Näytetään tekstit, joissa on tunniste VOITTAMINEN. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste VOITTAMINEN. Näytä kaikki tekstit

maanantaina, tammikuuta 06, 2014

Voitot juovuttavat kansakuntaa!

Suomalaiset saivat makoisaa elämänlisuketta ja nuorista kiekkoilijoistaan sankareita – ruotsalaiset oli kaadettu. Suomi voitti jääkiekon nuorten Maailmanmestaruuden – Den Glider in 1]. Samaan aikaan suomalaiset urheilijat toivat menestyksen oraita muualtakin – kamppailujen maailmasta 2]. Tarvitseeko kansakunta sankareita?

Kansalaiset ovat juopuneet siniristilipun ja Maamme laulun hullaannuttamina niin Lasse Virenin Olympiakultamitaleista, Matti Nykäsen haamulennoista, miesten jääkiekon Maailmanmestaruudesta 1995 ja Mika Häkkisen F-1 Maailmanmestaruuksista, jopa niin, että rauhanajan suurin hetkellinen ”kansainvaellus” siirrätti 20.000 suomalaista Unkarin Hungaroringin F-1 osakilpailuun kirittämään Häkkistä 1999 – voittohan sieltä tuli ja kansa hullaantui. Emme voi myöskään unohtaa Lordin Euroviisuvoittoa! *]



Kansalainen katsoisi mielellään oikeudentajuisia esikuvia – sankareita tarvitaan

Tunnettu takavuosien arvioitsija Max Jakobson J.V. Snellmannin innoittamana valisti lukijoita Helsingin Sanomissa (12.5.2006) vertauskuvalla debatista, jossa haluttiin esittää, ettei Suomen kansalaiset tarvitse sankareita. Samassa yhteydessä Jakobson mainitsi valtion käytännön toimia johtavan hallituksen olevan aina valinneen kansansa näköinen!

Sitä saa mitä kylvää. Mitä muuta kansalaiset odottaisivat saavansa globaalissa talousohjatussa kvartalisoinnissa kuin arkipäivän sankareita, joilla olisi vastuunkantoa, kykyä nähdä ihmiset, halua toimia myös muidenkin eduksi, ajatusta ymmärtää ihmisyys ja osaamista olla tavallisen ihmisen asialla.

Viisaaksi aiottu, näpertelynokkeluudeksi sortunut heitto sankarittomuudesta (lainaus Bertol Brechtin 3] näytelmästä) oli dramaattista aliarviointia rivikansalaisista. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee juuri nyt arkipäivän osallistuvia sankareita.


Kautta vuosituhansien ihmiset ovat samaistuneet,

esikuvaistuneet ja halulla seuranneet tunnetta, yhteenkuuluvuutta, osallistumista ja joukkoon kuulumisen tahtoa. Usein nämä ominaisuudet kulminoituvat kansanjohtajiin, joita joskus myös sankareiksi on kutsuttu.

Tämän päivän talousohjattu markkinamekanistinen yhteiskunta ei tue ihmisen lajilleen ominaisia hyväksymisen ja tarpeellisuuden tuntemuksia. Nyt on vallalla ostovoima ja sen esittely. Ministeri Jakobsonin viesti oli kertomusta menneestä maailmasta.

Tämän päivän maailma hakee ihmiselle asemaa ajattelevana yksilönä ryhmässä, jossa on myös muita arvoja kuin raha ja sen käyttö. Uusien aaltojen myötä talousorientoitunut kasvuhegemonia on väistymässä vastuullisen harmonia-ajattelun tieltä; nuori ikäpolvi ottaa oman tulevaisuuspäämääränsä hyväksynnällä muunkin luonnon olemassaolosta.


Eduskunta edustaa pienoiskoossa Suomea

ja sen jakauma vastaa kansakunnan äänestysprosentillista tahtoa. Kansa valitsee asetetuista ehdokkaista mieleisiänsä. Kansa ei pääse vaikuttamaan ehdokasasetteluun. Millainen olisi kansan valitsema ehdokasjoukko esim. seuraaviin eduskuntavaaleihin?

