lauantaina, huhtikuuta 28, 2012

Näyttötalousihmisen mieli sairastaa


  • Promille suomalaisista mahtuu kerralla mielisairaaloihin - siis yksi tuhannesta [1/1000 - hyväksytty mielenterveyssuhde]
    Promille suomalaisista mahtuu kerralla mielisairaaloihin - siis yksi tuhannesta [1/1000 - hyväksytty mielenterveyssuhde]
Varkaudessa mies puukotti kuoliaaksi itselleen tuntemattoman, aikuisiän kynnyksellä olevan nuoren – halusi päästä vapaalta suljettuun hoitoon [?]. Avohoitoon passitettu löi kirveellä Helsingin metrossa miestä päähän, ”ääni päästä käski tekemään” – uhri, nuori mies ei tullut koskaan tajuihinsa, kuoli tietämättä miksi. ---
...
[20061950- ja 60-luvuilla oli runsaasti työpaikkoja, joihin pääsi yksinkertaisellakin osaamisella työhön. Työt olivat teollisuuden ja palveluiden aputöitä, jotka olivat osana kokonaisuutta välttämättömiä, mutta joiden tekijäksi kelpasi yhteiskunnallisesti "lahjattomampikin" ihminen. Tuolloin heillekin oli töitä ja osallistumista yhteiskuntaan.

Mielialalääkkeitä määrätään, syödään ja väärinkäytetään tänään (2012) enemmän kuin koskaan ja määrät ovat edelleen kasvussa. Yhä enemmän loppuun väsyneitä, mielensä kadottaneita ja raskaaseen oravanpyörään kriisiytyneitä passitetaan lyhyen mielisairaalapaikoituksen jälkeen avohoitoon vapaalle ... Muutoin 40% mielisairaaloiden asiakkaista hakeutuu vapaaehtoisesti hoitoon. Työtehtävien vaativuus kasvaa nykyaikana entisestään.


Suomi on sairaanhoidossa vielä maailman huippumaita
Suomessa huolehditaan myös mielisairaista sairaalakapasiteetilla promille koko kansakunnasta. Säästö- ja juustohöyläpolitiikka vie kuntia, kuntainliittoja ja sairaanhoitopiirejä ahtaalle, jolloin kotiinlähetyksistä kohoaa uutisoinnin aihetta traagisina otsikoina.
Nykymallisessa markkinataloudessa myös mielisairaanhoito on hinnoiteltu ja pelissä on tavoiteasetanta. Veronmaksajat vähenevät Suomessa ja eliniänodote kasvaa entisestään. Ihmiset ikääntyessään yksinäistyvät ja erakoituvat kaupunkikaksioihinsa. Myös mielenterveytensä menettäneitä on yhä enemmän.
Hoitotarve kasvaa psykiatriassa. On paljastumassa itsessään kriisiytyneiden yhä laajempi bentsoaattien käyttö – nk. ”bentsoista” on tullut elämän lanka myös normaaleille – mitä sillä nyt tarkoitetaankaan.

Aina ja jatkuvasti höyläämisen kustannuspolitiikka – kaikki mitataan rahassa

Yleislääketieteen hoitopäivän (somatiikka) hinnaksi on määrätty 1150 euroa per päivä (2006). Psykiatriassa se on 630 euroa. Mielisairaaloissamme vuodepaikoista on n. 75% aina käytössä. Ihmiset tarvitsevat stressin, burn-out -ilmiöiden, yleisen jatkuvan huolen ja kiristyneen perhe-elämän vuoksi enemmän päivystyskäyntejä hinnalla 110-273 euroa per käynti. Sairaidemme joukossa on myös "lopullisesti menetettyjä" ja yhteiskunta joutuu vakavimman toden eteen, koska päätökset on tehtävä myös heidän osaltaan.

Sukulaiset ovat etääntyneet iän myötä,
kunnes yksinäisyys kohtaa ja ainoaksi elämän helpotukseksi koituvat mielialalääkitys ja mm. mielisairaalat. Samalla tavalla "normaalit" ihmiset hakeutuvat apteekkiin, pankkiin ja lääkärin vastaanotolle puhekaverin puutteen vuoksi. Monet "mielisairaiden" kontaktiotot olisi voitu välttää vastuullisemmalla sukulaishuolehdinnalla. Kaukoidässä kolmannen polven lapset saavat arvokasta elämänkokemusta isoäideiltään ja -isiltään.

