Näytetään tekstit, joissa on tunniste data. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste data. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, joulukuuta 05, 2023

II - Mikä on yksityisyytesi hinta?

 BO|2725|456860|NUS


Majakka on aina ohjannut laivoja - nyt majakkamme on tiedoissa, jotka tuottavat meille säästöä, luultua keinosäästöä - kauppa hakee kuitenkin aina riittävää katetta; kuten laivat aikanaan riittävää turvallisuutta reitteihin - mikä on Sinun reittisi?

Kuva: ~ https://iro.fi/palvelumme/ostokayttaytyminen/ - 

****



YLÄNURKKA "Etla: Omien ostojen seuraaminen vaikuttaa myös kuluttajan ostokäyttäytymiseen" ~ https://www.sttinfo.fi/tiedote/69973554/etla-omien-ostojen-seuraaminen-vaikuttaa-myos-kuluttajan-ostokayttaytymiseen?publisherId=3695 -

__ __ 

 

Luovutamme kulutuskäyttäytymisen vapaaehtoisesti kauppaketjuille

ilkka.luoma

Kesko: Vain harva kieltää tietojen keräämisen
"  -kuinka ollakaan, kun noin toteaa! "



PROLOGI - 
~ https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009972142.html -
"Lähes jokainen suomalainen on jo amerikkalaisten
teknologia­jättien hallinnassa, sanoo Timo Harakka

Me olemme teknologiajättien hallinnassa, mutta emme välitä,
sanoo tietokirjailija, kansanedustaja Harakka."


__ __ __
[ 20U16 ] - S-ryhmä rehdisti ilmoitti, että aloittaa bonuskorttinsa eli korttiasiakkaidensa ostokäyttäytymistietojen hyödyntämisen omassa liiketoiminnassaan syksystä 2016 alkaen .. -myöhemmin vielä ilmoitti säilyttävänsä asiakastietoja niin kauan kuin asiakkuus säilyy -kortin käytön myötä, ehkä liittyen myös bonusten maksuun (?)


[ … kansalainen Erkki kerää mieluusti jälkikäteisbonuksia ostoksistaan ja näin sitoo itseään tiettyyn kauppaketjuun. Erkki ihmettelee, miksi ei ole yhteistä korttia kaikkiin kauppaketjuihin eli jos ostan K-ryhmästä, saan bonuksia K-tililleni ja jos Lidl-kauppaketjua, niin Lidl-tililleni …

… kansalainen Liisa taas on taas turvottanut muutoinkin pullean (ostoskuiteista) lompsansa erilaisilla ale-, bonus-, jäsen- ja uskollisuuskorteilla. Liisa tykkää, että kortit tuovat henkistä vaurautta olotilalleen. Liisakin kaipaisi yhteiskorttia, joka olisi integroitu kännykkään ja siitä suoraan pilveen – se voisi samalla ennakoida kaupan kuuluisia -30% alehinnoitteluja (viimeisen myyntipäivän punaisen lapun kampanjat) … ]


Markkinataloudessa toimivat nokkelimmat ja vahvimmat mainoslait. Jos ollaan mainonnan estradilla usein, jopa jatkuvasti – manipuloituu kuluttajalle leima otsaan ja sitä kauppaa käytetään, joka eniten osaa viehättää, lähinnä hinnoillaan. Muu innovointi on jäänyt 'halpuutusten' varjoon, jotka söivät maataloutemme laihaa leipää jo ennestään, siirtäen toimeentuloa entistä enemmän yhteiselle verolaarille.


Entä Sinä – myytkö nyt yksityisyyttäsi ja millä hintaa?
[ Kuluttajien edunvalvoja heräsi! ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kuluttajaliiton-lakimies-huolestui-ostostietojen-keraamisesta-tahan-loppui-s-kortin-kayttaminen/6006848 - ]

[IL - vastine linkin kirjoitukseen – Facebookista] - .. Ennakoinnin huippupaikka, nyt sen tarjoaa kilpailutilanteen markkinatalous. Vastaan syntyy yksilönsuoja ja siihen taas on houkuteltu avaajaksi bonusraha, jota osuustoiminta jakaa jälkikäteen takaisin asiakkaansa ostotapahtumista, so. jälkialennus uskollisuudesta.

