Epäitsekkyys luo tarpeellisuuden tunnetta!

Kuva: ~ https://www.kalevalavalmennus.fi/epaitsekas-tyo-henkisen-hyvinvoinnin-ytimessa/ - 

...

HS:

Opettaja esitti oppilailleen kysymyksen, johon kiteytyy merkityksellisen elämän ydin – Mitä sinä vastaisit?

~ https://www.hs.fi/blogi/lujastilempea/art-2000006357857.html  - 

...

Ilkka Luoma 1.1.2020 - 9:40

Osuva HS-teksti! Kerrassaan mainio, sillä opettajan viesti oli sitä parasta A-luokkaa tavoiteltaessa sellaista Elämää, josta itsensä lisäksi myös toiset saavat sisältöä - merkittävää sisältöä. Mikään ei ole niin hienoa, kun huomaa jonkun tehneet sydämestään ja suuresta ammattitaidostaan jotain sellaista, mikä tuotti minulle iloa ja hyötyä ...

Tekijä on nauttinut niin paljon tekemisestään, etä haluaa antaa sen ilosanomaa muillekin. Tuota voitaisiin kutsua aidoksi itsekkyydeksi, joka huomioi myös toisen - siis epäitsekkyyden ja oman hyvän mielen erinomainen sekoitus.

Ihmiselle on tärkeää tiedostaa hänen tarpeellisuus, myös muille. Sellainen tarpeellisuus, etä koetaan oma itsensä hyödylliseksi osaseksi yhteiskunnassa. Me ihmiset kuitenkin valtaosaltamme olemme ryhmähenkisiä ja riippuvaisia verkoistoista, mitä nykyinen yhteiskuntajärjestys itsessään on.

Itsekkyys voi olla myös epäitsekkyyttä tuottamaan iloa ja hyötyä muille. Näin ihminen kokee olevansa osa verkostoa, joka muodostaa käsitteen ihmiskunta. Ihminen on lajiutunut ryhmähenkiseksi - kaipaamme seuraa, tunnetta osallisuudesta kuin myös kunnioitusta jostain sellaisesta, jonka juuri oma itsetunto tunnistaa oman arvostuksen kohteeksi.

Oman tekemisen kunnioitus on tärkeä osa minuutta. jokainen haluaa olla jossain hyvä - vaikka pienessäkin osasessa. Näin syntyy tunne omasta hyödyllisyydestä - muille, eikä vain itselle.

HS-toimittaja Maaret Kallio tekaisi heti tähän uuden vuosikymmenen alkuun kestotekstin, jonka mieleen painaminen olisi nyt alkaneelle vuodelle ensiarvoista. 

Hyvää Uutta Vuotta 2020 kaikille!

...

EKSTRA ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/12/vaikein-sisainen-uhka-nuorten.html - 

Postia tavallisille ihmisille

!

2.2.2010 18:31 Ilkka Luoma 

·          

 (Vuoden 2009 Jussi-patsaan sai  Klaus Härön 1] ohjaama elokuva  ’Postia pappi Jaakobille’  2])

~  http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27823-postia-tavallisille-ihmisille -

[...huolella ja kansanomaisesti muotoiltu lause ei tavoittanut isältä pojalle, jolloin olisi ollut aikaa. Nyt anteeksipyynnön viesti ei enää tavoittanut isää pojalta - mieli oli sammumassa terveelle kokemattomien hirvittävien kipujen väkisin lievittämisen vuoksi - aika oli juossut ohi ymmärryksen. Posti ei tullut enää perille...]

Elokuvat ovat aina sykähdyttäneet ihmisiä, niin väkivallassa, menestyksen tavoittelussa, rakkaudessa kuin nyt myös huomioimisessa ja kuuntelemisen taidossa. Pappi Jaakob oli kadottanut tarpeen näyttää maallista voimaansa ja näyttöä ulkoisilla merkeillä.

Jaakob oli sen sijaan löytänyt tavan huolehtia lähimmäisistä olemalla kohde, jolle puretaan ylikuormaa, joka usein oli syntynyt juoksusta elintason perässä tai epäonnistumisessa siinä. Pappi oli uskossaan voimakas ja jakoi lahjaansa ilman maallista näyttämisen perintövelvoitetta.

Elokuvateollisuus kykenee välillä muuhunkin kuin väkivallan, näyttämisen ja arkipäiväisen materialismin tunnekuohujen villitsemiseen. Aikaansa kutakin, sanoi se kuuluisa pässikin, olematta pässi - vaan näkijä, jolloin tarve ja ympäröivä maailma muuttui lopullisesti.


