""Ei ole olemassa häiriintyneitä lapsia, on vain häirittyjä lapsia",
sanoi hiljattain edesmennyt lasten- ja nuorten psykiatrian grand old lady, alan ensimmäistä professuuria 13 vuotta hoitanut Terttu Arajärvi."
***
YLE TV1 esitti
koskettavan, herättävän ja mietteisiin jättäneen muisto-ohjelman
naisten ”arvoylpöstä”
2]
- professori Terttu Arajärvestä (1922 – 2014) 1].
Neljän lapsen (32, 25 ja 2 x 1 vuotiaat) isänä kannustaisin
katsomaan tämän dokumentin vuodelta 2000, jolloin haastattelijana
toiminut Mauno Saari 3]
erinomaisella tavallaan haastatteli lasten kasvatukseen ja elämään
erikoistuneen tohtorin.
…
YLE_AREENA ~ http://areena.yle.fi/tv/1943214 - [YLE]
1] Professori Terttu Arajärvi ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Terttu_Araj%C3%A4rvi - [wiki]
2] Akateemikko Arvo Ylppö ~ http://www.ylppo.fi/etusivu - [web]
3] Kirjailija Mauno Saari ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Mauno_Saari – [wiki]
”Katkennut oksa”
…
YLE_AREENA ~ http://areena.yle.fi/tv/1943214 - [YLE]
1] Professori Terttu Arajärvi ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Terttu_Araj%C3%A4rvi - [wiki]
2] Akateemikko Arvo Ylppö ~ http://www.ylppo.fi/etusivu - [web]
3] Kirjailija Mauno Saari ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Mauno_Saari – [wiki]
”Katkennut oksa”
Monet aikuiset istuttavat puita symboleiksi, jostain. Puu merkitsee pitkää ja vakaata olemista. Puu henkii rauhaa ja pysyvyyttä. Lapset piirtävät mielellään puita ja värittävät niitä mieleisikseen. Puu merkitsee usein lapselle omaa minuutta – minää. Katkennut oksa puussa viestii jotain lapsen sen hetken mielenmaailmasta. Risukoitunut puu saattaa merkitä alitajuista hätää turvattomuudesta.
Kiireistä näyttö-ja vertailutaloutta
[Näyttö- ja vertailutalouden kiihdytyskaista – Nuorten aivokapina! ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/evolutiivinen-aivokapina-nyt-riitt – AL/BLOG/il]
Olemme viimeiset ~30 vuotta eläneet näyttö- ja vertailutaloudellista kilpajuoksua – vanhempien ja aikuisten maailmana. On ollut kiire näyttää ja se on tarkoittanut paljon poissaoloa kotoa, juuri silloin kun perheeseen hankitut lapset olisivat tarvinneet isää ja äitiä. On haettu rahaa, jotta on voitu tarjota jotain sellaista, mitä ei muilla olisi, tai olisi ainakin vähän enemmän.
Vuosimiljoonainen kasvatusvastuu
Vapaan kasvatuksen kulta-aikana 1960 -luvulla haluttiin lyödä lukko ”kuka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee” tai piiskaamalla ajetaan pahahenki pois lapsesta -mentaliteetille (vielä 1930 -luvulla tutkimusten mukaan 70 prosenttia vanhemmista kannatti piiskaamista keinona saattaa lapsi kaidalle tottelevaisuuden linjalle -huomioimista tämäkin).
Ikuista kasvattamista
Ihminen on lisääntynyt ja kasvattanut fyysisesti meidän kaltaisena lapsiaan jo noin 200.000 vuotta – nyt viimeiset 150 vuotta on tutkittu tutkimatonta. Ennen perintötekijät, saatu omien vanhempien kokemus ja leirielämä määrittivät valmistautumisen pärjäämiseen ja jälleen lisääntymiseen. Ennenaikaiset metodit ovat olleet ilmeisen tehokkaita, sillä viimeisten 199.700 vuoden aikana on ihmistenkin osalta säilynyt biomassallinen tasapainosuhde vesibiosfäärilliseen hiilielämään 4] nähden.
