Näytetään tekstit, joissa on tunniste biomassayhtälöt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste biomassayhtälöt. Näytä kaikki tekstit

keskiviikkona, lokakuuta 16, 2019

Pelloilta loppuu biologista kasvua ylläpitävä multa!



...

HS:

Nobelisti A. I. Virtanen varoitti peltojen rappiosta jo vuonna 1951

...
Ilkka Luoma 

On tunnettua, ettei rajallisesta voi loputtomasti nyhtää. Mentaliteetilla "viekää tuhkatkin pesästä" on arvaamattomat seuraukset. Maaperä on osa biodiversiteettiä - juuri kasvualustana. Kasvualustoina pellot ja metsätkin ovat osin kuollutta - kierrossa olevaa biologiaa, joka taas pallollamme on hiili- ja vesielämää - muutamin mineraalein ja niiden monimutkaisin sekoittein.

Pelto köyhtyy, ellei sitä ravita monipuolisesti. Evoluution ratkaisu ei ole ihmisperäinen ja yksipuolinen pelto vaan yleensäkin kasvualusta uudelle, joka on lähinnä metsää, niittyä, aroa, savannia, tundraa ja jopa aavikkoa, jossa sielläkin on elämää.

Niukkuus on siten suhteellista ja evoluutio osaa sijoittua ohjelmineen sopeutuvalla tavalla "paikkaan kuin paikkaan". En ole huomannut yhtään muuta eliölajia, joka systemaattisesti viljelee maaperää köyhdyttäen sitä. Emme tunne evoluution ohjelmakäskyjä, emmekä sen systematiikkaa kuin logiikkaakaan.

Ihminen oli ensin keräilijä ja metsästäjä eli poimintaa ja juoksevan ravinnon kiinniottoa. Tuo systeemi ei tuhonnut maaperää, mutta päätti sukupuuttoon muun muassa mammutit. Kun maanviljely keksittiin, ihminen pysähtyi paikalleen ja kun ihminen huomasi, että pelto tuottaa enemmän kuin perhe/suku tarvitsee - huomasi se liiketoiminnan mahdollisuudet. Loppu onkin historiaa - sen sijaan US' n Keski-lännen pölymyrskyt 1930-luvun alussa eivät!

Ihminen on herännyt ryöstöviljelyynsä ja keinolannoitukseen, jonka ponne oli tuotannon lisäys - idealla lisää, nopeammin ja suuremmissa erissä. Tämä tie on nyt kuljettu loppuun ja multa vähenee. Rajallisesta ei voida nyhtää loputtomiin!

Olisi aika herätä tutkimaan ja opiskelemaan miten evoluutio ohjastaa meille monin osin ymmärtämätöntä biomassaista biosfääriä - elon monimuotoisuuksina ja keskinäissuhteina.

On arvattavissa, että jokaiselle eliölajille on olemassa sen ominainen biomassakerroin, joka asemoi sen kokonaisjärjestelmään osaksi - kilpailulla ja sopeumalla. Ihminen tuli ja sotki tämän sopeumakaavaston.


...

sunnuntai, syyskuuta 09, 2018

Ihminen on ilmastonmuutoksen vahinkoparametri!




Jääkarhuilta vietiin/ viedään elinympäristö


Pariisissa maailman valtiot yrittivät padota sellaista [1, jonka vyöryvaikute on jo karannut käsistämme – ympäristömuuttujien hyöky on ylittänyt niin sanotun takaisinkytkennän arvoituksellisen yhtälön evolutiiviset [?] perusparametriasetukset. Mitä tämä tarkoittaa?

Ilmastonmuutos on osa laajempaa ympäristömuutosta, jossa kaikki vaikuttavat kaikkeen [perhosefekti]. Ympäristömuutoksien piilotekijät ovat monin osin vielä meiltä muutoksentekijöiltä pimennossa.

Elämän monimuotoisuuden tekijät ovat vuosimiljoonaisessa evoluutiossa [2, joka ”osaa jakaa sääntöjä” kierrossa olevalle biomassalle – olla ”kuollut” eloa aikaansaavana ja ”elossa”, ollen aiempia kuolleita syövänä hyväksikäyttäjänä

Helsingin Sanomat - 'Vieraskynä' julkaisi kahden asiantuntijan – prof. Leif Shulmanin ja prof. Ilari E. Sääksjärven toimesta hätkähdyttävän kirjoituksen tästä Elämän monimuotoisuudesta, jolla on hienolta kuulostava nimi – biodiversiteetti [3 ---

.

