Professori Terttu Arajärven muistohaastattelu Yleisradiossa

Kuva: ~ https://areena.yle.fi/1-1943214 - 

""Ei ole olemassa häiriintyneitä lapsia, on vain häirittyjä lapsia", 

sanoi hiljattain edesmennyt lasten- ja nuorten psykiatrian grand old lady, alan ensimmäistä professuuria 13 vuotta hoitanut Terttu Arajärvi."

***

YLE TV1 esitti koskettavan, herättävän ja mietteisiin jättäneen muisto-ohjelman naisten ”arvoylpöstä” 2] - professori Terttu Arajärvestä (1922 – 2014) 1]. Neljän lapsen (32, 25 ja 2 x 1 vuotiaat) isänä kannustaisin katsomaan tämän dokumentin vuodelta 2000, jolloin haastattelijana toiminut Mauno Saari 3] erinomaisella tavallaan haastatteli lasten kasvatukseen ja elämään erikoistuneen tohtorin.
…
YLE_AREENA ~ http://areena.yle.fi/tv/1943214 - [YLE]
1] Professori Terttu Arajärvi ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Terttu_Araj%C3%A4rvi - [wiki]
2] Akateemikko Arvo Ylppö ~ http://www.ylppo.fi/etusivu - [web]
3] Kirjailija Mauno Saari ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Mauno_Saari – [wiki]


”Katkennut oksa”

~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/05/katkennut-oksa-yhteiskunnassamme.html - 

Monet aikuiset istuttavat puita symboleiksi, jostain. Puu merkitsee pitkää ja vakaata olemista. Puu henkii rauhaa ja pysyvyyttä. Lapset piirtävät mielellään puita ja värittävät niitä mieleisikseen. Puu merkitsee usein lapselle omaa minuutta – minää. Katkennut oksa puussa viestii jotain lapsen sen hetken mielenmaailmasta. Risukoitunut puu saattaa merkitä alitajuista hätää turvattomuudesta.


Kiireistä näyttö-ja vertailutaloutta

[Näyttö- ja vertailutalouden kiihdytyskaista – Nuorten aivokapina! ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/evolutiivinen-aivokapina-nyt-riitt – AL/BLOG/il]

Olemme viimeiset ~30 vuotta eläneet näyttö- ja vertailutaloudellista kilpajuoksua – vanhempien ja aikuisten maailmana. On ollut kiire näyttää ja se on tarkoittanut paljon poissaoloa kotoa, juuri silloin kun perheeseen hankitut lapset olisivat tarvinneet isää ja äitiä. On haettu rahaa, jotta on voitu tarjota jotain sellaista, mitä ei muilla olisi, tai olisi ainakin vähän enemmän.


Vuosimiljoonainen kasvatusvastuu

Vapaan kasvatuksen kulta-aikana 1960 -luvulla haluttiin lyödä lukko ”kuka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee” tai piiskaamalla ajetaan pahahenki pois lapsesta -mentaliteetille (vielä 1930 -luvulla tutkimusten mukaan 70 prosenttia vanhemmista kannatti piiskaamista keinona saattaa lapsi kaidalle tottelevaisuuden linjalle -huomioimista tämäkin).


Ikuista kasvattamista

Ihminen on lisääntynyt ja kasvattanut fyysisesti meidän kaltaisena lapsiaan jo noin 200.000 vuotta – nyt viimeiset 150 vuotta on tutkittu tutkimatonta. Ennen perintötekijät, saatu omien vanhempien kokemus ja leirielämä määrittivät valmistautumisen pärjäämiseen ja jälleen lisääntymiseen. Ennenaikaiset metodit ovat olleet ilmeisen tehokkaita, sillä viimeisten 199.700 vuoden aikana on ihmistenkin osalta säilynyt biomassallinen tasapainosuhde vesibiosfäärilliseen hiilielämään 4] nähden.
…
4] Tuskaa luonnon päälle ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/141556-tietamattomyys-luo-tuskaa-luonnon-paalle -
4] On vain hiilielämä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/11/on-vain-hiilielama-meille-biomassaisille.html -


Eläinten maailmassa

Evoluutio loi kilpailun, koska ”se ymmärsi”, että kykenevyys, voittavuus ja tarve saavuttaa ylläpitävät voimallisimmin lisääntymisen jatkuvuutta – täältä ovat muodostuneet jo kliseiksi päätyneet sanonnat ”vahvat syövät heikot  |  ja nopeat peittoavat hitaat”.

