …

Yllättääkö Kiina meidät – kiinnostaako Kiina nyt?

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/nyt-kiina-kiinnostaa.html - ]

Kyllä yllättää, sillä sen teknologinen osaaminen on kasvanut ja kehittynyt paljon nopeammin kuin kuunaan olisimme vielä vuonna 2000 arvanneet. Emme oivaltaneet, että esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana valmistuneet noin 3,5 miljoonaa ylempää insinööriä on valtava suunnitteluvoimavara.

Kiina on kuin höyryveturi, hitaasti kiiruhtaen kiihtyy, mutta kun pääsee vauhtiin, ei sitä voi enää pysäyttää. Kiina tekee tänään maailmassa eniten patentteja – toki Yhdysvallat vielä enemmän kansainvälisiä patentteja.

Aikanaan Kiina joutui myymään satoja miljoonia T-paitoja, että pystyi ostamaan yhden eurooppalaisen Airbus liikennelentokoneen – niiden tarve on edelleen tuhansia. Nyt ensimmäiset kiinalaisten omat matkustajasuihkukoneet ovat jo prototyyppeinä rullanneet tehtaista. Odotamme myös kiinalaisten sähköautojen maihinnousua Eurooppaan – ylivoimaisen edullisina ja eurooppalaiskelpoisina.

Mitä me teemme nyt?

Vain koulutus, tarkat osaamisalueet ja luonto meille tuovat ratkaisun. Emme voi olla raaka-ainetoimittaja, kuten sianlihan osalta juuri nyt ollaan. Samoin selluloosan osalta, kun maailman suurin verkkokauppa, herra Jack Ma' n AliBaba, joka tarvitsee satoja miljoonia pahvilaatikoita.

Kiina ei hakkaa omia metsiä selluloosaksi, vaan ostavat sen muualta ja jalostavat itse pahvilaatikot, jotka saattavat nykymuodossaan mennä käyttökieltoon ympäristöhaittojensa vuoksi – mutta miksi? Siinäpä biologeille kysymys, jotka askaroivat biosfäärin monimuotoisuuden ja elinkelpoisuuden ”ongelmaviidakoissa”

Sianliha

Kiinalaiset kuluttivat vielä noin 15 vuotta sitten lihaa noin 10 kiloa per asukas – nyt määrä on jo noin 60 kiloa. Intialaiset syövät tänään noin neljä kiloa lihaa vuodessa per henkilö! Me osaamme myös syödä punaista lihaa, noin 70 kiloa ja amerikkalaiset hulppeat noin 120 kiloa! Mitä tästä seuraa – lisääntyykö vihreän syönti, nyhtökauran, itujen ja lopulta heinäsirkkojen ja muiden "öttiäisten" – entä merilevä? Jokainen maanviljelijä tietää mitä lihakilon tuottaminen edellyttää viherkasvuna ja vesimääränä!

…

* Maailmaosuus lasketaan populaation määrästä – Kiinan väkiluku on noin 1,4 miljardia ja Maapallon koko ihmispopulaatio noin 7,5 miljardia. Yhtä suomalaista kohden on noin 250 kiinalaista … Vastaavasti maailman suurimman päästäjän (kumulatiivisesti viimeisen 150 vuoden aikana) Yhdysvaltain osuus on noin 0,34/7,5 ja Suomen 0,0055/7,5.

…

EKSTRA

Velkaantunut ja itään nähden sokea lännenmies näkee mielellään Kiinan oman velkaantuneisuuden, unohtaen, ettei Kiina ole velkaa ulos, vain sisään – omille pankeille ja omille rahoitusjärjestelyilleen. Kiinalla on oma itsenäinen raha, ja rahapolitiikka on tiukasti Kiinan Keskushallinnon käsissä – omaa setelipainokonetta ei ole edes vielä katteetta käytetty – kuten FED Yhdysvalloissa ja EKP euromaiden osalta EU' ssa … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/velkaantunut-lannenmies-nakee-velkaisen.html -

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

US VU T BL BL BL FB FB FB BLOG 151759

DOC whewe is the beef_24092017.doc – OpenOffice Writer

PVM 24092017

809_6946

Velka syö huomista etukäteen!

Kartta: ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/riikkasoyring/76037-kunniaton-velka-ministerivastuu-petokset-ja-kansakuntien-turmio/ - 

*

USA ilmoitti hyväksyvänsä jälleen liittovaltion velkakaton nostamisen - ennätystasolle. Republikaanit hyväksyivät ja demokraatit kiljuen allekirjoittavat – ei ole muuta vaihtoehtoa. Euro-euroopassa EKP painaa seteleitä ja laskee bittirahaa pankkeihin 1] – ostaan eurovaltioiden velkapapereita näillä ”katteettomilla” painokonerahoilla. Velan määrä kasvaa kaikkialla. Mitä velka on?


Velka on toiselta lainattua ostovoimaa, joka on tehty jollain keinolla
[ Velka syö huomisen edellytyksiä ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22531-velka-syo-huomisen-poydan-leivattomaksi - ]

Keinoja on monia – ansainta on niin suurta, että jää ylijäämiä tai sitten ostovoimaa kertyy ”ansiottomana ansaintana” (pörssi- yms. valuutta-, raaka-aine- yms. pelit) niin paljon, että tulee kiire saada tuottamaton pääoma liikkeelle, sillä se ylläpitää kysyntää. Taloa ei makseta käteisellä – pitää saada velkaa.


Entä jos emme ota velkaa pankista?

Jos omakotitalonrakentaja saa tavaraluottoa kaikilta osatoimittajilta – esimerkiksi 15 vuodeksi, voisi talon rakentaminen olla mahdollista ilman pankkivelkaa, ja entä jos tuossa tavaratoimittajan luottamuksessa ei ole korkoa, vaan se on leivottu hintaan? Lopultahan velanotossa on vain kysymys luottamuksesta tai sen 'korvikeveljestä' vakuuksista ja/tai takaajasta.