Ilmastonmuutosta ei saa torjua luonnon kustannuksella – Näin on käymässä Suomen metsissä


Ilkka Luoma kommentti: 8.9.2018 – 7:40

Professoreiden teksti HS-Vieraskynästä on Elämänpelin avauskirjoitus. Ihminen pelaa pelejään omaksi edukseen ja muiden kustannuksella. Mitä nämä muut ovat? Ne ovat biomassaa kuten mekin, ja pelistämme johtuen biomassasuhteet* eri lajien kesken ovat vinoutuneet viimeisen 200 vuoden aikana suhteessa edelliseen 200 miljoonaan vuoteen - liian nopeasti.

Muutosnopeus on ollut ja on liikaa meidätkin synnyttäneen evoluution näkökulmasta. Elämänpelissä on tietokonemainen kellotaajuus, jonka tahti on se sävel, jolla monimuotoisuus on syntynyt aikojen saatossa. Meidän ihmisten kellotaajuus nuotittuu nykyään sanoilla - "kasvua, nopeammin, enemmän ja useammin [4".

Mikä tämä kellotaajuus on? Se on sopeumaharmonian mahdollistaja, jotta "kaikki ehtivät mukaan", olla osallinen aikansa, olla vaikuttaja ja olla sopeuttaja. "Kaikki ehtivät mukaan" - tarkoittaa lajidemokratiaa kilpailussa paikasta auringossa.

"Paikka auringossa" on se tekijä, jotta voi syntyä uutta - vanhan pohjalta [5. Tätä uuden syntymistä ohjaa sattumallinen evoluutio, jolla on hitaan muuttujan** kellotaajuus.

Biodiversiteetti on järjestelmä - evoluution "sattumalta" luoma elämänsävel, josta me ihmiset viemme liiallisuudellamme nuotteja, jolloin sinfonia särkyy ja syntyy riitasointuinen ympäristö.

Biodiversiteetti särkyy ja tilalle on syntymässä "kasvua, enemmän ja useammin" -ihmismentaliteetilla tehotalous [6, joka sotki biomassasuhteet liian nopealla kellotaajuudella, muut lajit (ne miljoonat) eivät ehdi, eivätkä ehtineet mukaan.

Evoluution nuottiavain ei ole hukassa, se on jo toiminnassa, yllättäen elinympäristöämme muutetaan muidenkin kuin ihmisten toimesta sellaisella voimalla, jossa häiriötekijät poistetaan [7 mahdottomina elämänsävelen yhtälöön.

Biomassainen luonto toipuu, biotasapaino palaa, ja kellotaajuuskin eri lajien kesken tasaantuu lähemmäksi evoluution perustahtia, joka meille ihmisille on suuri arvoitus! Onko meidän ihmisten oma elämänsävel hukassa? [T]



Puhalsimme itsemme ongelmien aiheuttajaksi


Viitelinkit kohtiin * ja **
[ * Biomassasuhteet ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/biomassojen-taspainoyhtalo-yha.html - ja ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/elamaan-sovittautumisen-kayttosuhde.html – Ote toisesta: ” … Nyt tasapainoyhtälöön on ilmestynyt kauttamme tuntematon tekijä – yhtälön osa, johon evoluutio ei ole ehtinyt reagoimaan. Ollaanhan me muutoinkin fyysisesti vielä kivikaudella, mutta innokas aivovibraatiomme on kehittänyt automaationa, robotisaationa ja vihdoin 3D-materiataloutena mittoihin, joille ei ole kaltaisellamme ajatusmallilla sijaa vuosimiljoonaisessa kehitysjatkumossa … ”

[** Hitaat muuttujat ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/05/hitaat-muuttujat-voivat-kiihty.html – Laajemmassa merkityksessä!


