Sotehimmeli - kapinaa ja oivallusta!

Kokoomuksen puheenjohtajan, Jyrki Kataisen sixpack hallitus ei kerää paljon suosiota ja oppositiostakin on helppo huudella, kun kansalaiset suosivat lopulta aika konservatiivisia uudistuksia, jos aina niitäkään. Meneillään oleva 'eipäs-juupas sotesotkuhimmeli' saattaa olla todellisuudessa suurin asia, mihin Kataisen sateenkaarihallitus yltää, yllättäen!



Kataiselle on annettava tunnustus piiiitkäjänteisestä ajatusmaailmasta johdattaa kansakuntamme uudelle ”vuosisadalle”; olemmehan ikäpyramidin, vähenevien verokertymien ja maailmanlaajuisen työn uudelleenjaon taistelussa hakeutumassa uusille, osin tuntemattomille vesille – joista tässäkin yllättäen Kataisen esikunnalla onkin täsmähaju nenän päässä!

On vaikeaa ohjata ja hallita noin eripuraista ja erimaailmaista hallitusta – lupaus ja himo pelkästä ”audin takapenkistä” ei riitä pitämään koalitiota kasassa – vaan johtaminen, näyttää siltä, että Katainen osaa tämän – tai sitten takana on muusa; arvellaan sen olevan Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen? 1]



Sotehimmeli on suurimpia rauhanajan uudistuksia, tai muutoksia - lopulta!

Sote koskee käytännössä kaikkia ja on menoreiältään suurin tulontasauksen käyttöalue. Ikääntyvä väestö, osin harhautunut nuoriso ja itsensä loppuun oravanpyörässä polttanut aktiiviväestö tarvitsee huolenpitoa ennakoivuudesta saattohoitoon.



Sote-suunnitelman takana on 50 kaupunkia – siis suuri kuntarunnomissuunnitelma

Hallitus haluaa muutattaa syrjäseutujen asukkaat, puolipakolla ohjaten palveluiden äärelle – näin ympäristöajattelijat saavat suuria määriä luonnonpuistoja ja suojelualueita tyhjenevältä maaseudulta.

Yllättäen huomisen talouden menestysalue, valikoiva maatalous luomuineen on eräs uusi ”nokia”, sillä jo nyt esimerkiksi kiinalaiset haluaisivat vuokrata/ ostaa peltojamme kymmeniätuhansia hehtaareja – meillä on kuulemma puhdasta ja turvallista.

Tyhjentyvä maaseutu ottaa lisäksi vastaan tuhansia uusia loppuun ajettuja kaupunkilaisia ympärivuotisille kesämökeilleen – lepäämään ja keräämään voimia, jotta jaksaa kasvaa, kasvaa … vaikka lopulta huomaamme, ettei loputonta kasvua ole 2].



Sote on yhdistetty kuntauudistukseen

Katainen on opastettu näkemään nuo 50 kaupunkia ja kuntaa – ja nuo tulevat olemaan ne kunnallista itsehallintoa omaavat kunnat, jotka itsessään keräävät kunnallisverot ja maksavat enenevästi omat kulunsa – asukkaiden elämisen ja toimeentulon osalta. Tässä piilee ”kataismuusan” ohjeet pääministerille. Pääministerinhän ei tarvitse itse hoksata mitään, vaan osata ohjastaa joukkoja määrätietoiseen päämäärään!



Katainen on jo ilmaisuut suoraan,

että ihmisten itsensä omaehtoinen huolehdinta 3] on ykkösasia, samoin kuin lähiomaisten omistaan huolehtiminen. Katainen on herännyt monilla Kiinan vierailuillaan sukulaisvastuuseen – meillähän on eletty laitoskulttuuria – kaikki vauvasta vaariin laitetaan laitoksiin. Omaehtoinen itsestä ja lähimmäisestä vastuu tulee pakosta lisääntymään.



Kataiselle on sittenkin annettu strategisesti kirkas päämäärä!

Näinkö Katainen onkin todellisuudessa ymmärtänyt ohjatusti näkemään tänään jo huominen todellisuus ja viemään se vaikka ”väkisin” läpi, vaikka se kuinka kirpeältä arkikansalaisista tuntuisi? On nimittäin täysin totta, että nykykaltaista sotehimmelisotkua ei ole saatu aiemmin aikaiseksi. Ei aiemmin ole saatu aikaiseksi juuri mitään – vaan ollaan oltu staattisessa kehitystilassa, joka on nyt ”illassaan” - jotain siis oli pakko tehdä. Nyt se on tehty ja lakiluonnos sotesta on kaikkien nähtävillä.



Sittenkin vain pahaa unta?

Oliko kaikki ylläoleva silmien avautuminen Kataisen johtaman hallituksen oikeista suunnista sittenkin vain pahaa unta, vai olemmeko me itse peruskansalaisina hukassa ja ummessa – näkemättä eilisen opeista tänään, mitä huomenna ja ylihuomenna todellisuudessa suurella varmuudella tapahtuu [fil.] … kuten todettua – oppositiosta 4] on niin helppo ”vastuuttomasti” huudella [?]

...
Vai käykö niin, että vasta historiankirjoitus, joskus myöhemmin antaa täyden arvon parjatulle six back hallituksellemme – jossa poikkeuksellinen aatteiden tai aatteettomuuksien laaja-alaisuus on pysynyt hämmästyttävästi kasassa – ja tämä ei onnistu ilman määrätietoista ja tehokasta johtamista!

...
VIITTEET
1] Onko Taru Tujunen muusa Kataisen takana? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111933-kansakunta-vaatii-tiennäyttäjän-missä-on-suomen-johtaja - [US_P/il]
2] Kasvuhokeman huuto käy luonnon päälle! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kasvuhokeman-mahdottomuus-kay-luonnolle.html -
3] Vastuu omasta itsestäni– kuka maksaa hoivakuluni? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=989410 - [IL/il]
4] Pääministeri Juha Sipilä [Kesk.] ? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=901277 - [IL/il]


...
EXTRA
Onko pääministeri Jyrki Katainen saanut jo kansalaisvaroituksen? ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/onko-p-ministeri-jyrki-katainen-saanut-jo-kansalaisvaroituksen – [AL/il]



...
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka
...
AL – US – Vf [301.] – IL

doc.: sotesotkuhimmeli_20122013.doc – OpenOffice Writer
---20122013---

BLOG 28144 | 00301 ALBLOG

560 | 5125

Kilometriverotuksesta verotileihin!