Tunnetusti puoluekoneistot valitsevat ehdokkaat ja puolueisin kuuluu vain murto-osa kansalaisista. Kansa saa valittavakseen puolueapparaatin masinoimat ehdokkaat ja niistä äänestäjät valitsevat "itsensä näköiset" edustajat.
Jatkuva vastakkainasettelu kansan ja eduskunnan välillä esittäytyy hyvin mm. asenteessa EU:iin, Suomen Puolustusvoimien määrärahoissa, poliisin toimintaedellytyksissä, Nato kysymyksessä ja kuntaliitoskaavailuissa.


Kansalaiset ovat perusvoima Suomelle,

kuluttajat aivan normaaleissa kotitalouksissa ratkaisevat meidän menestyksen. Edustuksellinen demokratia voisi saada enenevässä määrin rinnalleen, ensin neuvoa-antavana ja heti myöhemmin sitovana, kansanäänestykset 4].

Nykyisistä kehityvistä informaatiologistiikan ratkaisuista on löytymässä myös tekniset edellytykset välittömään kansalaisvaikuttamiseen. Näin tapahtuen voidaan sanoa yhteiskuntaohjaamisen muistuttavan enemmän valitsijoitaan kuin nykyisen puoluekoneiston valitsemien ehdokkaiden valiintuma edustajiksi äänestyksessä eduskuntaan.


Sankarittomuus luo tyhjiön kansalaisten välille

Jakobson kolumnin lopussa esitetty "sankarittomuus" oli surullista pinnallistumisen ilmentymää aivoituksista, joiden ei ole täytynyt nähdä vaikeuksia, ongelmia, jopa hätää työstä ja toimeentulosta.

Kansakunta on kokonaisuus ja se muodostuu kaikista ihmisistä, ei vain "oppineista", menestyjistä ja ostovoimaisista, vaan se koostuu lähtökohdiltaan myöskin tasa-arvon piiriin kuuluvista työttömistä, pitkäaikaissairaista, osallistumattomista, yksinäistyneistä, hiljaisista eläkeläisistä, arkioppineista, moniongelmaisista ja enemmistöstä, joiden sanat eivät yksinkertaisesti kuulu edustahälinän takaa.


Yhteiskunnan hiljaiset ehkä haluavat juuri sankareita,

jotka ajattelisivat vähän heitäkin. Nyt sankaruus esittäytyy urheilusaavutuksissa ja menestyksessä, joka ilmentyy Maamme-lauluna mm. Formula-1 voittopodiumilla – ennakoiden uutta Ferrari maailmanmestaruutta Kimi Räikköselle 5].


...
VIITTEET
1] Leijonat - Den Glider in ~ http://youtu.be/X9aOSFf98wg - [yt]
3] Max Jakobson [R.I.P] ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Max_Jakobson - [wiki]

...
EXTRAT
Max Jakobson [R.I.P] ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Max_Jakobson - [wiki]

..Ilkka Luoma


AL US Vf [353.] IL
doc.: sankaruus_06012014.doc – OpenOffice Writer
---06012014---

BLOG 28888



597 | 6024

lauantaina, kesäkuuta 08, 2013

Väkivalta on osa ihmisyyttä!

Väkivalta on osa ihmisyyttä – sanoimmepa miten monta kertaa tahansa ”ei enää koskaan!” --- Taistelu elintilasta, reviiristä on ensimmäinen evoluution oppitunti ja se istutettiin geenistöömme jo satoja miljoonia vuosia sitten.

On täysin turhaa luulotella täyttä rauhan tilaa – se on mahdoton ohjelmointikoodi sellaisessa käyttöjärjestelmässä missä me ”astelemme” kohti  tappamista, sillä se on eräs osio keinovalikoimasta, millä vähennetään lajistoja – esimerkiksi ihmiskuntaa. Viimeinen suuri  ihmisiä rujosti tuhoava massasota 1] oli Saksan ja Neuvostoliiton välillä – vastaavaa ei ole koskaan ennen ollut.


Luomakunta on jatkuvassa taisteluvalmiudessa – muun eläinkunnan hallitessa myöskin armon annon. Ihmiskunnan armon anto on nuori ilmiö, joka hakee vielä linjaansa. Ihmisen tappamisen keinoja ei ole vielä mikään muu eliölaji hallinnut. Nytkin elämme suursodan varjossa 2] kun suuret uskonnot asemoituvat linjoillensa vastaanottamaan ja antamaan iskut.

