Näytetään tekstit, joissa on tunniste psykologia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste psykologia. Näytä kaikki tekstit

sunnuntaina, helmikuuta 09, 2014

Professori Terttu Arajärven muistohaastattelu Yleisradiossa


""Ei ole olemassa häiriintyneitä lapsia, on vain häirittyjä lapsia", 
sanoi hiljattain edesmennyt lasten- ja nuorten psykiatrian grand old lady, alan ensimmäistä professuuria 13 vuotta hoitanut Terttu Arajärvi."

***



YLE TV1 esitti koskettavan, herättävän ja mietteisiin jättäneen muisto-ohjelman naisten ”arvoylpöstä” 2] - professori Terttu Arajärvestä (1922 – 2014) 1]. Neljän lapsen (32, 25 ja 2 x 1 vuotiaat) isänä kannustaisin katsomaan tämän dokumentin vuodelta 2000, jolloin haastattelijana toiminut Mauno Saari 3] erinomaisella tavallaan haastatteli lasten kasvatukseen ja elämään erikoistuneen tohtorin.
…
YLE_AREENA ~ http://areena.yle.fi/tv/1943214 - [YLE]
1] Professori Terttu Arajärvi ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Terttu_Araj%C3%A4rvi - [wiki]
2] Akateemikko Arvo Ylppö ~ http://www.ylppo.fi/etusivu - [web]
3] Kirjailija Mauno Saari ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Mauno_Saari – [wiki]


”Katkennut oksa”

Monet aikuiset istuttavat puita symboleiksi, jostain. Puu merkitsee pitkää ja vakaata olemista. Puu henkii rauhaa ja pysyvyyttä. Lapset piirtävät mielellään puita ja värittävät niitä mieleisikseen. Puu merkitsee usein lapselle omaa minuutta – minää. Katkennut oksa puussa viestii jotain lapsen sen hetken mielenmaailmasta. Risukoitunut puu saattaa merkitä alitajuista hätää turvattomuudesta.


Kiireistä näyttö-ja vertailutaloutta

[Näyttö- ja vertailutalouden kiihdytyskaista – Nuorten aivokapina! ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/evolutiivinen-aivokapina-nyt-riitt – AL/BLOG/il]

Olemme viimeiset ~30 vuotta eläneet näyttö- ja vertailutaloudellista kilpajuoksua – vanhempien ja aikuisten maailmana. On ollut kiire näyttää ja se on tarkoittanut paljon poissaoloa kotoa, juuri silloin kun perheeseen hankitut lapset olisivat tarvinneet isää ja äitiä. On haettu rahaa, jotta on voitu tarjota jotain sellaista, mitä ei muilla olisi, tai olisi ainakin vähän enemmän.


Vuosimiljoonainen kasvatusvastuu

Vapaan kasvatuksen kulta-aikana 1960 -luvulla haluttiin lyödä lukko ”kuka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee” tai piiskaamalla ajetaan pahahenki pois lapsesta -mentaliteetille (vielä 1930 -luvulla tutkimusten mukaan 70 prosenttia vanhemmista kannatti piiskaamista keinona saattaa lapsi kaidalle tottelevaisuuden linjalle -huomioimista tämäkin).


Ikuista kasvattamista

Ihminen on lisääntynyt ja kasvattanut fyysisesti meidän kaltaisena lapsiaan jo noin 200.000 vuotta – nyt viimeiset 150 vuotta on tutkittu tutkimatonta. Ennen perintötekijät, saatu omien vanhempien kokemus ja leirielämä määrittivät valmistautumisen pärjäämiseen ja jälleen lisääntymiseen. Ennenaikaiset metodit ovat olleet ilmeisen tehokkaita, sillä viimeisten 199.700 vuoden aikana on ihmistenkin osalta säilynyt biomassallinen tasapainosuhde vesibiosfäärilliseen hiilielämään 4] nähden.
…
4] Tuskaa luonnon päälle ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/141556-tietamattomyys-luo-tuskaa-luonnon-paalle -
4] On vain hiilielämä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/11/on-vain-hiilielama-meille-biomassaisille.html -


Eläinten maailmassa

Evoluutio loi kilpailun, koska ”se ymmärsi”, että kykenevyys, voittavuus ja tarve saavuttaa ylläpitävät voimallisimmin lisääntymisen jatkuvuutta – täältä ovat muodostuneet jo kliseiksi päätyneet sanonnat ”vahvat syövät heikot  |  ja nopeat peittoavat hitaat”.