Ihmisen elämä on pitkälti itsensä ja tavaroidensa siirtelyä paikasta toiseen – avuksi on vieläpä otettu peräkärrit ja pienvarastot, kun tavaraa ilmaantuu nurkkiin kiihtyvällä tahdilla ja osa pitää siirtää ympärivuotiselle kesämökille tai maksulliseen varastoon, kun kellaritkaan eivät enää riitä.


Eduskunnassa oppositio on syyttänyt hallitusta kolmesta asiasta – päätöksiä tehdään liian myöhään ja liian pienin vaikutuksin. Vastineeksi oppositio ei ole kyennyt tarjoamaan mitään sellaista, jossa olisi konkreettista toimeliaisuusluontia radikaalisti muuttuvan yhteiskuntamme edistamiseksi - ”huomiselle päivälle”.


Kolmanneksi hallitusta syytetään siitä, ettei sillä ole mitään luovaa kykyä nähdä täysin uusia ongelmanratkaisuja kiihtyvästi muuttuvalle yhteiskuntajärjestykselle, jossa tulontasaus, materiaalisen hyvinvoinnin oikeudenmukainen jako kuin verotuksenkaan uuselementit eivät pienennä kansalaiskitkaa aiheuttavaa tuloerojen kasvua.



Hallitustyöskentelyn ensimmäinen radikaali toimenpide-ehdotus!
[*] ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148900-maksat-jokaisesta-ajokilometrista-on-vain-kulutusvero - US_P/il]

Nyt hallitus on osoittanut radikaalia ympäristöajattelua vieden liikennekulttuuria aivan uusille urille - ”ylihuomenna maksat jokaisesta ajamastasi kilometristä”[*] – siis kun siirtelet itseäsi ja tavaroitasi paikasta a paikaan b ja takaisin. Näin päästään lähemmäksi todellisia kulutusveroja, joita jo ympäristömme merkittävästi meidän aiheuttama kehitys vaatii, mikäli haluamme, että nykyinen biosfääri meitä vielä edelleen elättää 1] – väestönkasvusta huolimatta.



Merkittävää on se, ettei asiantuntijat, kriitikot ...

… ja vastaanpurnaajat (muutoshaluttomat vastavoimat) eivät ole hoksanneet erästä äärimmäisen suurta piilomuuttujaa, joka kangastelee kilometripohjaisen moottoriliikkumisveron takana – systeemiähän on jotenkin kyettävä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti valvomaan, ja täällä piilee suurin liikenneverotustyöryhämän oivalluksista … unohtamatta julkista joukkoliikennettä 2].



Teknologia-avusteinen reaaliverojärjestelmä
[Parametriviidakosta mallintamaan skenaarioita ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152427-mallinnus-tie-ymmarrykseen - ]

GPS (Global Position System) on väin väline, joka mahdollistaa seurannan, ei mitään ihmeellistä – meitähän jo nyt terrorismipelon myötä vakoillaan, ellei meillä itse, niin isoveljet ”suurista maailmanvastuuvaltioista”. Suurin piiloasia on keräysjärjestelmä ja analyysi, joka voi olla henkilökohtainen kertymätili – siis jokainen kansalainen saa ylihuomenna verotilin …



Henkilökohtainen hyödyllisyyden osoitin

Henkilökohtaisesta verotilistä ei ole pitkä matka niin kutsuttuun yhteiskuntamittariin, jossa kertyy numeroita ja tapahtumia meidän aikaansaamista ympäristöjäljistä, veronmaksuista, yhteiskuntapalveluiden käytöstä 3] … näin jokainen meistä jossain yhteiskuntamitterin kehitysvaiheessa saa hyödyllisyysluvun 4], joka voi olla myös negatiivinen – eli kulutat enemmän yhteiskunnan tulontasauksen kautta maksettuja palveluja kuin tilität työntekosi kautta yhteiskunnallemme verovaroja.



Liikenneministerin irtiotto ”liian myöhään – liian vähän” hallitusmentaliteetista

Nyt on hallitus liikenteen verottamisen suunnitelmissaan tehnyt aloitteen radikaalimman kuin ehkä ministerit itsekkään oivaltavat – keskiöön tässä nousee väistämättä liikenneministeri Merja Kyllönen [Vas.], joka edustaa aivan uutta aikakautta – vasemmistolaisena, puheenjohtaja Paavo Arhinmäenkään ymmärtämättä millaisen ministerivalinnan hän tuli tehneeksi.


...
PS
Orwellimainen yhteiskuntavalvonta on jo näennäisdemokratian vaalimisessaan ja yksilö-oikeuksien valvonnassaan edennyt valvontayhteiskunnaksi – näin on jo oikeus ja kohtuus nähdä myös kunkin ihmisen hyödyllisyys yhteiskunnallemme (unohtamatta inhimillisyysnäkökulmia), sillä nimenomaan Kokoomuksen uusajatusmaailma 5] peräänkuuluttaa yksilön vastuunkantoa lasten siittämisessä, kasvatuksessa 6], opiskelussa 7], vanhuusiän hoivassa 8] ja oman terveyden vaalimisessa 9]. Olemme näin monien täysin uusien toimenpiteiden aamussa --- oireellinen alku on nyt työryhmätyöskentelystä virinnyt.