Jatkokertomus liittyen biomassoihin, niiden keskinäisiin yhtälöihin ja suhteisiin

Aikanaan jo vuosia sitten biomassayhtälöihin kiinnitettiin huomiota ja Kiinassa aloitettiinkin tutkimus suomalaisittain katsottuna suurella tutkijaryhmällä selvittämään mitä biosfäärin monimuotoisuus ja siihen liittyvät biomassakaavat/ - yhtälöt merkitsevät ihmis- ja koko muulle eliökunnalle.
Suomessa aihealue ei saanut tuolloin kiinnostusta, vaan ideointi piti viedä Kiinaan, joka maailman väkirikkaimpana ja suurimpana taloutena kiinnostui, jopa innostui aiheesta suuresti. Tutkimusta on tehty kaikessa hiljaisuudessa kymmeniä henkilötyövuosia ja tuloksia on jo pienelle piirille jaettu.
Nyt PNAS julkisti [8 läntisen maailman selvityksiä osapuilleen samasta aiheesta
[ ~ https://www.hs.fi/tiede/art-2000005695416.html HS]

Ylläoleva saateteksti liittyy kirjoitukseen:

Ote ylläolevasta linkkikirjoituksesta: ” … Olemmeko erkaantuneet meille tuntemattomasta rakenne- ja jakokaavasta, joka on vuosimiljoonat määrittänyt luonnonvalinnan kautta ”sopivat biomassajakosuhteet” niukkuudesta ja väliaikaisesta runsaudesta. Saannon vaihtelu kiihdyttää aika-ajoin lisääntymistä, kunnes ”vastavoima” kilpailutekijänä vähentää lajikohtaisia biomassoja, ylläpitääkseen mahdollisimman tasapainoista biodiversiteettiä eli elämän monikirjoa … ”




Viitteet:


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU 24 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 178499

DOC biodiversiteetti_09092018.doc – OpenOffice Writer
PVM 09092018

614_6163 – 09:27_09:37_16:47

maanantaina, toukokuuta 28, 2018

Biomassayhtälöt pitävät sisällään koko elämän ylläpitorakenteet!




Karjaa . karjaa loputtomiin


Aikanaan jo vuosia sitten biomassayhtälöihin kiinnitettiin huomiota ja Kiinassa aloitettiinkin tutkimus suomalaisittain katsottuna suurella tutkijaryhmällä selvittämään mitä biosfäärin monimuotoisuus ja siihen liittyvät biomassakaavat/ - yhtälöt merkitsevät ihmis- ja koko muulle eliökunnalle.

Suomessa aihealue ei saanut tuolloin kiinnostusta, vaan ideointi piti viedä Kiinaan, joka maailman väkirikkaimpana ja suurimpana taloutena kiinnostui, jopa innostui aiheesta suuresti. Tutkimusta on tehty kaikessa hiljaisuudessa kymmeniä henkilötyövuosia ja tuloksia on jo pienelle piirille jaettu.


Nyt Pnas julkisti [1 läntisen maailman selvityksiä samasta aiheesta

Pnas Ote: ” … The composition of the biosphere is a fundamental question in biology, yet a global quantitative account of the biomass of each taxon is still lacking. We assemble a census of the biomass of all kingdoms of life. This analysis provides a holistic view of the composition of the biosphere and allows us to observe broad patterns over taxonomic categories, geographic locations, and trophic modes … ” -Pnas … ~ http://www.pnas.org/content/early/2018/05/15/1711842115#abstract-2 … -.

HS Ote: ” … Ihmisiä on vain 0,01 prosenttia kaikesta elämästä, mutta olemme jo tuhonneet 83 prosenttia luonnonvaraisista nisäkkäistä ja puolet kaikista kasveista

Jo 60 prosenttia kaikista maapallon nisäkkäistä on ihmisen karjaa. Uusi tutkimus arvioi ensimmäistä kertaa kaiken elävän biomassan jakautumisen Maan päällä … ” -HS-toimittaja Niko Kettunen.



Aihetta käsiteltiin jo julkisesti vuonna 2014 – sen herättämättä suurempaa kiinnostusta

IL_blog ote: ” … Toistaiseksi meille tuntematon biomassojen jakokaavasto

Olemmeko erkaantuneet meille tuntemattomasta rakenne- ja jakokaavasta, joka on vuosimiljoonat määrittänyt luonnonvalinnan kautta ”sopivat biomassajakosuhteet” niukkuudesta ja väliaikaisesta runsaudesta. Saannon vaihtelu kiihdyttää aika-ajoin lisääntymistä, kunnes ”vastavoima” kilpailutekijänä vähentää lajikohtaisia biomassoja, ylläpitääkseen mahdollisimman tasapainoista biodiversiteettiä eli elämän monikirjoa.

Maan päälläkö vain yksi eliö!
[ …kutsuttakoon sitä vaikka vesiohjatuksi hiilielämäksi 2 … ]

Monikirjo saattaa olla sidostunut geeniperimiensä myötä meille yllättäen vain yhdeksi eliöksi, jonka me näemme itsekkyyslasiemme läpi monina lajeina – me itse ollen lajistossa päällimmäisinä. Fiktiona voisimme ajatella, että ulkoa avaruudesta tullut sen sijaan saattaisi nähdä ja kokea maanpäällisen biomassan yhdeksi eloksi ja kommunikoida sen kanssa meille tuntemattomalla tavalla – ehkä kommunikointi on käynnissä koko ajan?.


Me haaveilemme jatkuvasta hyvinvoinnin lisääntymisestä!
[ … tähän hyvinvointiin ei esimerkiksi monien mielestä mahdu 200 sutta – viiden miljoonan ihmisen sekaan! … ] … ”

...
Entä nyt, kun laajemminkin on huomattu aiheen merkityksellisyys?

Pnas – tutkimus ja selvitys auttavat suuresti ymmärtämään rooliamme, suhteettoman suurta osuuttamme ja aivan liian suuren ympäristöllisen jalanjälkemme merkityksiä. Näin voisimme oivaltaa muutoksen ehdottoman välttämättömyyden!

Me olemme toimillamme kohtalokkaasti muuttamassa biosfäärillistä tasapainoa [2 sellaiseen suuntaan, johon evoluutio, joka rakensi koko biodiversiteetin ei ”hitaammalla kellotaajuudella” [3 ehdi mukaan sen normaalikehityksenä [4.

On oletettavaa, että sopeuman tavoittelija ”jää jälkeen”, mutta vääjäämättä jatkaa tehtäväkuvaansa, jossa sen täydellinen itsekkyys toimii kutistuneenakin eli jatkaa omaa kuolemattomuuttaan! [5

...
Viitteet:
[2 Elämään sovittautumisen käyttösuhde! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/elamaan-sovittautumisen-kayttosuhde.html Ote: ” … Nyt tasapainoyhtälöön on ilmestynyt kauttamme tuntematon tekijä – yhtälön osa, johon evoluutio ei ole ehtinyt reagoimaan. Ollaanhan me muutoinkin fyysisesti vielä kivikaudella, mutta innokas aivovibraatiomme on kehittänyt automaationa, robotisaationa ja vihdoin 3D-materiataloutena mittoihin, joille ei ole kaltaisellamme ajatusmallilla sijaa vuosimiljoonaisessa kehitysjatkumossa … ”
[4 Mitä lopulta tarkoitetaan normaalikehityksellä – olisiko se turha käsite, sillä evoluutio pyrkii aina jonkin asteiseen keskinäistasapainoon, jonka adjektiivinen arviointi on vain ihmisen päässä!?



Kaikki alkoi kuitenkin täältä!



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 170958

DOC biomassayhtälöt_26052018.doc – OpenOffice Writer
PVM 26052018

542_5126 – 09:26

perjantaina, huhtikuuta 27, 2012

Elonkehä jatkaa myös ilman ihmistä

Eräs biomassakierto



VTT 1] juhli 70 vuotista taivaltaan ja Tekes päätti monivuotisen Symbio 2] ohjelman, molempien ohjenuora ja suuntaviiva on biotalous ja elonkehän ymmärrykseen pyrkiminen, sekä näistä tehtävä menestyksellinen liiketoiminta muun muassa vientiteollisuutemme hyväksi.

[ ... kasvutalouden kulutushokemasta erkaantunut ihminen luontokävelyllään ihmetteli suuresti maanpinnan eloperäisen kerroksen paksuutta - kuinka ohut se onkaan, vain keskimäärin 5-15 senttimetriä. 99,8 prosenttia esiintymisajastaan kaltaisemme homo sapiens on luontaisesti hyödyntänyt ja itsensä hyödynnökseen antanut eliölaji, joka on syntynyt, kasvanut ja maatunut biokierrossa, jossa biosfääri antaa kaiken elämän - auringonvalon energiaa käyttäen ... ]

Ihminen purskautti 200 vuodessa luonnon biosfäärin 20 miljoonan tuotosvuoden varastoituneet hiilidioksidit 3] maaperästä, näin kauan meni biosfääriltä aikaa muodostaa lämmitykseen ja liikkumisen energiaan käyttämämme hiilivetyvarat (öljy, kivihiili ja maakaasu - alkujaan biomassapohjaisia). Vieläkin kinastelemme miksi kokonaisuutena maapallon ilmakehä lämpenee 4]. Nyt olemme oivaltaneet kestävän kehityksen ja biomassojen täyshyödynnöksen.