Kilpailu ylläpitää osaltansa biomassallista tasapainoa eri eliö- ja oliolajien välillä. Ihminen on siirtänyt osan kilpailusta sosiaalisen ylläpidon piiriin, jolloin kaikesta ei tarvitse kilpailla, ja näin ”heikot ja hitaat” ovat saaneet inhimillisen mahdollisuuden elää!


Isovanhempien merkitys osallistujina
[Eläkeläisten vapaaehtoiset monitoimitehtävät ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/elkeliset-voivat-ratkaista-monia.html – BLOG/il]

Meillä lännessä eletään vahvasti kulutustalouden edellyttämää kasvuhokemallista tehoajattelua, jossa laitostaminen alkaa jo taaperovaiheesta, palaten vanhuuden koittaessa laitosylläpitona, saattoon ja kuolemaan.


Kollektiivinen perhe- ja sukukeskeiskulttuuri

Itäisissä kulttuureissa jo tuhansien vuosien ajan isovanhemmat ovat kuuluneet perheeseen, ja usein vielä ennen kulutushokemien itäistä alkua – isovanhemmat asuivat samassa yhteisössä lastensa ja lapsenlapsiensa kanssa. Näin mahdollistui kaksikerroksinen ihmissuhdeverkostoituminen lapsille.

Vanhemmat kävivät töissä ja isovanhemmat ottivat osaa – ainakin osin – päivittäisiin rutiineihin, jolloin veriside lapsista synnyttäjiinsä säilyi konkreettisena. Isovanhempien elämänkokemusta arvostetaan vielä tänään suuresti esimerkiksi kiinalaisten kollektiiviyhteisöissä.

Meillä lännessä markkinamekanistisessa ostovoiman näyttötaloudessa usein vanhukset elävät yksin, ja tänään varakkaampina kuin koskaan – monet jälkikasvuiset odottavat mieleisiä perintöjä, jotta ylisuuret näyttötalouden reliikit saadaan maksetuiksi. Yksipuolista huolenpitoa tämäkin.
…
Perinnöt saattavat huveta vanhuksien omiin hoitokuluihin? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/56504-perinnot-kuihtuvat-vanhuksien-omiin-hoitokuluihin -


Minä kuvan kypsyminen
[Kypsymättömyys voi johtaa mielenterveysongelmiin? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149373-mielenterveys-petti-siirtyi-tekmattomien-reserviin – US_P/il]

Tänään lapsille ostetaan mitä erilaisimpia vimpaimia ja istutetaan vauvasta pitäen television ääreen, kohta hankitaan pelikonsolit ja ollaan ylpeitä, kun supermariot sujuvat kuin itsestään. Ei televisiota, tietokonetta tai pelikonsolia tarvitse hävittää – on yksinkertaisesti kysymys vain kohtuudesta ja huolehdinnasta, ettei lapsi koe elämäänsä yksin näiden kaikkien elektronisten härpäkkeidensä keskellä.

Vanhempien oma aika arkisen elämän askareina on vuosituhantista mallia kokea yhteenkuuluvuutta ja valmentautumista elämän arjellisiin haasteisiin. Näin myös usein unholaan jäänyt lapsen minäkuva kasvaa, kypsyy ja kehittyy luottavaiseksi oman itseensä yhteisönsä täysikokoisena ja -arvoisena jäsenenä.


Anna aikaa – kuuntele ja osallistu
"Ei ole olemassa häiriintyneitä lapsia, on vain häirittyjä lapsia" -tohtori Terttu Arajärvi

Markkinatalouden oravanpyörällinen elämä pitää isää ja äitiä usein omissa kerhoissa, klubeissa, tapahtumissa ja kaikissa sellaisissa riennoissa, jotka pitävät vanhempia poissa kotoa. Oma ego, eteenpäinmeno, pyrkyryys, näyttöhalu ja vertailuelämä pakottavat osallistumaan, jotta taloudellinen ja materialistinen elonhelppous toisi näyttöreliikkejä osoittamaan minäkuntoisuutta ja ”katu-uskottavuutta”.

Kuuntelun taito, osallistuminen ja yhdessäolo ovat arjen elämässä niitä kasvatuselementtejä, joilla jälkikasvu saavuttaa oman elämänkelpoisuuden ja pärjäämisen yhteisöllisessä elossa, kun erakkonakin tänä verkostoitumisen aikakautena ei oikein voi elää.


