Ketkä maksavat kouluttautumisen - hyödyn saajat -ko?

Uutisointi löysi yhteisen EU-kohtaisen uutisaiheen – Unkarista opiskelijat haluavat suuremman ja leveämmän leivän toivossa ”parempiin EU-maihin” töihin. Samaan aikaan Suomessa pohditaan koulutuspaikan – yliopisto tms. opinahjon maksulliseksi panoa, muille kuin EU-kansalaisille.

Suomi saa paljon uusia ja vereksiä mahdollisuuksia houkutellessaan muualta maailmasta ahkeria opiskelijoita vähäveriseen maahamme. Teknistyvä ja monimutkasituva yhteiskuntarakenne tarvitsee yhä syvemmin ja kohdistetummin koulutettuja osaajia, joilla olisi vieläpä intohimo tehdä itsensä ja yhteiskuntansa eteen mitattavaa työtä.

Monesta maasta osaava, suurempaa ostovoimaa hamuava ja/tai muutoin utelias juuri valmistuneiden opiskelijoiden joukko haluaa kansainvälistymistä, kieliharjoittelua tai haastavampia uramahdollisuuksia. Yksilönvapauden nimissä ok, varsinkin jos valmistunut nuori palaa isänmaahansa lisätiedoilla ja -taidoilla varustettuna ottaakseen osaa yhteiseen tulontasaukseen.

Maasta poistuville valmistuneille siirtomaksu?

Pitäisikö maasta heti valmistumisensa jälkeen poistuvalle säätää velvollisuus maksaa joidenkin sääntöjen puitteissa opiskelunsa valtiolle ja yhteiskunnalle – kuitenkin eräät oppisuunnat kustantavat yhteiskunnalle jopa 150.000 euroa. Onko oikein vaatia tätä yhteiskuntarahaa takaisin siinä tilanteessa, jossa selvästi pidemmäksi aikaa/ ”lopullisesti” muuttaa hyödyntämään saamaansa oppia toisen yhteiskuntajärjestelmän piiriin?

Pitäisikö esimerkiksi meiltä Suomesta muuttaneen valmistuneen nuoren vastaanottajamaan maksaa valtiollemme jokin aloittain määritetty summa luovuttajavaltiolle – esimerkiksi lääkäristä siirtoraha olisi vaikkapa 100.000 euroa? Urheilun pelaajamarkkinoilla maksetaan siirtorahaa potentiaalisesta pelaajasta, jonka oletetaan aikaansaavan maksavalle seuralle menestystä js sitä kautta tuloja.

Voisiko siirtomaksuista tulla joskus huutokauppa, jossa osaajia haluavat valtiot maksavat siirtorahaa ”parhaista eniten” -mentaliteetilla. Syntyisikö osaamismarkkinat, joissa ”rahalla saa ja taidoilla pääsee” – siirtorahan saisivat valtiot sen osuuden puitteissa, mitä itse kouluttaminen on yhteiskunnalle maksanut?*]

…

^*] Siirtoraha olisi vähintään kouluttautumisen hinta yhteiskunnalle miinus opiskelijalle itselleen sälyttyneet lainat yms., jotka valtio voi maksaa pois siirron tapahtuessa ja näin saada kokonaissiirtosummana tulontasausrahastoihinsa koko maksettava potti.

Todellisuutta vastaava lukukausimaksu?

Olisiko meidän Suomessa säädettävä lukukausimaksu erilaiseksi, siis lähemmäksi todellisia yhteiskunnan koulutuskustannuksia vastaavaksi summaksi, muualta kuin EU-alueelta saapuville. Miten esimerkiksi ahkerat ja nopeasti valmistuvat kiinalaiset keräisivät vaikkapa 10.000 euron lukukausimaksun, päästäkseen lännen onnelaan – tyrehtyisikö ”opiskelijatulva” maahamme?

Korkeaa sivistystä [^?] ja kädentaitoa huippuosaajina

Suomessa, korkean teknologian ja monimutkaisten yhteiskuntasääntöjen maassa, tarvitaan yhä korkeammalle/ yksilöllisemmin koulutettuja osaajia. Osaajilla olisi vielä intohimoa tehdä uutteruudella työtä saavuttaakseen riittävän tulokertymän muun muassa tulontasausta paikkaamaan, kun kaikki eivät aina niin ahkeria, motivoituja ja osaavia ole. Riittääkö meidän oma opiskelija-aines muuttovirtojen ja uteliaisuuden EU:ssa, jossa kansainvälistyminen on osa kilpailua paikoista ”auringossa”.