Arvomaailman muutos kohtaa ennen materialismin mahdottomuutta

Tie kohti henkisyyden suurempaa arvostusta herättelee arvoista, jotka olivat kadoksissa kuin yhteys isään, ukkiin, äitiin tai mummiin. Arvot kohtaavat tasapainossa ja arvostuksessa saatua elämän arvoa ja lahjaa kohtaan. Herkkyys havaita ympäröivä hätä on inhimillisyyttä jatkuvan tavaroiden perässä juoksemisen sijasta.

Postia pappi Jaakobille on elokuva, joka pysäytti kohtaamaan lähellä olevan hätähuudon ymmärtämään, että minä tai Sinä olemme tuossa tilassa jonain hetkenä - joko yksin tai tärkeimpien ympäröimänä. Lähtö on aina lopullista, vaikka biologisesti elämä jatkuu ja energiana se jatkuu loputtomiin.

Pappi Jaakob oli tuntemattomille lähimmäisille ajassa - unohtaen itsensä. Oli vain vihkimys uutteroittajana ja hetken vaalijana. Postia tuli hädästä päivittäin - postinkantaja oli lähettiläs, joka ei sisältöä tuntenut. Mekin olemme joskus viestintuojia ja -viejiä löytämättä sen sisältöä, koska paluuposti jäi saamatta tai ymmärtämättä.

Klaus Härön elokuva puhutti karuudessaan ja herkässä kuuntelun taidossa hiljaiset ja jurot suomalaiset, joille tunne on voimakkaampaa kuin itse sitä haluamme julkisesti näyttää. Elokuvissa on lupa itkeä, arkielämässä ei, koska sisumme patoaa sen.

Elokuvissa sisu voi hellittää ja katse suoraan omaan sieluun on sallittua - löytäen sen oman postin, joka on usein jäänyt lähettämättä. Lähetä postisi ajoissa, jottei se jää pikalähetyksen varaan tai kadonneen, ehkä virheellisen osoitteen vuoksi perille menemättä.

Meillä jokaisella on oikeus saada, tallentaa ja lähettää postia. Pappi Jaakob tallensi postinsa huolellisesti ja tunsi kaikki lähettäjänsä. Tunnistatko Sinä saamasi postin ja tiedätkö osoitteet, joissa postiasi odotetaan?

…

1]  WIKIPEDIA
http://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_H%C3%A4r%C3%B6

EXTRA ~  http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288901429409.html -

2]  WIKIPEDIA
http://fi.wikipedia.org/wiki/Postia_pappi_Jaakobille


Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka
http://ilkkaluoma.vuodatus.net

doc.: Postia tavallisille ihmisille_22032015 – Microsoft Word Starter

402s |

189

AL  .. IL  .. Vf .. Pz .. BL  -  BLOG 50935

[U] ---22032015---

Miten nuoret pärjäävät tulevaisuudessa?

Nykymenolla joudumme jakamaan yhä suuremmalle osalle maapallomme niukkenevia varantoja. Epätasajako on ollut huomattava. Länsi on viimeisen 150 vuoden aikana syönyt itäisen ja eteläisen toverin riisikupilta – ei nyt suoraan, mutta välillisesti oman jako-osansa noin viisin-kymmenkertaisena.

Olemme saavuttaneet oman materiaalisen hyvinvointimme viemällä ”kalan köyhemmän kalastajan koukusta” - sosiaaliturvamme on paljolti revitty itäisten ja eteläisten veljiemme ja siskojemme selkänahasta, ei nyt suoraan, mutta välillisesti.

Nyt itä ja etelä nousevat, pitkälti omin voimin. Kiinalaiset, intialaiset ja afrikkalaiset (heitä on lähes neljä miljardia!) eivät meitä lännen miehiä juurikaan tarvitse – he tarvitsevat toinen toisensa. Mikä jää meille, onkin arvoitus. Jos haluamme sen ratkaista itsellemme suosiollisella tavalla, on meidän pakko huomioda aivan uusia tapoja nähdä muita – aloitetaan jälkikasvustamme; lapsista, nuorista ja opiskelijoista!