Elämään mahtuu pettymyksiä – kohtaamisen taito

Lapsen pitää saada myös hävitä. Voittamisen filosofia on kilpailua, jonka me kaikki tarvitsemme. Kukaan ei voi voittaa jatkuvasti – hävinneitä on aina enemmän kuin voittajia. Häviäminen on kestettävä ja siihen voi treenautua. -

”Kaatunut legotorni ei tarkoita palikoiden lentelyä pitkin seiniä – van uuden tornin pystyttämistä” 

-Terttu Arajärvi.


Pettymykset on osattava kohdata –

ja niistä on voitava saada oppia välttämään niitä. Pettymys kuitenkin arvostuttaa myöhemmin saatavaa voittoa ja tyytyväisyyttä, joita niitäkin pitää saada kohtuullisesti. Kohtuus sävyttää maailmaa, ja luo kypsyyttä kohdata erilaisuutta ja huomisen vääjäämätöntä minimalismia 5], kun emme samasta puusta ole kuitenkaan kaikki lähtöisin.
…
5] Minimalismi ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/kulutushokemasta-toimeliaisuuteen.html -


Kukaan ei ole luonnostaan paha

Jokainen lapsi on syntyessään kuin puhdas tietokeen kovalevy, vain formatointi valmiina. Välittömästi syntymän jälkeen alkaa kovalevyn ositus mitä erilaisimmille ohjeille, säännöille, tapahtumille, muistikuville ja vihdoin oppilauseille kuinka meidän pitäisi olla.

Jokainen lapsi on 'hyvä ja kiltti' kaksi-vuotiaana ja kauas tästäkin, kunnes jossain kehityksen vaiheessa syntyvät ristiriidat, väkivalta, liikakilpailu ja näyttäminen – päätyäkseen ääri-ilmiöinä rikoksiin muita kohtaan. Jossain menee pahasti vikaan – mutta missä ja minkä takia?


Professori Terttu Arajärvi luki itsensä huipulle

… ja sai suurta arvostusta kokonaisvaltaisesta ymmärryksestä lasten osalta – liittyen lähinnä henkisyyteen ja mielen kehitykseen. Vaati korkean koulutuksen ja professuurin, jotta vuosituhantiset lasten kehitykseen liittyvät perusprinsiipit tulivat arvostuksen piiriin ja ahaa-ilmiöiden ympäröimiksi – vaikka nuo asiat voisivat olla itsestään selvyyksiä kaikille vähintään normaaleille ihmisille ---! ( mitähän normaalius lopulta tarkoittaa?)


Velvollisuudet ja onnistumiset

Meillä vanhemmilla on oikeastaan vain kolme velvollisuutta – 1) Pitää itsemme sellaisessa fyysisessä ja henkisessä kunnossa, jotta voimme ottaa täysivaltaisina osaa myöhempään lastemme kasvatukseen … 2) Jatkaa sukua eli lisääntyä … 3) Kyetä huolehtimaan jälkikasvumme sellaisella osallistumisella, yhteisöllisyydellä ja kasvatuksella, jotta lapsistamme kehittyy yhteiskuntaosasia terveellä minäkuvalla, ymmärryksellä keskinäisestä kanssakäymisestä ja kohtuullisella kilpailukyvyllä, jossa häviöön osataan suhtautua rakentavasti ja eteenpäin katsovasti.


Uteliaisuuden siemen on istutettava harkiten,
[”Mitä minä voin tehdä?” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/uteliaisuus-johtaa-kykyyn-ymmrt-enemmn.html – BLOG/il]

jotta sen hedelmät eivät ole liiaksi tunkeilevia, vaan luomassa etsintää ratkaisemaan jokapäiväisiä ongelmia, jotta luontokokonaisuus säilyisi tasapainossa ja vesiohjattu hiilielämä voisi ylläpitää biosfäärillistä kuolemattomuutta 6] uusina sukupolvina ja lajikirjon monimuotoisuutena – koska ”kaikki vaikuttavat kaikkeen”.
…
6] Kuolemattomuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html -