Kuinka pitkälle voidaan velkaantua?

USA:n liittovaltio on jo nyt enemmän velkaa Kiinalle, kuin on sen vuotuinen budjetti. Meillä valtion velkaraja on ylittämässä 120 prosenttia valtiomme budjetista – siis velkaa kaikille, ei vain yhdelle. USA:n velka on ongelma, tai se ei ole heille ongelma, koska on oma valuutta – dollari, jota voidaan säädellä. EKP:kin säätelee omaa euroaan alhaisen inflaation tavoitteella. Kiina ei enää luota saavansa reaalista kokonaan velanmaksua USA:sta.


Rahalla pääsee, mutta sillä ei elä!

Saksalaiset muistavat, kun aamulla ruisleipä maksoi puoli kottikärryllistä seteleitä – tosin iltapäivällä se maksoi jo koko kottikärryllisen. Rahalla ei saa mitään, jos se menettää arvonsa. Jos maailmassa olisi yksi valuutta, eikä sitä painettaisi jatkuvasti katteetta lisää, ei meillä olisi valuuttapeliä, jolla monet tänään rikastuvat ”ansiottaan” - tekemättä mitään elonkierron järjestelmien ylläpitämiseksi.


Ennen raha sidottiin johonkin konkreettisesti arvokkaaseen – kultaan

Kun menee huonosti – ostetaan kultaa, vaikka sen ravintoarvo on nolla. Valtiot, joilla on oma valuutta, kuten Kiinalla – voivat ”pelata” rahan arvolla, meillä sitä kutsuttiin D-devalvaatiovitamiiniksi. Kiinalla on oma valuutta, joka suurella todennäköisyydellä vain vahvenee ja siihen luotetaan – kohta enemmän kuin US dollariin. Kiina ei voi laskea omaa valuuttaa heittelehtimään, sillä nykytilassa Kiinan oma sisäinen järjestelmä ei kestäisi ulkomaantuonnin loppumista (Kiinalla on jättiläismäinen sisäinen, nk. maakuntavelka).


Omavaraisuus

Maa tai valtio, jonka ei tarvitse tuoda mitään – ei myöskään tarvitse viedä. Ja jos tällä valtiolla on oma raha, voi se operoida omassa maassaan mielensä mukaan – nostaa palkkoja, nostaa hintoja tai ylläpitää ”kasvuhuutamatonta” taloustilaa. Millään valtiolla ei materiaali- ja energiavarannot riitä loputtomiin, jonka jälkeen alkaisikin riippuvuus muista. Nytkin me suomalaiset olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa! Kehitysmaa toverit ovat meitä niin paljon halvempia.


Minimalismi

Monilla eläkeläisillä on yllättävän paljon rahaa, käteisenä pankissa -lähes nollakoroilla. He elävät käyttötileillä ja säästötileille pahan päivän varalle jää yhä enemmän. Herää kysymys minkä pahan päivän, sillä tänä vuonna jälleen jakoon tulevat vanhuksiemme ennatysperinnöt, nälkäisille sukulaisille 2], joiden huolenpito alkaa usein vasta juuri ennen perukirjoituksia. Minimalismilla geeniperimälle ostovoimaa.


Katainen sitoo jo seuraavaa hallitusta – Keskustan Juha Sipilää? 3]
[ Pelastaako Sipilä Kataisen? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1015304 - ]

Suomessa pääministeri Jyrki Katainen haluaa sitoa seuraavan hallituksen omanlaisekseen ja lykkäävän velanmaksua useammalle vuodelle. Sinänsä aivan oikein – sillä työ on etusijalla, ja työtähän ei ole, jos ei ole kilpailukykyä ja mahdollisuuksia eli markkinoilla ostohalukkuutta. Työ eli toimeliaisuus ylläpitää ainakin kotimaista kysyntää.

Me olemme riippuvaisia ulkomaille viennistä, koska tuomme – paljon ”turhaakin”. Vaaliiko Katainen nyt työmahdollisuuksia, vai taipuuko sateenkaarihallituksensa konsensukseen – ettei se hajoa ennen loppuaan.


Maksetaanko valtion velkoja koskaan loppuun?

Onko tänään niin, ettei valtion velkaa koskaan makseta loppuun, ja sehän liikkuu tietyissä rajoissa, joille haetaan kulloinnenkin hyväksyntä. USA haki jälleen yhden ylityshyväksynnän, koska ei ollut muuta mahdollisuutta. Antaako esimerkiksi Kiina enää lisää lainaa – kuitenkin Kiina tarvitsee tilauksia USA:sta! USA ei saa kaatua, eikä kaadukkaan, vaan velka kasvaa.


Kaiken pitää kasvaa

Kun velka kasvaa, on tulojenkin kasvettava, mutta jossain tulee kestämätön raja vastaan – tapahtuu ”kreikat”. Mehän olimme omassa ”kreikassa” jo 1990 -luvun alkutaipaleella, kun valuutat olivat lopussa ja Maailmanpankin holhous oli vuorokausien päässä 4].


Mikä on kipuraja velalle?

Kaikelle kipuraja on ravinnon loppuminen ja sellainen välttämättömyys kuin lämpö. Kun ravinto loppuu – ei tarvita rahaa eikä kultaa – eikä kyllä lämpöäkään. Lopulta viimeisen kipupisteen määrittää biosfääri – siis se biomassa, joka pyörii kierrossa vuosimiljoonasta toiseen 5]. Olemmeko nyt käyttäneet sitä jo liikaa, sellaiseen materiamuunteluun, jossa ravinnekierto häirintyy, tai on jo lopullisesti häiriintynyt.

Mitä tulemme näkemään seuraavien 50 vuoden aikana?