Täydeltä sodalta pelastaa vain selkeä maapallon ulkoa tuleva uhka – tai maailmanlaajuinen ekokatastrofi, jossa koko ihmiskunnan elinkyky asettuu täysin kyseenalaiseksi. Liittoutuma kaikkien kesken vaatii ulkoisen uhan – sellaisen uhan, joka koskettaa yhtäläisesti kaikkia ja uhkaa kaikkien henkeä; lopullisesti.


Mistä kaikki alkoi, kun oranki löi toistaan kivellä päähän ---

[2005] Lauantaina YLE:n TV1 lähetti merkittävän luonto-ohjelman kiinnostuneille ja riittävän uteliaille katsojilleen. Kiehtova Maailma dokumentissa oranki kopautti kätensä jatkeella, kivellä, pähkinän kuoren kappaleiksi saadakseen herkullisen sisuksen tyydyttämään ateriallisia mielihalujaan. Samassa kivi napsahti myös naapuriorangin otsaan aiheuttaen melkoisen kalabaliikin kahden orangin välille.


Ihminen on pitänyt itseään ainutlaatuisena ilmiönä maapallon biosfäärissä

Esitetty dokumentti haki vastausta ihmiskunnan kehitykseen ja tulevaisuuteemme. Ohjelmassa oli havaittavissa, toki ihmisen pohtimana, yhtäläisyyksiä simpanssien nykyisyydestä meidän menneisyyteen sekä enemmän tai vähemmän alitajuntaisiin tapoihimme vielä tänä päivänäkin.


Ei pidä mennä merta edemmäksi kalaan

Vallitseva biosfääri hakee ruokansa lähialueelta vastoin ihmisten edestakaisin kuljettelua markkinatalousehdoin. Eläinkunnan päällimmäinen tehtävä on ruokailu, loikoilu, reviiripuolustus ja itsensä monistaminen uusiksi sukupolviksi.

Evoluutio, asioiden helpommaksi tekeminen ja yksinkertaisempi ruoan saanti kehitti ihmisestäkin yhteisöllisen. Ihminen kasautui jo historiassa yhteen ryöstäen ympäristönsä mahdottoman yhtälön kautta rappioon ja unohduksiin (muinaiset suurkaupungit, mm. Maya- ja Ankhor-kulttuurit).


Tänä päivänä on myös meneillään kiihtyvä kaupungistuminen niin Suomessa,

muissa kehittyneissä länsivaltioissa kuin myös kehittyvissä mm. Aasian tiikeri- ja jättiläismaissa. Kiehtovassa maailmassa käsiteltiin osuvasti lukumääräisesti kasvavan ihmispopulaation ja ruoansaannin helpottamisen yhteyttä luonnon liialliseen riistoon ja lopulta eroosioon, joka imee kasvutekijät olemattomiin.

Parlamentaarisesti valvottu YLE tuottaa kansalaisille ajattelemisen aihetta, tositv-robinson-juhlapäiväseikkailujen vastineeksi, tutkittuna ihmistietona luonnosta, missä tosi-tv on arkipäivää.


EU kiemurtelee maataloustukien kimpussa,

huomaamatta sitä, että lähialuetuotanto ja elinkelpoinen maaseutu on tulevaisuutemme. Päämäärämme kulutuksen vähentämisen ohella on tasaisemmin jakautunut väestötiheys. Tulevat sukupolvet, joille jää tuottamamme ongelmat, ovat ratkaisijan roolissa. Luonnonläheinen kasvuympäristö on ymmärryksen herättäjä näkemään luonto kokonaisuutena, missä olemme vain yksi osanen.

Päämäärämme ei ole loputon työn ja ruoansaamisemme helpottaminen, samalla enenevästi fyysistä työtä tekemättöminä lihoen yli äyräidensä. Aitoa hyvinvointia ei mitata auton koolla, asumisneliöillä, Tournedous-pihveillä eikä kulutusjuhlalla, missä mittarina on vain verottajatiedot iltalehdissä.