…
4] Tuskaa luonnon päälle ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/141556-tietamattomyys-luo-tuskaa-luonnon-paalle -
4] On vain hiilielämä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/11/on-vain-hiilielama-meille-biomassaisille.html -
Eläinten maailmassa
Evoluutio loi kilpailun, koska ”se ymmärsi”, että kykenevyys, voittavuus ja tarve saavuttaa ylläpitävät voimallisimmin lisääntymisen jatkuvuutta – täältä ovat muodostuneet jo kliseiksi päätyneet sanonnat ”vahvat syövät heikot | ja nopeat peittoavat hitaat”.
Kilpailu ylläpitää osaltansa biomassallista tasapainoa eri eliö- ja oliolajien välillä. Ihminen on siirtänyt osan kilpailusta sosiaalisen ylläpidon piiriin, jolloin kaikesta ei tarvitse kilpailla, ja näin ”heikot ja hitaat” ovat saaneet inhimillisen mahdollisuuden elää!
Isovanhempien merkitys osallistujina
[Eläkeläisten vapaaehtoiset monitoimitehtävät ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/elkeliset-voivat-ratkaista-monia.html – BLOG/il]
Meillä lännessä eletään vahvasti kulutustalouden edellyttämää kasvuhokemallista tehoajattelua, jossa laitostaminen alkaa jo taaperovaiheesta, palaten vanhuuden koittaessa laitosylläpitona, saattoon ja kuolemaan.
Kollektiivinen perhe- ja sukukeskeiskulttuuri
Itäisissä kulttuureissa jo tuhansien vuosien ajan isovanhemmat ovat kuuluneet perheeseen, ja usein vielä ennen kulutushokemien itäistä alkua – isovanhemmat asuivat samassa yhteisössä lastensa ja lapsenlapsiensa kanssa. Näin mahdollistui kaksikerroksinen ihmissuhdeverkostoituminen lapsille.
Vanhemmat kävivät töissä ja isovanhemmat ottivat osaa – ainakin osin – päivittäisiin rutiineihin, jolloin veriside lapsista synnyttäjiinsä säilyi konkreettisena. Isovanhempien elämänkokemusta arvostetaan vielä tänään suuresti esimerkiksi kiinalaisten kollektiiviyhteisöissä.
Meillä lännessä markkinamekanistisessa ostovoiman näyttötaloudessa usein vanhukset elävät yksin, ja tänään varakkaampina kuin koskaan – monet jälkikasvuiset odottavat mieleisiä perintöjä, jotta ylisuuret näyttötalouden reliikit saadaan maksetuiksi. Yksipuolista huolenpitoa tämäkin.
…
Perinnöt saattavat huveta vanhuksien omiin hoitokuluihin? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/56504-perinnot-kuihtuvat-vanhuksien-omiin-hoitokuluihin -
Minä kuvan kypsyminen
[Kypsymättömyys voi johtaa mielenterveysongelmiin? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149373-mielenterveys-petti-siirtyi-tekmattomien-reserviin – US_P/il]
Tänään lapsille ostetaan mitä erilaisimpia vimpaimia ja istutetaan vauvasta pitäen television ääreen, kohta hankitaan pelikonsolit ja ollaan ylpeitä, kun supermariot sujuvat kuin itsestään. Ei televisiota, tietokonetta tai pelikonsolia tarvitse hävittää – on yksinkertaisesti kysymys vain kohtuudesta ja huolehdinnasta, ettei lapsi koe elämäänsä yksin näiden kaikkien elektronisten härpäkkeidensä keskellä.
Vanhempien oma aika arkisen elämän askareina on vuosituhantista mallia kokea yhteenkuuluvuutta ja valmentautumista elämän arjellisiin haasteisiin. Näin myös usein unholaan jäänyt lapsen minäkuva kasvaa, kypsyy ja kehittyy luottavaiseksi oman itseensä yhteisönsä täysikokoisena ja -arvoisena jäsenenä.