…
PS
Kahteen aikakausikerrokseen jakautunut kasvatussessio on herättänyt kirjoittajan huomaamaan virheet ja epäkohdat joita tuli omakohtaisesti tehtyä 1980-1990 -lukujen osalta. Kasvatus ei mennyt kaikin osin, kuten ylläoleva kirjoitus paljolti professori Terttu Arajärven haastattelun pohjalta ylös merkittiin. Onnistutaanko ”toisella kierroksella” - sen aika näyttää, mikäli vielä terveitä elonvuosia riittävästi on jäljellä. Uskoisin kuitenkin, että virheiden tunnistamisesta ja tunnustamisesta lähtee ainakin mahdollisuus huomioivampaan tapaan käyttää sitä vastuuta, minkä luoja on toistamiseen allekirjoittaneelle antanut. Muistamme aina papin, joka sanoi, että ”älkää tehkö niin kuin minä sanon j.n.e. --- ”.

…
EXTRA
Kenelle kuuluu lasten hoitovastuu? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/60587-kenelle-kuuluu-lasten-hoitovastuu -
Median otsikoimana ”A-klinikkasäätiön hirviövanhemmat” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/117551-a-klinikkasaation-hirviovanhemmat -
Miksi nuoret kemikalisoivat itseään? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136809-kemikalisoituneet-ihmiset -
Eerikan äänetön huuto! ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=896233 -



Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka


AL US Vf IL - BLOG 30668
---09022014---

doc.: kasvatus_tarajarvi_09022014.doc – OpenOffice Writer

1142 | 10915

Juhana Vartiaisen apumiehet - kadonnut luonnonvara

6.1.2013 | 20:23 | Ilkka Luoma | 

• Kotimaa
 

21 kommenttia 

ORIG ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129155-vartiaisen-apumiehet-kadonnut-luonnonvara - 

Juhana Vartiainen avasi jälleen kohukeskustelun, joka piti aukaista jo vuosia sitten – avaamattomudesta on maksettu korkea ja monille järkyttävä hinta. Mielenterveys rapautuu työttömällä, jolle ei löytynyt enää mitään tehtävää. Ihminen on luotu tekemään työtä – ei oleilemaan.

Vielä 1960 –luvulla oli esimerkiksi raksoilla apumiehien työt – sinne pääsi miltei kuka tahansa, ja tulijoita oli, koska kaikki eivät voi olla presidenttejä, ministereitä eikä edes kansanedustajia. Työ tekijäänsä kiittää ja kaikki työ on tänään arvokasta, kun se tehdään niin hyvin kuin taidetaan ja vastuuta kantaen.

Yhteiskunnasta on kadonnut pienipalkkaiset työtehtävät. Kaikkialla vaaditaan täyttä koulutusta, pitkää kokemusta ja useiden kielien kielitaitoa, vaikka Suomessa pitäisi tulla toimeen myös vain suomenkielellä. Vartiainen avasi keskustelun, joka jatkuu – moni haluaa töihin, mutta ei uskalla edes hakea, kun itsetunto on poljettu maan rakoon. ---

...

Mitä me kirjoitimme jo kuusi vuotta sitten – kun mielenterveyspalveluiden kokonaisvaltaisuus unohdettiin ja siirryttiin tablettipolitiikkaan ...  ja ihmisiä ajautui lopulliseen työttömyyteen sairastuttaen heidät henkisesti tyhjiöön ----

[2006] 1950- ja 60-luvuilla oli runsaasti työpaikkoja, joihin pääsi yksinkertaisellakin osaamisella työhön. Työt olivat teollisuuden ja palveluiden aputöitä, jotka olivat osana kokonaisuutta välttämättömiä, mutta joiden tekijäksi kelpasi yhteiskunnallisesti "lahjattomampikin" ihminen. Tuolloin heillekin oli töitä ja osallistumista yhteiskuntaan.

LINK[ORIG] --   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/promille-suomalaisista-mahtuu.html   --   

Mielialalääkkeitä määrätään, syödään ja väärinkäytetään tänään (2012) enemmän kuin koskaan ja määrät ovat edelleen kasvussa. Yhä enemmän loppuun väsyneitä, mielensä kadottaneita ja raskaaseen oravanpyörään kriisiytyneitä passitetaan lyhyen mielisairaalapaikoituksen jälkeen avohoitoon vapaalle ... Muutoin 40% mielisairaaloiden asiakkaista hakeutuu vapaaehtoisesti hoitoon. Työtehtävien vaativuus kasvaa nykyaikana entisestään.