…
VIITTEET
1] Tonnikalan hätähuuto! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156280-tonnikala-huutaa-tuskaansa - [US_P/il]
2] Joukkoliikenne ilmaiseksi käyttäjilleen? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/ilmainen-joukkoliikenne-nuoret.html - [BLOG/il]
3] Henkilökohtainen kulutusvero ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/ja-koko-kansa-oli-kulutusverolle.html - [BLOG/il]
4] Palkka – verot → hyöty yhteiskunnalle ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/120819-mika-on-oikeudenmukainen-palkka - US
5] KNL filosofointia ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/kokoomus-avasi-nuorten-suulla-aatekeskustelun-milloin-muut - AL
6] Vastuullinen kasvattaminen ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/eerikan-hatahuudolle-on-saatava-kaikua.html - [BLOG/il]
7] Pitääkö jatkokoulutus maksaa itse? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153218-pitaako-koulutus-maksaa-itse - [US_P/il]
8] Vastuu omasta itsestäni – kuka maksaa hoivakuluni? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=989410 - [IL/il]

9] ”Elämä ei aina ole ”minä teen juuri niin kuin minä haluan” – ei ainakaan silloin, kun yhteiskuntavastuu kasvaa yli sen hetkisen valtiollisen tulontasauskyvyn yli. Tällöin on käytettävä omia varantoja ja omia tuloja; kuten koko täysi-ikäisyyselämänkaaren ajan, jos kyseessä on itseaiheutettu [?] vaiva tai sairaus – ”jos kannabis vapautetaan, niin seuraukset sen käytöstä maksetaan itse” –periaatteella … ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154460-vastuu-itsesta-kuka-hoitaa-kustannukset - [US_P/il]
...



Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka

...
AL - US - Vf [300.] - IL

...
Sent:
Cc: pasi.holm@ptt.fi ; martti.hetemaki@vm.fi ; pasi.nieminen@autoliitto.fi ; Paasio Heli ; leena.harkimo@eduskunta.fi ; jussi.niinisto@eduskunta.fi ; pekka.himanen@aalto.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; Sasi Kimmo ; oras.tynkkynen@eduskunta.fi ; osmo.kokko@eduskunta.fi ; kalle.jokinen@eduskunta.fi ; paavo.arhinmaki@minedu.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; puheenjohtaja@keskusta.fi ; petteri.orpo@eduskunta.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; presidentti@tpk.fi ; jyrki.katainen@vnk.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; merja.kyllonen@lvm.fi

Sent: Tuesday, December 17, 2013 11:35 AM

Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Kilometriverotus - hallituksen irtiotto saamattomuudesta!

...

Kilometriverotus - suurempi uudistusehdote mitä heti ajattelemmekaan

doc.: maksetut_kilometrit_17122013.doc – OpenOffice Writer

BLOG 28003 – 2722 [JON]
---17122013---

564 || 5920

Median lausumattomat kysymykset

Median lausumattomat kysymykset. Kansa on utelias ja haluaa tietää mitä kukin tienaa ja miksi *] – vieläpä haluaisi tietää ansaitseeko hän sen kokoisen palkat, puhumattakaan siitä onko palkkansa arvoinen. Tänään kansakuntaa puhuttaa tuloerot 1], vastikkeellisuus tekemästään työstä ja oikeudenmukaisuus jaettaessa lopulta yhteisessä kansantaloudessa muodostettuja varoja.

YLE TV1 Ykkösaamussa Seija Rautio haastatteli STTK:n väistyvää puheenjohtajaa Mikko Mäenpäätä – kysymykset kiertelivät ja kaartelivat, mutta ytimeen ei ammuttu kertaakaan. Onko tämä yhteiskuntamaksetun median häveliäisyyttä vai ymmärtämättömyyttä, ellei peräti hienotunteisuutta? Saattoipa olla.

Kansaa kiinnostava kysymysasettelu

”Kuinka paljon Mikko sinä tienaat vuodessa? Ahaa, no – kuinka paljon saat käteen vuodessa? Hyvä. Katsotaanpas tilastoja - 'Alepan kassa' tienaa bruttona noin paljon ja saa käteen tämän määrän. Hyvä, mutta aika vähän. Kuinkakohan paljon Eläkevakuutusyhtiö Varma Oyj:llä tienaa toimitusjohtaja Matti Vuoria kansalaisten ja yritysten maksamien eläkemaksujen vastuullisesta sijoittamisesta? – Ahaa, siis näin paljon. Ok, ja käteen jää noin paljon. No niin”.

Entä paljon tienasi vuonna 2004 Nokia Oyj:n pääjohtaja Jorma Ollila – no, hänhän toi valtavat verotulot suomalaiselle yhteiskunnalle – yksityishenkilönä ja yhtiönä. Se siitä. Nyt ollaan vakavia, ja kysytään tilastoilta kuinka paljon tienaa peruskoulun opettaja opettaessaan osin kurittomia ja usein kasvattamattomia lapsiamme – tunnista toiseen, päivästä toiseen ja vuodesta toiseen – No, ei kovin paljon, mutta toimeen tulee.

Samaan vakavuuden hengen vetoon selvitämme mitä tienaa eräs maailman tunnetuimmista aivokirurgeista – Juha Hernesniemi – ahaa, on siis leikannut jo 10.000 potilasta, palauttanut hyvin monille työkyvyn ja epäonnistumisia ollut erittäin vähän. Nostamme hattua ja yhteiskunta kiittää ammattitaidosta.

… ja jatkuu ---

Mitä tienaa kaksi kautta eduskunnassa kansaansa palvellut kansanedustaja – ahaa, saa siis jo eläkettä, sai myös sopeutusrahaa työelämään yrittämisen onnistumiseksi. Siis mitä tienaa nyt esimerkiksi entinen ministeri ja koijärveläinen Heidi Hautala – samalla tilaamme hänen ansioluettelon, jotta näemme mitä hän on tehnyt palkkansa eteen.

Emmekä unohda heitäkään

Lopuksi laitamme illassaan olevien peruspaperilaisten paperikoneenhoitajien ansiot bruttona ja nettona – emmekä myöskään unohda YLE1:n Ykkösaamun toimittajan Seija Raution palkkakuittia, jotta saamme oikeutuksen sille ensimmäiselle kysymykselle Mikko Mäenpään ansioista. YLE näemmä maksaakin pientä palkkaa, näin toimittajat ainakin sanovat. Aivan.

Lopulta selvitämme myös ---

Aivan vihon viimeiseksi tilaamme Tilastokeskuksesta tiedot mitä ansiosidonnaisella oleva, työtön kirjastonhoitaja saa elääkseen ja mitä ”turmiolan tommi” saa käteensä, kun ”tommi” työttömän peruspäivärahalla koettaa löytää työtä ja arvokasta elämää. No, miksi selvittäisimme näitä uteliaisuuskysymyksiä?

Tavoite tälle vertailulle

Yllättäen myös oleelliseksi tarkasteluksi muodostuu maksetut verot kaikkinensa kunkin henkilön tai henkilöitymän bruttoansioista – onkin hämmästyttävää kuinka monta ”turmiolan tommia” Ollila ja Vuoria ovatkaan ”elättäneet”!

Olisi ollut myös mukava kuulla kuinka Mikko Mäenpää olisi perustellut omia ansioitaan verrantona mihin tahansa tässä esitetyille ammattiryhmille. Samalla olisimme saaneet oikeuden kysyä sen oleellisen kysymyksen:

Miksi eräät ovat arvokkaampia kuin toiset – ja millä mittarilla tätä arvoa mitataan. Johtopäätöksissä olisimme voineet sitten hiljaa nyökkäillen todeta, että maailma ei ole oikeudenmukainen, vaikka sitä me aina tavoittelemme ja kaikissa vaaleissa edustajiltamme vaadimme!

…

^*] Tutkimusten mukaan kansalaiset ovat hyvin uteliaita tietämään toistensa todelliset ansiot. Bruttomäärä kertoo ”arvostuksen” työnantajalta tai palkanmaksajalta. Netto taas kertoo millaista ostovoimaa henkilö käyttää. Palkkaan ja ansioihin liittyy voimakkaasti oikeudenmukaisuuden tunne, kateus ja syyttävä sormi vehkeilystä ja ”hyvävelijärjestöistä”.

Tuloerot Suomessa ovat kansainvälisesti ottaen pienet, ja Sveitsissäkin kansanäänestys hylkäsi maksimissaan 12 kertaisen eron pienimmän ja suurimman osalta – samassa palkansaajayhteisössä. Esimerkin anto kohtuudesta ja jopa alentamisesta ”ylhäältä käsin” voisi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja omaa halua myös alemmissa kerroksissa suhteellisesti tarkastella omia ansioitaan. Suomi on kuitenkin tylysti maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 2] ja tunnetusti loputonta kasvua ei ole 3].

...

^VIITE

^1] Tuloerot ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/vastine-suuret-tuloerot-nkkulma.html - [BLOG/il]

^2] EU:kin on työn uudelleenjaon taistelussa! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55488-eu-kohtaa-tyon-uudelleen-jaon-taistelun - [US_P/il]

^3] Kasvuhokema käy luonnon päälle ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kasvuhokeman-mahdottomuus-kay-luonnolle.html - [BLOG/il]

...

^EXTRA

Ärsyttävä kysymys ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/rsytt-v-kysymys-ansaitsetko-palkkasi-tai-el-kkeesi - [AL/il]

Työtä vaikka pienemmällä palkalla! ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ty-t-vaikka-pienemm-ll-palkalla-1 - [AL/il]

Ulosmittasimmeko liikaa palkkoja? ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ulosmittasimme-liikaa-palkkojamme-menetimme-kilpailukyvyn - [AL/il]

…

Ykkösaamu linkki ~ http://areena.yle.fi/tv/2067870 --- [YLE/Areena]

Arvokkaan Elämän linkki ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153374-pekka-himasen-h-hetki-arvomaailmamme - [US_P/il]

...

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

…

doc.: oikeudenmukainen_ansio_30112013.doc – OpenOffice Writer

AL – US – VF - IL

614 | 5656

Ketkä maksavat kouluttautumisen - hyödyn saajat -ko?

Uutisointi löysi yhteisen EU-kohtaisen uutisaiheen – Unkarista opiskelijat haluavat suuremman ja leveämmän leivän toivossa ”parempiin EU-maihin” töihin. Samaan aikaan Suomessa pohditaan koulutuspaikan – yliopisto tms. opinahjon maksulliseksi panoa, muille kuin EU-kansalaisille.

Suomi saa paljon uusia ja vereksiä mahdollisuuksia houkutellessaan muualta maailmasta ahkeria opiskelijoita vähäveriseen maahamme. Teknistyvä ja monimutkasituva yhteiskuntarakenne tarvitsee yhä syvemmin ja kohdistetummin koulutettuja osaajia, joilla olisi vieläpä intohimo tehdä itsensä ja yhteiskuntansa eteen mitattavaa työtä.

Monesta maasta osaava, suurempaa ostovoimaa hamuava ja/tai muutoin utelias juuri valmistuneiden opiskelijoiden joukko haluaa kansainvälistymistä, kieliharjoittelua tai haastavampia uramahdollisuuksia. Yksilönvapauden nimissä ok, varsinkin jos valmistunut nuori palaa isänmaahansa lisätiedoilla ja -taidoilla varustettuna ottaakseen osaa yhteiseen tulontasaukseen.

Maasta poistuville valmistuneille siirtomaksu?

Pitäisikö maasta heti valmistumisensa jälkeen poistuvalle säätää velvollisuus maksaa joidenkin sääntöjen puitteissa opiskelunsa valtiolle ja yhteiskunnalle – kuitenkin eräät oppisuunnat kustantavat yhteiskunnalle jopa 150.000 euroa. Onko oikein vaatia tätä yhteiskuntarahaa takaisin siinä tilanteessa, jossa selvästi pidemmäksi aikaa/ ”lopullisesti” muuttaa hyödyntämään saamaansa oppia toisen yhteiskuntajärjestelmän piiriin?

Pitäisikö esimerkiksi meiltä Suomesta muuttaneen valmistuneen nuoren vastaanottajamaan maksaa valtiollemme jokin aloittain määritetty summa luovuttajavaltiolle – esimerkiksi lääkäristä siirtoraha olisi vaikkapa 100.000 euroa? Urheilun pelaajamarkkinoilla maksetaan siirtorahaa potentiaalisesta pelaajasta, jonka oletetaan aikaansaavan maksavalle seuralle menestystä js sitä kautta tuloja.

Voisiko siirtomaksuista tulla joskus huutokauppa, jossa osaajia haluavat valtiot maksavat siirtorahaa ”parhaista eniten” -mentaliteetilla. Syntyisikö osaamismarkkinat, joissa ”rahalla saa ja taidoilla pääsee” – siirtorahan saisivat valtiot sen osuuden puitteissa, mitä itse kouluttaminen on yhteiskunnalle maksanut?*]

…

^*] Siirtoraha olisi vähintään kouluttautumisen hinta yhteiskunnalle miinus opiskelijalle itselleen sälyttyneet lainat yms., jotka valtio voi maksaa pois siirron tapahtuessa ja näin saada kokonaissiirtosummana tulontasausrahastoihinsa koko maksettava potti.

Todellisuutta vastaava lukukausimaksu?

Olisiko meidän Suomessa säädettävä lukukausimaksu erilaiseksi, siis lähemmäksi todellisia yhteiskunnan koulutuskustannuksia vastaavaksi summaksi, muualta kuin EU-alueelta saapuville. Miten esimerkiksi ahkerat ja nopeasti valmistuvat kiinalaiset keräisivät vaikkapa 10.000 euron lukukausimaksun, päästäkseen lännen onnelaan – tyrehtyisikö ”opiskelijatulva” maahamme?

Korkeaa sivistystä [^?] ja kädentaitoa huippuosaajina

Suomessa, korkean teknologian ja monimutkaisten yhteiskuntasääntöjen maassa, tarvitaan yhä korkeammalle/ yksilöllisemmin koulutettuja osaajia. Osaajilla olisi vielä intohimoa tehdä uutteruudella työtä saavuttaakseen riittävän tulokertymän muun muassa tulontasausta paikkaamaan, kun kaikki eivät aina niin ahkeria, motivoituja ja osaavia ole. Riittääkö meidän oma opiskelija-aines muuttovirtojen ja uteliaisuuden EU:ssa, jossa kansainvälistyminen on osa kilpailua paikoista ”auringossa”.

…

^?] Filosofisesti herää väkisinkin mietintä mitä ”korkealla sivistyksellä oikeastaan tarkoitetaan.

Elleivät omat rahkeet riitä, on voimaa ja ahkeruutta saatava muualta;

tällöin eivät korkeat lukukausimaksut saata innostaa, kun/jos opinahjojemme vetovoimaisuuskaan ei houkuta, toistaiseksi. Kuinka toisaalta pidämme omat opiskelijamme omassa yhteiskunnassa maksamaan valmistuttuaan yhteiskunnalle opintorahat, kaikkinensa – uhkana, että veronmaksukyky karkaa ”muille maille vierahille”.

Millaiset velvollisuudet latautuvat kansalaisillemme,

jotka syntyvät kiistatta erääseen yhteiskunnallisesti ja sosiaalietuuksiltaan parhaimpaan maahan maailmassa? Pitääkö näitä velvollisuuksia korostaa vastapainoksi sille, että usein peräänkuulutetaan oikeuksia, mitä suomalaisuudesta suomalaiselle itselleen irtoaa.

...

Ylläolevien asioiden osalta maamme johdon on tehtävä kauaskantoinen periaateohjelma, strategia ja operatiiviset säännöt huolehtimaan riittävän osaamisaineksen saannosta houkutteleviin koulutuspaikkoihimme.

Maailma muuttuu ”eskoseni” - näin tuumataan, mutta meillä on nyt käynnissä - monien huomaamatta – tiukka maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu. Parhaat otetaan ja ”heikommat” 1] jätetään.

…

^1] Heikommuutta ei nyt tässä analysoida, vaan jätetään lukijoiden ahrkintaan mitä tällä voitaisiin tarkoittaa ja mitä se syvimmiltään merkitsee.

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

^PS

Perusteellisemmat viitteet ja asialinkit varustetaan myöhemmin – kun ne ideoidaan saatavien palautteiden pohjalta.

Doc.: koulutus_maksaa_05112013.doc – OpenOffice.org Writer

517 | 4955

Meillä on liian korkeat kokonaispalkkakustannukset

Keskimääräisen suomalaisen nettopalkalla on monesti vaikea ostaa kotimaista tuotantoa – tavara tai hyödyke on liian kallis. Se johtuu monesta syystä – palkat, palkkaverotus, palkan sivukulut + muut palkan jälkeiset kustannukset ovat niin paljon, ettei nettopalkalla paljon saa, sen sijaan ulkomailla tuotettua saa.


Näyttö- ja vertailutalouden kirous ja autuus
[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/07/olemmeko-nayttotalouden-uhreja-vai.html - BLOG/il ]

Ulkomailta tuotu hyödyke tai tavara on usein halvempi, koska sen tekee edullisempi toveri – tai tehdas on hyvin automatisoitu, lapsityövoimalla. Valtiokaan ei ota niin paljon tulontasaukseen ja virkabyrokratian elättämiseen kuin me.

Raaka-aineen osuus saattaa myös olla lähtömaassa aivan eri hinta-tasolla kuin meillä. Lopulta hintaan vaikuttaa myös voiton pyyde, toiset tyytyvät vähempään ja toiset hamuavat enemmän – pitäähän olla hajurako lattiatason työtätekevään.


Omavaraisuuden autuus

Jos olisimme täysin omavarainen, ulkomaantuonnista riippumaton valtio omalla rahayksiköllä – voisimme periaatteessa maksaa millaista palkkaa tahansa ja mistä työstä tahansa. Nyt meidän on eurojemme myötä sopeuduttava kilpailutilanteeseen ja huomioitava ulkoinen vallitseva tilanne, sillä EU takaa vapaan tavaroiden, ihmisten ja rikollisuuden liikkuvuuden. Isossa joukossa sopeutuminen on työläämpää kuin pienessä – reviiripuolustuskin on työläämpää 0].