Lauantain Kiehtovassa maailmassa nähty ihmisapinan kivellä napautus toista lajikumppania otsaan jäi tavoitteeltaan arvoitukseksi. Oliko otsaan kopautus vahinko vai tarkoitus? Kehittyikö tästä kuuluisa kaikkien sotien
1]
jälkeinen toisinto: ”Ei enää koskaan!”?

VIITTEET


Ilkka Luoma


ALFb US
BLOG 19 251 | 1 296 --- IL

---07062013---

perjantaina, toukokuuta 17, 2013

Odottaako meitä tuplajättipotti?


Muistamme kaksi peräkkäistä vuotta, jolloin kahdessa eri tapahtumassa suomalaiset kiipesivät korkeimmalle korokkeelle – koko vuoden tapahtumista. Nämä juhlahetket kirvoittivat Suomen kansan euforiaan ennen kokemattomaan – jopa suurempaan kuin Lasse Virenin tuplakullat Muchenin 1972 - ja Montrealin 1976 Olympialaisista.

Vuosina 1998 ja 1999 autourheilun kuninkuusluokista tupsahti suomalaisille, Mika Häkkisen ja Tommi Mäkisen sompailemina rallin ja F-1:n Maailmanmestaruudet – kelpasi siinä paistatella Maamme lauluilla ja siniristilipuilla.

...
Erillisesti Lordi on tuonut Euroviisuvoiton, jota juhlittiin Kauppatorilla noin 80.000 hullaantuneen ihmisjoukon voimin – Suomi oli tuolloin saanut jotain sellaista, mikä kirvoitti isänmaallisuutta ja siniristilipun lepatusta.

Jääkiekosta suomalaiset ovat saaneet hullaantua jo kahdesti – ensin 1995 ja sitten 2011, jälleen torilla oli noin 60.000 jääkiekkofania tuhansin siniristilipuin – olimme niin hirvittävän hyviä, että vallan kauheasti endorfidoiduimme testosteronihuuruihin.

Onko nyt tulossa tuplajättipotti –

”Marry Me” ja jääkiekko. Saammeko vastaamme loppupelissä Ruotsin ja voitamme jälleen Tukholmassa Håkanin, Börjen ja Ollen yhteisharmiksi. Lisäksi voitammeko täpärästi Tanskan Euroviisuissa vain viiden ”äänen” erolla – ja jälleen ruåtsalaiset saavat itänaapurinsa ilot ja hurvittelut niskaansa.


Yksilön voimaa - tiiminä

Marry Me – ding dong” edustaa esittäjästään Krista Siegfrids´ stä sellaista energiaa jota tarvitaan, kun haetaan määrätietoisesti lopputulosta, joka tuo menestyksen. Krista toimii meille muille erinomaisena esimerkkinä sinnikkyydestä ja iloisesta voitontahdosta.


Joukkueen voimaa - joukkueena

Kontiolan pojat” jääkiekkojoukkueestamme edustavat sellaista yhteishenkeä, jolla on menty ennenkin läpi ”harmaan kiven”, Kollaan taistelut ja yksituumaisuuden karikot – olemme jo nyt saaneet kansakuntana kokea joukkuehengen väkevyyden, jolta on odotettavissa voittamisen nälän tyydykettä niin aktiiveille kuin sohvakansalle. Ryhmähengen voima.


Sohvakansa ilakoi riehakkaasti

Suomalaiset elävät menestyksestä ja omivat voittajat sekä hukuttavat heidät suitsutuksiin – hävinneitä emme muista, käännämme selkämme ja hylkäämme. Olemme julmia häviäjille, mutta voittajille huudamme hurraata äänet käheiksi – jopa niin, että lentävä Matti jäi ikuisesti syvien kansanrivien suosikkipojaksi.


Jääkiekkokulta olisi uskomaton juttu joukkueelta,

jonka ei pitänyt olla ”mitään” - samalla se olisi kruunu uskomattoman hienon kokonaistyön tehneelle päävalmentaja Jukka Jaloselle, jota soimattiin, kun isot pojat hiukan kompuroivat suomalaiskansalliseen tyyliin ”pojan” kanssa, astuessaan isänmaansa maankamaralle lentokoneesta.