Kilpailu ylläpitää osaltansa biomassallista tasapainoa eri eliö- ja oliolajien välillä. Ihminen on siirtänyt osan kilpailusta sosiaalisen ylläpidon piiriin, jolloin kaikesta ei tarvitse kilpailla, ja näin ”heikot ja hitaat” ovat saaneet inhimillisen mahdollisuuden elää!


Isovanhempien merkitys osallistujina
[Eläkeläisten vapaaehtoiset monitoimitehtävät ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/elkeliset-voivat-ratkaista-monia.html – BLOG/il]

Meillä lännessä eletään vahvasti kulutustalouden edellyttämää kasvuhokemallista tehoajattelua, jossa laitostaminen alkaa jo taaperovaiheesta, palaten vanhuuden koittaessa laitosylläpitona, saattoon ja kuolemaan.


Kollektiivinen perhe- ja sukukeskeiskulttuuri

Itäisissä kulttuureissa jo tuhansien vuosien ajan isovanhemmat ovat kuuluneet perheeseen, ja usein vielä ennen kulutushokemien itäistä alkua – isovanhemmat asuivat samassa yhteisössä lastensa ja lapsenlapsiensa kanssa. Näin mahdollistui kaksikerroksinen ihmissuhdeverkostoituminen lapsille.

Vanhemmat kävivät töissä ja isovanhemmat ottivat osaa – ainakin osin – päivittäisiin rutiineihin, jolloin veriside lapsista synnyttäjiinsä säilyi konkreettisena. Isovanhempien elämänkokemusta arvostetaan vielä tänään suuresti esimerkiksi kiinalaisten kollektiiviyhteisöissä.

Meillä lännessä markkinamekanistisessa ostovoiman näyttötaloudessa usein vanhukset elävät yksin, ja tänään varakkaampina kuin koskaan – monet jälkikasvuiset odottavat mieleisiä perintöjä, jotta ylisuuret näyttötalouden reliikit saadaan maksetuiksi. Yksipuolista huolenpitoa tämäkin.
…
Perinnöt saattavat huveta vanhuksien omiin hoitokuluihin? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/56504-perinnot-kuihtuvat-vanhuksien-omiin-hoitokuluihin -


Minä kuvan kypsyminen
[Kypsymättömyys voi johtaa mielenterveysongelmiin? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149373-mielenterveys-petti-siirtyi-tekmattomien-reserviin – US_P/il]

Tänään lapsille ostetaan mitä erilaisimpia vimpaimia ja istutetaan vauvasta pitäen television ääreen, kohta hankitaan pelikonsolit ja ollaan ylpeitä, kun supermariot sujuvat kuin itsestään. Ei televisiota, tietokonetta tai pelikonsolia tarvitse hävittää – on yksinkertaisesti kysymys vain kohtuudesta ja huolehdinnasta, ettei lapsi koe elämäänsä yksin näiden kaikkien elektronisten härpäkkeidensä keskellä.

Vanhempien oma aika arkisen elämän askareina on vuosituhantista mallia kokea yhteenkuuluvuutta ja valmentautumista elämän arjellisiin haasteisiin. Näin myös usein unholaan jäänyt lapsen minäkuva kasvaa, kypsyy ja kehittyy luottavaiseksi oman itseensä yhteisönsä täysikokoisena ja -arvoisena jäsenenä.


Anna aikaa – kuuntele ja osallistu
"Ei ole olemassa häiriintyneitä lapsia, on vain häirittyjä lapsia" -tohtori Terttu Arajärvi

Markkinatalouden oravanpyörällinen elämä pitää isää ja äitiä usein omissa kerhoissa, klubeissa, tapahtumissa ja kaikissa sellaisissa riennoissa, jotka pitävät vanhempia poissa kotoa. Oma ego, eteenpäinmeno, pyrkyryys, näyttöhalu ja vertailuelämä pakottavat osallistumaan, jotta taloudellinen ja materialistinen elonhelppous toisi näyttöreliikkejä osoittamaan minäkuntoisuutta ja ”katu-uskottavuutta”.

Kuuntelun taito, osallistuminen ja yhdessäolo ovat arjen elämässä niitä kasvatuselementtejä, joilla jälkikasvu saavuttaa oman elämänkelpoisuuden ja pärjäämisen yhteisöllisessä elossa, kun erakkonakin tänä verkostoitumisen aikakautena ei oikein voi elää.