Miten paljon sinä avaisit kulutuskäyttäytymistäsi liiketoiminta-aparaatille ja millaista maksua vastaan? Mihin tämä lopulta johtaa ja hyötyykö kuluttaja. Ennakoimmeko lopettamalla bonuskeräyskorttien käytön? Mikä on hinta, jolla myyt yksityisyytesi?



En he, jotka kalastavat yksilötietoa pilvestä ja muista tietovarastoista?
[ Kauppa kerää tietoa sinusta ~ http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/ksml-tutki-yli-500-ihmisen-tietoja-potilastietourkinnasta-epaillylle-laakarille-syytteet/6007406 - ]

[IL - vastine linkin kirjoitukseen – Facebookista] - .. Tiedonkeräämisen varjopuoli. Onko sitä hyödyllisyyspuolta olemassa? Tutkimus, tekikö lääkäri oleellista selvitystyötä esimerkiksi väitöskirjaansa? Hyöty ja haitta. Tietoa kerätään kaikkialla. Ihmiskunnan tietovarastot pilvistyvät ja ne ovat kiinni maailmanverkossa - internetissä.

S-osuustoiminta alkoi keräämään asiakkaidensa kulutuskäyttäytymistietoja, entä noihin tietovarastoihin ulkopuolelta murtautumiset ja sisältä luvatta urkkimiset? Missä menee sinun julkisuusraja, jota voidaan kutsua myös henkilökohtaiseksi reviirirajaksesi, jota puolustat ja haluat pitää muun muassa siihen liittyvän tietoalueen vain omanasi?



Itse tieto, sen varastoiminen, käsittely ja suojaaminen – datakeskukset
[ Tietoa haetaan myös laittomin periaattein ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomi-datakeskusvaltioiden-keskioon-johtaja-hehkuttaa-suomen-mahdollisuuksia/5370180 - ]

[IL - vastine linkin kirjoitukseen – Facebookista] - .. Viitearvoinen juttu edellisiin tiedonkeräystapauksiin - luvalla ja ilman. Pilvet kauas karkaa, toivottavasti Suomeen, sillä olemme mahtavassa paikassa maantieteellisesti. Turvallinen maa, teknologiaosaaminen ja sotilaspoliittisesti liittoutumaton, se lisää neutraliteettiamme.

Meiltä puuttuu enää kiinalaisten |E pilvikeskukset. Ehkä Alibaban myötä? Suomi voi asemoitua aktiiviseksi tietovarastomaaksi (mikä vaatiikin suurta valtiokohtaista luotettavuutta - onko sitä meillä oikeasti?), tänne idän ja lännen väliin - erinomainen ratkaisu mitä yhdeltä osalta osaisimme paljon paremmin kuin muut!


|E On selvää, että kansaltamme kysymätön valtiojohtopäätös liittyä lännen sotakoneeseen ja US' n johtamaan taistelujärjestelyyn - DCA - heikensivät mahdollisuuksiamme, luotettavuuttamme ja tulevaisuuden tavoitteitamme olla tietovarastojen suurvalta kaikkia ajatellen - romuttui pahasti.


…
Ihminen luo tietoa ja myös arkaluonteisuutta itsestään – avoimelle näyttämölle

Itsesuojeluvaisto, reviiripuolustus 1] ja oman minäkuvan suojelu ovat evoluution luomia keinoja ylläpitää eloa, menestystä ja jatkuvuutta, ainakin osalle, jotka osaavat riittävän hyvin manipuloida muita ja myös itseään luulemaan jostain ainutlaatuisuudesta –


 ..  yksilöominaisuutena. Kaikkinaisuus on aina lopulta yksilötekijöiden summa - mutta siihen liittyvää kaavaa emme tunne! 