Kekkosaikakauden autuus?
[ ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/72014-puuttuuko-suomelta-nyt-kekkonen - US_P/il ]

Kun meillä oli maalaivamme peräsimessa tahto, lujuus ja ovela neuvottelutaito – ammensimme vaurauttamme bilatelaarisuuden kautta Neuvostoliitosta – presidentti Urho Kaleva Kekkonen 1] oli jatkuvan Neuvostoliittoon menevän tavaravirran takuumies. Kekkonen osasi neuvotella meille erikoisaseman.

Kauppavaihdossa Neuvostoliiton kanssa toimme öljyä, maakaasua ja kivihiiltä – Ladoja ja atomivoimaloita. Vastineeksi meiltä kelpasi kaikki se, mitä tuotimme, ja mitä Kekkonen junaili Neuvostoliitolle tarpeiksi.


Kekkonen ymmärsi erään oleellisen asian

Urkki tajusi, että me olimme pieni valtio, jonka vientitilaustarpeen 'suuri ja mahtava' Neuvostoliitto pystyisi tyydyttämään helposti, kuitenkin tämän vientivirtamme osuus koko Neuvostoliiton tavarakaupasta oli pieni.


Neuvottelupöytään riitti yksi mies – luottamus pelasi

Erikoissuhteilla sai erikoispalveluita tuomaan maallista mammonaa ja hyvinvointia maahamme. Neuvostoliiton ja Suomen välillä pelasi väkilukusuhde 245:5– yksi suomalainen ”tavoitti” ja 52 neuvostoliitolaista - Kekkosen kautta.

Suuren oli helppo tilata pieneltä, varsinkin kun Kekkonen lupasi Kremlille jotain erikoista. Kekkonen oli työllisyytemme takuumies. Työttömyyden ylittäessä 60.000 – Urkki julisti ”hätätilan”, hajotti hallituksen ja määräsi ennenaikaiset eduskuntavaalit.


Ikuinen Neuvostoliitto

Kekkosen luottojokeri Paavo Väyrynen 2] ei uskonut Neuvostoliiton hajoamiseen – Paavo ei ymmärtänyt, että USA:n presidentti Ronald Reagan murskasi Neuvostoliiton yhteiskuntaselkärangan hillittömällä Tähtiensota-asevarustelulla. Kommunismi hävisi kamppailunsa kapitalismille.


Suhteet peittosivat laadun ja kansainvälisen kilpailukyvyn

Kekkoskaudella ei tarvittu juurikaan Neuvostoliiton kaupassa kilpailukykyä – kaikki meni, mitä tavaranvaihtopöytäkirjaan merkittiin. Moskova tiesi, että Suomesta tulee usein 'sutta ja sekundaa' – ei ollut niin nuukaa, kun Urho järjesteli saunoissa, metsällä ja krogilasien ääressä vuorineuvoksiemme marionettineuvottelut. Elimme erikoista aikaa, jolloin ei juuri kilpailukykyä tarvittu.


...
Tänään Venäjä on suurimpia, ellei suurin kauppakumppanimme,

varsinkin kun ynnätään tilastoihin massiiviset venäläisturistivirrat. Venäjän presidentti Vladimir Putin on tarjoillut meille useampaan otteeseen erikoisasemaa – vain pieni luottamuksellinen kuiskaus presidentiltämme ettemme liity Natoon toisi meille erikoisetuja.

Voisimme oikeasti olla maailman suurimman raaka-aineaitan luottopelaaja – olemmehan muutoinkin Suomena niin itää kuin länttä, itäinen rajakin on historian saatossa ollut veteen piirretty viiva. USA:nkin presidentit käyvät meiltä välillä kysylemässä mitä venäläiset tarkoittavat sillä ja tuolla.


...
Globaalissa kilpailussa rahkeemme ovat pienet ja heiveröiset

Emme pärjää palkkakuluillamme maailman tämän vuosisadan talousveturille Kiinalle 3], emme millään alalla – emme edes erikoisosaamisella. Meidän väkilukusuhde on huimat yksi suomalainen ja noin 250 kiinalaista.

Kiina voisi ostaa meiltä niin paljon, sen juurikaan hötkäyttämättä heidän kokonaistuontilukuja, näin me emme juuri muuta tarvitsisikaan. Voisimmeko ymmärtää sen keinon, miten tuo saataisiin aikaiseksi 4]. Emme nyt, mutta ehkä huomenna – tänään keskitymme kaivelemaan muiden itsenäisten omia sisäisiä asioita.


Massiivinen suunnittelu- ja tuotantokoneisto jyrää
[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html – BLOG/il]

Kiinassa valmistuu 340.000 insinööriä joka vuosi – enemmän kuin EU:ssa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä yhteensä – tuo insinöörivoima on tehokasta, ahkeraa ja kilpailullisesti raastavan voimakasta.

Me voisimme erikoistua, mutta emme vielä ymmärrä miten. Meidän poliitikkomme mieluummin erikoistuvat pohtimaan Kiina ihmisoikeusjuttuja, kiinnittämättä huomiota siihen, miten meillä itsellämme asiat ovat. Miksi me emme voisi oppia olemaan puuttumatta vieraiden itsenäisten omiin sisäisiin asioihin – ovatko kiinalaiset puuttuneet meidän ongelmiin? Eivät.



Jyrki Kataisen mahoutunut kuusilo kadotti avaimensa

Tänään nykyhallitus, kuuluisa ”sixback” ei saa aikaiseksi päätöksiä, eikä sillä ole enää kansan laajaa luottamusta – sen olisi ymmärrettävä pyytää ero 5] presidentiltämme, jotta saadaan ennenaikaiset eduskuntavaalit ja todellinen päätöskykyhallitus, vaikkapa vain kahden puolueen voimin 6].