Anna aikaa – kuuntele ja osallistu
"Ei ole olemassa häiriintyneitä lapsia, on vain häirittyjä lapsia" -tohtori Terttu Arajärvi
Markkinatalouden oravanpyörällinen elämä pitää isää ja äitiä usein omissa kerhoissa, klubeissa, tapahtumissa ja kaikissa sellaisissa riennoissa, jotka pitävät vanhempia poissa kotoa. Oma ego, eteenpäinmeno, pyrkyryys, näyttöhalu ja vertailuelämä pakottavat osallistumaan, jotta taloudellinen ja materialistinen elonhelppous toisi näyttöreliikkejä osoittamaan minäkuntoisuutta ja ”katu-uskottavuutta”.
Kuuntelun taito, osallistuminen ja yhdessäolo ovat arjen elämässä niitä kasvatuselementtejä, joilla jälkikasvu saavuttaa oman elämänkelpoisuuden ja pärjäämisen yhteisöllisessä elossa, kun erakkonakin tänä verkostoitumisen aikakautena ei oikein voi elää.
Elämään mahtuu pettymyksiä – kohtaamisen taito
Lapsen pitää saada myös hävitä. Voittamisen filosofia on kilpailua, jonka me kaikki tarvitsemme. Kukaan ei voi voittaa jatkuvasti – hävinneitä on aina enemmän kuin voittajia. Häviäminen on kestettävä ja siihen voi treenautua. -
”Kaatunut legotorni ei tarkoita palikoiden
lentelyä pitkin seiniä – van uuden tornin pystyttämistä”
-Terttu Arajärvi.
Pettymykset on osattava kohdata –
ja niistä on voitava saada oppia välttämään niitä. Pettymys kuitenkin arvostuttaa myöhemmin saatavaa voittoa ja tyytyväisyyttä, joita niitäkin pitää saada kohtuullisesti. Kohtuus sävyttää maailmaa, ja luo kypsyyttä kohdata erilaisuutta ja huomisen vääjäämätöntä minimalismia 5], kun emme samasta puusta ole kuitenkaan kaikki lähtöisin.
…
5] Minimalismi ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/kulutushokemasta-toimeliaisuuteen.html -
Kukaan ei ole luonnostaan paha
Jokainen lapsi on syntyessään kuin puhdas tietokeen kovalevy, vain formatointi valmiina. Välittömästi syntymän jälkeen alkaa kovalevyn ositus mitä erilaisimmille ohjeille, säännöille, tapahtumille, muistikuville ja vihdoin oppilauseille kuinka meidän pitäisi olla.
Jokainen lapsi on 'hyvä ja kiltti' kaksi-vuotiaana ja kauas tästäkin, kunnes jossain kehityksen vaiheessa syntyvät ristiriidat, väkivalta, liikakilpailu ja näyttäminen – päätyäkseen ääri-ilmiöinä rikoksiin muita kohtaan. Jossain menee pahasti vikaan – mutta missä ja minkä takia?
Professori Terttu Arajärvi luki itsensä huipulle
… ja sai suurta arvostusta kokonaisvaltaisesta ymmärryksestä lasten osalta – liittyen lähinnä henkisyyteen ja mielen kehitykseen. Vaati korkean koulutuksen ja professuurin, jotta vuosituhantiset lasten kehitykseen liittyvät perusprinsiipit tulivat arvostuksen piiriin ja ahaa-ilmiöiden ympäröimiksi – vaikka nuo asiat voisivat olla itsestään selvyyksiä kaikille vähintään normaaleille ihmisille ---! ( mitähän normaalius lopulta tarkoittaa?)