Yksilö on vain lopulta henkilötunnus ihmiskunnan omassa kirjanpidossa 2], työaikana kulutili kirjanpitäjän mapeissa 3] ja rasite tai hyöty yhteiskunnan yhteiselle tilinpidolle.

..

_
135451 | 1073 | 3545


|  20  SUOMI24  132  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB BLOG  | X  |



_

2


x





______

ILU-MEDIA

IJL-Productions




Kansalaiskirjoittaja

Ilkka Luoma

YMPÄRISTÖTEOLLISUUS

https://www.ymparistoteollisuus.com


281123 -Total Visits: 990118 Total Visitors: 142264  

211123 -Total Visits: 977778 Total Visitors: 139688  

141123 -Total Visits: 967368 Total Visitors: 137833  

071123 -Total Visits: 959023 Total Visitors: 136707  

311023 -Total Visits: 951943 Total Visitors: 135561  

031023 -Total Visits: 916765 Total Visitors: 130470   

260923 -Total Visits: 910235 Total Visitors: 129746  

190923 -Total Visits: 906593 Total Visitors: 128966   

120923 -Total Visits: 900102 Total Visitors: 128017       

220823 -Total Visits: 832204 Total Visitors: 125125


https://www.jontikka.blogspot.com

IJL-kommentteja HS-artikkeleihin

__
e

e

e


PORILAISTEN MARSSI


_

IJL-BLOG PHOTOS 

1 Folder ~ https://photos.shutterfly.com/story_invite/5f17490d-78fc-4033-92de-1451606a447e -

2 Folder ~ https://photos.shutterfly.com/story_invite/a03e627a-84e7-4b50-aaf4-c25a6cb9447f - 

Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , ,

maanantaina, helmikuuta 06, 2023

Mitä tieto ja tietämys tietoisuudesta ovatkaan?

 |2459|388057|e


Piirros: ~ https://www.ts.fi/tiede/5197917 - 

"

Tietoisuus on yhä suuri arvoitus – turkulainen tutkijatiimi hakee tietoisuuden perustaa aivotoiminnasta

"


***


Mitä tieto ja tietämys ovatkaan?

ilkka.luoma

[20U13] - Emme itse asiassa tiedä sitä täysin. Me ajattelemme sen olevan jotain sellaista, jolla on jokin totuusarvo *]

Totuusarvon määrä vaihtelee arvioitsijansa tietämyksen, ymmärryksen ja oivaltamisen puitteissa. Emme ole tunnetusti yhtä ”viisaita” kaikki – olemme persoonia, joille jokin on tietoa oikeaa ja joillekin tietoa väärää.

Tieto on lopulta suhteellinen käsite, lisäksi tiedon absoluuttinen totuusarvo vaihtelee tutkimuksien tuodessa uusia ulottuvuuksia vanhan tilalle. Tieto on siis vaihtelevaa ja lopullisuutta ei liene olemassa – kuin vain se, että ”se on siellä jossain”.

Kysymys on siitä, kuka osaa sen poimia talteen yleiseen jakoon ja laajaan hyväksyntään!



Tietoa vastaanotamme aisteilla,

joiden turrutus on tänään voimakkaassa manipulaatiossa – eri aineiden kautta, kun kemikalisoimme itseämme mitä moninaisimmilla molekyyliyhdisteillä tavoitteena ”lopullinen tieto, nautinto ja henkinen nirvana”, joka usein avaa oven tuskaan ja tietämättömyyden autuuteen. 