…

^?] Filosofisesti herää väkisinkin mietintä mitä ”korkealla sivistyksellä oikeastaan tarkoitetaan.

Elleivät omat rahkeet riitä, on voimaa ja ahkeruutta saatava muualta;

tällöin eivät korkeat lukukausimaksut saata innostaa, kun/jos opinahjojemme vetovoimaisuuskaan ei houkuta, toistaiseksi. Kuinka toisaalta pidämme omat opiskelijamme omassa yhteiskunnassa maksamaan valmistuttuaan yhteiskunnalle opintorahat, kaikkinensa – uhkana, että veronmaksukyky karkaa ”muille maille vierahille”.

Millaiset velvollisuudet latautuvat kansalaisillemme,

jotka syntyvät kiistatta erääseen yhteiskunnallisesti ja sosiaalietuuksiltaan parhaimpaan maahan maailmassa? Pitääkö näitä velvollisuuksia korostaa vastapainoksi sille, että usein peräänkuulutetaan oikeuksia, mitä suomalaisuudesta suomalaiselle itselleen irtoaa.

...

Ylläolevien asioiden osalta maamme johdon on tehtävä kauaskantoinen periaateohjelma, strategia ja operatiiviset säännöt huolehtimaan riittävän osaamisaineksen saannosta houkutteleviin koulutuspaikkoihimme.

Maailma muuttuu ”eskoseni” - näin tuumataan, mutta meillä on nyt käynnissä - monien huomaamatta – tiukka maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu. Parhaat otetaan ja ”heikommat” 1] jätetään.

…

^1] Heikommuutta ei nyt tässä analysoida, vaan jätetään lukijoiden ahrkintaan mitä tällä voitaisiin tarkoittaa ja mitä se syvimmiltään merkitsee.

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

^PS

Perusteellisemmat viitteet ja asialinkit varustetaan myöhemmin – kun ne ideoidaan saatavien palautteiden pohjalta.

Doc.: koulutus_maksaa_05112013.doc – OpenOffice.org Writer

517 | 4955

Hyville veronmaksajille enemmän äänioikeutta vaaleihin

Olemmeko tasa-arvoisia päätöskoneistossa ja siihen vaikuttamisessa – vai puhuuko maallinen raha? Kaltaisemme demokratia antaa yhden äänen jokaiselle äänioikeutetulle, lompakon paksuuteen katsomatta. Raha ei tee kaikkea.

Raha tekee kaiken maallistuneessa yhteiskunnassamme. Vaadimme kasvua koko ajan lisää – lisää liksaa, lisää vapaata, lisää ostovoimaa – lisää kulutusjuhlaa. Meillä on todellinen kulutusjuhla – noin 80 prosenttia maapallon asukkaista ei näe untakaan tavastamme ostaa, mällätä ja näyttää kuin vertailla kykyjämme.

Määrittyykö valta ja vaikutusmahdollisuus lompakon paksuudesta?

Kun olemme hyväksyneet itsellemme täällä lännessä kulutustäyteisen materiaaliyhteiskuntaelämän – niin pitäisikö vaikutusmahdollisuudet jakaa lompsan paksuuden mukaan ja erityisesti sen myötä, mitä veroja maksat ja kuinka paljon?

Mitä enemmän maksat veroja, sen enemmän saat ääniä annettavaksesi vaaleissa!

Tuntuko oikeudenmukaiselta? Kun olet hyvä yhteiskunnan tukipylväs, ja otat osaa tulontasaukseen ja vähempiosaisten auttamiseen – niin pitäisikö Sinun saada enemmän vaikutusvaltaa? Kyllä – noh, silloin äänestyslippujesi lukumäärä määräytyy sen mukaan paljonko tilität valtiolle, kunnalle ja mahdollisesti kirkolle.

Olisiko tämä rehellistä demokratiaa ja arvostusta heille, jotka yksilöinä maksavat tämän lystin?

...

Ilkka Luoma

http://jontikka.blogspot.fi

http://www.facebook.com/first.illkka

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

Kansalaisaktivisti Helsingistä

…

AL – US

^BLOG 18709 IL

---25052013---