Hallituskyvyttömyys jäytää kansakunnan identiteettiä ja uskoa itseensä
[ ~ http://jontikka.blogspot.fi/2013/05/kadonnutta-identiteettia-etsimassa.html - BLOG/jontikka]

Kykymme selvitä tämän päiväisistä ja huomisen ongelmista on rapautunut pahoin – meillä ei ole johtajaa, ei tiennäyttäjää eikä luottopelaajaa, johon kansa asettaisi luottamuksensa. Kansa on kuitenkin se henki, joka vie meidät ulos nykyhallituksen päättämättömyydestä. Miten palautamme kansalaisten uskon politiikkaan ja poliitikoihin. Onko meillä varaa Kataisen sextettiin? 7] 8]


...
Lopuksi käytännön esimerkki -

Suomessa tehty T-paita maksaa noin 15 euroa, sisältäen arvonlisäveroa valtiolle keskimäärin 3,6 euroa. Kiinasta tuotettu T -paita sen sijaan maksaa noin 5 euroa, ja sisältää arvonlisäveroa noin 1,2 euroa. Lähtiessään Kiinasta tehtaan portilta kyseinen suosikkipaita jättää tekijäyhtiölleen noin 0,6 euroa eli paidasta Suomen valtio saa kaksi kertaa enemmän arvonlisäveroa kuin tehdas myyntihintana!

Esimerkki on valaiseva – huomaamme myös, että rahdin jälkeinen Suomeen jäävä osuus on noin 4,2 euroa – jaettavaksi eri jakeluportaiden kuluihin. Kiinalainen T-paita on hyvä business suomalaisille. Suomalaisia T-paitoja myydään ehkä 100.000 kappaletta, mutta kiinalaisia noin 2.000.000 – jokainen voi laskea valtiolle kertyvät arvonlisäverot + jaettavat rahat eri jakeluportaiden kuluihin ja palkkoihin – näemmä tässä, että ulkomaantuonti aiheuttaa paljon työtilanteita maallemme.

Eräs kiinalainen korkea-arvoinen diplomaatti sanoi vuonna 2004, että heidän pitää myydä EU:hun kullekkin kansalaiselle kaksi T-paitaa, että he voivat vastineeksi ostaa yhden Airbus liikennelentokoneen. Herättääkö ajatuksia, varsinkin kun Kiina kehittää yhä arvokkaampia ja innovatiivisempia lopputuotteita maailman markkinoille?

...
^VIITTEET
0] Reviiripuolustuksen geeniperimä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2011/11/reviiripuolustuksen-geeniperima.html - [BLOG/il]
^1] Presidentti Urho Kekkonen ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/kiistaton-suomen-valtiomies-oli.html - [BLOG/il]
^2] Väistynyt vai nouseva Väyrynen? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/30354-paavo-vayrynen-voi-olla-se-tarvittava-kriisijohtaja - [US_P/il]
^3] Maailma tarvitsee vastavoiman USA:lle ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/17917-maailma-tarvitsee-vastinetta-yhdysvalloille-kiina - [US_P/il]
^4] Kiinalaisessa jutussa piilee meille mahdollisuus? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/07/kiinalaisessa-jutussa-suomalainen.html - [BLOG/il]
^5] Katainen – esitä hallituksesi eronpyyntö! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54591-kokoomus-repi-suomen-kahtia - [US_P/il]
^6] PersuKeskusta ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/persukeskustan-puoluesihteerit-kohtasivat-tyhjin-lausein - [AL/BLOG/il]
^7] Onko kansakunnallamme varaa ylläpitää Kataisen sextettiä? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136667-onko-kansakunnallamme-varaa-yllapitaa-sextettia - [US_P/il]
^8] Pääministeriksi Keskustan puheenjohtaja, menestyksellistä käytännön työtäkin tehnyt Juha Sipilä? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=901277 - [IL/Kesk/il]

^...
EXTRA
Menetetty kilpailukyky on osa evoluutiota ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146545-menetetty-kilpailukyky-on-osa-evoluutiota - [US_P/il]
EU+USA > Kiina? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58872-kun-kiina-ja-usa-kattelivat-toisiaan - [US_P/il]

...
^PS
Erillisesti heitän meille kaikille kiperän haasteen ---
Kuinka on meidän tekemämme työn tai oleilun vastaavuus aikaansaamaamme tuotkseen työnantajalle tai oleilun osalta yhteiskunnallemme – olemmeko tehneet sisään myöhemmän varalle, vai olemmeko syöneet aina eväät heti – ilman säästöä


Ilkka Luoma
Kansalaisaktivisti ja Kiinan vientikonsultti

http://ilkkaluoma.kuvat.fi
http://www.facebook.com/first.ilkka

AL – US
^BLOG 21 618 | 1 869 – IL
---09082013---

doc.: kilpailukyky_kekkonen_08082013.doc – OpenOffice Writer

1030 | 9733

Hyville veronmaksajille enemmän äänioikeutta vaaleihin

Olemmeko tasa-arvoisia päätöskoneistossa ja siihen vaikuttamisessa – vai puhuuko maallinen raha? Kaltaisemme demokratia antaa yhden äänen jokaiselle äänioikeutetulle, lompakon paksuuteen katsomatta. Raha ei tee kaikkea.

Raha tekee kaiken maallistuneessa yhteiskunnassamme. Vaadimme kasvua koko ajan lisää – lisää liksaa, lisää vapaata, lisää ostovoimaa – lisää kulutusjuhlaa. Meillä on todellinen kulutusjuhla – noin 80 prosenttia maapallon asukkaista ei näe untakaan tavastamme ostaa, mällätä ja näyttää kuin vertailla kykyjämme.

Määrittyykö valta ja vaikutusmahdollisuus lompakon paksuudesta?

Kun olemme hyväksyneet itsellemme täällä lännessä kulutustäyteisen materiaaliyhteiskuntaelämän – niin pitäisikö vaikutusmahdollisuudet jakaa lompsan paksuuden mukaan ja erityisesti sen myötä, mitä veroja maksat ja kuinka paljon?