VIITTEET
1] EKP:n setelikone ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjasta-rahaa -
2] Ennätysperinnöt! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/12/taloudessa-tapahtuu-kulutamme-sstmme-ja.html -
3] Pääministeriksi Juha Sipilä? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=901277 -
4] Case Raimo Sailas ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147391-tapaus-raimo-sailas -
5] Stressattu biosfääri ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/160602-olemme-ylittaneet-biosfaariosuutemme-yli-200-vuoden-ajan -

EXTRA
Velalla syödään tänään huomisen biokasvua! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/39290-velka-syo-kiihtyvasti-ympariston-antamia-elinmahdollisuuksia -



Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka


AL US Vf IL BLOG 30886 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/enta-jos-kaikki-velat-nollataan.html -
---13022014---

doc.: velan_olemus_13022014.doc – OpenOffice Writer

737 | 6513

"Suomi on kuin uppoava laiva"

Kuva: ~ https://jamesgonzo.wordpress.com/2014/04/07/arrivederci-finland-jyka-rotta-jattaa-uppoavan-laivan/ - 

*

”Suomi on kuin uppoava laiva” -lainaus PRIMA lehden 6/2013 kannesta -sanaili Pertti Korhonen Outotecin toimitusjohtaja [siv. 12]. Valtion lainojen korko on laskenut koko Jyrki Kataisen hallituksissa oloajan. Samassa yhteydessä valtion velka on taas kasvanut jatkuvasti – vaikka Katainen vannoi velan lyhentämisen nimeen.

Otettu velka on paljolti syömävelkaa ja lisääntyvien työttömien ja syrjäytyneiden ihmisten toimeentulotukia ja terveydenhoitoa – sanoisinko sairauksien hoitoa. Velan otolla on siis ylläpidetty linnarauhaa ja hallituksen pystyssä pitämistä.

Suomi on maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 1]. Koko 2000 -luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajan reaalipalkat nousivat [€] – osin jopa reippaasti; söimme siis vientikilpailukykyämme nostamalla kokonaispalkkakustannuksia 2].

Jälkipyykkien pesijät

1990 -laman jälkipyykkiä pesi ahkerasti Paavo Lipponen (sdp), kahdella pääministerikaudellaan – Paavon jyrähdys Hakaniemen (SAK) suuntaan piti palkat kurissa – elettiin palkkamaltin aikaa ja samalla synnytettiin taloushistoriamme pisin vientiylijäämien putki – josta ei ole nyt jäljellä kuin muisto.

Henkilökohtainen kunnianhimo käy maallemme kalliiksi?

Jyrki Katainen runnoi itsepäisesti 'pyrkypääministerin' paikkaa henkilökohtaisena tavoitteenaan – kuusilo synnytettiin väkisin. Tuskasta syntyi kompromissien kompromissi, jossa kukaan ei ole saanut tarpeeksi, mutta on yritetty jakaa jokaiselle pikkiriikkisen.

Liian vähän ja liian myöhään!

Hallitus on tehnyt koko ajan liian myöhään liian vähäisiä toimenpiteitä, tästä on pitänyt huoli väkipakolla kasassa pidetty ”sulle, mulle, sulle – mulle” hallitus, jossa on riemunkirjava aateohjelma, tai ei ajatusta lainkaan.

Lopulta kansakunta on herännyt kysymykseen - ”Onko meillä varaa ylläpitää Jyrki Kataisen sextettiä?” 3] 4]

Tänään Keskusta on kalluppien ykkönen

... ja Juha Sipilä olisi heti pääministeri 5], jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Auttaisiko se – ehkä ei, sillä yksi mies ei saata kesää tehdä, vaikka ulkona se melkein jo on. Tai …?

Vientiteollisuus huutaa tuskaansa

Teknologiateollisuus ry on luetellut maan matosia lukuja omistansa. Vienti ei vedä, palkat ovat liian korkeat, työt karkaavat halvempien toverien maihin 6], energiakin maksaa – laivarahdit kalliita, mikään ei ole hyvin. Eivätkä edes ''vientiliiton” tai tämän jäsenkunnan toimitusjohtajat ole hoksanneet, että palkka-ale voisi alkaa heistä! 7]

Kansalaisten huulilla on jo huolestunut kysymys:

”Mitä me teemme huomenna ja ylihuomenna – palvelemmeko toinen toisiamme, kun vähätkin työt automatisoidaan 8] ja robotoidaan 9] käsiemme ulottuvilta” … vitsit on nyt loppu, ja hallitus seinää vasten.

Tarvitsemmeko ennenaikaiset eduskuntavaalit?

...

^VIITTEET

^1] Maailmanlaajuinen työn uudelleenjako – I ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101019-maailmanlaajuinen-ty%C3%B6n-uudelleenjaon-taistelu - [US_P/il]

^1] Maailmanlaajuinen työn uudelleenjako – II ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123125-tyon-uudelleenjaon-taistelu-osa-ii - [US_P/il]

^[€] Ulosmittasimme liiaksi palkkoja! ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=946425 - [IL/Kesk./il]

^2] Oma maa markka, muu maa euro ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/oma-maa-markka-muu-maa-euro.html - [BLOG/il]

^3] Onko meillä varaa Jyrki Kataisen hallitukseen? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=926989 - [IL/Kesk./il]

^4] Onko kansakunnallamme varaa Jyrki Kataiseen? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=898664 - [IL/Kesk./il]

^5] Pääministeri Juha Sipilä!? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=901277 - [IL/Kesk./il]

^6] Vapaakauppaa reviireistä! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156424-vapaakauppaa-reviireist%C3%A4 - [US_P/il]

^7] Pelastaako palkka-ale meidät? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/pelastaako-palkka-ale-meidat.html - [BLOG/il]

^8] Automaation kirous vai autuus? ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/automatisoimmeko-itsemme-palvelemaan-toinen-toisiamme - [AL/BLOG/il]

^9] Esiteollinen robotisaatio ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152322-esiteollinen-robotisaatio-hanhiparven-lento - [US_P/il]

...