Jäämme jännittämään ja odottamaan malttamattomina tuplajättipottia – jos näin, niin voimme olla varmoja, että rajat Uralilla vaarantuvat ja kansa repeää työkyvyttömiksi, ainakin pariksi päivää … :-)


Ilkka Luoma





ALUS
BLOG 18436 IL
---17052013---

perjantaina, maaliskuuta 22, 2013

Voittamisen filosofia - taistelutahto



*


Urheilu on sallittua, ja laillista sotaa paikasta auringossa. Vain viimeinen voitto muistetaan 2]. Tahto voittaa vaatii aivan erityispiirteitä – noissa piirteissä kohtaavat periksiantamattomuus ja kyky hallita omia osaamisalueita, jotka on ahkeruudella huippuunsa koulittuja. Voittaja on esikuva, koska hän on sillä hetkellä paras.


Formula 1 on autourheilun kuninkuuslaji
[ … nyt median suitsuttama suomalainen Kimi Räikkönen voitti Australian 2013 GP:n Lotus autollaan – heti kilpailukauden avajaisiksi 3] … ]


Vain hyvin harvat pääsevät huipulle – nyt radoilla pyörii ”kolme” suomalaista – se on paljon väkilukuumme nähden. Meillä on ollut muistakin lajeista ikimuistettavia voittajia – Matti Nykänen 4], mäkihyppääjä – Mika Häkkinen, toinen F-1 ajaja – Lasse Viren, kestävyysjuoksija sekä paljon muita, unohtamatta jääkiekkoilija Teemu Selännettä 5], joka osoittaa, ettei ikäkään ole este olla huipulla.



Voittamisen ja näyttämisen tahto


Ihmiseloa sävyttää voimakkaasti näyttäminen ja vertaileminen E]. Kilvoittelu on jokaisessa ja kukin elossa oleva on suuren elämänpelin toistaiseksi lähes uskomaton voittaja – jatkumon ulottuessa hamaan historiaan saakka. Kaikilla nyt elävillä on tasan yhtä pitkä voittoputki takanaan – tosin osa ei jatka tätä voittamisen eliksiiriä suonistaan, vaan päättää jatkumon omaan loppuunsa ilman lisääntymistä.


Sota on myös voittamista
[ … ja ihmiskunta vaatiikin aina aika-ajoin sotansa – oli se sitten kuinka verinen tahansa6] ]


Rintamilla on kilvoilteltu vuosituhannet – tehden ruumiita ja silvottuja raajarikkoja – tässäkin on kyseessä kilpailu, tosin verinen sellainen. Urheilu on myös ”veristä” kilpailua paikasta yleisön sydämissä, kuten poliitiikoilla ennen vaaleja. Tällöinkin on kyseessä näyttö ja vertailu, kuten oli Australian F-1 avauskisassa, jonka suomalainen Kimi Räikkönen voitti ja kansa sai kaivattua Maamme laulua.



Sitkeys, laaja lähtöaines ja systemaattisuus tekevät voittajia


Kiinalaiset päättivät vain yhdestä tavoitteesta kahdeksan vuotta ennen omia ensimmäisiä Olympialaisiaan – tavoite oli saavuttaa eniten kultamitaleja Pekingin Olympialaisista vuonna 2008. Päätöksen jälkeen alkoi urheiluhistorian suurin mobilisaatio ja myöhemmin tavoite saavutettiin ja Kiinan ylin johto oli tyytyväinen. Mobilisaatio on massiivista sitkeyttä, jossa kyllin monesta kandidaatista väkisinkin löytyy se ”maailman paras”.



Mikä ajaa olemaan voittaja?


Voitto on nektaria. Tieto olevansa paras on testosteronia ja euforiaa kehon sykkivien nesteiden kiertäessä kohisten ja hyväillen aivosynaptiikkaa. Voitto on juovuttavaa kemiaa, kuten narkomaanien ohituskaistainen kemikaliomielikuvanautinto. Narkomaani oikaisee, koska hänellä ei ole kykyä eikä sitkeyttä hakea ”elämän kiksejä” rankan harjoittelun jälkeisistä tuskatyön tuloksista – vain harvat saavat voiton ja mittelön luontaista euforiaa.

Narkomaani saa sen keinotekoiskemikalisoidusti – vertaamatta itseään mihinkään, vaan todennäköisesti saaden itsensä muiden holhottavaksi ja yhteiskunnan turvaverkkojen huolehdittavaksi.