Olemme heikkoja havainnoimaan elävän luonnon omia ”kemikalioita” – aistimme ovat turrutetut markkinataloudella sekä katu- ja työpaikkauskottavuudella.
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/03/aistimme-ovat-vain-murto-osa.html ---



Yhteys meidät synnyttäneeseen luontoon ja harmonioiden synapseihin ovat osaksi katkenneet
*] ”Totuusarvo on suhteellinen määre sellaiselle, jonka muuntuvuus on kokijansa mittari todellisuuden oivallukseen” ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Totuusarvo ---

” Tiedon otamme vastaan tietokoneen kuvaruudulta ja korvakuulokkeista. Välitön kontaktimme ympäröivään luontoon on monin osin katkennut. Nyt informaatioon vaikuttavat niin tekniset kuin toisten ihmisten manipulatiiviset toimenpiteet. 


Herkkyytemme havaita luonnossa tapahtuvia muutoksia on kadoksissa. Kampakeraamiset ihmiset aistivat välittömästi luonnon jumaluuden ja viestivät harmoniassa, ollen vain yksi osa kokonaisuutta ”


Tunnetusti tieto luo tuskaa!
-- ”himastelua tilatusti” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/137980-%E2%80%9D-etta-ehdimme-kuunnella-kertosakeen%E2%80%9D ---

Tiedon määrän kasvu ja sen liiallinen monivivahteisuus vaikeuttavat kumppanuutta luonnon kanssa. Aikaisemmin oli itsestään selvää, että luontojumala haki osansa jo alle ennen 40:tä ikävuotta. Ei ihmetelty syytä, vaan hyväksyttiin se osana luonnonkiertoa.

Nyt keräämme tietoa monilla muillakin sensoreilla kuin kotoperäisillä; tekniikka on täynnä sähköisiä antureita, jotka välittävät tietoa kiihtyvällä tahdilla verkkoomme, joka on auki kaikille. Tätä kutsumme internetiksi – kansojen verkoksi, jossa viihdytään jo muunkin toiminnan haitaksi.

Luolaihminen saattoi tuijottaa maailman tiedontulvaa satoja vuosia ja hyväksyi tähtien rooliksi tulevaisuuden tuottamisen sekä lohen nousun kutujoelle. Me sen sijaan tuijotamme litteitä lättyjä, joissa pienen pienet valopisteet luovat harhaa jostain, jolla ei ole enää yhteyttä itse luontoon.



Aiempi herkkyys havaita luontoa on kadonnut

Muunnellessamme raaka-aineita mitä miljoonimmiksi tavaroiksi, onnistumme sumentamaan luonnon normaalin kierron, ja siinä sivussa tuhlaamme energian ympäristöömme ja ilmakehäämme, tasapainollehaitallisiksi yhdisteiksi muuntuneina.

Tietoa saamme runsaasti ja pelkkä tietoteollisuus 1] elättää jo itse itsensä. Onko tällä ns. kvasitiedolla jokin merkitys? Informaationa katselemme nokkelia mainoksia, jotka houkuttelevat kuluttamaan, jotta työllisyys säilyisi maksimaalisena ja rahallinen tuotos soveliaana täyttämään niitä jo ennestään täysiä lompakoita, joista ei juurikaan heru käyttövoimaa luonnon tasapainon järjestelyihin.


1] Näennäistietäjyys – himasfilosofistit ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138208-luovuuden-loppu-himaskohun-jalkimainingit-ennen-sinista-hetkea ---



Voisimme suhtautua massiiviseen tiedontulvaan kriittisemmin

Voisimme harjoitella hidastamaan elämämme kulutusvimmapyörää, jotta jäisi aikaa havainnoida luontoa, josta kuitenkin saamme kaiken sen epätasaisesti jaetun elintasomme. Ei ole ihmetekniikoita; raaka-aine on ympärillämme ja energia on vain lainassa auringolta.