Mitä enemmän maksat veroja, sen enemmän saat ääniä annettavaksesi vaaleissa!

Tuntuko oikeudenmukaiselta? Kun olet hyvä yhteiskunnan tukipylväs, ja otat osaa tulontasaukseen ja vähempiosaisten auttamiseen – niin pitäisikö Sinun saada enemmän vaikutusvaltaa? Kyllä – noh, silloin äänestyslippujesi lukumäärä määräytyy sen mukaan paljonko tilität valtiolle, kunnalle ja mahdollisesti kirkolle.

Olisiko tämä rehellistä demokratiaa ja arvostusta heille, jotka yksilöinä maksavat tämän lystin?

...

Ilkka Luoma

http://jontikka.blogspot.fi

http://www.facebook.com/first.illkka

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

Kansalaisaktivisti Helsingistä

…

AL – US

^BLOG 18709 IL

---25052013---

Päätä itse verojesi käyttö!

Kansalaiset haluavat vaikuttaa suoraan verojensa käyttöön?

15.12.2009 |07:45 |Ilkka Luoma |6 kommenttia 

Suoraa vaikuttamista harjoitteleva aktiivinen kansalainen ottaa hiljalleen enemmän päätösvaltaa itselleen - suoran 'demokratian' nimissä - mutta voittaako kuitenkin vahvat, ja heikot jäävät paitsioon eläinkunnan lakien mukaisesti?

Valtio kerää ja jakaa 

Eduskunta päättää verovarojen käytöstä kansalaistuntojen subjektiivisena välittäjänä. Puoluepolitiikka vaikuttaa kaikkiin edustajiin ja laajat kansalaisryhmät eivät ole kovinkaan kiinnostuneita nykymallisesta puoluepolitiikasta.  

Link - US/P_IL 

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25142-kansalaiset-haluavat-vaikuttaa-suoraan-verojensa-kayttoon - 

.

Suuret tuloerot - mitä se merkitsee?

Tämä on vastine Näkökulma keskustelupalstalle tuotuun kysymykseen yksityisomistuksesta


[ ... kysymys on nykykaltaisen länsimaisen markkinatalouden yksi perustekijöistä, siis yksityisomistaminen. Pitkällä jänteellä filosofisesti ottaen omistusta ei ole olemassakaan, vaan kaikki on "lainaa" luovutettavaksi myöhemmin kiertoon, toisen hallintaan ja muuntumiseen (ja tämä niin taloudellisena kuin materiaalisena funktiona) ... ] 

Taloudellisesti omistaminen on "varmuusvarasto", siis taseen toinen ("se parempi") puoli. Omistus antaa mahdollisuuden ottaa etukäteen osto- eli kulutusvoimaa luodakseen kysyntätekijän kautta työtilaisuuksia kansantalouden raha- ja tavaravirtaketjuihin.


Eläinkunnallinen tase ja tulos

Eläinkunta, joka on maata asuttanut miljoonia vuosia, ei "harrasta" niin alkeellista itsekkyyttä kuin omistaminen. Eläinkunta yksilöinä "omistaa" ainoastaan kyvyn elää, hakea ruokaa, jatkaa sukua ja puolustaa reviiriään. 

Eläinkunnalla ei ole materiaalisia "taseita" myöhempien yllätysten varalle, kuin ainoastaan taito ja kyky vastata useimpiin kohtaamisiin välittömästi, ennusteellisuutta ei ole (no, kyllähän nuo oravat jemmaa pähkinöitä talven varalle :)


Siis ehkä tärkein omistusmuoto yksityisyydessä on omistaa kyky jatkaa sukua, 

 ... siis uroksella siittiöt ja naaraalla munasolut sekä omistaa taito saattaa siittiöt munasolun kalvolle. Toinen tärkeä "omistus" on markkinointitaito löytää paras mahdollinen suvunjatkamiskumppani (ehkä länsimaalainen markkinatalous, kulutusorientoitunut yhteiskuntamalli, on eräs sivuhaara jatkumona tästä miljoonia vuosia vanhasta taidosta). 


Eläinkunta on virittänyt tämän markkinointi- ja mainostaitonsa huippuunsa, 

 .. koska on useita eliölajeja, joilla ei ole ihmissilmin havaittavia "virheitä" kehitysketjussaan (siis evoluutio on lähestymässä muunnollista muuttumattomuuden ääripäätä, tosin ihmiskunnan aiheuttamat muutokset ovat vääjäämättä muuttamassa myös eläinkunnan kehitysketjuja; saasteet yms.).

Eläinkunnan "omistus" kuten myös "tuloerot" rajoittuvat ainoastaan kykyyn hankkia ruokaa, selvitä reviiritaistelusta ja jatkaa sukua. Mutta näinhän on ihmiselläkin. Mekin hankimme ruokamme tavallamme (tai toiset maksaa sen). Me puolustamme reviirimme (tai toiset tekevät sen toisen puolesta). 

Me myös jatkamme sukuamme, tässä onkin ainut samankaltaisuus eläinkuntaan; suvunjatkantaa ei voi toinen tehdä toisen puolesta (tai voi tämänkin, mutta omien geenien vaikutus jää saavuttamatta, lainakohtu ei ole sama asia, kuin ei myöskään koeputki).


Turvayhteiskuntamme, on sekin matkittu eläinkunnan reviiripuolustuksesta ja laumavietistä

Turvayhteiskuntamme, joka edellyttää tulontasausta ja "inhimillistä" politiikkaa ja yhteiskuntamallia, huolehtii puolustuksesta ja tarvittaessa osalle ruoan hankinnan kollektiivisesti, on pakotettu tulontasaukseen ja myös omistuksen kontrollointiin. 

Kumpi hyvä; ihmisen tapa toimia vai eläinkunnan esimerkit "alkeellisemmasta" tavasta suorittaa sama lopputulema kuin ihminenkin, jossa ei ole omistusta eikä tuloeroja rinnasteisella tavalla meihin nähden?


Ilkka Luoma



.