Voittaja tuo kansallista tunnetta – tällöin kulttuurierot ovat suurimmillaan
[ … juuri Me voitimme, vaikka voittaja olikin yksi ihminen – esimerkiksi Kimi Räikkönen … ]


Sodissa haetaan kansallista tunnetta, voittaja on aina jokin valtio/ valtioryhmä tai kansakunta – ja voittajan on helppo hymyillä. Sodissa häviäjälle ei jää edes selitettä – vain voittajan sana kuullaan ja noteerataan. Kansa palkitsee voittajansa – niin nyt Räikkösen kuin takavuosina lentävän Matin, joka myös juovutti sohvakansaa Maamme lauluilla 7] – voitettuaan edelleenkin ennätysmäärän mäkihyppyarvokisoja. Sittemmin poikkeuksellisesti suuri tavallinen arkikansa ei ole unohtanut Mattia.


Voittaja kokee viimeisen häviön -aina!

Katkera kalkki tulee nieltäväksi, kun joku on lopulta aina parempi. Lopullisesti ylivoimaista nyrkkeilijääkään 8] ei ole – voittajalle löytyy aina uusi voittaja. Mike Tyson kohtasi voittajansa, kuten Muhammed Alikin. F-1 sirkuksen tilastoykkönen Michael Schumacher poistui myös voitettuna, vaikka ylivoimatilastot jäivät toistaiseksi hänen nimiinsä.


...
Kansakunnan ahdinko


Revitty kansakunta vedenjakajaltaan huutaa äänettömästi johtajaa, joka olisi voittaja sekä karisman täyteinen luottopelaaja, johon uskalletaan ”turvata” – nimenomaan vaikeina aikoina. Tänään suomalaisessa politiikassa ei ole voittajia, on vain häviäjiä, koska oma sielu koetaan politiikan tekijöissä tärkeämmäksi kuin tehtävä kansakunnalle.


Nyt ei ole laajasti vielä riittävän vaikeaa – enemmistöllä menee itseasiassa hyvin, vain vähemmistö ”valittaa kohtaloaan” ja hakeutuu suomalaisen sisun äärelle – puremaan nyrkkiään ja laittamaan luottamuksensa heihin, joita ei vielä ole.

VIITTEET


2]Vain viimeinen voitto muistetaan” - http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/05/ilmiit-voitoista-ja-hviist.html -






8] Laillista väkivaltaa – voitto mielessä! - http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/67978-rehellinen-vakivalta -


...
Ilkka Luoma



TEEMA

Voitto yhdistää kansallismielisyyttä”



EXTRAT

Ayrton Senna – legendaarisin F-1 kuljettaja, hänkin lopulta hävisi, radalla -kuolemalle ... http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/06/f-1-legenda-ayrton-sennan-uskomaton.html


”Kilpailu luo henkeä ja lopulta viimein vie hengettömyydeksi”



OT~

Voittamisen filosofia ja häviämisen vääjäämättömyys

(Kilvoittelu on alkanut jo siitä kuuluisasta ”uintikilpailusta”, jossa ”tytöt ja pojat” kisaavat paikasta kohdussa ja jatkumosta ”ikuiseen elämään1] - milloin voimme odottaa poliitikoiltamme rehtiä ja vastuullista kilvoittelua, tosiasioiden nimissä? )



Sent          
                             

Lähetetty:
18. maaliskuuta 2013 12:09:47


Vast.ott.:
paavo.arhinmaki@eduskunta.fi (paavo.arhinmaki@eduskunta.fi); sinuhe.wallinheimo@eduskunta.fi (sinuhe.wallinheimo@eduskunta.fi); alexander.stubb@formin.fi (alexander.stubb@formin.fi); jouni.backman@eduskunta.fi (jouni.backman@eduskunta.fi); jan.vapaavuori@tem.fi (jan.vapaavuori@tem.fi); presidentti@tpk.fi (presidentti@tpk.fi); jyrki.katainen@vnk.fi (jyrki.katainen@vnk.fi); maria.guzenina-rickhardson@stm.fi (maria.guzenina-rickhardson@stm.fi); puheenjohtaja@keskusta.fi (puheenjohtaja@keskusta.fi); taru.tujunen@kokoomus.fi (taru.tujunen@kokoomus.fi); risto.nieminen@noc.fi (risto.nieminen@noc.fi); kalervo@kummola.fi (kalervo@kummola.fi); harri.lintumaki@hameenlinna.fi (harri.lintumaki@hameenlinna.fi); juhani.pakari@autourheilu.fi (juhani.pakari@autourheilu.fi)


Kopio:
ari.puheloinen@mil.fi (ari.puheloinen@mil.fi); carl.haglund@defmin.fi (carl.haglund@defmin.fi); office@noc.fi (office@noc.fi); matti.putkonen@perussuomalaiset.fi (matti.putkonen@perussuomalaiset.fi); timo.laaninen@keskusta.fi (timo.laaninen@keskusta.fi


AL


BLOG15780IL


---17032013---

maanantaina, helmikuuta 18, 2013

Yksinäisyyden hedelmäpelit




*

Ihmiset ikääntyvät ja väestöpyramidi vinoutuu. Näin sanotaan ja evoluutio toimii – kaikissa tilanteissa. Lähinnä työväenaatteesta kummunnut tulontasausideologia 1] löi läpi viime vuosisadalla. Patruunoiden itsevaltius määrittää toverin palkka yksistään murentui – syntyi konsensus, joukkovoima ja tulontasaus sekä paljon parjattu ammattiliittojen yleissitovuus – nämä johtivat kaikkinensa elintason nousuun työväestön keskuudessa.


Vasemmistoaatteen kiihdyttämä edunvalvonta 2] loi osaltansa kasvaneesta elintasosta pidentyneen eliniänajanodotteen, ja tästä kannamme nyt seurauksia – kun pienet ikäluokat astuivat remmiin maksamaan veroja tulontasaistuskoneistoon. Riittävätkö rahkeet, vai pitääkö luottaa riskillisempään eläkemaksusijoituksiin ja odotteeseen, että vanhukset kustantavat itse tulevat terveyskustannukset.
...


Eläkeläisiä on yhä enemmän –

vapaa-aikansa ansainneita tovereita, jotka pisimmillään ovat eläkkeellä yhtä kauan kuin tekivät tehollisia työvuosia 3]. Joku maksaa – sanotaan että artisti maksaa, mutta vakavasti ottaen – kirjoittamaton sukupolvisopimus tulee koetukselle. Vanhuksetkin yksinäistyvät ...
...


Yksinäisiä vanhuksia on yhä enemmän,

ja he hakevat lohtua. Joku hakee sisältöä lapsenlapsista, joka rahasta, joku kesämökiltä – joku senssipalstoilta ja joku ikämiestansseista. Osa hakee yksinäisyyden 4] lohduketta hedelmäpeleistä, kun pelimaniakin on iskenyt. Osa täydentää pientä eläkettään pelaamalla – huomaamatta, että viimeiset päivät ennen ”kelatiliä” täytyy olla ilman leipää, koska yksikätinen vei ne viimeiset roposet.
...


...
[2006] Pelaamisen intohimoharha – yleissitovuutta jännitykseen

Markettien ja bensa-asemien lämpiöt kätkevät yksinäisyyden ja pelihimon psykologiat hedelmakaruselleina niin oppineelle, kouluja käymättömälle kuin nuorelle ja iäkkäälle.

Vilisevät värikuvat happamina sitruunoina kuin makeina appelsiineina rohmuavat ennalta ohjelmoidusti peruspäivärahoja, eläkelantteja kuin varakkaankin almuja kansanterveydelle ja palautettavaksi himon lähtökohdalle jännitykselle ja voitolle. Suomi on "yksikätisten" suojeluvaltio ja näitä kolikkosieppareita sijaitsee kaikkialla missä ihmisvirrat kohtaavat.
...


Peliautomaattien viereen ovat ilmestyneet 0800-auttavan pelihimomaanikon pelastusnumerot koukusta irroittautumiseen. Koukussa ovat niin peruskoululaiset ikärajasta huolimatta, eläkeläiset kuin virkamiehet, lääkärit ja työtä tekevät ja tekemättömät. Valtio on suojellut pelibusineksen kansantaloudelle apuina ja lahjoituksina niin urheilulle kuin taiteelle ja sosiaalitoimeen.