Internetissä voisi alkaa tiedon uusvallankumous;

paluu luontoon, paluu sinne, mikä meidät elättää. Pörssikurssit ja muut nokkelat rahansiirrot ovat vain häviävän pieni lieveilmiö luonnon kurssivaihteluissa, joiden energiat siirtelevät kokonaisia linnunratoja. Tiedon lisääntyessä olisi oletettavaa myös harmonian tiedostamisen kasvu, jolloin herkkyys havaita elävää ympäristöämme kasvaisi. Tiedon määrä ei ole itseisarvo, vaan sen välitön luontevuus ja vuorovaikutuksellinen käytettävyys.



Jokainen lukija voi tutkia itseänsä;

kuinka paljon vietät kuvaruutusi äärellä tutkien netin ihmeellisyyksiä tai kuinka paljon vietät luonnon kuvaruudun äärellä aistimassa ympäröiviä syklejä, joiden viesteissä sijaitsevat harmonian siemenet. "Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä"


– palavasieluinen materiaaliskuluttamisen sokeus ahdistaa luonto-osasen – ihmisen, markkinatalousnurkkaan, jossa siintää vain näyttämisen ja vertailun henkisesti köyhä maailma.




Piirros: ~ https://www.digione.fi/pohdintaa-tiedon-olemuksesta/ - 

Pohdintaa tiedon olemuksesta




..

|  49  SUOMI24  247  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB BLOG  |  X  |





EKSTRA

~ https://finto.fi/tt/fi/page/t117 - 

"TIETO - MÄÄRITELMÄ

  •                                                              merkkijono, viesti,                                                                                                           tosiasia, havainto, tulkinta tai käsitys"




--
103271

--



2

Uteliaisuus luo edellytyksiä tiedolle ja sen ymmärrykselle!

Einstein oli kiistaton älykkö tieteessä ja "hankalikko" kotona. Einstein oli juutalainen, jolla meihin nähden oli nuorena kutakuinkin samat lähtökohdat tyydyttää uteliaisuuttaan kuin meillä keskimäärin.



Uteliaisuutta pidetään kiusallisena tai innostavana,

... kuinka milloinkin arvioija haluaa ihmistä määritellä. Lapsi on suunnattoman utelias ensimmäiset elinvuotensa ja sitä pidetään hauskana ja itsestään selvänä ilmiönä. Vanhemmat ovat ylpeitä kehittyvistä lapsistaan, ja nimenomaan tuo uteliaisuus tai tiedon etsintä generoi tyydyttämään tyhjiä kohtia aivoissamme saaden havainnoinnin, oivaltavuuden ja päätelmänteon mahdolliseksi.



Lapsen kasvaessa meille aikuisille syntyy häveliäisyys mielestämme liiasta uteliaisuudesta,

..

. joka rajaa toimiamme ja tekojamme lapsiamme kohtaan. Monilta se tappaa lopullisesti uteliaisuuden ja tuo tilalle staattisen toimijan roolin, jossa tärkeimpinä tekijöinä ovat turvallisuus, perinteen jatkuvuus ja kammo muutoksia kohtaan.

Sitä vastoin utelikko, joka jaksaa ihmetellä ja kysyä luonnolta kuin itseltään loputtomasti - miksi?, miten? kuinka se on mahdollista tai ratkaisevasti - mikä sen aiheuttaa? -nämä tietämyksen janoajat ja hermosolujensa kiusaajat löytävät silloin tällöin sen oivalluksen ja idean, josta voi syntyä keksintö.



Miksi toinen on utelias ja toinen ei?

Sanotaan, että utelias haluaa tietää, sanotaan myös hänen tyydyttävän aivollista himoaan kuin nälkäinen syödessään ylisuurta annostaan lopputuloksena ravinnelisä vatsan ympärillä. Samanlaisella tiedollisella vararavinnolla utelias tyydyttää aivojansa, jotta aivojen sähköimpulssit voisivat löytää uusia reitityksiä oivaltamaan uutta, siis keksimään jotain sellaista, jota ei ole aiemmin lausuttu.



Lienee tosiasia, että kaikki tieto on jo olemassa,

.. se vain ei ole kaikki tiedostettuna meille ihmisille. Tieto on aina läsnä, kuten sekin tieto, joka on aikojen alusta olemattomuuden räjähdyksenä singonnut maailmojen ääriin, jota nyt kalastelemme suuremmilla ja suuremmilla havaintovälineillä.


Tiedon läsnäolo on konkreettinen, se suurempikin kaukoputki on edelleen omassa havaintovälineessämme kiinni eli silmien tai tietokoneen näytön kautta aivoissamme. Tieto konkretisoituu meille vain aivoissamme. Kuinka aistiton henkilö havaitsee ympäristön? Tieto on aina läsnä ja se havaitaan vain kemiallisen prosessin mahdollisesti aikaansaamana ymmärryksenä kunkin oman käsityskyvyn puitteissa.



Siepattu tieto

Utelias on herkempi sieppaamaan tiedon tai vielä meille tuntemattoman ja havaitsemattoman väliaineen tai säteilyn, joka kommunikoi aivojemme kanssa. Ihminen saa paremman tuloksen 100 metrin juoksussa, kun hän treenaa oikeita lihaksia, samoin uteliaisuus treenaa aivoja; se voi synnyttää uusia hermosoluyhteyksiä tai se muodostaa jotain muuta, mitä emme vielä tiedä. Kuitenkin tiedämme toisten olevan herkempiä uteliaisuudelle ja keskittymiselle, joka aikaansaa sopivissa oloissa oivalluksia ja ideoita jäsentelyä varten.



--

Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , ,

sunnuntaina, tammikuuta 17, 2016

Tietämättömyys luo tuskaa luonnon päälle

blogID | 12100979


1.6.2013 |06:26 |Ilkka Luoma |
21 kommenttia

Mitä tieto on? 
Emme itse asiassa tiedä sitä täysin. Me ajattelemme sen olevan jotain sellaista, jolla on jokin totuusarvo*]. Totuusarvon määrä vaihtelee arvioitsijansa tietämyksen, ymmärryksen ja oivaltamisen puitteissa. Emme ole tunnetusti yhtä ”viisaita” kaikki – olemme persoonia, joille jokin on tietoa oikeaa ja joillekin tietoa väärää.

Tieto on lopulta suhteellinen käsite, lisäksi tiedon absoluuttinen totuusarvo vaihtelee tutkimuksien tuodessa uusia ulottuvuuksia vanhan tilalle. Tieto on siis vaihtelevaa ja lopullisuutta ei liene olemassa – kuin vain se, että ”se on siellä jossain”. Kysymys on siitä, kuka osaa sen poimia talteen yleiseen jakoon ja laajaan hyväksyntään!

Tietoa vastaanotamme aisteilla,
joiden turrutus on tänään voimakkaassa manipulaatiossa – eri aineiden kautta, kun kemikalisoimme itseämme mitä moninaisimmilla molekyyliyhdisteillä tavoitteena ”lopullinen tieto, nautinto ja henkinen nirvana”, joka usein avaa oven tuskaan ja tietämättömyyden autuuteen. Olemme heikkoja havainnoimaan elävän luonnon omia ”kemikalioita” – aistimme ovat turrutetut markkinataloudella sekä katu- ja työpaikkauskottavuudella.

Yhteys meidät synnyttäneeseen luontoon ja harmonioiden synapseihin ovat osaksi katkenneet
*] ”Totuusarvo on suhteellinen määre sellaiselle, jonka muuntuvuus on kokijansa mittari todellisuuden oivallukseen” ~  http://fi.wikipedia.org/wiki/Totuusarvo --- 

” … Tiedon otamme vastaan tietokoneen kuvaruudulta ja korvakuulokkeista. Välitön kontaktimme ympäröivään luontoon on katkennut. Nyt informaatioon vaikuttavat niin tekniset kuin toisten ihmisten manipulatiiviset toimenpiteet. Herkkyytemme havaita luonnossa tapahtuvia muutoksia on kadoksissa. Kampakeraamiset ihmiset aistivat välittömästi luonnon jumaluuden ja viestivät harmoniassa, ollen vain yksi osa kokonaisuutta … ”