Elämään mahtuu pettymyksiä – kohtaamisen taito

Lapsen pitää saada myös hävitä. Voittamisen filosofia on kilpailua, jonka me kaikki tarvitsemme. Kukaan ei voi voittaa jatkuvasti – hävinneitä on aina enemmän kuin voittajia. Häviäminen on kestettävä ja siihen voi treenautua. -

”Kaatunut legotorni ei tarkoita palikoiden lentelyä pitkin seiniä – van uuden tornin pystyttämistä” 
-Terttu Arajärvi.


Pettymykset on osattava kohdata –

ja niistä on voitava saada oppia välttämään niitä. Pettymys kuitenkin arvostuttaa myöhemmin saatavaa voittoa ja tyytyväisyyttä, joita niitäkin pitää saada kohtuullisesti. Kohtuus sävyttää maailmaa, ja luo kypsyyttä kohdata erilaisuutta ja huomisen vääjäämätöntä minimalismia 5], kun emme samasta puusta ole kuitenkaan kaikki lähtöisin.
…
5] Minimalismi ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/kulutushokemasta-toimeliaisuuteen.html -


Kukaan ei ole luonnostaan paha

Jokainen lapsi on syntyessään kuin puhdas tietokeen kovalevy, vain formatointi valmiina. Välittömästi syntymän jälkeen alkaa kovalevyn ositus mitä erilaisimmille ohjeille, säännöille, tapahtumille, muistikuville ja vihdoin oppilauseille kuinka meidän pitäisi olla.

Jokainen lapsi on 'hyvä ja kiltti' kaksi-vuotiaana ja kauas tästäkin, kunnes jossain kehityksen vaiheessa syntyvät ristiriidat, väkivalta, liikakilpailu ja näyttäminen – päätyäkseen ääri-ilmiöinä rikoksiin muita kohtaan. Jossain menee pahasti vikaan – mutta missä ja minkä takia?


Professori Terttu Arajärvi luki itsensä huipulle

… ja sai suurta arvostusta kokonaisvaltaisesta ymmärryksestä lasten osalta – liittyen lähinnä henkisyyteen ja mielen kehitykseen. Vaati korkean koulutuksen ja professuurin, jotta vuosituhantiset lasten kehitykseen liittyvät perusprinsiipit tulivat arvostuksen piiriin ja ahaa-ilmiöiden ympäröimiksi – vaikka nuo asiat voisivat olla itsestään selvyyksiä kaikille vähintään normaaleille ihmisille ---! ( mitähän normaalius lopulta tarkoittaa?)


Velvollisuudet ja onnistumiset

Meillä vanhemmilla on oikeastaan vain kolme velvollisuutta – 1) Pitää itsemme sellaisessa fyysisessä ja henkisessä kunnossa, jotta voimme ottaa täysivaltaisina osaa myöhempään lastemme kasvatukseen … 2) Jatkaa sukua eli lisääntyä … 3) Kyetä huolehtimaan jälkikasvumme sellaisella osallistumisella, yhteisöllisyydellä ja kasvatuksella, jotta lapsistamme kehittyy yhteiskuntaosasia terveellä minäkuvalla, ymmärryksellä keskinäisestä kanssakäymisestä ja kohtuullisella kilpailukyvyllä, jossa häviöön osataan suhtautua rakentavasti ja eteenpäin katsovasti.


Uteliaisuuden siemen on istutettava harkiten,
[”Mitä minä voin tehdä?” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/uteliaisuus-johtaa-kykyyn-ymmrt-enemmn.html – BLOG/il]

jotta sen hedelmät eivät ole liiaksi tunkeilevia, vaan luomassa etsintää ratkaisemaan jokapäiväisiä ongelmia, jotta luontokokonaisuus säilyisi tasapainossa ja vesiohjattu hiilielämä voisi ylläpitää biosfäärillistä kuolemattomuutta 6] uusina sukupolvina ja lajikirjon monimuotoisuutena – koska ”kaikki vaikuttavat kaikkeen”.
…
6] Kuolemattomuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html -

…
PS
Kahteen aikakausikerrokseen jakautunut kasvatussessio on herättänyt kirjoittajan huomaamaan virheet ja epäkohdat joita tuli omakohtaisesti tehtyä 1980-1990 -lukujen osalta. Kasvatus ei mennyt kaikin osin, kuten ylläoleva kirjoitus paljolti professori Terttu Arajärven haastattelun pohjalta ylös merkittiin. Onnistutaanko ”toisella kierroksella” - sen aika näyttää, mikäli vielä terveitä elonvuosia riittävästi on jäljellä. Uskoisin kuitenkin, että virheiden tunnistamisesta ja tunnustamisesta lähtee ainakin mahdollisuus huomioivampaan tapaan käyttää sitä vastuuta, minkä luoja on toistamiseen allekirjoittaneelle antanut. Muistamme aina papin, joka sanoi, että ”älkää tehkö niin kuin minä sanon j.n.e. --- ”.