Velvollisuudet ja onnistumiset
Meillä vanhemmilla on oikeastaan vain kolme velvollisuutta – 1) Pitää itsemme sellaisessa fyysisessä ja henkisessä kunnossa, jotta voimme ottaa täysivaltaisina osaa myöhempään lastemme kasvatukseen … 2) Jatkaa sukua eli lisääntyä … 3) Kyetä huolehtimaan jälkikasvumme sellaisella osallistumisella, yhteisöllisyydellä ja kasvatuksella, jotta lapsistamme kehittyy yhteiskuntaosasia terveellä minäkuvalla, ymmärryksellä keskinäisestä kanssakäymisestä ja kohtuullisella kilpailukyvyllä, jossa häviöön osataan suhtautua rakentavasti ja eteenpäin katsovasti.
Uteliaisuuden siemen on istutettava harkiten,
[”Mitä minä voin tehdä?” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/uteliaisuus-johtaa-kykyyn-ymmrt-enemmn.html – BLOG/il]
jotta sen hedelmät eivät ole liiaksi tunkeilevia, vaan luomassa etsintää ratkaisemaan jokapäiväisiä ongelmia, jotta luontokokonaisuus säilyisi tasapainossa ja vesiohjattu hiilielämä voisi ylläpitää biosfäärillistä kuolemattomuutta 6] uusina sukupolvina ja lajikirjon monimuotoisuutena – koska ”kaikki vaikuttavat kaikkeen”.
…
6] Kuolemattomuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html -
…
PS
Kahteen aikakausikerrokseen jakautunut kasvatussessio on herättänyt kirjoittajan huomaamaan virheet ja epäkohdat joita tuli omakohtaisesti tehtyä 1980-1990 -lukujen osalta. Kasvatus ei mennyt kaikin osin, kuten ylläoleva kirjoitus paljolti professori Terttu Arajärven haastattelun pohjalta ylös merkittiin. Onnistutaanko ”toisella kierroksella” - sen aika näyttää, mikäli vielä terveitä elonvuosia riittävästi on jäljellä. Uskoisin kuitenkin, että virheiden tunnistamisesta ja tunnustamisesta lähtee ainakin mahdollisuus huomioivampaan tapaan käyttää sitä vastuuta, minkä luoja on toistamiseen allekirjoittaneelle antanut. Muistamme aina papin, joka sanoi, että ”älkää tehkö niin kuin minä sanon j.n.e. --- ”.
…
EXTRA
Kenelle kuuluu lasten hoitovastuu? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/60587-kenelle-kuuluu-lasten-hoitovastuu -
Median otsikoimana ”A-klinikkasäätiön hirviövanhemmat” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/117551-a-klinikkasaation-hirviovanhemmat -
Miksi nuoret kemikalisoivat itseään? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136809-kemikalisoituneet-ihmiset -
Eerikan äänetön huuto! ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=896233 -
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka
AL US Vf IL - BLOG 30668
---09022014---
doc.: kasvatus_tarajarvi_09022014.doc – OpenOffice Writer
1142 | 10915
Pettymykset on osattava kohdata –
ja niistä on voitava saada oppia välttämään niitä. Pettymys kuitenkin arvostuttaa myöhemmin saatavaa voittoa ja tyytyväisyyttä, joita niitäkin pitää saada kohtuullisesti. Kohtuus sävyttää maailmaa, ja luo kypsyyttä kohdata erilaisuutta ja huomisen vääjäämätöntä minimalismia 5], kun emme samasta puusta ole kuitenkaan kaikki lähtöisin.
…
5] Minimalismi ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/kulutushokemasta-toimeliaisuuteen.html -
Kukaan ei ole luonnostaan paha
Jokainen lapsi on syntyessään kuin puhdas tietokeen kovalevy, vain formatointi valmiina. Välittömästi syntymän jälkeen alkaa kovalevyn ositus mitä erilaisimmille ohjeille, säännöille, tapahtumille, muistikuville ja vihdoin oppilauseille kuinka meidän pitäisi olla.
