Varsinainen kulutushokema toteutui Sinkkujen Päivänä!

Piirros: ~ https://www.abc.net.au/news/2019-11-10/singles-day-2019-china-ecommerce-taylor-swift-australia-join/11669184 - 

*

...

Alibaba myi ”sinkkujen päivän” iltaan mennessä melkein yhtä paljon tavaraa kuin Amazon koko kolmannella vuosineljänneksellä*

~ https://www.hs.fi/talous/art-2000006304148.html - 

...

Ilkka Luoma 12.11.2019 - 15:26

Kasvu- ja kulutushokema ovat alkujaan läntinen ilmentymä - vapaasti säännellyn markkinatalouden oppeja. Tänäänkin toisaalla täällä HS' ssa talousomatunto Sixten Korkman kirjoituksessaan vielä peräänkuuluttaa kansallista talouskasvua.

|* ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2019/03/verkkojattien-kaksinkamppailu-alibaba.html - 

Tuon talouskasvutoive on sitä kasvuhokemaa, joka nyt ilmentyi ympäristöllisesti rujolla tavalla Kiinasta - Singles' Day (muunnellusti BlackFriday - US' sta), sen ollen maailman suurin ostospäivä. Tässä puree vanha lukusuhde - ensin meihin suomalaisiin: 1:250 ja sitten maailmanlaajuisesti 1,4/7,8. Nuo ovat merkkejä kiinalaisten osuudesta.

Tässä kohdin on hyvä kysyä talousoppineilta: "Onko kiinalaisilla ja intialaisilla se sama oikeus kulutusiloitteluun per asukas kuin amerikkalaisilla ja suomalaisilla?" Vastausta en odota, koska oletan sen olevan itsestään selvyys. Entä sitten?

Sitä sitten, että jos kaikki kiinalaiset ja intialaiset kuluttaisivat henkilöä kohden kuten me suomalaiset ja amerikkalaiset- niin tarvitsisimme 2-3 maapalloa, ja tätä projektia eivät edes kiinalaiset kykene toteuttamaan.

Ja nyt on aika havainnoida meidän tapaamme ostaa. Ostoskeskuksia on noussut kuluneesti sanottuna kuin sieniä sateella. Vain yksi hyvä - "sateella", noissa ostosmanioissa saa tehdä hartaasti, osin myös näyttö- ja vertailutalouden mukaisesti ostoksia kastumatta lisääntyviltä sateilta, varsinkin täällä meille Suomessa - syksyisin, kun ilmastonmuutos jyllää jo täyttä päätä. Miksi se jyllää? Tuohon saa jokainen antaa itselleen sen oman mieleisensä vastauksen.

Tuo kiinalainen kulutuskasvu pitää osaltansa yllä suomalaisten hienoja biotuotetehtaita, jotka puskevat puoliraaka-ainetta sellua kiinalaisille - miljardeiksi pahvilaatikoiksi, joka on kiertotapahtumana jo yllättäen puolittainen ympäristörikos! Voisimme odottaa, että Kiina kieltää sellaiset pahvilaatikot, jotka ovat valmistetut neitseellisen puun sellusta - mitähän tähän tuumataan Metsäliiton Äänekoskella?

Millaisen ympäristöjäljen kumuloituvuus on tehnyt 100 vuoden kulutusjuhlasta ja mistä?

...

HS: "Jokin Kiinan luvuissa ei täsmää"

Kuva ~ https://www.lapinkansa.fi/kotimaa/metsa-groupin-ex-johtaja-muistaa-yha-hetken-jolloin-750-miljoonaa-euroa-maksettiin-yhtion-tilille-finanssikriisi-uhkasi-kaataa-tehdaskaupan-vuonna-2008-1646116/ - 

...
HS:

Stora Enson toimitusjohtaja varoittaa: ”Jokin Kiinan luvuissa ei täsmää”

~ https://www.hs.fi/talous/art-2000006178766.html  - 

...