…
EXTRA
Kenelle kuuluu lasten hoitovastuu? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/60587-kenelle-kuuluu-lasten-hoitovastuu -
Median otsikoimana ”A-klinikkasäätiön hirviövanhemmat” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/117551-a-klinikkasaation-hirviovanhemmat -
Miksi nuoret kemikalisoivat itseään? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136809-kemikalisoituneet-ihmiset -
Eerikan äänetön huuto! ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=896233 -



Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka


AL US Vf IL - BLOG 30668
---09022014---

doc.: kasvatus_tarajarvi_09022014.doc – OpenOffice Writer

1142 | 10915

tiistaina, huhtikuuta 23, 2013

Aitosuomalainen sisu



*


Media tietää kertoa, että USA:ssa on aloitettu tieteellinen työ *] sisun määrittämiseksi ja sen sisällön selvittämiseksi.

Suomalaiset palaavat keskusteluissa usein vieläkin Talvisotaan, joka kiistatta yhdisti kansaa, vaikka äärikommunistit jätettiin kotirintamalle tai kourallinen heistä pinnasi rintamapalveluksesta metsäkarkulaisina. Talvisodasta syntyi käsite – suomalainen sisu, sitä käytiin ihmettelemässä median toimesta talvella 1939-40 ulkomaita myöten, koska oli muutoin menossa rauhallinen II Maailmansodan asemasotavaihe.

Suomalaisen sisun vastustajaksi asettui suuri itäinen naapurimme ja heidän luulo, että kansa Suomessa pettää yhteiskuntajärjestyksensä; luulo ilmentyi Terijoen hallitukseksi. Suomalainen sisu tuli yllätyksenä myös itselleen suomalaisille – olihan veljessodasta, pääoman ja työtätekevän väkevästä sisällissodasta kulunut vain reilu 20 vuotta.


Nyt sisua tutkitaan myös Yhdysvalloissa
*] LINK ~ ”sisua tutkitaan juuri nyt – Yhdysvalloissa” - YTM, psykologian maisteriopiskelija Emilia Lahti tekee sisusta lopputyötään Pennsylvanian yliopistoon Yhdysvalloissa -julkaistu Suomen Kuvalehdessä.


Talvisodan juoksuhaudassa seisoi niin kaupunkilainen kuin peltojen mies, rinnatusten, joskin usein oman kylän/ korttelin miehet samoilla juoksuhautametreillä. Kansallista yhtenäisyyttä toi erinomaisesti yhteinen ja oma äidinkieli – mehevine arkiväännöksineen ja kirosanoineen. Tupakki paloi ja vihollista kaatui. Niin toveri kuin ”lahtarikin” seisoivat rinnatusten – oli yhteinen uhka.


Suomalainen sisu voidaan määrittää monella tavalla –

kaatuneina vihollisina omaa kaatunutta kohden, tai sinnikkyytenä, miten rintamalinjat etenivät suuntaan ja toiseen. Syntyi käsitteitä aitosuomalaisesta korpisoturista, jolle lumi, puukko ja kivääri tutussa kotimaisemassa olivat arkipäivää ja näin tehosti vihollisharvennusta. Omaa puolustetaan aina vahvasti – olihan kyse myös reviiritaistelusta.


Sisun suure ja määre
[ … olisi luettava huumorilla, kuitenkin vakava ilme suupielessä … ]

Sisulla on suure ja määre, se on maksimissaan yksi Talvisota [ts], joka jakautuu 10:aan Kollaaseen [kk = ”Kollaa kestää”] 1]. Korkein sisun määrä on siis 1 ts. Tällä asteikolla voidaan määrittää myöhempiä tapahtumia, jos niistä halutaan nimenomaan kaivaa esille sisua, tuota äidinmaidosta imettyä väkivoimaa – niin hengessä kuin fyysisenä vääntönä – perkele.