^EXTRA

Nyt Kiina kiinnostaa, koska Islantikin pitää tärkeämpänä saavuttaa Kiinan kanssa vapaakauppasopimus kuin EU-jäsenyys, euroineen … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/nyt-kiina-kiinnostaa.html - [BLOG/il]

Mitä teemme huomenna ja ylihuomenna? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1002372 - [IL/Kesk./il]

...

^JK.

Kun pääministeriltämme kysytään jokin vaikea tosiasia – esimerkiksi milloin sote-uudistus tulee, niin Jyrkin patenttivastaus on vakio (oli kysymys miltei mikä tahansa) ”Tuota jankkaamalla ei synny yhtään uutta työpaikkaa” - huolestuttaako Sinua tuo vastaus?

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

…

^SENT

Cc: prima@ek.fi ; jorma.turunen@teknologiateollisuus.fi ; pertti.korhonen@outotec.com ; presidentti@tpk.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; paavo.arhinmaki@minedu.fi ; carl.haglund@defmin.fi ; paivi.rasanen@intermin.fi ; ville.niinisto@ymparisto.fi ; sampo.terho@europarl.europa.eu ; jussi.niinisto@eduskunta.fi ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; paavo.vayrynen@keskusta.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; puheenjohtaja@keskusta.fi ; petteri.orpo@eduskunta.fi ; eero.lehti@eduskunta.fi ; paivi.lipponen@eduskunta.fi ; jan.vapaavuori@tem.fi ; lauri.ihalainen@tem.fi ; lauri.lyly@sak.fi ; jyri.hakamies@ek.fi ; jyrki.katainen@vnk.fi

Sent: Wednesday, January 08, 2014 11:57 AM

Subject: KANSALAISMIELIPIDE - "Uppoaako Suomi niminen laiva?" - PRIMA 6/2013 [siv. 12]

...

“Suomi on kuin uppoava laiva”

AL US Vf_357. IL BLOG 28985

---07012014---

doc.: uppoava_laiva_07012014.doc – OpenOffice.org Writer

524 | 4924

Vapaakaupasta reviiripuolustukseen

Nyt puhutaan ja taitetaan peistä USA:n ja EU:n välisistä vapaakauppasopimusneuvotteluista. Tällä sopimuksella niin USA kuin EU haluavat tehdä suojamuuria ja keskinäistä kilpailukykyä, molempien eduksi, Kiinaa vastaan 1].

Tänään Kiina on maailman suurin viejä. Vielä joitain vuosia sitten se oli Saksa 2] – jonka korkeateknologia kävi hyvin kaupaksi kaikkialle maailmaan – oli suojatulleja tai ei. Kiina vie toistaiseksi kulutuspainotteista tavaraa – vaatteita, leluja jne... tosin Kiinan arvolla mitatusta viennistä on paljon länsiyritysten Kiinan kokoonpanotehtaiden korkeateknologiaa – esimerkiksi 'omenapuhelimia' ---



Vapaakaupan vastakohta on protektionismi 3], jolla suojataan oman valtion ja yhteiskunnan omia tuotantojärjestelmiä ja kansalaisten työtä. Täydellisimmillään protektionismi edellyttää omavaraisuutta vähintään kaikista välttämättömyystavaroista, -hyödykkeistä ja käyttöenergiasta. Protektionismi on tyypillistä reviiripuolustusta 4].

Kiina on rikastunut nimenomaan viennillä ja vientitavaroidensa ylivoimaisen alhaisilla hinnoilla, koska työvoima kaikkinensa on ollut paljon halvempaa kuin esimerkiksi meillä Suomessa. Kiinalainen T-paita tuottaa valtiollemme enemmän arvonlisäveroa kuin mitä saa sen valmistanut tehdas kokonaishintana!



Kiinassa on niin halpa, tai oikeastaan oli halpa työvoima –

palkat ne nousevat sielläkin ja vieläpä paljon kiihkeämmin kuin meillä. Palkkakehitys siis tasaantuu ja onkin jo alkanut halvempien toverimaiden etsintä – Bangladesh, Laos, Kamputsea jne --- läntiset tehtaatkin siirtyvät kustannuksien aleneman ja markkinoiden imuvoimaisuuden myötä paikasta toiseen ja voitothan tilitetään muodikkaasti veroparatiiseihin.

...
EU yritti estää jo vuosia sitten kiinalaisten vaatteiden tulvaa EU-Eurooppaan. Rakennettiin suojatulleja ja -veroja. Näin yritimme suojella omaa tekstiiliteollisuutta, jottei sieltäkin kaikki työpaikat katoa kaukoitään ja Kiinaan – aiemmin Portugali oli meidän eurooppalaisten ”vaatetehdas”. Tehtaathan siirtelevät tuotantoaan kustannusalenemaperiaatteella. Näin maksimoidaan voitot ja ylläpidetään kilpailukykyä.
…
VIITTEET
1] Onko EU + USA > Kiina? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/onko-eu-usa-kiina.html - [BLOG/il]
2] Saksalainen väkevyys ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/50431-saksa-tuli-tanaan-vakevana-ulos-historiastaan - [US_P/il]
2] Saksa johteinen liittokunta? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86993-saksa-johteinen-liittokunta - [US_P/il]
3] Protektionismi ~ http://en.wikipedia.org/wiki/Protectionism - [wiki]
4] Reviiripuolustus ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/vain-reviiripuolustusta-ei-rasismia - [AL/il]



…
Euroopan Unioni harjoittaa torjuntaa suojellakseen omiensa työmahdollisuuksia

[2005] Fanfaarit soivat muutama vuosi sitten Kiinassa, kun WTO jäsenyys astui voimaan. Nyt EU on huolissaan kuluttajiemme vapaasti päätöksestä ostaa edullisia vaatteita Kiinasta. Yhtälö on mielenkiintoinen; veronmaksajamme säästävät rahaa muuhun kulutukseensa ja suorittavat samalla ostovoimansiirtoa kiinalaisille. Osa siirtämästämme rahasta palautuu osinkoina takaisin omistamiemme yhtiöiden kautta tai sitten jää Kiinaan länsimaisina investointeina.