Ilkka Luoma 19.7.2019 - 18:38

HS-ote: " ... ”Sellun myynti Kiinaan oli toukokuussa seitsemän prosenttia pienempää kuin vuosi sitten. Samaan aikaan Kiina on vähentänyt kierrätyspaperin tuontia. Ja kuitenkin siellä ennustetaan, että talous kasvaa tänä vuonna kuusi prosenttia. Jokin siinä ei täsmää”, hän sanoo. ... " 

-Kiinan osalta peliin on tullut uusia parametreja, joilla onkin suurempi vaikutus lukuihin kuin meillä osataan nähdä. Eräs niistä on "suuren laivan kääntö" vähäisempään ja hyötysuhteellisempaan kulutukseen sekä ymmärrys, ettei kasvavaa ja elävää biosfääriä voi loputtomiin imuroida - ja sitä on puolijalostesellun keitto! 

Kiina on monin osin maailman suurin markkina, myös selluloosan osalta ja onkin eräs merkittävä tapaus, jos Suomi saa lisää investointirahaa sellun keittoon - lähinnä Savoon ja Lappiin. Suuria kiinalaisinvestointipäätöksiä odotellessä Kiina vihertyy yllättävän nopeasti (US/Nasa tutkimukset*) - 

Kiina ei saata pehmoilla takapuoliaan enää joidenkin vuosien päästä sillä intensiivisyydellä kuin laskelmoimme, kun vaikkapa Metsäliitto-Äänekoskea kalkyloitiin. Kiina on jo aloittanut uuden suurreformin, jota kutsutaan "Vihetyväksi Kiinaksi", jossa korjataan ne ympäristöongelmat, mitä edellinen 40 vuotta kestänyt "Menkää ja rikastukaa -reformi** synnytti. Ympäristö hengästyy ja on pakko tehdä jotain. 

Kiina tekee, ja voisimme olla kohta varmoja, ettei nykymuotoiset kertakäyttöpahvilaatikot miljardein kappalein Kiinan verkkokaupoista ole enää Kiinan Keskushallinnolle in. Jotain täytyy siis tehdä - onko se uudentyyppisiä pakkausmenetelmiä vai jotain muuta - näitä asioita varmaan Kiinassa mietitään - joka vuosi 340 000 valmistuvan korkeamman insinöörin aivosopukoissa. 

Toivottavasti Kiinan imu puolijalosteellemme kestää vielä vuosia, jotta mm. Äänekosken jätti-investointi maksaa itsensä - peli oli kovaa, kun Äänekosken päätöksiä tehtiin - ylimpänä Metsäliiton pääjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan, joka jäi sopivasti eläkkeelle noin vuosi sitten. 

Ne välisuhdanteet - onko kyse vain siitä?

Metsä on Suomen tuki, henki ja elämä

Suomalaista metsää hakataan, jotta laiskan kuluttajan ei tarvitse ostaa hammas­harjaa kaupasta

~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006112407.html -

 

Ilkka Luoma 21.5.2019 - 9:09

Juuri näin. Innokkain pakkaaja on kiinalainen verkkokauppa. Muutoinkin kiinalaiset pakkaavat pahvilaatikonkin pahvilaatikkoon - kauniiseen sellaiseen, jota on vaikea siistopestä kierrätyksessä. Kiina on maailman suurin selluloosan ostaja - tämän vuoksi Metsäliitto rakensi Äänekosken sellukeittämön, joka sai hienosti nimekseen biotuotetehdas - se oli jotenkin ympäristöystävällinen ilmaus --- 

Nyt Metsäliitto ilmoitti halustaan tehdä Kemiin seuraavan jättisellukeittämön, ajoitus oli osuva - juuri ennen eduskuntavaaleja ja hallitusneuvotteluja; näin saatiin lyötyä kiila demareiden ja De Grönan väliin. Vihreät haluavat hiilinieluja ja demarit työtä tovereille - sovittamaton ristiriita? Ehkä se kaataa tuon kaavaillun hallitusyhteistyön, ja näin Kokoomus olisi jälleen kokoamassa hallitusta. Metsäliitolla ei ole tarkoitus rakentaa lisää sellukapasiteettia, sillä kiinalaisten kysyntä tulee vähenemään - toisaalta Kiina ei hakkaa omia metsiä selluksi. Kiina tähyää Siperin ikimetsiä. 