…

Kaljuuntunut ymmärryksemme itäisistä ja eteläisistä kulttuureista on perua kolonnialismiin johtaneista löytöretkistä, joiden myötä lähinnä ryöstimme nuo meille tuntemattomat korkeakulttuurit. Tänään annamme arvioita asiantuntijoina – kuten esimerkiksi Linda Jakobsonin *], joka toimi UPI-FIIA:n kiina-asiantuntijana, kirjoitukseen HS Vieraskynässä – vuonna 2006 [!], otsikolla - "Kiinan ulkopolitiikka on ajautumassa umpikujaan" – tuohon tehtiin vastine, joka löytyy linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/07/vastine-kiinan-ulkopolitiikan.html – alta. Olkaa hyvä.

…

*] Linda Jakobson ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Linda_Jakobson - [wiki]

[2006] Miten voisimme pärjätä huomisen maailmassa?

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/09/huominen-ratkeaa-osaamisella.html – [BLOG/il]

Opiskelijat ovat huominen ja koko kansakuntamme tulevaisuus. Maailmanlaajuinen työn uudelleen jako vie meiltä perinteellisiä työpaikkoja. Kilpailu on kovaa ja uudet kehittyvät maat puskevat markkinoille motivoituneita ja ahkeria työläisiä, vastavalmistuneita ja kokeneita osaajia.


Suomen etu on nyt korjata opiskelijoiden edellytykset taisteluun osaamisesta, motivoituneisuudesta sekä hengestä ottaa vastaan kilpailu. Suomi tarvitsee vähät nuorensa kyvykkäinä, taistelutahtoisina, systemaattisina ja uteliaina ratkomaan huomisen verokertymäongelmat.

Opiskelijoiden edellytyksiä pärjätä ei ole tarkistettu vuosikausiin, nyt on sen aika -aloitetaan remontoimalla koko opetusjärjestelmä – link ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158594-opettamisen-ja-elamanhallinnan-vallankumous – [US_P/il] ---.

Tämä vetoomus koskee koko Suomea,

meidän on nähtävä ne perusnuorten ongelmat yhtäaikaisine työssä oloineen, jatkuvasti kallistuvine asumiskustannuksineen sekä opiskelun kiristyminen säädettäessä määräaikoja valmistumisille. Yhtälö ei toimi, yhtäaikaa töissä ja koulussa ei toimi aikarajojen puitteissa.

20 vuotta sitten opiskelijat saivat enemmän käteen kuin nyt

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153218-pitaako-koulutus-maksaa-itse – [US_P/il]

Tuolloin otettiin surutta lainaa, nyt ei, on epävarmuus. Ei luoteta itseensä ja huomisen omaan yhteiskuntaan. Nykyisten opiskelijoiden herkkyyttä kritisoida perustellen nykyistä yhteiskuntaa tulee lisätä, lisäksi heidän uteliaisuuttaan tulee kannustaa näkemään huomisen aivan uusia ratkaisuja.

Valtion erityisessä suojeluksessa pitää olla työ, opiskelu …

--- ja päivätyön tehneet eläkeläiset ja kehittyvät lapset. Nyt pitää panna opiskelijoiden asiat kuntoon niin rahoituksen, opintotavoitteiden, valmistumissuuntien kysynnän (kädentaitoja unohtamatta), oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen määrän osalta sekä yhdistetyn koulutuksen/ työtehtävien yhdistelemisenä.

Verotus voidaan ratkaista päätoimisten opiskelijoiden osalta uudelleen, veroton vuosiansio nostetaan riittävälle tasolle. Lisääntyvä työvoima- ja rahapula ajaa miltei valmistuneita opiskelijoita töihin ja tämä työ tulee synkronoida itse opiskeluun osaksi sitä.

Kansanedustajamme voivat nyt näyttää voimansa …

--- ja muuttaa hallituksen laatimaa budjettia ratkaisemaan juuri nyt huomisen edellytyksemme opiskelijoiden osalta. Koko opiskelijamaailma voisi ottaa tulevat eduskuntavaalit protestina ja osoittaa oman huolensa itsestä ja koko huomisen kansakunnastamme.

Ilman nykyistä opiskelijasukupolvea nyt hankittu osaaminen, varallisuus ja suomalainen henki ei toimi huomenna. Paine ulkomailta kasvaa, uusia vähempään tyytyviä opiskelijoita tulee koko ajan lisää.

Jokainen opiskelija voi mennä hiljaisesti itseensä ja katsoa,

mitä on omaehtoisesti tehtävissä. Osalla on riittävästi kaikkea ja osalla ei. Osa saa kotoa, osa ei. Osa pääsee töihin, osa ei. Kaikille yhteinen päämäärä on kannusteellinen opiskelu ja valmistuminen tarpeellisiin ammatteihin viivyttelemättä, kantamaan se yhteiskuntavastuu, joka isovanhempiemme osalta on mallikelpoisesti hoidettu.