…

ORIG LINK ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/05/osa-eusta-haluaa-est-vapaata.html - [BLOG/il]

Kiina käy massiivista ulkomaankauppaa mm. USA:n kanssa saavuttaen suuremman vientiylijäämän kuin koko Suomen bruttokansantuote vuodessa. Tuon USA ylijäämän Kiina sijoittaa takaisin USA:han täyttäen näin Yhdysvaltojen liittovaltion ammottavat alijäämät. Ilmaiseksihan mitään ei saada, vaan Kiina osaltansa rahoittaa amerikkalaisten kulutusta.

Kiina haluaa pitää hyviä suhteita Eurooppaan;

he ovat tehneet monia päätöksiä, jotka voidaan lukea EU:n eduksi; Kiina mm. tukee historian suurinta tutkimuskohdetta, fuusiovoimalaitoksen tutkimusreaktorin rakentamista Ranskaan vastoin USA:n ehdotusta Japania (tämä projekti purkautui sittemmin - ylöskirjattu vuonna 2013).

[EXTRA] Kiinalaiset ovat luottaneet suomalaiseen insinööriosaamiseen jo 1950-luvulta lähtien;

Suomi myi tuolloin ainoana rehellisesti käytetetyn paperikoneen, muut kilpailijat koettivat maalata koneensa näyttämään uusilta. Kiinalaisilla on pitkä muisti.

EU:n strateginen mahdollisuus on Kiina

Kiinalle EU on taas selkeä vaihtoehto USA:lle. Voidaan sanoa, että Kiinan fokus on pitkässä juoksussa ottaa asemansa takaisin, mikä sillä oli muutama sata vuotta sitten maailman merkittävimpänä teollisuus- ja kauppamaana. Kiinalaiset seuraavat huolissaan USA:n valta- ja raaka-ainevarantojen hallintapyrkimyksiä. Kiina haluaa väestöönsä nähden oikeudenmukaisen osuutensa maailman yhteisistä luonnonvaroista, mm. öljystä.

...Muutamien EU-maiden on turha kiukutella kansalaistensa vapaaehtoisista ostopäätöksistä,

jotka vievät työpaikkoja kulutuksellaan itseltään, ostopakkodirektiiviä Kiinasta ei ole. Suomalainenkin pääoma on vapaaehtoisesti kaikkoamassa omasta maastamme korkeiden kustannusten ja pitkien kuljetusmatkojen vuoksi. Me yksinkertaisesti tasaamme maailmanlaajuista ostovoimaa kiinalaisten hyväksi, sitä voisi kutsua vapaaehtoiseksi solidaarisuuden osoitukseksi maapallollisille kanssaveljillemme.

Jos Kiinassa on tehokkaampaa tehdä vaatteita ja me niitä ostamme,

niin meidän itsemme ihannoima markkinatalous on tehnyt tehtävänsä. USA:n edesmennyt presidentti Ronald Reagan totesi amerikkalaisille maailman suurimmille autonvalmistajille kieltäytyvänsä ehdottomasti asettamasta suojatulleja japanilaisia autoja vastaan.

1980-luvulla japanilainen auto kompaktina pakettina kävi USA:ssa hyvin kaupaksi ja Ford ja GM etunenässä menivät parkumaan Ronnieta apuun kauppamuurien asettamiseksi. Ronnie kertoi mielipiteenään kuuluisat sanat osapuilleen näin:

"Jos te ette pysty valmistamaan kilpailukykyisiä autoja kuluttajillemme, niin tuokoot japanilaiset autojaan tyydyttämään kansalaistemme tarpeita".

Amerikkalainen autoteollisuus otti opikseen ja alkoi valmistamaan kansalaistensa haluamia kompakteja ja pienikulutuksisempia autoja … (tuo samainen Reagan muuten hikeentyi aikoinaan lennonjohtajien lakkoon ja erotti koko porukan ja siirsi ilmavoimistaan uudet miehet torneihin).

Kiina on suuri ostaja Suomesta ja kauppatase on meille suotuisa (vuoteen 2005 saakka).

Kiina ostaa ja haluaa ostaa paljon huipputekniikkaa ja raaka-aineita; mm. Rautaruukki on myhäillyt nousevista teräshinnoista ja suurenevista toimituseristä. WTO periaatteen mukaan maailmankauppa tulisi olla vapaata joka suuntaan. Voimme vain miettiä sitä, kun Venäjäkin astuu WTO:n jäseneksi.

Länsimaisessa markkinataloudessa ja kulutusjuhlassa itse kuluttaja on kuningas

EU säätää direktiivejä kuluttajaa ajatellen [?]; EU ei voi astua omien periaatteidensa päälle patoamalla vapaaehtoista kiinalaisten vaatevyöryä. Kuluttaja ostaa sitä mitä markkinatalous mainostaa, maahantuojat eivät koskaan tuo sellaista tavaraa, joka ei ainakaan tutkimusten mukaan menisi kaupaksi.

Vapaus on koittanut kulutukselle kuten pääomalle;

mennä sinne missä ostovoima ja kilpailukyky ovat parhaat. Pääoma kilpailee sijoituksista, joiden päämäärinä ovat hyvällä voitolla tapahtuva tavaranvalmistus ja palveluiden tuotto myyntiin koko maailman kuluttajille, siis meille.