Sisulla on myös ajallinen funktio,

jolle voidaan löytää mittayksikkö Jatkosodasta ja Tali-Ihantalasta. Ajallinen suure on maksimissaan yksi Tali-Ihantala [TI] 2], joka taas jakautuu 10:aan Viipurinlahteen [vl] 3]. Siis suurin ajallinen sisun kestävyys on yksi TI – aitosuomalaiset kykenivät tuolloin yhdessä Saksan kolmannen valtakunnan avun 2] kanssa patoamaan itäiset suuret puna-aallot – kerrotaan yhtenäisyyden kruunuksi, että viimeiset Tali-Ihantalan suomalaiset puhuivat keskenään suomenruotsia.


Sisu on henkistä voimaa pääosiltaan,

toki se esiintyy taisteluna monissa urheilulajeissa – ehkä nykyaikana viimeisin olisi esimerkiltään tenniksestä Jarkko Niemisen peli maailmanlistan 15. vastaan. Esimerkiksi käy myös F-1 ajaja Kimi Räikkösen ajovarmuus viimeisiltä 15 GP:ltä.

Takavuosien sisua edusti edelleenkin voittamattomana mäkihyppääjänä pidetty Matti Nykänen sekä edelleen jääkiekkoa ammatikseen pelaava Teemu Selänne – molemmat esittivät/ esittävät suomalaista sisua parhaimmillaan. Lasse Virenin kaatumiseltaan tuotu 10.000 metrin kultamitali Olympialaisista kertoo myös yrittämisestä, jossa oli väkevää sisua.


Tavallisen kansan parista löytyy paljon sisua,

mutta ne harvemmin kimpoavat mediaan – eräs maininnan arvoinen on kansalainen Johan Venninen, joka eli ja työskenteli itsellisesti sokeana, aina 99 vuotiaaksi saakka 4] – käyden merellä yksin jopa kalassa, todellakin sokeana!


Revitty kansakunta


Suomi on tänään revitty hallituspolitiikan myötä kahtia, jopa kolmeen osaan. Suomeen on syntynyt ryhmä kansalaisia joiden sisu on lannistettu, monin eri syin ja seurauksin. Tämä kansa ei kestä sisuuntumatta, mutta sitä on ensin ”kiusattava” riittävästi, jotta se äkääntyy ja nousee puolustamaan arvojaan ja elämänsä oikeutta.


Arkikansa kaipaa karismaattista johtajaa

Tavallisen kansan sisun lähteeksi nousee usein kansalaisliikkeitä vahvalla johtajuudella. Onko Perussuomalaiset 5] yksi tämän tyyppinen kansanliike, jää nähtäväksi. Toinen vaihtoehto on uuden positiivisesti poikkeavan ja tuottavaa työtä tehneen puheenjohtajan saanut Keskusta 6], josta saattaa puhaltua uudet sisuuntumisen tuulet tuomaan aitosuomalaisen arvomaailmaa uudelleen eduskuntaan, jossa nyt puhuroivat tietämättömyyden vilpittömät tai vilpilliset tuulen puuskat.

Arkikansan sisuuntumista edustaisi hyvin ennenaikaiset eduskuntavaalit 7]. Kansan kahtiarepiminen on loputtava ja uuden karismaattisen johtajan esillemarssi aikaistuttava. Pitäisikö nykyiselle presidentille järjestää lisää vaikutus- ja päätösvaltaa? 8]


Päättösanat sisulla

Aitosuomalainen kansalaissisu nousee parhaiten ”hyvistä käsistä”, sillä annetulla tunteella kansakunnalle, että Te voitte luottaa johtajaanne, joka seisoo itseään säästämättä eturivissä kohtaamassa vaikeudet, haasteet ja vihollisen. Haaste voi olla nyt syntyään maamme sisältä – ulkoista uhkaa meillä ei juuri nyt ole, ainoastaan se oleellinen: ”Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa” 9]


...
VIITTEET
1] Kollaan taistelu - ”Kollaa kestää” 1939 ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Kollaan_taistelu -
6] Tuleva pääministeri Sipilä yhdistää vielä perussuomalaiset ja keskustaväen? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/paaministeri-juha-sipila.html -
7] Vaatiiko kansakunta sisuunnuksissaan ennenaikaiset eduskuntavaalit? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/40871-u-vaaditaan-ennenaikaiset-eduskuntavaalit -
9] Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?p=12111717 -