Yhteistä henkeä, uutteruutta ja intohimoa!

Suomi tarvitsee yhteishenkeä, yhteenkuuluvuutta, tarpeellisuutta ja ryhmään kuulumisen henkeä. Nykyiset vaaleihin valmistautuvat kansanedustajat voivat nyt kantaa oman osansa yhteiseen tavoitteeseen kohottamaan opiskelijoiden edellytykset sille tasolle, mitä huomisen yhteiskunta tarvitsee taistelussa osastamme maailmanlaajuista kilpailua.

...

EXTRA

Kun lapsen ja nuoren mieli sairastaa

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48975-lapsien-ja-nuorien-mielet-sairastavat-miksi – [US_P/il]

Lahjakkuuksien louhintaa kokonaismassasta!

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156199-lahjakkuuden-louhinta-koulutuksella – [US_P/il]

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

…

AL US Vf IL – BLOG 29662

---19012014---

doc.: miten_parjaamme_huomenna_19012014.doc – OpenOffice Writer

609 | 5695

Nuorisotyöttömyydessä kytee aikapommi!

Otsasi hiessä tulee Sinun leipäsi ansaitseman. Työ vapauttaa turhasta vapaa-ajasta ja levottomista ajatuksista ^0]. Ihminen on rakennettu pitkässä evoluutiossaan tekemään työtä ja tuon työn nimi on ravinnon haenta, kiimaantuminen, lisääntyminen ja jälkipolven kasvatus uudelle kierrokselle. Muuta meillä ei ole.

Kaikki se muu, on materiaalisen elintason kohotuspaniikkia, kun halutaan lisää ja vielä kerran lisää. Mikään ei riitä – kasvaa pitäisi joka kulmasta ^1]. Otamme kasvumme rajallisuudesta ja työtäkin jo jaetaan maailmanlaajuisesti voitto- ja markkinapyyteiden valossa.

Olemme automaation mestareita ^2] – saadaksemme lisää halvemmalla, automatisoimme itseämme työttömiksi ja palvelemaan toinen toisiamme. Me suomalaiset olemme maailmanlaajuisessa työn uudeenjaon taistelussa ^3] – emmekä halua luopua saavutetuista eduista, vaikka työt menisivät kauko-idän edullisemmille tovereille ...

...

^0] Työ vapauttaa -  http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/107046-arbeit-macht-frei-ty%C3%B6-vapauttaa-harha-ajatuksista

^1] Jatkuvan kasvun mahdottomuus -  http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/80436-kasvua-kasvua-ja-viela-kerran-kasvua

^2] Automatisoimme itsemme työttömiksi -  http://jontikka.blogspot.fi/2013/01/automatisoimmeko-itsemme-tyottomiksi.html

^3] Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu -  http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101019-maailmanlaajuinen-ty%C3%B6n-uudelleenjaon-taistelu

Työn merkitys ja nuorisotyöttömyden ongelmat on havaittu jo vuosia sitten – myöskään nykyisen pääministerimme Jyrki Kataisen (kok.) verotuspäätökset Matti Vanhasen II hallituksen valtiovarainministerinä joululta 2007 ^4] eivät tukeneet kotimaista työtä, vaan aloittivat pahenevan nuorisotyöttömyyden katkeamattoman kasvuaallon!

^4] Kataisen onneton veronalennuskampanja 2007! -  http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/106046-katainen-miss%C3%A4-vastuunkanto

...

[2005] Nokian pääjohtaja Jorma Ollila nosti työttömyyden yhdeksi avainongelmaksi TV1:n Lauantaiseurassa 9.4. Nokia työllistää Suomessa poikkeuksellisen hyvin. Nokian työntekijöiden maksamat verot ja itse Nokian maksamat sivukulut ovat merkittävä lähde valtion ja kuntien pohjattomiin laareihin –kirjoitettiin vuonna 2005!.

Työttömyys ei ole vain vakava ongelma, vaan se on myös lisäongelmien aiheuttaja. Ihmisen tärkein tehtävä on osallistuminen oman suoritteensa kautta tapahtumaketjuun, joka luo uusia työtehtäviä. Vastikkeellinen työ aikaansaa yhteiskuntarauhaa. Työtön ja aktiivinen henkilö energioi tekemätöntä aikaansa muihin operaatioihin ^5] ja pelkästään työtön on herkästi mukaan otettavissa eri tyyppisiin aktiviteetteihin.