Teoreettisesti ottaen siinä vaiheessa kun meillä Euroopassa ei ole enään työtä eikä vientitoimintaa, alamme valmistamaan vaatteemme kotikutoisesti, koska ostovoimamme on siirretty tulontasauksena halpatyövoimamaihin ja emme enää kykene tuontitoimintaan.

Todellisuudessa palkkaerot ovat jo aiemmin kykyjemme menetystä tasaantuneet siinä määrin, että kilpailu käydään osaamisella sekä innovaatioilla ja tämä tasaa myös tavara- ja pääomavirtoja maailmalla.

Kiina on tullut nyt ottamaan sille kuuluvan osansa maailman tavara- ja raaka-ainevirroista – puhutaankin kiinalaisten vuosisadasta.

...

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

...

AL US Vf [296] IL

doc.: vapaakauppa_protektionismi_16122013.doc – OpenOffice Writer

---16122013---

BLOG 27972

863 | 7940

Käykö Euro-EU Saksan lompakolle?

EU-Euroopan voimamies on Saksa. Saksa on ollut useaan otteeseen koko Euroopan talousmoottori ja vientitykki. Saksa hallitsi myös ylivoimaisella suunnitelmallisuudella Eurooppaa – nielaisten idästä liian suuren ”perunan” … voima katosi hetkellisesti Venäjän pakkasaroille 1942-1944.

Tänään Saksa on EU-Bryssel byrokraattien tikun nokassa. Saksa tuottaa itselleen liikaa ylijäämää, ”muiden kustannuksella” ja muun muassa alhaisella minimipalkkajärjestelmällä. Kuinka paljon EU-Bryssel uskaltaa ”ojentaa” suurinta maksumiestä ja eurooppalaisen osaamisen käyntikorttia?

Saksassa on aina ymmärretty, että osaaminen on se ”taikasana”, jolla pärjätään – esimerkiksi oppisopimus-/ mestarifilosofia siirtää osaamisen, yrittämisen ja säntillisyyden tietoutta yksilöllisesti – synnyttäen osaajien verkoston, jolla yli 80 miljoonainen kansa on aina noussut, jopa tuhkasta 1].

…

^1] Saksan 1000 vuotinen kolmas valtakunta 1933-1945 ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=873005 - IL/il]

Miksi Saksa on väkevä?

Tämä kysymys jäytää ranskalaisia, italialaisia ja muita jotka mieluusti ottavat yhteisestä haavista saksalaisten nettoeuroja omaan valtio- ja yhteiskuntarakenteeseen. Sanotaan, että ilmainen raha laiskistaa; ehkä se on niin, jos katsomme esimerkiksi Espanjaa, Kreikkaa ja Italiaa?

Mikä on saksalaisten salaisuus,

sellainen salaisuus, joka nyt kirvoittaa bryssel-byrokraatteja löytämään jotain sellaista Saksan talousluvuista, että kannattaa suurimman nettomaksajan tilikirjoille käydä. Liittokansleri Angela Merkel on osoittautunut jäätävän systemaattiseksi, kun puhutaan Saksan omista eduista – jotka valuvat myös muiden EU-jäsenmaiden eduksi ja hyödyksi – monien mielestä liian hitaasti valuen.

Kreikka operaatiossa Saksa on ollut johdonmukainen,

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2011/11/eurooppalainen-ongelma-kreikkalaisella.html - BLOG/il]

velka on maksettava – pankkeja on tuettava, jottei omat saksalaiset ”euroopan vakauspankit” horjahtele. Kreikkalaiset jo kaivelevat historiaa ja Saksan ”ikeitä”, kun hekin joutuivat aikoinaan Wehrmacht jyrän alle.

Ase- ja isoveljemme

Meillä Suomessa katsellaan isoveljeä ja entistä aseveljeä ”rakastunein silmin” - tämän Merkel on huomannut meidän pääministeri Jyrki Kataisen silmistä ja avittaneekin Jyrkiä korkeaan EU-virkaan – kun Kataisen maa alkaa meillä kotona liikaa jalkoja polttelemaan. Jyrkin poistuessa Brysseliin – meille kotimaahan jäänee vain kysymys: ”Oliko meillä varaa ylläpitää Kataisen hallitusta noinkin pitkään?” 2]

…

^2] Onko meillä varaa ylläpitää Kataisen sextettihallitusta? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=926989 - IL/il]

Saksa on Euroopan veturi ja voima,

[~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/150129-saksa - US_P/Il]

jota esimerkiksi Kiinassa arvostetaan korkeimmalle tasolle. Kiinalaiset muistavat hyvin 1930 -luvulta, kun Saksan kolmas valtakunta auttoi kiinalaisia japanilaisten ahdistelulta. Kiinassa Adolf Hitler ei aiheuta mitään väristyksiä eikä intohimoja – historiaa katsotaan pragmaattisesti – tosiasiat tunnistaen.

Uuden maailman talousveturi on Kiina –

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html - BLOG/il]

joka ajaa USA:n ohi, tai joillain mittareilla on jo sen tehnyt. Saksa oivalsi asian yhtenä ensimmäisenä – esimerkiksi Wolkswagen konserni on suuurin Kiinan länsiautovalmistajista. Saksa toimitti maailman ainoan maglev -leijujunan Shanghaihin. Edellinen Saksan liittokansleri Schröder teki historiallisen kauppaväännön Siemensille – tuota maglev -junaa pidetään parhaana Saksan käyntikorttina Kiinassa.

Eurooppalainen puolustusliitto - Venäjällä

Saksa haluaa todellisuudessa muodostaa oman Eurooppa keskeisen puolustusliiton – yhdessä Venäjän kanssa; ehkei me Euroopassa niinkään tarvita USA:n sateenvarjoa, jonka varjo on jättänyt meidät toisen viulun soittajaksi.

Euroopan turvallisuusajattelu onnistuu parhaiten, kun Saksa ja Venäjä ovat samalla puolella – niin kauan kuin Itämeren alittavassa kaasuputkessa virtaa kaasua Saksaan, on meillä Keski- ja Pohjois-Euroopassa rauha.

...

Suomi kulkee Saksan sävelpolkua –

[ ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24685-maamme-ja-sen-itsenaisyyden-luojat - US_P/il]

hyvä niin, sillä Saksa on ollut viimeisen 100 vuoden aikana ainoa kansakunta, joka on meitä täyden hädän hetkellä auttanut – ensin vuonna 1918 – aina maihinnousulla Lahteen saakka, seuraavaksi 1940 helmikuussa, kun Adolf Hitler ilmaisi ystävällisen tiukasti kolleega Josif Stalinille, että jätetään Suomi rauhaan (Talvisota päättyi maaliskuussa 1940); estipä Hitler Venäjän pyrkimykset vielä syksyllä 1940 – sanoen, että Suomi on siirtynyt Saksan kolmannen valtakunnan vaikutuspiiriin.

Kolmanen kerran Saksa auttoi meitä 1944,

kun marsalkka C.G.E. Mannerheim vaati presidentti Risto Rytiä pyytämään Hitleriltä sotilaallista, taloudellista ja ruoka-apua – apu tuli, Ryti erosi ja Mannerheim irtisanoi Ryti-Hitler sopimuksen – syntyikö tässä petoksellinen pakkotilanne Suomelta Saksan suuntaan – päättäkööt tämän historiantutkijat.

Neljännen kerran Saksa auttoi Suomea taloudellisesti 1994,

[Eläköitynyt valtiovarainministeriön korkein virkamies Raimo Sailas paljasti tämän ”tietäjistä” ensimmäisenä – HS Kuukausiliite 6/2103 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147391-tapaus-raimo-sailas - [US_P/il]

kun rahamme olivat lopussa ja Maailmanpankin holhous kurkisti nurkan takaa; olimme huonommassa tilanteessa kuin Kreikka tänään. Saksalainen pankki järjesti lainoituksen ja velkojemme maksu ulkomaille saattoi jatkua normaalina. Maksoimme myöhemmin sovitusti kaikki velkamme korkoineen Saksaan.

...

Saksa ansaitsee EU-euro-euroopan de facto johtajan tittelin –

[ ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86993-saksa-johteinen-liittokunta - US_P/il]

nyt on hyvät keinot vähissä ja niinpä tarvitsemme poikkeustilanteen voimaa ja määrätietoisuutta – olemmehan maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa ja Kiina etenee – kaikilla rintamilla. Tuolla rintamalla on syytä olla suomalaisina ja saksalaisina mukana.

Entinen aseveljemme 3] on jälleen talous- ja osaamisveljemme – liittykäämme saksalaiseen osaamisallianssiin – entistä tiukemmin. Samalla saamme lisäetumatkaa Venäjän pyrkimyksillemme ja Kiinassa pärjäämme paremmin saksalaisten mukana – rinnan tai alihankkijana.

…

^3] Aseveli Saksa ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/03/presidenttimme-ilmaus-erillissodasta.html - [BLOG/il]

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

…

^BLOGs | 26175 | 2834 | 2595 |

...

AL – US - IL

doc.: merkelin_saksa_16112013.doc – OpenOffice Writer

724 | 6567

Ympäristövelkamme kehitysmaille?

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55774-ja-koko-kansa-oli-kulutusverolle-pantava - 

Photo by ILU (C)

[ … eräät viisaat ovat kertoneet, ettemme maksa ympäristöjälkivelkaamme kehitys- ja kehittyville maille, koska ne ovat vieneet työpaikkamme – jos näin on ilmaistu, osoittaa se täyttä ymmärtämättömyyttä liiketoimien, rahavirtojen ja valmistuksen logistiikasta, raaka-aineiden kierrosta tai ympäristölakien maakohtaisuuksista … ]

Kulutuskasvu ja toimeliaisuuden lisääntyminen ovat eri asioita

Taloudellinen kasvu perustuu raaka-aineisiin, energiaan, kysyntään sekä kekseliäisyyteen suunnitella ja valmistaa (hyötysuhdeosaaminen on oiva lisäbonus) – pitääpä vielä nykyaikana osata markkinoida ja myydä (-kin). Nuo edellä mainitut tekijät taas tarvitsevat pääomia, eli siirrettyä ostovoimaa sijoituksina ja sijoittajina. Sijoitusmahdollisuus on taas syntynyt, kun on kyetty tekemään ylimääräistä rahaa so. ostovoimaa - ”päiväsyönnin” lisäksi.

Taloudellinen kasvumme on vaatinut paljon raaka-aineita nykyisistä kehitysmaista – raaka-aineet on jalostettu tavaroiksi viimeisten 150 vuoden aikana mahtavin ympäristöongelmin itse valmistusmaihin. Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Japani eilivät omassa ”paskalastissa” aina 1960 –luvun lopulle saakka, jolloin heräsi heiveröinen ympäristöajattelu.

Ostovoiman hamuaminen – näyttö- ja vertailutalous

Taloudellinen kasvu nostatti markkinatalousmaissa (siis erityisesti Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Japanissa) kuluttajakohtaisen ostovoiman maailman huipulle – ”rahalla sai ja hevosella pääsi” -laitettiin niin kutsutusti ”haisemaan”. Näin repesi entisestään kuilu kehittyneiden - ja kehitysmaiden välille – liki puolet maapallosta näki nälkää ja 30 prosenttia kulutti enemmän kuin loput 70 prosenttia.