Suomi on sairaanhoidossa vielä maailman huippumaita

Suomessa huolehditaan myös mielisairaista sairaalakapasiteetilla promille koko kansakunnasta. Säästö- ja juustohöyläpolitiikka vie kuntia, kuntainliittoja ja sairaanhoitopiirejä ahtaalle, jolloin kotiinlähetyksistä kohoaa uutisoinnin aihetta traagisina otsikoina.

Nykymallisessa markkinataloudessa myös mielisairaanhoito on hinnoiteltu ja pelissä on tavoiteasetanta. Veronmaksajat vähenevät Suomessa ja eliniänodote kasvaa entisestään. Ihmiset ikääntyessään yksinäistyvät ja erakoituvat kaupunkikaksioihinsa. Myös mielenterveytensä menettäneitä on yhä enemmän.

Hoitotarve kasvaa psykiatriassa. On paljastumassa itsessään kriisiytyneiden yhä laajempi bentsoaattien käyttö – nk. ”bentsoista” on tullut elämän lanka myös normaaleille – mitä sillä nyt tarkoitetaankaan.

Aina ja jatkuvasti höyläämisen kustannuspolitiikka – kaikki mitataan rahassa

Yleislääketieteen hoitopäivän (somatiikka) hinnaksi on määrätty 1150 euroa per päivä (2006). Psykiatriassa se on 630 euroa. Mielisairaaloissamme vuodepaikoista on n. 75% aina käytössä. Ihmiset tarvitsevat stressin, burn-out -ilmiöiden, yleisen jatkuvan huolen ja kiristyneen perhe-elämän vuoksi enemmän päivystyskäyntejä hinnalla 110-273 euroa per käynti. Sairaidemme joukossa on myös "lopullisesti menetettyjä" ja yhteiskunta joutuu vakavimman toden eteen, koska päätökset on tehtävä myös heidän osaltaan.

Sukulaiset ovat etääntyneet iän myötä,

kunnes yksinäisyys kohtaa ja ainoaksi elämän helpotukseksi koituvat mielialalääkitys ja mm. mielisairaalat. Samalla tavalla "normaalit" ihmiset hakeutuvat apteekkiin, pankkiin ja lääkärin vastaanotolle puhekaverin puutteen vuoksi. Monet "mielisairaiden" kontaktiotot olisi voitu välttää vastuullisemmalla sukulaishuolehdinnalla. Kaukoidässä kolmannen polven lapset saavat arvokasta elämänkokemusta isoäideiltään ja -isiltään.

Työ vaatii tai halutaan vaativan nykypäivänä yhä enemmän;

miltei tehtävä kuin tehtävä, niin kolmen kielen osaaminen, kansainvälinen businesskokemus, 15 vuoden työkokemus ja alle 35 vuoden ikä; näitä tavoitteita ei monikaan täytä ja kummallinen dilemma: työvoimapulan ja työttömyyden yhdistelmä on tosiasiaa.

Me ihmiset emme ole samasta puusta,

vaan olemme yksilöitä ja kaikki eivät jaksa ponnistella, pyrkyröidä, taistella ja kyynärkikkailla itseään nykymaailman markkinamekanismimenestyjien joukkoon. Osa "palaa henkisesti loppuun" ja hakeutuu hoitoon pettyen omaan "osaamattomuuteen".

Arkipäivän arvostus voisi kohdentua myös kädentaitoihin, jolloin "business- ja virkamieskikkailua" osaamattomat hiljaisemmatkin itseään vähemmän tyrkyttävät saavat tehtäväkuvan, josta saa osallistumisen ja yhteisöllisyyden tyydykettä. On muitakin mittausmenetelmiä kuin optiolauenta, urakkakorvaus ja nuolaisulisä.

Lääkkeitä, mielialalääkkeitä ja yhä enemmän lääkereseptejä myös katukauppaan!

Tänä päivänä uudet psyykelääkkeet palauttavat veronmaksajiksi akuuttipotilaita 2-4 viikon "hoitokierrolla", rivakammin kuin ennen. Pitäisi olla muitakin keinoja kuin lääkepumppaus. Yhteiskunnalle olisi edullisempaa järjestää osallistuvaa työtä, miltei mitä tahansa, kunhan ihmiset pääsevät takaisin yhteiskuntaamme tuoden hyödylliseksi kokemisen tunteen tekijöilleen. Nuorien keskuudessa kytee pommi, arvaamattomuuden pommi.