^5] Ranskan nuorisomellakat vuonna 2005 -  http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/ranskan-mellakat-ovat-siirtyneet.html ^6]

^6] Euroopan tulevaisuus kulttuurien varjossa -  http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/eu-euroopan-tulevaisuus-kulttuurien.html

[ORIG JULKAISU v. 2005 ---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/04/tyttmyys-ei-ole-pelkk-ongelma-se-on.html   ---]

Ihminen on aina tehnyt työtä

Länsimaissa automaatio on vienyt kädentehtäviä ja työttömyys on nyt koko EU-aluella hälyttävä. Meneillään on myös maapallon kattava työtehtävien uusjako. Historiasta on runsaasti esimerkkejä mihin suurtyöttömyys johtaa.

Joutilaan aika harhailee herkästi ja on suopea ääriliikkeille, joita ei tosin välittömästi etukäteen voi tuomita. Täytyy muistaa, että nyt hyväksymämme hyödylliset tasa-arvoisempaan elämään tähdänneet aatteet ovat lähteneet liikkeelle isommista tai pienemmistä vallankumouksista, joiden takana oli aina jokin inhimillinen hätä.

Nyt elämme tiedonkulun massa-aikaa, jolloin informaatio leviää räjähdysmäisesti ja koostaa helposti joukkoja yhteen. Yhteisessä Euroopassamme muhii uuden aikakauden siemen miljoonien sitä vielä tiedostamatta.

Työttömän aika on pitkä;

hän odottaa malttamattomana joko työtä tai muuta mielekästä tekemistä vaikka ilman varsinaista palkkaakin, jos hän saa kohdallensa hyväksyntää, yhteenkuuluvuutta ja arvostusta vaikkapa vapaaehtoistoiminnasta.

Joukkovoima kasvaa hädästä ja tekemisen puutteesta

Ihminen ei ole luotu pelaamaan tv-kanavasurffailua päivästä toiseen; se ei anna päämäärän saavuttamisen riemua. Ihminen on luotu suorittajaksi, joka kokee onnistumisen riemua. Päämäärän saavutus on aina kohokohta ja samantien voidaan aloittaa uusi projekti tai tehtävä. Ihmisillä pitää olla tekemistä.

Aktiivikansalaiset keksivät jotain uutta?

Kansalaisten keskuudessa on heitä, jotka keksivät mielekästä tekemistä, sellaista tekemistä, josta saa kannustetta ja arvostusta. Aina on ollut johtajia, jotka ovat haistaneet tilanteen, jossa joukkojen rauhattomuus odottaa vain yhteenkuuluvuuden sanansaattajaa julistamalla mission ja konkreettisen päämäärän.

Selkeiden päämäärien taakse on helppoa saada ihmisiä,

joilla on hätä omasta tulevaisuudestaan. Ihmiset kerääntyvät yhteen saadakseen joukkoturvaa. Joukkojen hallinta on psykologiaa, se vaatii karismaattisen johtajan, joka luo tunnustusta onnistumisista. Onnistumiset kumpuavat päämäärän saavuttamisesta ja päämääränä voi olla uusi yhteiskuntamalli, joka huolehtii yhteenkuuluvaisuudesta ja ihmisten aktiivisuudesta mielekkäisiin työtehtäviin.

Uusi yhteiskuntamalli voi olla hyvin erilainen;

ihmiset ovat valmiita myös luopumaan saavutetuista vanhan ajan etuuksista turvatakseen elämänsä mielekkyyden ja saadakseen arvostusta tekemisistään. Ihminen tarvitsee myös arvostusta ja tunnetta kuulua ryhmään, jossa keskinäinen henki on tulevaisuutta rakentavaa.

Haluatko Sinä olla tekemässä ja luomassa jotain sellaista uutta, joka luo toivoa?

Ilkka Luoma

US       AL

Luovuuden loppu?

Parikkalassa, Itä-Suomessa (Etelä-Karjala) sijaitsee tee se itse-miehen taideveistoskokoelma liikkumattomasti liikettä mitä ihmeellisimmissä asennoissa. Luovuus on ollut osana tätä tekemisen vimmaa. Photo by Ilu 2005.


Kvartaalitalous nujertaa luovuuden
Globalisaatio avasi rajattomalle rahalle ja tulos-tase hegemonialle kulutusjuhlien ovet. YLE:n Voimala tiistaina peräänkuulutti luovuuden niukkuudesta ja ihmisten ajan puutteesta. Tutkitusti kansankunnan voimavaroja tuhlataan lukemattomiin iltojen valoihin konttoreiden viidakoissa luovien ja vastuuntuntoisten ponnistellessa ylitunteja työnantajansa eteen pelastaakseen työpaikkansa.