Työ vaatii tai halutaan vaativan nykypäivänä yhä enemmän;
miltei tehtävä kuin tehtävä, niin kolmen kielen osaaminen, kansainvälinen businesskokemus, 15 vuoden työkokemus ja alle 35 vuoden ikä; näitä tavoitteita ei monikaan täytä ja kummallinen dilemma: työvoimapulan ja työttömyyden yhdistelmä on tosiasiaa.

Me ihmiset emme ole samasta puusta,
vaan olemme yksilöitä ja kaikki eivät jaksa ponnistella, pyrkyröidä, taistella ja kyynärkikkailla itseään nykymaailman markkinamekanismimenestyjien joukkoon. Osa "palaa henkisesti loppuun" ja hakeutuu hoitoon pettyen omaan "osaamattomuuteen".
Arkipäivän arvostus voisi kohdentua myös kädentaitoihin, jolloin "business- ja virkamieskikkailua" osaamattomat hiljaisemmatkin itseään vähemmän tyrkyttävät saavat tehtäväkuvan, josta saa osallistumisen ja yhteisöllisyyden tyydykettä. On muitakin mittausmenetelmiä kuin optiolauenta, urakkakorvaus ja nuolaisulisä.

Lääkkeitä, mielialalääkkeitä ja yhä enemmän lääkereseptejä myös katukauppaan!
Tänä päivänä uudet psyykelääkkeet palauttavat veronmaksajiksi akuuttipotilaita 2-4 viikon "hoitokierrolla", rivakammin kuin ennen. Pitäisi olla muitakin keinoja kuin lääkepumppaus. Yhteiskunnalle olisi edullisempaa järjestää osallistuvaa työtä, miltei mitä tahansa, kunhan ihmiset pääsevät takaisin yhteiskuntaamme tuoden hyödylliseksi kokemisen tunteen tekijöilleen. Nuorien keskuudessa kytee pommi, arvaamattomuuden pommi.

Nyt on kasvu, materiaalinen kasvu ja näyttötalous
Mielenkiinto on liiaksi kohdistunut henkilökohtaisen ostovoimatulon valvontaan, huomaamatta, että ympärillä hätä ja tarve kasvaa heikentäen pitkällä aikavälillä myös "terveiden" elinoloja. Työ on yhteiskunnan suurinta vastuunkantoa huolehdinnasta ja hyvinvoinnista, jopa vähemmällä rahalla – ei poliitikkojen pelkkää vastuupuhetta, vaan työtä – joka on kansalaisen perusoikeus ja -velvollisuus.

...
Tänä päivänä kansalaisille tuputetaan ”Lennä Matti, lennä” -elokuvaa muistutuksena ihmisen julkihädästä unohtaen kaiken sen glamourin ja kansallistunteen mitä nuori Matti Nykänen aikoinaan Suomen kansalle antoi maailman kautta-aikojen parhaana mäkihyppääjänä. On tekojen aika ...  ja Matti on palannut elämään.

Ilkka Luoma

(kirjoitus pohjautuu osaltaan etelä-suomalaisen suuren kuntayhtymän mielisairaalan vastaavan ylilääkärin haastatteluihin vuosina 2006 ja 2011)

perjantaina, huhtikuuta 27, 2012

Elonkehä jatkaa myös ilman ihmistä

Eräs biomassakierto



VTT 1] juhli 70 vuotista taivaltaan ja Tekes päätti monivuotisen Symbio 2] ohjelman, molempien ohjenuora ja suuntaviiva on biotalous ja elonkehän ymmärrykseen pyrkiminen, sekä näistä tehtävä menestyksellinen liiketoiminta muun muassa vientiteollisuutemme hyväksi.

[ ... kasvutalouden kulutushokemasta erkaantunut ihminen luontokävelyllään ihmetteli suuresti maanpinnan eloperäisen kerroksen paksuutta - kuinka ohut se onkaan, vain keskimäärin 5-15 senttimetriä. 99,8 prosenttia esiintymisajastaan kaltaisemme homo sapiens on luontaisesti hyödyntänyt ja itsensä hyödynnökseen antanut eliölaji, joka on syntynyt, kasvanut ja maatunut biokierrossa, jossa biosfääri antaa kaiken elämän - auringonvalon energiaa käyttäen ... ]

Ihminen purskautti 200 vuodessa luonnon biosfäärin 20 miljoonan tuotosvuoden varastoituneet hiilidioksidit 3] maaperästä, näin kauan meni biosfääriltä aikaa muodostaa lämmitykseen ja liikkumisen energiaan käyttämämme hiilivetyvarat (öljy, kivihiili ja maakaasu - alkujaan biomassapohjaisia). Vieläkin kinastelemme miksi kokonaisuutena maapallon ilmakehä lämpenee 4]. Nyt olemme oivaltaneet kestävän kehityksen ja biomassojen täyshyödynnöksen.

Peräänkuulutamme uusiutuvaa energiaa ja biotaloutta
Olemme oivaltaneet, että muu eläinkunta on ollut vuosimiljoonat täydessä biotaloudessa - eläinkunta ei tarvitse juurikaan ulkoista energiaa 5] (tuotettuna hyödykkeenä) itsensä liikuttamiseen paikasta toiseen - me sen sijaan käytämme kaiken ulkoisen liike-energian itsemme ja muuntelemiemme tavaroiden siirtelyyn paikasta toiseen *].

Suhteellinen biomassa
Ihmiskunnan oma biomassa lienee noin muurahaispopulaatioiden kokoluokkaa. Elokehän suurin biomassa on valtamerten planktonesiintymissä, jotka ovat samalla toiseksi alin hierarkia merellisen elojärjestelmän mahdollistajana. Maaperän pienbioeliöstö taas on maanpäällisten elojärjestelmien ylivoimaisesti suurin esiintymä, joka luo myös perusedellytykset meidänkin elämisellemme. Niin VTT biotaloudessaan kuin Tekes - SymBio esityksissään ja päämäärissään ohjaisivat materiaali- ja energiavirtojen ottoa biomassoista, luoden näin maailmanlaajuisen biotalouden.

Kansakuntien biomassa
On jotenkin luontaista, että suurimmat kansat - Kiina ja Intia, käyttävät väkilukunsa ja biomassansa verran pallomme yhteisistä kokonaisbiomassavarannoista oman elonsa jatkamiseen. Se tarkoittaisi meille eurooppalaisille, japanilaisille ja pohjois-amerikkalaisille merkittävää kulutuksen alenemaa ja afrikkalaisille nykyiseen nähden huimaa materiaalisen elintason ja biomassojen käyttömahdollisuuksien nousua.

Elämän peruskysymys
Tiedämme, että elokehämme ja oma elomme mahdollistuu biomassoista ja biosfäärin monimutkaisista, paljolti meille vielä avautumattomista "synkronoitumisjärjestelyistä". Me emme tiedä kuinka biosfääri kaikkinensa toimii - mutta olemme kuitenkin päättäneet kestävän kehityksemme pohjautuvan näiden järjestelyiden biotalouteen ja biomassojen hyödynnökseen - kasvua, jatkuvaa kasvua tavoittelevalla poliittisella ohjauksella. Tässä yhtälössä parametrit eivät muodosta kestävää biotalouden laskentafunktiota - rajallisesta ei voida kasvavasti ottaa.

Mikä on ihmiskunnan osuus biomassojen kokonaisuudesta?
Me ihmisinä edustamme hyvin pientä osuutta itse biosfääristä, luontaisena kierron osasena. Sen sijaan me olemme hallinneet ja käyttäneet viimeisten 300 vuoden aikana valtaosaa biokiertojen massoja ja energiaa  - tässä on epäsuhta, joka näkyy mm. lajikirjon kutistumisena.
Toki voimme sanoa "ohjaamaamme biokiertoa" ihmisohjatuksi evoluutioksi", mutta luonto itsessään - mystisen käyttöjärjestelmänsä myötä, sitä siksi tuskin oli tarkoittanut. Suhteellisuuskäsityksemme on ylittänyt suhteettomuudellaan biosfäärin yleisharmonisen  elonkierron väkivaltaiseksi itsekkyyshyödynnökseksi.