Kiina vihertyy Intian ohella yhtenä enimpänä; näin maalaa US Nasa' n uusin tutkimus, missä vihertää eniten. Suomalaiset kävivät pyydettynä jo 1960-luvulla kertomassa metsänistuksesta kiinalaisille ja tämä muistetaan yhä. Nyt Kiinassa humisee myös omat metsät. Meillä taas metsää kaadetaan surutta - tehometsätalous on voimissaan ja näin elämän monimuotoisuus kärsii - meille lopulta tuntemattomin seurauksin! 

Kiina saattaa kieltää nykymuotoiset pahvilaatikot ja vaatii tilalle uudentyyppistä kestävämpää pakkaustapaa/ -menetelmää - ovatko nyt näin nämä meidän "biotuotetehtaat" valmiina uuteen tuotekehitykseen? Miksi metsää kaadetaan selluksi, joka on "vain" puolijaloste! Olemme siis raaka-ainetoimittaja. Entä mekaaninen metsäteollisuus, puutalot ja -rakenteet? 

Osaisimmeko vähentää kulutustamme, osaisimmeko katsoa, ettemme tue yletöntä pahvipakkaamista. Voisimmeko huomata mitä merkitsee monimuotoinen biosfääri, joka elättää meidätkin - kuten koko muun biologian eli vedellä terästetyn hiilielämän.

...

HS: Onko Suomen kansallis­aarretta käytetty järkevästi?

Metsä on Suomen kulta

~ https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006093030.html - 

Ilkka Luoma 5.5.2019 -  9:04:

Erinomaisia tilastonumeroita! Saattavat avata silmiä. Metsä on Suomen kulta - kerrottiin aikana jolloin olimme lopputuotteen - paperin suurvalmistaja. Paperi ei mene enää niin vauhdikkaasti kaupaksi - se korvautuu sähköisillä alustoilla ja menetelmillä - arkistotkin ovat kohta binäärijonoja. Nyt paperintuotannon korvaa puolijaloste selluloosa, koska lähinnä Kiina tarvitsee "kaikki maailman pahvit" miljardeihin paketteihin, kun koko maailma tilaa halpaa tavaraa maailman suurimmalta liukuhihnalta.

Sellu hakataan metsistä, yhä kiihtyvällä tahdilla, jos esitetyt hienosti sanottuna biotuotetehtaat saavat rakennusluvat. Kiina ei hakkaa omia metsiä selluksi, ei juuri miksikään muuksikaan ja näin Kiina vihertyy maailman nopeinta tahtia Intian ohella! (Nasa). Suomessa metsä olisi erinomainen "vientituote" - se toimisi hiilinieluna, kunhan sen annettaisiin kasvaa rauhassa ja samalla eliöstöltään monipuolistua, jolloin meilläkin tämä pohjoisen biosfäärillinen biodiversiteetti saataisiin tasapainoon.

Miten kauan Kiina ja muut suuret pahvin ja takapuolipehmon kuluttajat saavat käyttää nykymuotoista sellupohjaista tuotetta - eikö vesipesukin olisi armeliaampaa kuin jatkuva "hinkkaaminen"? Kiina saattaa kieltää nykymuotoisen pahvin pakkauksissaan - näin olisi oltava valmius tuotekehittää jotain muuta pakkaustavaksi tai vähentää roimasti kulutusta. Entä puun käyttö rakantamiseen? Kiina on tukenut Siperiaa mekaanisen puunjalostuksen osalta. Puutalo on erinomainen hiilivarasto -sanoi jo aikanaan prof. Eero Paloheimo.

Metsä on Suomen turva. Me menemme usein rauhoittumaan tuuheaan ja humisevaan metsään - kun kulutus ei aina maistu ja rauhaton ostosmieli tarvitsee tuntua vahvasta läsnäolosta siellä, mistä kaikki on saanut maan päällä alkunsa. Metsä on tuki mielenterveydellemme - puitakin kuulemma saa halata, sen tuottaessa mielihyvää. Metsä on elävä monimuotoisuusbiomassakierto - meillä on lahoa liian vähän - sekin on osa biokiertoa. Lahoa on tuon sijasta enemmän jossain muualla.

...