Jokainen lapsi on 'hyvä ja kiltti' kaksi-vuotiaana ja kauas tästäkin, kunnes jossain kehityksen vaiheessa syntyvät ristiriidat, väkivalta, liikakilpailu ja näyttäminen – päätyäkseen ääri-ilmiöinä rikoksiin muita kohtaan. Jossain menee pahasti vikaan – mutta missä ja minkä takia?
Professori Terttu Arajärvi luki itsensä huipulle
… ja sai suurta arvostusta kokonaisvaltaisesta ymmärryksestä lasten osalta – liittyen lähinnä henkisyyteen ja mielen kehitykseen. Vaati korkean koulutuksen ja professuurin, jotta vuosituhantiset lasten kehitykseen liittyvät perusprinsiipit tulivat arvostuksen piiriin ja ahaa-ilmiöiden ympäröimiksi – vaikka nuo asiat voisivat olla itsestään selvyyksiä kaikille vähintään normaaleille ihmisille ---! ( mitähän normaalius lopulta tarkoittaa?)
Velvollisuudet ja onnistumiset
Meillä vanhemmilla on oikeastaan vain kolme velvollisuutta – 1) Pitää itsemme sellaisessa fyysisessä ja henkisessä kunnossa, jotta voimme ottaa täysivaltaisina osaa myöhempään lastemme kasvatukseen … 2) Jatkaa sukua eli lisääntyä … 3) Kyetä huolehtimaan jälkikasvumme sellaisella osallistumisella, yhteisöllisyydellä ja kasvatuksella, jotta lapsistamme kehittyy yhteiskuntaosasia terveellä minäkuvalla, ymmärryksellä keskinäisestä kanssakäymisestä ja kohtuullisella kilpailukyvyllä, jossa häviöön osataan suhtautua rakentavasti ja eteenpäin katsovasti.
Uteliaisuuden siemen on istutettava harkiten,
[”Mitä minä voin tehdä?” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/uteliaisuus-johtaa-kykyyn-ymmrt-enemmn.html – BLOG/il]
jotta sen hedelmät eivät ole liiaksi tunkeilevia, vaan luomassa etsintää ratkaisemaan jokapäiväisiä ongelmia, jotta luontokokonaisuus säilyisi tasapainossa ja vesiohjattu hiilielämä voisi ylläpitää biosfäärillistä kuolemattomuutta 6] uusina sukupolvina ja lajikirjon monimuotoisuutena – koska ”kaikki vaikuttavat kaikkeen”.
…
6] Kuolemattomuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html -
…
PS
Kahteen aikakausikerrokseen jakautunut kasvatussessio on herättänyt kirjoittajan huomaamaan virheet ja epäkohdat joita tuli omakohtaisesti tehtyä 1980-1990 -lukujen osalta. Kasvatus ei mennyt kaikin osin, kuten ylläoleva kirjoitus paljolti professori Terttu Arajärven haastattelun pohjalta ylös merkittiin. Onnistutaanko ”toisella kierroksella” - sen aika näyttää, mikäli vielä terveitä elonvuosia riittävästi on jäljellä. Uskoisin kuitenkin, että virheiden tunnistamisesta ja tunnustamisesta lähtee ainakin mahdollisuus huomioivampaan tapaan käyttää sitä vastuuta, minkä luoja on toistamiseen allekirjoittaneelle antanut. Muistamme aina papin, joka sanoi, että ”älkää tehkö niin kuin minä sanon j.n.e. --- ”.
…
EXTRA
Kenelle kuuluu lasten hoitovastuu? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/60587-kenelle-kuuluu-lasten-hoitovastuu -
Median otsikoimana ”A-klinikkasäätiön hirviövanhemmat” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/117551-a-klinikkasaation-hirviovanhemmat -
Miksi nuoret kemikalisoivat itseään? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136809-kemikalisoituneet-ihmiset -
Eerikan äänetön huuto! ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=896233 -
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka
AL US Vf IL - BLOG 30668
---09022014---
doc.: kasvatus_tarajarvi_09022014.doc – OpenOffice Writer
1142 | 10915
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti