Näytetään tekstit, joissa on tunniste selluloosa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste selluloosa. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, marraskuuta 12, 2019

Varsinainen kulutushokema toteutui Sinkkujen Päivänä!





*
...

Alibaba myi ”sinkkujen päivän” iltaan mennessä melkein yhtä paljon tavaraa kuin Amazon koko kolmannella vuosineljänneksellä*


...

Ilkka Luoma 

Kasvu- ja kulutushokema ovat alkujaan läntinen ilmentymä - vapaasti säännellyn markkinatalouden oppeja. Tänäänkin toisaalla täällä HS' ssa talousomatunto Sixten Korkman kirjoituksessaan vielä peräänkuuluttaa kansallista talouskasvua.
Tuon talouskasvutoive on sitä kasvuhokemaa, joka nyt ilmentyi ympäristöllisesti rujolla tavalla Kiinasta - Singles' Day (muunnellusti BlackFriday - US' sta), sen ollen maailman suurin ostospäivä. Tässä puree vanha lukusuhde - ensin meihin suomalaisiin: 1:250 ja sitten maailmanlaajuisesti 1,4/7,8. Nuo ovat merkkejä kiinalaisten osuudesta.

Tässä kohdin on hyvä kysyä talousoppineilta: "Onko kiinalaisilla ja intialaisilla se sama oikeus kulutusiloitteluun per asukas kuin amerikkalaisilla ja suomalaisilla?" Vastausta en odota, koska oletan sen olevan itsestään selvyys. Entä sitten?

Sitä sitten, että jos kaikki kiinalaiset ja intialaiset kuluttaisivat henkilöä kohden kuten me suomalaiset ja amerikkalaiset- niin tarvitsisimme 2-3 maapalloa, ja tätä projektia eivät edes kiinalaiset kykene toteuttamaan.

Ja nyt on aika havainnoida meidän tapaamme ostaa. Ostoskeskuksia on noussut kuluneesti sanottuna kuin sieniä sateella. Vain yksi hyvä - "sateella", noissa ostosmanioissa saa tehdä hartaasti, osin myös näyttö- ja vertailutalouden mukaisesti ostoksia kastumatta lisääntyviltä sateilta, varsinkin täällä meille Suomessa - syksyisin, kun ilmastonmuutos jyllää jo täyttä päätä. Miksi se jyllää? Tuohon saa jokainen antaa itselleen sen oman mieleisensä vastauksen.

Tuo kiinalainen kulutuskasvu pitää osaltansa yllä suomalaisten hienoja biotuotetehtaita, jotka puskevat puoliraaka-ainetta sellua kiinalaisille - miljardeiksi pahvilaatikoiksi, joka on kiertotapahtumana jo yllättäen puolittainen ympäristörikos! Voisimme odottaa, että Kiina kieltää sellaiset pahvilaatikot, jotka ovat valmistetut neitseellisen puun sellusta - mitähän tähän tuumataan Metsäliiton Äänekoskella?

Millaisen ympäristöjäljen kumuloituvuus on tehnyt 100 vuoden kulutusjuhlasta ja mistä?


...

lauantaina, lokakuuta 05, 2019

Oliko Metsäliiton Äänekoski pidemmän päälle tuottoisa investointi?



Vuorineuvos ja ekonomi Kari Jordan

*

...

HS:

Ympäristöministeri Mikkosen mukaan Suomessa on liian paljon ”bulkki­tuotantoa” – Näin metsä­teollisuus vastaa

...

Ilkka Luoma 

Isänmaan miehet ja päätökset isänmaalle - miten käy selluloosan tie?

[2013] Äänekoski repesi, Keski-Suomi repesi ja keskisuomalainen poliitikko Mauri Pekkarinen repesi. Isäntien omistama osuustoimintaliike Metsäliitto Metsä yhtiönään valmistelee Suomen metsähistorian suurinta investointia puolivalmisteeseen – selluun ja sen ympäriltä tuleviin niin kutsuttuihin biotuotteisiin ja ”ylijäämäenergiaan”.

Metsäliiton pääjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan otti suuren riskin, osoitti olevansa myös isänmaan mies, koska investoi puolivalmistetehtaaseen työttömyyspaikkakunnalle. Muut menivät Etelä-Amerikkaan ja Kiinaan – Metsä Group tähyää myös Kiinaan, mutta Suomessa valmistelulla sellulla – suomalaisesta puuraaka-aineesta, uskoisimme, että maailman moderneimmalla tehtaalla tehtynä.