Miksi ihminen pelaa?

Nuori hakee lisää taskurahaa tai "koputtelee" lukitusnäppäimiä tottumuksesta, ikävästä ja tekemättömyydestä. Lääkäri ahnaasti silmäilee oikeaa hedelmäriviä ei niinkään rahan tarpeena, vaan tyydykkeenä jännityksen puutteesta kun riittävä rahamäärä ja runsas elintaso on turvallistanut elämän virikkeettömäksi ja jännitystä puuttuvaksi.


Muori ja vaari pelaavat!

Ansaitun päivätyön antaneet muori ja vaari hakevat sitä puuttuvaa, eli edelleenkin jännitystä ja eläkkeen jatketta odottaen vuoroa edellisen pelaajan lihottaessa "hedelmäkukkaron" voittomahdollisuudesta pulleaksi.

Yksinäisyys kiusaa monia yhteiskuntamme jäseniä; sukulaiset ovat kaikonneet palatakseen ainoastaan perinnön jaolle, tai sitten vaari siirtyi taivaallisiin pelisaleihin vuosikymmen sitten. Nuoriso hakee pelaamisesta kaljarahaa, tupakkiaskin puuttuvaa euroa tai sitten puhtaasti tekemisen puutteen vuoksi.


Takaisinkytkentä kansalaiskukkarosta

Valtiomme kontrolloi melkoista takaisinkytkentää kansalaisten kukkaroista antaen virikettä pyörivistä kuvista, joiden vaakarivi sattuu kuitenkin liian harvoin anteliaalle päälle. Ikävä ja elävän seurustelukumppanin puute ajaa Essolle ja Teboilille kokeilemaan onnea. Niin Audilla kuin Mersulla pelirallia ajavalle kirurgille kuin muorille marketin pelikasino antaa lohtua yksinäisyyteen ja jännityksen kaipuuseen.


Ennen jännitys purettiin sotapeleissä Kannaksella

Nuortan osallistumista harjoiteltiin yhdessä 1970-luvulla politiikan nostaessa päätään. Rauhanajan jännitys purettiin maaseudulla kekluihin ja astaloihin. Kaupungeissa jännitys kanavoitui jengiseuroina voimainmittelöihin korttelitappeluina.

Nyt jännitystä haetaan lisäksi television urheilukanavista sohvakulttuurin vallatessa mielialoja. Tämän päivän jännityksen purkajia rahakkaassa päässä ovat pörssisalien warrantit, futuurit ja eksoottiset vipu-, kanki-, punnus- ja vääntörahastot, joilla arvioidaan rahan- ja omaisuuden liikkeitä huomenna. Spekulaatio lisää jännitysvipraa kummasti, aiheuttaen oikeuslaitoksille lisääntyvästi jutturuuhkaa.


Tämän päivän yhteiskunta suosii voittajaa,

kerryttäjää ja menestyjää rahatalouden tase- ja tuotosmittarein. Osallistuminen, yhteenkuuluvuus, aktiivinen vapaa-ajan tekeminen ei ole asteikoilla arvostettavaa ja markkinatalouden kulutusjuhlapyörästä linkoutuneet ajautuvat jännitystä hakien pelien maailmaan.

Sanotaankin, että kännyköiden ja operaattoreiden kulta-aika alkaa välittömästi kun kännykkään saadaan rahapelit ja niin helppokäyttöisinä, että "lukutaidotonkin" näpyttelyn osaa. Ihmisiä on aina kiinnostanut peli, myös elämän peli panoksilla, jotka jättävät pelikentäksi yksinäisyyden, osallistumattomuuden ja yhteenkuulumattomuuden.

Vanhuksen ja nuoremmankin viimeisen pelin hintana on ajautuminen, toivottomuus ja lohduton yksinäisyys. Huolehdinta, vastuu toisista ja yhteenkuuluvuuden luominen ei ole maattoman ja rajattoman rahan pelimaailmassa hyve, eikä siitä jaeta bonuksia ja optioita.


Ilkka Luoma



...

”Lohtua yksinäisen elämään – pelaamisen jännitys viimeisillä eläkkeillä”



AL    US



...
* IL