Hyvää tarkoittaen, mutta monimuotoisuusongelmia(ko) luoden?
Tekes - SymBio ohjelma piirsi tavoitteeksi kasvukulutusorientoituneen tarvehierarkian keskipisteeseen itsensä ihmisen. Herää kysymys olisiko tuolla keskipisteessä pitänyt olla itse luonto, luontoharmonia ja biosfääri, joka kuitenkin kaiken elämän pallollemme on mahdollistanut. Keskitymmekö enemmän ottajaan kuin antajaan?

Onko asenneilmastomme kuumentunut liian itsekeskeiseksi?
Tuhoaako biomassojen yksipuolistamisohjelmamme luontaisen elokehän monikirjon ja mitä se lopulta merkitsee biosfäärin omille ohjausjärjestelmille, kun me eliminoimme siitä pois parametreinä monipuolistavia ohjelmallisia "hyppykäskyjä", itsellemme tehottomuustekijöinä estämässä tavoittelemaamme materiaalista kasvua.

Yritämme hätäännyksissämme korvata uusiutumattomat uusiutuvilla 6]
Me emme näytä ymmärtävän, että biokierto ja biomassa ovat miltei vakio - ainakin ihmisettömässä elonkehässä. Saako meidän järjestelykoneisto aikaiseksi yksipuolistamisen myötä maaperä- ja vesistököyhtymistä siten, että monimuotoisuuden vähentyessä on vaarana koko elonkehän romahdus joksikin sellaiseksi, joka ei anna meille enää elonmahdollisuutta ja luonto itsessään karkaa sellaiseen evoluution 7] suuntaan, joka ei meille ihmisille enää ole tarkoitettu? 

Tutkimushaaste
Voisivatko suomalaiset biotalouden, biosfäärin ja biomassojen hyödyntämistutkijat koettaa ratkaista biosfäärin kiertoja kokonaisnäkemyksen lähtökohdista, joissa mallinnettaisiin mitä merkitsee "viekää tuhkatkin pesästä" -ajattelu, jossa mm. metsien biotalousvarastot hyödynnetään viimeistä risua, kantoa ja juurakkoa myöten meidän omiin talouden ja elintasonoston rattaisiin.

Olisiko liian kunnianhimoista koettaa selvittää luontomallinnus mitä biosfäärissä tapahtuu, jos suunnittelemamme biomassan massiivihyödynnös toteutetaan? Tiedän, että kiinalaiset ovat tästä aiheesta hyvin kiinnostuneita, jopa innostuneita.

Ilkka Luoma
__
Ihminen - ympäristöongelmien, jopa tulevan katastrofin vahinkoparametri - ihminen! (?)

24 -- 143444 - 150224
_
SUOMI24  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB BLOG  |  X  |


VIITTEET
1] - VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori: "Suomelle pikaisesti kansallinen biotalousstrategia!"

2] - Tekesin SymBio – Biotekniikasta tuotantoon -ohjelma

3] - CCS - Carbon Capture Storage - hiilidioksidin nykyvarastoimisen sunnitelmakehys - VTT/CCS seminaari 2010

4] - "Ilmasto muuttuu aina ihmisen kanssa ja ilman ihmistäkin"

5] - Lopulta mikään ei hiilipohjaisessa eliöstössä kasva ilman suoraa tai epäsuoraa auringonvaloa, vaikka maan uumenissa elää molekyylijärjestelmiä, olematta missään suorassa tekemisissä auringon yhteyttävän voiman kanssa - nyt kuitenkin pidättäydymme vain kaltaisemm elämän tarkasteluun. Emme myöskään tarkastele tässä elämän ja elottomuuden rajapintaa, koska se on kaikkinensa meille vielä melkoinen mysteeri. 

*] - Uutena ilmiönä läntiselle markkinatalousihmiselle on lisääntyvän tavaramäärän ylittäessä kellarien ja vinttien rajat - on vuokrata pienvarastoja esineillemme, kun keräilykulttuuri on uudelleen nostanut päätään esineellistyneessä tavaramaniassamme.

6] - Mitä biokerroksen polttaminen lopulta voi merkitä - miksi kasvunvoima pitäisi polttaa energiaksi?

7] - Evoluutio jatkaa matkaansa ihmisen kanssa tai ilman ihmistä

...
Sent
Sent: Thursday, April 26, 2012 12:17 PM
Subject: YMPÄRISTÖMIELIPIDE - Kenelle biomassat kuuluvat ja ketkä biosfääriä ohjailevat?
...

Elonkehä jatkaa myös ilman ihmistä