Liian arvokkaat länsitoverit – liian vähillä tehotyötunneilla

[Pelastaako palkka-ale meidät? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/pelastaako-palkka-ale-meidat.html - BLOG/il]

Läntisten markkinataloustoverien yltäessä liian arvokkaiksi tuotannontekijöiksi – keksittiin automaatio, robotisaatio ja lopulta sarjatyötehtävien ulkoistus halvempien toverien maihin (Kiinaan, Intiaan, Bangladeshiin jne …) - samalla päästiin huomisen maailman suurimmille sisämarkkinoille ja olemattomien ympäristölakien piiriin, kun omamme Euroopassa olivat nostettu niin vaativiksi, että ympäristöinvestoinnit muodostuivat uhaksi maksimoivalle voitontavoittelulle.

Lännenmiehet ammentavat rahaa toisten niskalimasta

Läntinen tuotantokoneisto on haalinut suuret rikkaudet Kiinasta, Intiasta ja monista muista kehitys- ja kehittyvistä maista, joissa halpa toveri on tehnyt maksimityötunneilla tuotantoa maailman suurimpien markkinoiden keskellä sekä olemattomien ympäristölakien puitteissa.

Sarjatuotanto siirtyi esimerkiksi Kemijärveltä Kiinaan ja ennen kemijärveläisten tekemät kännykkälaturit tulevatkin nyt kiinalaisten toverien tekeminä Suomeen. Esimerkiksi Nokia teki vuosien 1998-2008 aikana suurimmat voitot juuri Kiinasta.

”Menimme ulostamaan kiinalaisten taskuun -hyödynsimme olemattomat ympäristölait”

Moni länsiyhtiö siirtyi Kiinaan, ”ulosti kiinalaisten taskuun”, maksoi hitusen enemmän liukuhihnatoverille kuin kiinalainen yrityskolleegansa – näin palkat lähtivät nousuun ja tuloerot idän ja lännen välillä (hyvin) hiljalleen kaventuvat, tuskallisen hitaasti. Nyt olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa – emme itätoverien vuoksi, vaan niiden länsiyritysten, jotka tuotantonsa voittoahneina siirsivät tuotantohalvempiin maihin. Kohta sinne menevät (osin jo menneet – tai vaikkapa intialaisina tulleet Suomeen) myös suunnittelu ja perustutkimuskin.

Nyt olemme siirretyn ympäristöjäljen verran saastevelkaa kehittyville –

jopa kehitysmaille; usein raaka-aineiden louhinta ynnä muu tuotanto ovat länsiyritysten omistuksessa ja hyödynnös kohdistuu itse kehitysmaahan vain pieninä palkkoina – voittojen ja jalostusosuuksien siirtyessä omistajamaihin ja ympäristöjälkien jäädessä kehitysmaihin.

Milloin maksamme velkamme kehitysmaille –

[Maksammeko velkame kehitysmaille? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28031-kansalaiskysymys-maksammeko-velkamme-kehitysmaille - US_P/il]

velkaannuimme viimeisten 150 – 400 vuoden aikana reippaasti; emmekä unohda esimerkiksi espanjalaisten totaaliryöstöä – kohdistuen Väli- ja Etelä-Amerikan intiaaneihin.

...

Meillä Suomessa eräät merkittävät tahot –

perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo olisi median mukaan kertonut, ettemme maksa ympäristövelkaamme kehitysmaille, koska he veivät meidän työpaikkamme.

Mikäli Slunga-Poutsalo olisi näin sanonut, osoitti se täyttä ymmärtämättömyyttä kuinka liiketoimi on siirtynyt meiltä muualle. Olisi ainakin syytä muistaa, että me itse kuluttajina ostamme halvempien toverien valmistamaa tavaraa muualta, koska emme halua maksaa ”täyttä hintaa” omista tuotteistamme, joita ei näin enää kannata valmistaa Suomessa.

Työpaikkojemme karkaamiseen syy on meillä, eikä muualla!

Ympäristövelkamme jää edelleen maksuun ja se vieläpä kasvaa korkoa … emme edes tiedä mitä kehitysmaiden saastekuormat vaikuttavat jopa meihin itseemme – tänne kauas lintukotopohjolaankin.

Sormemme osoittavat muualle kuin itseemme

Olemme toki osoittaneet syyttävän sormemme saastuttavaan Kiinaan, tajuamatta, että siirtämämme teollisuustuotanto vei mukanaan myös ympäristöjäljet. Mieluusti nuo yhtiöt kuitenkin ottavat vastaan voitot - tai sitten investoivat kaikkialle muualle paitsi tämän päivän osin kilpailukyvyttömään kotimaahamme.

Tutkitaan se oikeasti rehellinen tilasto

Me voisimme joskus kysyä ympäristöjälkemme suuruutta per asukas ja vieläpä niin, että laskemme viimeiset 150 vuotta yhteen ja sitten katsomme miten se kiinalainen toveri on päästellyt meihin nähden. Samalla voisimme arvioida millainen ympäristöjälki kaikkinensa muodostuu, kun otamme kuluttamiemme energioiden ja tavaroiden kaikka elinkaarisysteemit huomioon.

Miten kävisi, jos joutuisimme maksamaan reaalisesti haittaverot kulutuksestamme – näinkö enää ostaisimme lisää ja enemmän?

Nyt on kysymys kuluttajan vastuusta –

voimme olla ostamatta sellaisia tuotteita, joiden elinkaarimitoitettu ympäristöjälki on liian suuri. Voimme tukea sellaisia tuotteita, joiden ympäristöjälki on pieni tai jopa miltei luonnostaan olematon! Miten käy, jos jokainen kiinalainen kuluttaisi kuten meidän keskiarvosuomalainen – entä miten sitten, jos intialaiset veljet ja siskot liittyvät samaan seuraan?

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

…

doc.: ymparistovelka_14112013.doc – OpenOffice.org Writer

...

AL – US - IL