Luovuus on riemua uuden tekemisestä ja keksimisestä 

Luova ihminen on useasti herkkä, eikä jaksa innostua neljännestaloudesta ihmetellen, mihin se aika meni; ei sitä jäänyt perheelle, ei sitä jäänyt pohdinnalle, mihin on suunta ja missä on päämäärä. Vastuuntuntoisen myyjän on tehtävä tarjous tarjouksen perään, sairaanhoitaja tekee pienemmissä työryhmissä suurempien potilasmäärien kanssa loputonta henkisesti koneellistuvaa työtänsä ilman, että jaksaisi miettiä, kuinka voisi oivaltavasti helpottaa itsensä ja potilaansa oloa. 

Työt venyvät monilla iltamyöhään, viikonloput kuluvat littunäytön edessä vielä kotonakin, kun työt siirtyvät bitteinä konttorilta makuuhuoneen työpöydälle.


Luovuus on henki, josta kumpuaa kansakunnan voima ja menestys 

Me Suomessa emme voi kilpailla työnhintamme vuoksi liukuhihnoilla ja massatuotteissa. Me voimme kilpailla evolutiivisella kehityksellä, johon luovuus antaa siemenet kasvattamaan meiltä kysyntää oivalluksillemme. Suomessa on suunniteltu maailman parhaat jäänmurtajat, risteilijät, paperikoneet, kännykät ja monet muut erikoistuotteet. 

Olemmepa pienenä maana saaneet teknisellä ahkeruudella ja suunnittelun luovuudella aivotuotoksiamme aina planeetta Jupiterin taakse kuin myös luovan suunnittelu-uteliaisuuden voimana rekisteröimään sydänlyöntejä ympäri maapallon ja ilmakehän mittauksina kilometrien korkeuksiin.


Luova ihminen tarvitsee kekseliäisyytensä tueksi ja jatkumoksi kannustajan esimiehestä ja johtajasta, 

 ... jolla on näkemystä persoonasta yksilöllisenä ihmisenä. Kekseliäisyys on lahja, joka vaatii myös kiitoksen suorituksista, joilla ei aina ole välitöntä hintalappua. Keksintö ja tuotteistus ovat uteliaisuuden palkintoja loputtomasta innosta katsoa uudesta kulmasta ongelmaa, johon keskinkertaisuus on törmännyt. 


Luova henkilö on useasti herkkä, joka umpioituu ilman ymmärtäjäänsä 

Luovuus tarvitsee ohjaajakseen vahvan johtajan, joka ymmärtää tuloksen joskus viipyvän. Viipyminen korvautuu kannusteellisessa jatkumossa oivalluksena, joka voi viedä odottajansa menestykseen. Luova ihminen tarvitsee myös palkintonsa ja paras palkinto on työrauha, keskusteleva ohjaus ja osallistumisen riemu tiimissä, jossa yksilön saavutuksia juhlitaan yhdessä. 

Osallistuminen ja motivointi sekä tarpeelliseksi tunnustaminen antaa useasti enemmän voimia kuin pelkkä raha jatkuvuuden uhan leijuessa alati läsnä. Tulevan presidentin erityisessä suojeluksessa tulisi olla luovuuden ja kekseliäisyyden vaaliminen.


Yhteiskunta kannustakoot enemmän luovuutta ja kekseliäisyyttä, 

 ... eikä niinkään nyt jalustalle nostettuja rahan kaikkivoipaisuutta ja kulutusvoimaa vertailuindeksinä siitä, mihin me ihmisinä pystymme. Nuori oppilaitoksista valmistuva ikäpolvi katsoo uteliaan ihmeissään jatkuvan kasvuntavoittelun luonnon riistoa, energian tuhlausta ja elon ympäristömme vahingoittamista isiensä loputtomassa kasvunhokemassa ja -rykimässä. 

Olisiko aika hidastaa ja oivallustaa oravanpyöräämme taiteen, luovuuden ja innovoinnin osalta kekseliäisyyteen? Voisimme valmistautua tekemään ratkaisevia päätöksiä, kuinka sovitamme kulutuksemme vastaamaan maapallon luonnollista tuotantokykyä ja sen riittävyyttä kaikille tasaisemmin.


Ilkka Luoma

PS. Kappalejaottelu on uusittu 13. heinäkuuta 2015