Nykymenolla
joudumme jakamaan yhä suuremmalle osalle maapallomme niukkenevia
varantoja. Epätasajako on ollut huomattava. Länsi on viimeisen 150
vuoden aikana syönyt itäisen ja eteläisen toverin riisikupilta –
ei nyt suoraan, mutta välillisesti oman jako-osansa noin
viisin-kymmenkertaisena.
Olemme
saavuttaneet oman materiaalisen hyvinvointimme viemällä ”kalan
köyhemmän kalastajan koukusta”
- sosiaaliturvamme on paljolti revitty itäisten ja eteläisten
veljiemme ja siskojemme selkänahasta, ei nyt suoraan, mutta
välillisesti.
Nyt
itä ja etelä nousevat, pitkälti omin voimin. Kiinalaiset,
intialaiset ja afrikkalaiset (heitä on lähes neljä miljardia!)
eivät meitä lännen miehiä juurikaan tarvitse – he tarvitsevat
toinen toisensa. Mikä jää meille, onkin arvoitus. Jos haluamme sen
ratkaista itsellemme suosiollisella tavalla, on meidän pakko
huomioda aivan uusia tapoja nähdä muita – aloitetaan
jälkikasvustamme; lapsista, nuorista ja opiskelijoista!
…
Kaljuuntunut
ymmärryksemme itäisistä ja eteläisistä kulttuureista on perua
kolonnialismiin johtaneista löytöretkistä, joiden myötä lähinnä
ryöstimme nuo meille tuntemattomat korkeakulttuurit. Tänään
annamme arvioita asiantuntijoina – kuten esimerkiksi Linda
Jakobsonin *],
joka toimi UPI-FIIA:n kiina-asiantuntijana, kirjoitukseen HS
Vieraskynässä – vuonna 2006 [!], otsikolla - "Kiinan
ulkopolitiikka on ajautumassa umpikujaan"
– tuohon tehtiin vastine, joka löytyy linkin ~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/07/vastine-kiinan-ulkopolitiikan.html
–
alta. Olkaa
hyvä.
…
[2006]
Miten
voisimme pärjätä huomisen maailmassa?
Opiskelijat
ovat huominen ja koko kansakuntamme tulevaisuus. Maailmanlaajuinen
työn uudelleen jako vie meiltä perinteellisiä työpaikkoja.
Kilpailu on kovaa ja uudet kehittyvät maat puskevat markkinoille
motivoituneita ja ahkeria työläisiä, vastavalmistuneita ja
kokeneita osaajia.
Suomen
etu on nyt korjata opiskelijoiden edellytykset taisteluun
osaamisesta, motivoituneisuudesta sekä hengestä ottaa vastaan
kilpailu. Suomi tarvitsee vähät nuorensa kyvykkäinä,
taistelutahtoisina, systemaattisina ja uteliaina
ratkomaan huomisen verokertymäongelmat.
Tämä
vetoomus koskee koko Suomea,
meidän
on nähtävä ne perusnuorten ongelmat yhtäaikaisine työssä
oloineen, jatkuvasti kallistuvine asumiskustannuksineen sekä
opiskelun kiristyminen säädettäessä määräaikoja
valmistumisille. Yhtälö ei toimi, yhtäaikaa töissä ja koulussa
ei toimi aikarajojen puitteissa.
20
vuotta sitten opiskelijat saivat enemmän käteen kuin nyt
Tuolloin
otettiin surutta lainaa, nyt ei, on epävarmuus. Ei luoteta itseensä
ja huomisen omaan yhteiskuntaan. Nykyisten opiskelijoiden herkkyyttä
kritisoida perustellen nykyistä yhteiskuntaa tulee lisätä, lisäksi
heidän uteliaisuuttaan tulee kannustaa näkemään huomisen aivan
uusia ratkaisuja.
Valtion
erityisessä suojeluksessa pitää olla työ, opiskelu …
---
ja päivätyön tehneet eläkeläiset ja kehittyvät lapset. Nyt
pitää panna opiskelijoiden asiat kuntoon niin rahoituksen,
opintotavoitteiden, valmistumissuuntien kysynnän (kädentaitoja
unohtamatta), oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen määrän
osalta sekä yhdistetyn koulutuksen/ työtehtävien yhdistelemisenä.
Verotus
voidaan ratkaista päätoimisten opiskelijoiden osalta uudelleen,
veroton vuosiansio nostetaan riittävälle tasolle. Lisääntyvä
työvoima- ja rahapula ajaa miltei valmistuneita opiskelijoita töihin
ja tämä työ tulee synkronoida itse opiskeluun osaksi sitä.
Kansanedustajamme
voivat nyt näyttää voimansa …
---
ja muuttaa hallituksen laatimaa budjettia ratkaisemaan juuri nyt
huomisen edellytyksemme opiskelijoiden osalta. Koko opiskelijamaailma
voisi ottaa tulevat eduskuntavaalit protestina ja osoittaa oman
huolensa itsestä ja koko huomisen kansakunnastamme.
Ilman
nykyistä opiskelijasukupolvea nyt hankittu osaaminen, varallisuus ja
suomalainen henki ei toimi huomenna. Paine ulkomailta kasvaa, uusia
vähempään tyytyviä
opiskelijoita tulee koko ajan lisää.
Jokainen
opiskelija voi mennä hiljaisesti itseensä ja katsoa,
mitä
on omaehtoisesti tehtävissä. Osalla on riittävästi kaikkea ja
osalla ei. Osa saa kotoa, osa ei. Osa pääsee töihin, osa ei.
Kaikille yhteinen päämäärä on kannusteellinen opiskelu ja
valmistuminen tarpeellisiin ammatteihin viivyttelemättä, kantamaan
se yhteiskuntavastuu, joka isovanhempiemme osalta on mallikelpoisesti
hoidettu.
Yhteistä
henkeä, uutteruutta ja intohimoa!
Suomi
tarvitsee yhteishenkeä, yhteenkuuluvuutta, tarpeellisuutta ja
ryhmään kuulumisen henkeä. Nykyiset vaaleihin valmistautuvat
kansanedustajat voivat nyt kantaa oman osansa yhteiseen tavoitteeseen
kohottamaan opiskelijoiden edellytykset sille tasolle, mitä huomisen
yhteiskunta tarvitsee taistelussa
osastamme maailmanlaajuista kilpailua.
...
EXTRA
Kun
lapsen ja nuoren mieli sairastaa
Lahjakkuuksien
louhintaa kokonaismassasta!
Ilkka
Luoma
…
---19012014---
doc.:
miten_parjaamme_huomenna_19012014.doc – OpenOffice Writer
609
| 5695