Nyt on kasvu, materiaalinen kasvu ja näyttötalous

Mielenkiinto on liiaksi kohdistunut henkilökohtaisen ostovoimatulon valvontaan, huomaamatta, että ympärillä hätä ja tarve kasvaa heikentäen pitkällä aikavälillä myös "terveiden" elinoloja. Työ on yhteiskunnan suurinta vastuunkantoa huolehdinnasta ja hyvinvoinnista, jopa vähemmällä rahalla – ei poliitikkojen pelkkää vastuupuhetta, vaan työtä – joka on kansalaisen perusoikeus ja -velvollisuus.

...

Kansalaisille on tuputettu ”Lennä Matti, lennä” -elokuvaa muistutuksena ihmisen julkihädästä unohtaen kaiken sen glamourin ja kansallistunteen mitä nuori Matti Nykänen aikoinaan Suomen kansalle antoi maailman kautta-aikojen parhaana mäkihyppääjänä. On tekojen aika ...  ja Matti on palannut elämään.

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

(kirjoitus pohjautuu osaltaan etelä-suomalaisen suuren kuntayhtymän mielisairaalan vastaavan ylilääkärin haastatteluihin vuosina 2006 ja 2011)

Näyttötalousihmisen mieli sairastaa

28.4.2012 06:17 Ilkka Luoma 

• Kotimaa
 

• 
  Promille suomalaisista mahtuu kerralla mielisairaaloihin - siis yksi tuhannesta [1/1000 - hyväksytty mielenterveyssuhde]

Varkaudessa mies puukotti kuoliaaksi itselleen tuntemattoman, aikuisiän kynnyksellä olevan nuoren – halusi päästä vapaalta suljettuun hoitoon [?]. Avohoitoon passitettu löi kirveellä Helsingin metrossa miestä päähän, ”ääni päästä käski tekemään” – uhri, nuori mies ei tullut koskaan tajuihinsa, kuoli tietämättä miksi. ---

...

[2006] 1950- ja 60-luvuilla oli runsaasti työpaikkoja, joihin pääsi yksinkertaisellakin osaamisella työhön. Työt olivat teollisuuden ja palveluiden aputöitä, jotka olivat osana kokonaisuutta välttämättömiä, mutta joiden tekijäksi kelpasi yhteiskunnallisesti "lahjattomampikin" ihminen. Tuolloin heillekin oli töitä ja osallistumista yhteiskuntaan.

Mielialalääkkeitä määrätään, syödään ja väärinkäytetään tänään (2012) enemmän kuin koskaan ja määrät ovat edelleen kasvussa. Yhä enemmän loppuun väsyneitä, mielensä kadottaneita ja raskaaseen oravanpyörään kriisiytyneitä passitetaan lyhyen mielisairaalapaikoituksen jälkeen avohoitoon vapaalle ... Muutoin 40% mielisairaaloiden asiakkaista hakeutuu vapaaehtoisesti hoitoon. Työtehtävien vaativuus kasvaa nykyaikana entisestään.

Suomi on sairaanhoidossa vielä maailman huippumaita

Suomessa huolehditaan myös mielisairaista sairaalakapasiteetilla promille koko kansakunnasta. Säästö- ja juustohöyläpolitiikka vie kuntia, kuntainliittoja ja sairaanhoitopiirejä ahtaalle, jolloin kotiinlähetyksistä kohoaa uutisoinnin aihetta traagisina otsikoina.

Nykymallisessa markkinataloudessa myös mielisairaanhoito on hinnoiteltu ja pelissä on tavoiteasetanta. Veronmaksajat vähenevät Suomessa ja eliniänodote kasvaa entisestään. Ihmiset ikääntyessään yksinäistyvät ja erakoituvat kaupunkikaksioihinsa. Myös mielenterveytensä menettäneitä on yhä enemmän.

Hoitotarve kasvaa psykiatriassa. On paljastumassa itsessään kriisiytyneiden yhä laajempi bentsoaattien käyttö – nk. ”bentsoista” on tullut elämän lanka myös normaaleille – mitä sillä nyt tarkoitetaankaan.