...
EXTRA
Tänään nykyhallitus voisi esittää suomalaista hallitussisua käynnistämällä laajat kansalaisoperaatiot (työttömät töihin hyvällä motivaatiolla) ja infrastruktuurihankkeet Pohjanmaan tulevien tulvien estämiseksi luontaisella tavalla (on vahvasti oletettavaa, että ilmasto ja säätilatyyppi on muuttunut niin paljon, että tämän keväiset tulvat uusiutuvat tulevina vuosina) – samoin laajemmin koko maassa olisi käynnistettävä kansallisen yhtenäisyyden nimissä kuljetus- ja tiedonsiirtoverkostojen laajat saneeraukset ja uudistukset – otsikolla ”levitetään toimeliaisuuden sisua kaikkialle maahamme – helpottamaan asukkaiden jokapäivästä elämää ja toimentuloa” ---



Ilkka Luoma




...
Sent

Sent: Saturday, April 20, 2013 12:25 PM
Subject: SISUMIELIPIDE - "Aitosuomalainen sisu saa nyt tieteellisen perustan"


...
OT/ 584.
Aitosuomalainen sisu



...
AL – US
BLOG 17384 IL
---20042013---

maanantaina, helmikuuta 18, 2013

Yksinäisyyden hedelmäpelit




*

Ihmiset ikääntyvät ja väestöpyramidi vinoutuu. Näin sanotaan ja evoluutio toimii – kaikissa tilanteissa. Lähinnä työväenaatteesta kummunnut tulontasausideologia 1] löi läpi viime vuosisadalla. Patruunoiden itsevaltius määrittää toverin palkka yksistään murentui – syntyi konsensus, joukkovoima ja tulontasaus sekä paljon parjattu ammattiliittojen yleissitovuus – nämä johtivat kaikkinensa elintason nousuun työväestön keskuudessa.


Vasemmistoaatteen kiihdyttämä edunvalvonta 2] loi osaltansa kasvaneesta elintasosta pidentyneen eliniänajanodotteen, ja tästä kannamme nyt seurauksia – kun pienet ikäluokat astuivat remmiin maksamaan veroja tulontasaistuskoneistoon. Riittävätkö rahkeet, vai pitääkö luottaa riskillisempään eläkemaksusijoituksiin ja odotteeseen, että vanhukset kustantavat itse tulevat terveyskustannukset.
...


Eläkeläisiä on yhä enemmän –

vapaa-aikansa ansainneita tovereita, jotka pisimmillään ovat eläkkeellä yhtä kauan kuin tekivät tehollisia työvuosia 3]. Joku maksaa – sanotaan että artisti maksaa, mutta vakavasti ottaen – kirjoittamaton sukupolvisopimus tulee koetukselle. Vanhuksetkin yksinäistyvät ...
...


Yksinäisiä vanhuksia on yhä enemmän,

ja he hakevat lohtua. Joku hakee sisältöä lapsenlapsista, joka rahasta, joku kesämökiltä – joku senssipalstoilta ja joku ikämiestansseista. Osa hakee yksinäisyyden 4] lohduketta hedelmäpeleistä, kun pelimaniakin on iskenyt. Osa täydentää pientä eläkettään pelaamalla – huomaamatta, että viimeiset päivät ennen ”kelatiliä” täytyy olla ilman leipää, koska yksikätinen vei ne viimeiset roposet.
...


...
[2006] Pelaamisen intohimoharha – yleissitovuutta jännitykseen

Markettien ja bensa-asemien lämpiöt kätkevät yksinäisyyden ja pelihimon psykologiat hedelmakaruselleina niin oppineelle, kouluja käymättömälle kuin nuorelle ja iäkkäälle.

Vilisevät värikuvat happamina sitruunoina kuin makeina appelsiineina rohmuavat ennalta ohjelmoidusti peruspäivärahoja, eläkelantteja kuin varakkaankin almuja kansanterveydelle ja palautettavaksi himon lähtökohdalle jännitykselle ja voitolle. Suomi on "yksikätisten" suojeluvaltio ja näitä kolikkosieppareita sijaitsee kaikkialla missä ihmisvirrat kohtaavat.
...