Jordanin riski ja markkina-arvion totuusarvo – ”se ei pelaa, joka pelkää”! Kiina on kulutusyhteiskuntaan nouseva jättiläisvaltio. Kiinalaiset tykkäävät pakata paketinkin pakettiin – ja se tarvitsee pahvia, ja pahvi kuin kartonkikin tehdään sellusta.

Nyt Metsäliitto halusi tuoreen puun kysyntää lisää omistajilleen - omistaahan Metsäliitto Osuuskunnan metsämiehet – metsänomistajat, Jordankin joutui hankkimaan pienen palan isänmaan multaa kuitatessaan Metsäliiton pääjohtajuuden.

Entä markkinat, jotka ostavat nyt sellua?

Metsäliitto ja muutkin sellunkeittäjät tietävät Kiinan kysynnän olevan suurta – ei niinkään paperiin, mutta pahviin ja kartonkiin. Varsinainen massojen kulutus ei ole edes Kiinassa alkanut ja toisaalta nyt pakkaukset ovat paljolti ohutmuovia - pusseina, joita ollaan kieltämässä. Entä kertakäyttöpakkaukset yleensä?

Kiinassa on meneillään vuosisadan ympäristöohjelman suunnittelu, joka tosin on alkanut jo 2005, mutta kiihtyy vuoden 2017 jälkeen voimakkaasti – uusilla ympäristölaeilla ja pommi voi olla siinä, että laki tulee kieltämään kertakäyttöpakkaukset.

Kiina ei halua hakata omia ”vähäisiä” metsiä, jotka ovat saatu kasvamaan osin suomalaisella osaamisella.


...

lauantaina, heinäkuuta 20, 2019

HS: "Jokin Kiinan luvuissa ei täsmää"





...
HS:

Stora Enson toimitusjohtaja varoittaa: ”Jokin Kiinan luvuissa ei täsmää”


...
Ilkka Luoma 

HS-ote: " ... ”Sellun myynti Kiinaan oli toukokuussa seitsemän prosenttia pienempää kuin vuosi sitten. Samaan aikaan Kiina on vähentänyt kierrätyspaperin tuontia. Ja kuitenkin siellä ennustetaan, että talous kasvaa tänä vuonna kuusi prosenttia. Jokin siinä ei täsmää”, hän sanoo. ... " 

-Kiinan osalta peliin on tullut uusia parametreja, joilla onkin suurempi vaikutus lukuihin kuin meillä osataan nähdä. Eräs niistä on "suuren laivan kääntö" vähäisempään ja hyötysuhteellisempaan kulutukseen sekä ymmärrys, ettei kasvavaa ja elävää biosfääriä voi loputtomiin imuroida - ja sitä on puolijalostesellun keitto! 

Kiina on monin osin maailman suurin markkina, myös selluloosan osalta ja onkin eräs merkittävä tapaus, jos Suomi saa lisää investointirahaa sellun keittoon - lähinnä Savoon ja Lappiin. Suuria kiinalaisinvestointipäätöksiä odotellessä Kiina vihertyy yllättävän nopeasti (US/Nasa tutkimukset*) - 

Kiina ei saata pehmoilla takapuoliaan enää joidenkin vuosien päästä sillä intensiivisyydellä kuin laskelmoimme, kun vaikkapa Metsäliitto-Äänekoskea kalkyloitiin. Kiina on jo aloittanut uuden suurreformin, jota kutsutaan "Vihetyväksi Kiinaksi", jossa korjataan ne ympäristöongelmat, mitä edellinen 40 vuotta kestänyt "Menkää ja rikastukaa -reformi** synnytti. Ympäristö hengästyy ja on pakko tehdä jotain. 

Kiina tekee, ja voisimme olla kohta varmoja, ettei nykymuotoiset kertakäyttöpahvilaatikot miljardein kappalein Kiinan verkkokaupoista ole enää Kiinan Keskushallinnolle in. Jotain täytyy siis tehdä - onko se uudentyyppisiä pakkausmenetelmiä vai jotain muuta - näitä asioita varmaan Kiinassa mietitään - joka vuosi 340 000 valmistuvan korkeamman insinöörin aivosopukoissa. 

Toivottavasti Kiinan imu puolijalosteellemme kestää vielä vuosia, jotta mm. Äänekosken jätti-investointi maksaa itsensä - peli oli kovaa, kun Äänekosken päätöksiä tehtiin - ylimpänä Metsäliiton pääjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan, joka jäi sopivasti eläkkeelle noin vuosi sitten. 

Ne välisuhdanteet - onko kyse vain siitä?

sunnuntaina, toukokuuta 05, 2019

HS: Onko Suomen kansallis­aarretta käytetty järkevästi?




Metsä on Suomen kulta





Ilkka Luoma 

Erinomaisia tilastonumeroita! Saattavat avata silmiä. Metsä on Suomen kulta - kerrottiin aikana jolloin olimme lopputuotteen - paperin suurvalmistaja. Paperi ei mene enää niin vauhdikkaasti kaupaksi - se korvautuu sähköisillä alustoilla ja menetelmillä - arkistotkin ovat kohta binäärijonoja. Nyt paperintuotannon korvaa puolijaloste selluloosa, koska lähinnä Kiina tarvitsee "kaikki maailman pahvit" miljardeihin paketteihin, kun koko maailma tilaa halpaa tavaraa maailman suurimmalta liukuhihnalta.

Sellu hakataan metsistä, yhä kiihtyvällä tahdilla, jos esitetyt hienosti sanottuna biotuotetehtaat saavat rakennusluvat. Kiina ei hakkaa omia metsiä selluksi, ei juuri miksikään muuksikaan ja näin Kiina vihertyy maailman nopeinta tahtia Intian ohella! (Nasa). Suomessa metsä olisi erinomainen "vientituote" - se toimisi hiilinieluna, kunhan sen annettaisiin kasvaa rauhassa ja samalla eliöstöltään monipuolistua, jolloin meilläkin tämä pohjoisen biosfäärillinen biodiversiteetti saataisiin tasapainoon.

Miten kauan Kiina ja muut suuret pahvin ja takapuolipehmon kuluttajat saavat käyttää nykymuotoista sellupohjaista tuotetta - eikö vesipesukin olisi armeliaampaa kuin jatkuva "hinkkaaminen"? Kiina saattaa kieltää nykymuotoisen pahvin pakkauksissaan - näin olisi oltava valmius tuotekehittää jotain muuta pakkaustavaksi tai vähentää roimasti kulutusta. Entä puun käyttö rakantamiseen? Kiina on tukenut Siperiaa mekaanisen puunjalostuksen osalta. Puutalo on erinomainen hiilivarasto -sanoi jo aikanaan prof. Eero Paloheimo.

Metsä on Suomen turva. Me menemme usein rauhoittumaan tuuheaan ja humisevaan metsään - kun kulutus ei aina maistu ja rauhaton ostosmieli tarvitsee tuntua vahvasta läsnäolosta siellä, mistä kaikki on saanut maan päällä alkunsa. Metsä on tuki mielenterveydellemme - puitakin kuulemma saa halata, sen tuottaessa mielihyvää. Metsä on elävä monimuotoisuusbiomassakierto - meillä on lahoa liian vähän - sekin on osa biokiertoa. Lahoa on tuon sijasta enemmän jossain muualla.

...

lauantaina, heinäkuuta 05, 2014

Metsäteollisuuden puolisokeat renkipatruunat

Metsä on ollut Suomen tuki ja turva – vuosikymmenet. Metsä uusiutuu, metsä rauhoittaa mieltämme ja sitä poltetaan yhä enemmän esimerkiksi moottoriavusteiseksi liikkumiseksemme, paikasta toiseen. Metsäteollisuutemme levensi viiraa ja nopeutti paperirataa – näin saatiin lisää tuotantoa, kunnes paperin menekki aloitti aleneman – sähköinen media ulotti informaation pois paperilliselta kantoradalta 1] … alkoi metsäteollisuutemme alamäki 2] ---





Tänään metsäteollisuusyhtiöt ovat integroituneet, konsolidisoituneet, automatisoituneet ja kohta siten robotisoidut, ettei toveria enää Paperiliitosta tarvita 3]. Ehkä ei aivan näin, mutta palkkakustannusten nousu kaikkinensa vei nyt tovereilta työt, kun ulkoistus halvempien toverien maihin alkoi 4].



Ihmiset kautta maailman haluavat nyt ostaa internetistä –

näin pakkausten, pakkaamisen ja kuljettamisen lgistiikat ovat nousussa. Tarvitaan kartonkia ja pahvia, ja nuo metsien tuotteet jalostetaan selluloosan kautta korkeammiksi jalosteiksi. Nyt on sellubuumi 5] – Kiina imee valtavasti pakkauskartonkia, koska kiinalaiset haluavat paketoida paketinkin pakettiin ja koreisiin sellaisiin.



Meistä tuli puolijalosteiden tuottajia

Sellua kysytään, ei niinkään paperia, ainakaan sanomalehtipaperia, vain hienoja ja kiiltäviä laatuja, mutta vähemmän ja vähemmän. Kiinalaiset eivät hakkaa omia metsiä selluksi ja kartongiksi – ostetaanpa siis raaka-aine muualta, vaikkapa Suomesta tai houkutellaan tehtaat Kiinaan – markkinoiden äärelle, sinne missä kulutetaan.




...
Stora-Enso oli ruotsalaisten ja suomalaisten metsäliitos –

nyt yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja ovat ruotsalaisia, vaikka Suomen valtio on suurin osakkeenomistaja. Häviämmekö metsäkisan, kuten teleoperaattorikisankin. Entinen Yhdyspankki, Merita – sekin meni Nordeana Ruotsiin, ellei Sammon takoja, sanaherkkä Björn ”Nalle” Wahlroos ongi Nordeaa takaisin kotiin 6] – Suomeen, osaksi paisuvaa Sampoa …?

Stora-Enso modernisoi, ulkoisti, vähensi väkeä ja meni markkinatoiveikkaana muun muassa Kiinaan. Stora-Enson entinen toimitusjohtaja Jouko Karvinen aloitti raaka-aineista; puupeltoneuvotteluilla kiinalaisten ikimuistoisille riisipelloille 7] – unohtaen muutaman ”pienen tekijän”, sellaisen tekijän, jolla on suuri merkitys Kiinassa.



Herra Karvinen valitsi kiinalaiset konsultit väärin –

vielä noin vajaa vuosi sitten tarjottiin suoraan Karviselle korkea-arvoista apua ongelmaan, jossa maanviljelijät olivat/ovat poikkiteloin ”puupeltopyrkimysten kanssa” … aina monimutkaista kiinalaissuhdetoimintaa ei oltu hallittu; ehkä tässä oli eräs syy, miksi Karvinen ”joutui” jättämään yhtiön … mene ja tiedä?


...
Metsää ei kannata tuhlata (vain) paperiksi,

näin todettiin jo vuosia sitten 8], mutta renkipatruunat olivat hullaantuneet viiraleveyteen ja -nopeuteen. Viime hetken herätys toi bioenergiavillityksen, jossa renkipatruunat ovat unohtaneet vuosimiljoonaisen ympäristöevoluution 9] … ei voi viedä kaikkia tuhkiakin pesästä.

Herkkä biosfäärin monimuotoisuus (=biodiversiteetti) saattaa romahtaa, kun biomassojen poltto 0] oikein olan takaa alkaa. Missä mennään ahne ihminen, syömmekö nyt elämämme perusvoimavaroja ja heräämme liian myöhään vai onko peli jo menetetty?



Metsäteollisuus on erinomainen hiilinielu – puurakenteet,





joissa on varastoituneena runsaasti hiilidioksidia, kestää jopa satoja vuosia. Nythän on betonirakentamisen buumi, ja puurakenteet ovat lapsipuolen asemassa, toki hiljaisessa nousussa. Miksi emme ymmärrä niin hienon ja kestävän raaka-aineen käyttökelpoisuutta kuin puu – sen monissa muodoissa, miksi se pitää juuria myöten polttaa energiaksi huonolla hyötysuhteella – liikkeeksi yhä kauemmaksi hamuavalle matkailuihmiselle x], joka ei tunne edes omaa kotiseutua!?



Rakentaako ihminen ja metsäteollisuus nyt aikapommia, joka on jo virittynyt?

Metsä on eräs suurimpia biomassavarastoja. Me ihmiset emme ymmärrä, emme ole edes tutkineet mitä merkitsee biomassojen tasapaino, jakauma ja käyttöprofiili lajeittain – näemme vain oman kulutushokemasielumme ja haluamme yhä lisää, lisää ja vielä kerran lisää.




...
Herääkö tajumme kokemaan automaatioiden ja robotisaatioiden jälkeen, ettei jatkuva kasvu ja sen lietsonta tuota tasapainoyhtälöä biomassojen elinvoimaan – vaan romahduttaa sen vajaa-asentoon, jossa evoluutiollakin voi olla kiperä paikka löytyy ulospääsyä elämänkiertojen jatkumoihin ja niiden ylläpitoon …?


VIITTEET
1] Printti-hesarin ahdinko ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152878-paperillinen-sanoma-housut-kintuissa -
2] Yhteiskuntavastuullinen kujanjuoksu ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/metsteollisuuden-yhteiskuntavastuullin.html -
3] Hinnoitteliko paperimies itsensä ulos? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=928536 - [24263]
4] Stora-Enson yhteiskuntavastuu? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/06/stora-enson-yhteiskuntavastuu.html -
5] Metsäliittokin päätti aloittaa jätti-investoinnin tutkimisen sellun ja bioenergian osalta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166400-isanmaan-metsaliiton-valtava-riski-kiinan-markkinat -
6] Palauttaako Wahlroos Nordean kotiin? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1052106 - [1249]
7] Kiinassa maata ei voi ostaa – vain vuokrata. Talonpojilla on ollut ikiaikainen kyläyhteisöllinen oikeus maahan ja sen viljelyyn. Maata voivat vuokrata aluehallinnot ja tietyin edellytyksin kyläyhteisöt – mutta maata ei voi myydä. Maa on valtion, jolla on suvereeni oikeus vuokraukseen. Keskushallinto antaa tarvittavat ohjeet ja määräykset ja vuokra-aika voi olla jopa 70 vuotta. Stora-Ensolla on tarkoitus saada riisipellot kasvamaan nopeatempoista metsäteollisuusraaka-ainetta – eucalyptusta, jonka biomassa kertautuu noin 3-5 kertaa nopeammin kuin meidän omat hidaskasvuiset männyt, koivut ja kuuset.
Kiinassa oikeudet maahan ovat moninaiset ja vikkelät paikalliskonsultit imuroivat mieluusti reippaita osuuksia itselleen ja näin maajussi tulee ärtyneeksi heistä ja paikallisviranomaista, jotka kähmivät suuria osuuksia itselleen ”lahjoina ja huomionosoituksina”. Store-Enso meni niin sanotusti puoliretkuun – valitsi konsultit 'väärin', vaikka jo Suomessa olisi ollut täysi ammatiosaaminen noiden asioiden junailemiseksi – jopa korkeita poliittisia keskushallinnon kanavia pitkin – näihin yhdistäen paikallisen osaamisen ja huomaavaisuuden itse maanviljelijöitä kohtaan.
8] Metsää tuhlataan! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/metsi-ei-kannata-tuhlata-pelkstn.html -
9] Mihin metsiemme hiili katoaa? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=941544 - [6359]
0] Mitä biomassojen massiivipoltto voi merkitä? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/bioenergia-romahduttaa-ravintotuotannon.html -
X] Energiapeli ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/125058-energiapeli-on-valtapeli-jokereineen-ja-mustapekkoineen -

EXTRA
Printtimedian kuolema ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/printtimedian-kuolema.html -
Elämänvoiman polttaminen näkyy ilmaston lämpenemisenä ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=823551 - [8804]
Gaia kuumenee – jäähdytelläänkö kulutustamme? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=880405 – [23218]





Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka


AL US Vf IL BL Jon [3427] BLOG 37985
---03072014---

doc.: metsateollisuuden_ohdakkeet_03072014.doc – OpenOffice Writer

755 | 7325

lauantaina, huhtikuuta 26, 2014

Metsäliiton Isänmaan miehet ja päätökset

Metsäliitto - Äänekoski



Äänekoski repesi, Keski-Suomi repesi ja keskisuomalainen poliitikko Mauri Pekkarinen repesi. Isäntien omistama osuustoimintaliike Metsäliitto Metsä yhtiönään valmistelee Suomen metsähistorian suurinta investointia puolivalmisteeseen – selluun ja sen ympäriltä tuleviin niin kutsuttuihin biotuotteisiin ja ”ylijäämäenergiaan”.

Metsäliiton pääjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan (kotoisin Savonlinnasta) otti suuren riskin, osoitti olevansa myös isänmaan mies, koska investoi puolivalmistetehtaaseen työttömyyspaikkakunnalle. Muut menivät Etelä-Amerikkaan ja Kiinaan – Metsä Group tähyää myös Kiinaan, mutta Suomessa valmistelulla sellulla – suomalaisesta puuraaka-aineesta, uskoisimme, että maailman moderneimmalla tehtaalla tehtynä – Metso Oyj:kin saanee hommia ---


Kari Jordanin riski ja markkina-arvion totuusarvo – ”se ei pelaa, joka pelkää”! Kiina on kulutusyhteiskuntaan nouseva ja huonosti hoidettuna 1] siihen kaatuva jättiläisvaltio. Kiinalaiset tykkäävät pakata paketinkin pakettiin – ja se tarvitsee pahvia, ja pahvi kuin kartonkikin tehdään sellusta – varmaankin kiinalaisittain ajatellen kierrätysraaka-aineista.



Nyt Metsäliitto halusi tuoreen puun kysyntää lisää omistajilleen -

… omistaahan Metsäliitto Osuuskunnan metsämiehet – metsänomistajat, Jordankin joutui hankkimaan pienen palan isänmaan multaa kuitatessaan Metsäliiton pääjohtajuuden. Pääjohtajuus aukesi pankista – Nordeassa ilmeisesti tie oli pystyssä pääjohtajaksi. Osuuspankkikokemus muistui metsämiesten mieliin ja Jordan kutsuttiin pankkimiehenä savupiipputeollisuuden johtoon.





Entä markkinat, jotka ostavat nyt sellua?

Metsäliitto ja muutkin sellunkeittäjät tietävät Kiinan kysynnän olevan suurta – ei niinkään paperiin, mutta pahviin ja kartonkiin. Varsinainen massojen kulutus ei ole edes Kiinassa alkanut ja toisaalta nyt pakkaukset ovat paljolti ohutmuovia - pusseina, joita ollaan kieltämässä. Entä kertakäyttöpakkaukset yleensä?



Kiinassa on meneillään vuosisadan ympäristöohjelman suunnittelu,

joka tosin on alkanut jo 2005, mutta kiihtyy vuoden 2017 jälkeen voimakkaasti – uusilla ympäristölaeilla ja pommi voi olla siinä, että laki tulee kieltämään kertakäyttöpakkaukset. Miten käy pahvilaatikoiden?



Kiina ei halua hakata omia ”vähäisiä” metsiä,

jotka ovat saatu kasvamaan osin suomalaisella osaamisella. Kiina ostaa mieluumin puolivalmisteet selluna muualta ja pakkaa siitä tehtyihin pahvilaatikoihin omat lopputuotteet kuluttajille ja maailmalle. On arvattavaa, että Kiina vaatii nopeasti pahvilta täyttä kierrätettävyyttä ja nuo kierrätystehtaat ovatkin sitten jo Kiinassa.



Lopulta Kiina vaatinee pakkauksilta monikäyttöisyyttä –

.. ei siis meidän kaltaista kierrätystä, vaan kestävyyttä standardikokoina, jolloin sellun kysyntä romahtaa ja nostaa puunjalostustuotteiden kirjoon puupakkaukset ohutlevyistä tehtynä – vain sisin pieni pakkaus saattaa olla kierrätyspahvia tai -kartonkia.



Kiina on siitä erikoinen, että se kiiruhtaa hitaasti,

kuitenkin tehden ympäristöpäätöksiä nopeammin kuin läntinen kulutusyhteiskunta – ja tämä tietää Kiinassa nopeutuvaa lainsäädäntöä, se saattaa tuottaa yllätyksiä ja ongelmia vedenkäytön, ilmaan päästämisen ja pakkauksiinkin liittyen kysyntäheilahteluja, ja tähän Metsäliiton on syytä varautua – nyt on todellisten kiinakonsulttien paikka kertoa, mitä Kiinan ympäristöasioissa tapahtuu.



Stora-Enso ja puupellot kiinalaisilta maanviljelijöitä

Toisen suuren metsäyhtiön Stora-Enson 2] pääjohtaja Jouko Karvinen jättää tehtävät, osin varmaan sen vuoksi, että kohtalokkaasti teki virheet kiinalaisten peltovuokrausprojektien osalta – palkaten väärät konsultit.

Kiinassa maa on vuokralla ja maaseudulla siihen on ikiaikainen nautintaoikeus itse pienien kylien maanviljelijöillä – juuri heidän pelloilleen pitäisi nousta puupeltoja Kiinaan rakennettavien sellu- ja paperitehtaiden raaka-ainekysyntää täyttämään. Tässä Stora-Enso teki karkeita virheitä – noiden virheiden lasku on nyt erääntymässä …



Toivottavasti Savonlinnan lyseon kasvatti ei kaadu nyt Kiinan,

maailman suurimpaan kulutusvaltioon. Toivottavasti kiinalaisten pakkausinto ei sokaissut Metsä Groupin ja Metsäliiton strategeja. Isänmaan miehenä tunnettu Kari Jordan on kuitenkin ansainnut suuren arvostuksen riskinotosta kansakuntamme hyväksi – onhan tunnettua, että Jordan ottaa osaa joka vuosi esimerkiksi Maanpuolustuskurssin avajaisiin yhdessä presidentin ja puolustusvoimain komentajan kanssa.



Osuustoiminta on isänmaan palvelua –
[ ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/150501-osuustoiminta-paaomiemme-takuumies – US_P/IL ]

kuten Osuuspankkikin, Metsäliitto on tukevasti ja aidosti suomalaisten itsensä omistuksessa, eikä kumpikaan osuustoiminta ole syytänyt rahojaan kummoisesti ulkomaille, vaan kotimaan investointeihin – tuomaan edes vähän työpaikkoja maahamme, joka kärvistelee maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa!

...
Kirjoitus vuosien takaa, kun Kari Jordan kuittasi vastuullisen tehtävän Metsäliitosta – tunnemmeko historian siipien havinaa? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/osuustoiminta-toimii-sinivalkoisen.html – [BLOG/il]


VIITTEET
1] Kestääkö kiinalaisten ympäristö? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22691-kiina-kasvaa-nopeammin-kuin-maallinen-kestokyky-sietaa – [US_P/IL]
2] Stora-Enson ohdakkeet ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/06/stora-enson-yhteiskuntavastuu.html – [BLOG/IL]


EXTRA
Hinnoitteliko paperimies itsensä työttömäksi? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143002-hinnoitteliko-paperimies-itsensa-tyottomaksi – [US_P/IL]
Kiinan mobilisaatio ulottuu ympäri maapallon … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html – [BLOG/IL]


Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka


AL - US IL Vf BL - BLOG 34693
---23042014---

doc.: metsaliitto_investoi_23042014.doc – OpenOffice Writer

604 | 5810

sunnuntaina, kesäkuuta 23, 2013

Stora-Enson yhteiskuntavastuu


Stora-Enso tekee sitä mitä se vain voi tehdä – käy kustannuskriisitaistelua. 2500 ulos, jotta 25.000 saa jatkaa. Tylyä, raakaa ja markkinaehtoista. Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa. Toimitusjohtaja Jouko Karvinen Stora-Ensosta  tietää tämän hyvin, kuten hänen kollegat - Metsäliiton Kari Jordan ja UPM-Kymmenen Jussi Pesonen 1].

Emme enää kuluta niin paljon paperia ja pahvia, että suurkoneet voisivat pyöriä täysillä. Suomessa palkkarakenne ylitti kaikki kipurajat ja metsäkin kasvaa meillä hitaasti. Olisiko pitänyt aloittaa uusien tuotteiden ja palveluiden tuotekehitys jo 10-20 vuotta sitten? 2]

 
[2005-2006] --- Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten, kun Paperiliitto oli vielä voimissaan ja palkkakehitys oli maamme huippuluokkaa – toveri lattialta oli urakalla nostanut ansioitaan, oli halunnut kiriä edes hiukan johtajiston palkka- ja palkkiorallia kiinni …

[2006]  Metsäteollisuuden isänmaallinen kujanjuoksu


 
Suomi on ja oli perinteellisen metsäteollisuuden supervaltio. Suomi osaa rakentaa maailman tehokkaimmat paperikoneet ja osaa myös ylläpitää ne parhaiten. Suomi on paperin kuluttajakääpiö. Suomalaiset sellu- ja paperitehtaat piti rakennesaneerata jo 10 vuotta sitten, jolloin oli tiedossa uusien kehittyvien maiden kasvutrendi.

Suomalaiset, lähinnä sellu- ja paperiteollisuuden palkkakustannukset ovat huippuluokkaa


Metsäteollisuutemme kunniakkaassa yli satavuotisessa historiassa omistajarakenne on muuttunut dramaattisesti; entisaikojen omistajapatruunoiden suora "rakkaussuhde" väkeensä ja tuottavuuteensa on kadonnut rajattoman ja maattoman omistajarakenteen loputtomaan osinko- ja pörssiarvon nousukiihkeyteen.

Jo vajaa vuosi sitten harvinaisesti metsäteollisuutemme renkipatruunat ilmoittivat yhdestä suusta suomalaisen palkkakustannustason olevan selvästi korkeampi tuotos per nenä ja tonni vertailussa mm. Saksaan nähden. Tuo ilmoitus olisi pitänyt osata tulkita varoitukseksi.

Metsäteollisuus itse oli joko "sokea" näkemään kehitystä viimeisten vuosien aikana tai sitten se kantoi todellista yhteiskuntavastuuta olemalla purkamatta selvää ylikapasiteettia.

Suomi oli metsän jättiläinen ja nousi osaajana maailman huipulle
Suomi kykeni toimittamaan kasvumarkkinoille sen suurimmat paperikoneet elintärkeinä kauppoina Suomen kauppataseen ylläpitämiseksi positiivisena. Suomi on kaupallisen maailman reunamilla ja pitkien kuljetusyhteyksien päässä kulutuksen keskipisteistä.

Metsäteollisuuden rakennemuutokset eivät pysähdy UPM:n YT-kierroksiin; jonossa odottavat kaikki muut. Erityisen mielenkiintoinen on viimeinen sinivalkoisen pääoman metsälinnake Metsäliitto. Kuinka Metsäliitto uuden pankkimaailmasta tulleen julkisuutta kaihtavan pääjohtajansa johdolla saneeraa konserninsa?

Paperiliitto voi ottaa nyt sinivalkoisen roolin ottamalla osaa rakennejärjestelyihin …
 … alentamalla palkkatasoaan laajasti ja koko rintamalla. Paperilaisilla on tunnetusti keskiarvoa huomattavasti korkeammat palkat. Parempi alentaa maltilla omaa tuloansa ja ehkä näin säilyttää enemmän työpaikkoja kuin lähteä kilometritehtaalle mittaamaan kesämökkitontin omaa metsän kasvua.

Yhteiskuntavastuu liike-elämässä on entisen "eimolaisen" ja nykyisen teräspeikkolaisen Jalo Paanasen sanoin vastuuta liiketoiminnan terveydestä ja tuottoisuudesta. Vain tuottava yhtiö voi tarjota työpaikkoja terveesti. Liike-elämässä kokonaisvastuuseen osallistuvat myös kaikki kulu- ja tuottorakenteet.

Työvoima on inhimillinen ja tärkeä tuoton ylläpitäjä
Tämän työpanoksen tulee ymmärtää osansa kokonaisuudesta. Yhteiskuntavastuu on yhdessä luoda terve liiketoimi ja yhteishenki takaamaan laatu ja toimitusvarmuus.


Omistajuus oli ennen yksi mies yksi ääni -periaatetta

Patruunan ääni kuului vähintään viikottain paperitehtaiden salissa. Yleensä puvussa tarkastuskierroksellaan oleva omistaja tunsi henkilökohtaisesti monet duunareistansa, hän piti heistä ja huolehti heistä. Patruuna rakensi talot väellensä, järjesti työterveydenhuollon, junaili jalkapallojoukkueen ja jakoi henkilökuntansa lapsille jopa opiskelustipendejä.

Patruunoiden aika on suurteollisuudessa ohi
Omistajiksi on syntynyt aivan uusi luokka; mm. amerikkalaiset eläkeläiset turvaavat ostovoimaansa maailman jättiyhtiöiden välillisinä omistajina osinkoherkkinä ja pörssikurssinousuahneina. Jättiyhtiöt ovat maattomia ja rajattomia omistajuus karanneena maailmalle; uusi patruuna-aikakausi koittaa pienistä yhtiöistä, joissa omistaja on osa tuotantorakennetta ja tuntee henkilönsä ja ymmärtää yhteishengen olevan edellytyksenä menestymiseen.


Suomi on hyvä maa

---  ja sitä puolustaa parhaiten niin sodassa kuin rauhassa suomalainen nainen ja mies, näin totesi edesmennyt Suomen sinivalkoinen Isänmaan ääni jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth, jonka sukulinja oli muuten haara laajassa patruunoiden sukumatrikkelissa.

Yhteiskuntavastuu ei ole pelkkä sormenosoitus renkijohtajille;
he ovat hampaattomia tekemään kansallisia ratkaisuja; he ovat hallituksen eli omistajiensa marionetteja toteuttaen vain kylmää liike-elämäohjausta asetettujen henkilökohtaisten optioiden saajina ja omistajiensa käskyläisinä.

Todellinen yhteiskuntavastuu lähtee kuluttajista, veronmaksajista ja tavallisen kansan ostopäätöksistä ja terveestä kyvystä nähdä maailman muutos. Meidän liukuhihnatyötehtävien palkkakustannukset ovat yksinkertaisesti liian korkeat maailmalla riehuvaan kansainvälisen uustyönjaon muutostaistelussa.


Me joko saneeraamme palkkatasoamme/ nostamme työn tuottavuuttamme tai hyväksymme työpaikkojen menetykset.


…
Suomi on suomalaisena työnä täsmälleen niin kilpailukykyinen ja tehokas kuin tekemiämme tuotteita ostavat henkilöt sen parhaana hinta/ laatusuhteena arvostavat myönteisenä ostopäätöksenä meidän avainlipputuotteillemme.

JK. [2013]

Nythän voisi olla besserwisser, mutta se ei enää hyödytä ketään – toimitusjohtajien asema on palvella omistajia ja lainkin myötä osakeyhtiöiden on tuotettava ennemmin tai myöhemmin voittoa. Laki on laki ja olemme laajasti hyväksyneet markkinatalousopit materiaalisen hyvinvointimme pohjaksi. Amen.

 

…

VIITTEET


2] Metsäteollisuuden tuotekehitys jäi pahasti jälkijunaan – usko suurkoneisiin oli luja kuin sellupaali ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/metsi-ei-kannata-tuhlata-pelkstn.html -

 

…

EXTRA

Osuuskunta Metsäliitto on osuustoimintaa – metsänomistajien osuustoiminta omistaa sen kolmannen, aidosti kotimaisen matsäteollisuuskombinaatin – olisiko osuustoiminnasta kykyä pärjätä maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa? ~   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/osuustoiminta-toimii-sinivalkoisen.html -
~

 

Ilkka Luoma

 

 

 

…

AL – Fb – US

BLOG 19 835 | 0000   - IL

---18062013---

 

742