Aina ja jatkuvasti höyläämisen kustannuspolitiikka – kaikki mitataan rahassa

Yleislääketieteen hoitopäivän (somatiikka) hinnaksi on määrätty 1150 euroa per päivä (2006). Psykiatriassa se on 630 euroa. Mielisairaaloissamme vuodepaikoista on n. 75% aina käytössä. Ihmiset tarvitsevat stressin, burn-out -ilmiöiden, yleisen jatkuvan huolen ja kiristyneen perhe-elämän vuoksi enemmän päivystyskäyntejä hinnalla 110-273 euroa per käynti. Sairaidemme joukossa on myös "lopullisesti menetettyjä" ja yhteiskunta joutuu vakavimman toden eteen, koska päätökset on tehtävä myös heidän osaltaan.

Sukulaiset ovat etääntyneet iän myötä,

kunnes yksinäisyys kohtaa ja ainoaksi elämän helpotukseksi koituvat mielialalääkitys ja mm. mielisairaalat. Samalla tavalla "normaalit" ihmiset hakeutuvat apteekkiin, pankkiin ja lääkärin vastaanotolle puhekaverin puutteen vuoksi. Monet "mielisairaiden" kontaktiotot olisi voitu välttää vastuullisemmalla sukulaishuolehdinnalla. Kaukoidässä kolmannen polven lapset saavat arvokasta elämänkokemusta isoäideiltään ja -isiltään.

Työ vaatii tai halutaan vaativan nykypäivänä yhä enemmän;

miltei tehtävä kuin tehtävä, niin kolmen kielen osaaminen, kansainvälinen businesskokemus, 15 vuoden työkokemus ja alle 35 vuoden ikä; näitä tavoitteita ei monikaan täytä ja kummallinen dilemma: työvoimapulan ja työttömyyden yhdistelmä on tosiasiaa.

Me ihmiset emme ole samasta puusta,

vaan olemme yksilöitä ja kaikki eivät jaksa ponnistella, pyrkyröidä, taistella ja kyynärkikkailla itseään nykymaailman markkinamekanismimenestyjien joukkoon. Osa "palaa henkisesti loppuun" ja hakeutuu hoitoon pettyen omaan "osaamattomuuteen".

Arkipäivän arvostus voisi kohdentua myös kädentaitoihin, jolloin "business- ja virkamieskikkailua" osaamattomat hiljaisemmatkin itseään vähemmän tyrkyttävät saavat tehtäväkuvan, josta saa osallistumisen ja yhteisöllisyyden tyydykettä. On muitakin mittausmenetelmiä kuin optiolauenta, urakkakorvaus ja nuolaisulisä.

Lääkkeitä, mielialalääkkeitä ja yhä enemmän lääkereseptejä myös katukauppaan!

Tänä päivänä uudet psyykelääkkeet palauttavat veronmaksajiksi akuuttipotilaita 2-4 viikon "hoitokierrolla", rivakammin kuin ennen. Pitäisi olla muitakin keinoja kuin lääkepumppaus. Yhteiskunnalle olisi edullisempaa järjestää osallistuvaa työtä, miltei mitä tahansa, kunhan ihmiset pääsevät takaisin yhteiskuntaamme tuoden hyödylliseksi kokemisen tunteen tekijöilleen. Nuorien keskuudessa kytee pommi, arvaamattomuuden pommi.

Nyt on kasvu, materiaalinen kasvu ja näyttötalous

Mielenkiinto on liiaksi kohdistunut henkilökohtaisen ostovoimatulon valvontaan, huomaamatta, että ympärillä hätä ja tarve kasvaa heikentäen pitkällä aikavälillä myös "terveiden" elinoloja. Työ on yhteiskunnan suurinta vastuunkantoa huolehdinnasta ja hyvinvoinnista, jopa vähemmällä rahalla – ei poliitikkojen pelkkää vastuupuhetta, vaan työtä – joka on kansalaisen perusoikeus ja -velvollisuus.

...

Tänä päivänä kansalaisille tuputetaan ”Lennä Matti, lennä” -elokuvaa muistutuksena ihmisen julkihädästä unohtaen kaiken sen glamourin ja kansallistunteen mitä nuori Matti Nykänen aikoinaan Suomen kansalle antoi maailman kautta-aikojen parhaana mäkihyppääjänä. On tekojen aika ...  ja Matti on palannut elämään.

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

(kirjoitus pohjautuu osaltaan etelä-suomalaisen suuren kuntayhtymän mielisairaalan vastaavan ylilääkärin haastatteluihin vuosina 2006 ja 2011)

ORIG ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/104457-n%C3%A4ytt%C3%B6talousihmisen-mieli-sairastaa - [US_P/IL]

Kommentoi 14 kommenttia

.