Peliautomaattien viereen ovat ilmestyneet 0800-auttavan pelihimomaanikon pelastusnumerot koukusta irroittautumiseen. Koukussa ovat niin peruskoululaiset ikärajasta huolimatta, eläkeläiset kuin virkamiehet, lääkärit ja työtä tekevät ja tekemättömät. Valtio on suojellut pelibusineksen kansantaloudelle apuina ja lahjoituksina niin urheilulle kuin taiteelle ja sosiaalitoimeen.


Miksi ihminen pelaa?

Nuori hakee lisää taskurahaa tai "koputtelee" lukitusnäppäimiä tottumuksesta, ikävästä ja tekemättömyydestä. Lääkäri ahnaasti silmäilee oikeaa hedelmäriviä ei niinkään rahan tarpeena, vaan tyydykkeenä jännityksen puutteesta kun riittävä rahamäärä ja runsas elintaso on turvallistanut elämän virikkeettömäksi ja jännitystä puuttuvaksi.


Muori ja vaari pelaavat!

Ansaitun päivätyön antaneet muori ja vaari hakevat sitä puuttuvaa, eli edelleenkin jännitystä ja eläkkeen jatketta odottaen vuoroa edellisen pelaajan lihottaessa "hedelmäkukkaron" voittomahdollisuudesta pulleaksi.

Yksinäisyys kiusaa monia yhteiskuntamme jäseniä; sukulaiset ovat kaikonneet palatakseen ainoastaan perinnön jaolle, tai sitten vaari siirtyi taivaallisiin pelisaleihin vuosikymmen sitten. Nuoriso hakee pelaamisesta kaljarahaa, tupakkiaskin puuttuvaa euroa tai sitten puhtaasti tekemisen puutteen vuoksi.


Takaisinkytkentä kansalaiskukkarosta

Valtiomme kontrolloi melkoista takaisinkytkentää kansalaisten kukkaroista antaen virikettä pyörivistä kuvista, joiden vaakarivi sattuu kuitenkin liian harvoin anteliaalle päälle. Ikävä ja elävän seurustelukumppanin puute ajaa Essolle ja Teboilille kokeilemaan onnea. Niin Audilla kuin Mersulla pelirallia ajavalle kirurgille kuin muorille marketin pelikasino antaa lohtua yksinäisyyteen ja jännityksen kaipuuseen.


Ennen jännitys purettiin sotapeleissä Kannaksella

Nuortan osallistumista harjoiteltiin yhdessä 1970-luvulla politiikan nostaessa päätään. Rauhanajan jännitys purettiin maaseudulla kekluihin ja astaloihin. Kaupungeissa jännitys kanavoitui jengiseuroina voimainmittelöihin korttelitappeluina.

Nyt jännitystä haetaan lisäksi television urheilukanavista sohvakulttuurin vallatessa mielialoja. Tämän päivän jännityksen purkajia rahakkaassa päässä ovat pörssisalien warrantit, futuurit ja eksoottiset vipu-, kanki-, punnus- ja vääntörahastot, joilla arvioidaan rahan- ja omaisuuden liikkeitä huomenna. Spekulaatio lisää jännitysvipraa kummasti, aiheuttaen oikeuslaitoksille lisääntyvästi jutturuuhkaa.


Tämän päivän yhteiskunta suosii voittajaa,

kerryttäjää ja menestyjää rahatalouden tase- ja tuotosmittarein. Osallistuminen, yhteenkuuluvuus, aktiivinen vapaa-ajan tekeminen ei ole asteikoilla arvostettavaa ja markkinatalouden kulutusjuhlapyörästä linkoutuneet ajautuvat jännitystä hakien pelien maailmaan.

Sanotaankin, että kännyköiden ja operaattoreiden kulta-aika alkaa välittömästi kun kännykkään saadaan rahapelit ja niin helppokäyttöisinä, että "lukutaidotonkin" näpyttelyn osaa. Ihmisiä on aina kiinnostanut peli, myös elämän peli panoksilla, jotka jättävät pelikentäksi yksinäisyyden, osallistumattomuuden ja yhteenkuulumattomuuden.

Vanhuksen ja nuoremmankin viimeisen pelin hintana on ajautuminen, toivottomuus ja lohduton yksinäisyys. Huolehdinta, vastuu toisista ja yhteenkuuluvuuden luominen ei ole maattoman ja rajattoman rahan pelimaailmassa hyve, eikä siitä jaeta bonuksia ja optioita.


Ilkka Luoma



...

”Lohtua yksinäisen elämään – pelaamisen jännitys viimeisillä eläkkeillä”



AL    US



...
* IL