Tunnetusti tieto luo tuskaa

Tiedon määrän kasvu ja sen liiallinen monivivahteisuus vaikeuttavat kumppanuutta luonnon kanssa. Aikaisemmin oli itsestään selvää, että luontojumala haki osansa jo alle ennen 40:tä ikävuotta. Ei ihmetelty syytä, vaan hyväksyttiin se osana luonnonkiertoa.
Nyt keräämme tietoa monilla muillakin sensoreilla kuin kotoperäisillä; tekniikka on täynnä sähköisiä antureita, jotka välittävät tietoa kiihtyvällä tahdilla verkkoomme, joka on auki kaikille. Tätä kutsumme internetiksi – kansojen verkoksi, jossa viihdytään jo muunkin toiminnan haitaksi.
Luolaihminen saattoi tuijottaa maailman tiedontulvaa satoja vuosia ja hyväksyi tähtien rooliksi tulevaisuuden tuottamisen sekä lohen nousun kutujoelle. Me sen sijaan tuijotamme litteitä lättyjä, joissa pienen pienet valopisteet luovat harhaa jostain, jolla ei ole enää yhteyttä itse luontoon.

Aiempi herkkyys havaita luontoa on kadonnut
Muunnellessamme raaka-aineita mitä miljoonimmiksi tavaroiksi, onnistumme sumentamaan luonnon normaalin kierron, ja siinä sivussa tuhlaamme energian ympäristöömme ja ilmakehäämme, tasapainollehaitallisiksi yhdisteiksi muuntuneina.
Tietoa saamme runsaasti ja pelkkä tietoteollisuus 1] elättää jo itse itsensä. Onko tällä ns. kvasitiedolla jokin merkitys? Informaationa katselemme nokkelia mainoksia, jotka houkuttelevat kuluttamaan, jotta työllisyys säilyisi maksimaalisena ja rahallinen tuotos soveliaana täyttämään niitä jo ennestään täysiä lompakoita, joista ei juurikaan heru käyttövoimaa luonnon tasapainon järjestelyihin.

Voisimme suhtautua massiiviseen tiedontulvaan kriittisemmin
Voisimme harjoitella hidastamaan elämämme kulutusvimmapyörää, jotta jäisi aikaa havainnoida luontoa, josta kuitenkin saamme kaiken sen epätasaisesti jaetun elintasomme. Ei ole ihmetekniikoita; raaka-aine on ympärillämme ja energia on vain lainassa auringolta.

Internetissä voisi alkaa tiedon uusvallankumous;
paluu luontoon, paluu sinne, mikä meidät elättää. Pörssikurssit ja muut nokkelat rahansiirrot ovat vain häviävän pieni lieveilmiö luonnon kurssivaihteluissa, joiden energiat siirtelevät kokonaisia linnunratoja. Tiedon lisääntyessä olisi oletettavaa myös harmonian tiedostamisen kasvu, jolloin herkkyys havaita elävää ympäristöämme kasvaisi. Tiedon määrä ei ole itseisarvo, vaan sen välitön luontevuus ja vuorovaikutuksellinen käytettävyys.

Jokainen lukija voi tutkia itseänsä;
kuinka paljon vietät kuvaruutusi äärellä tutkien netin ihmeellisyyksiä tai kuinka paljon vietät luonnon kuvaruudun äärellä aistimassa ympäröiviä syklejä, joiden viesteissä sijaitsevat harmonian siemenet. "Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä" – palavasieluinen materiaaliskuluttamisen sokeus ahdistaa luonto-osasen – ihmisen, markkinatalousnurkkaan, jossa siintää vain näyttämisen ja vertailun henkisesti köyhä maailma.

Ilkka Luoma


…
AL – US
BLOG  19 080|1 219  – IL
---01062013---



.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)