Peräänkuulutamme uusiutuvaa energiaa ja biotaloutta
Olemme oivaltaneet, että muu eläinkunta on ollut vuosimiljoonat täydessä biotaloudessa - eläinkunta ei tarvitse juurikaan ulkoista energiaa 5] (tuotettuna hyödykkeenä) itsensä liikuttamiseen paikasta toiseen - me sen sijaan käytämme kaiken ulkoisen liike-energian itsemme ja muuntelemiemme tavaroiden siirtelyyn paikasta toiseen *].

Suhteellinen biomassa
Ihmiskunnan oma biomassa lienee noin muurahaispopulaatioiden kokoluokkaa. Elokehän suurin biomassa on valtamerten planktonesiintymissä, jotka ovat samalla toiseksi alin hierarkia merellisen elojärjestelmän mahdollistajana. Maaperän pienbioeliöstö taas on maanpäällisten elojärjestelmien ylivoimaisesti suurin esiintymä, joka luo myös perusedellytykset meidänkin elämisellemme. Niin VTT biotaloudessaan kuin Tekes - SymBio esityksissään ja päämäärissään ohjaisivat materiaali- ja energiavirtojen ottoa biomassoista, luoden näin maailmanlaajuisen biotalouden.

Kansakuntien biomassa
On jotenkin luontaista, että suurimmat kansat - Kiina ja Intia, käyttävät väkilukunsa ja biomassansa verran pallomme yhteisistä kokonaisbiomassavarannoista oman elonsa jatkamiseen. Se tarkoittaisi meille eurooppalaisille, japanilaisille ja pohjois-amerikkalaisille merkittävää kulutuksen alenemaa ja afrikkalaisille nykyiseen nähden huimaa materiaalisen elintason ja biomassojen käyttömahdollisuuksien nousua.

Elämän peruskysymys
Tiedämme, että elokehämme ja oma elomme mahdollistuu biomassoista ja biosfäärin monimutkaisista, paljolti meille vielä avautumattomista "synkronoitumisjärjestelyistä". Me emme tiedä kuinka biosfääri kaikkinensa toimii - mutta olemme kuitenkin päättäneet kestävän kehityksemme pohjautuvan näiden järjestelyiden biotalouteen ja biomassojen hyödynnökseen - kasvua, jatkuvaa kasvua tavoittelevalla poliittisella ohjauksella. Tässä yhtälössä parametrit eivät muodosta kestävää biotalouden laskentafunktiota - rajallisesta ei voida kasvavasti ottaa.

Mikä on ihmiskunnan osuus biomassojen kokonaisuudesta?
Me ihmisinä edustamme hyvin pientä osuutta itse biosfääristä, luontaisena kierron osasena. Sen sijaan me olemme hallinneet ja käyttäneet viimeisten 300 vuoden aikana valtaosaa biokiertojen massoja ja energiaa  - tässä on epäsuhta, joka näkyy mm. lajikirjon kutistumisena.
Toki voimme sanoa "ohjaamaamme biokiertoa" ihmisohjatuksi evoluutioksi", mutta luonto itsessään - mystisen käyttöjärjestelmänsä myötä, sitä siksi tuskin oli tarkoittanut. Suhteellisuuskäsityksemme on ylittänyt suhteettomuudellaan biosfäärin yleisharmonisen  elonkierron väkivaltaiseksi itsekkyyshyödynnökseksi.

Hyvää tarkoittaen, mutta monimuotoisuusongelmia(ko) luoden?
Tekes - SymBio ohjelma piirsi tavoitteeksi kasvukulutusorientoituneen tarvehierarkian keskipisteeseen itsensä ihmisen. Herää kysymys olisiko tuolla keskipisteessä pitänyt olla itse luonto, luontoharmonia ja biosfääri, joka kuitenkin kaiken elämän pallollemme on mahdollistanut. Keskitymmekö enemmän ottajaan kuin antajaan?

Onko asenneilmastomme kuumentunut liian itsekeskeiseksi?
Tuhoaako biomassojen yksipuolistamisohjelmamme luontaisen elokehän monikirjon ja mitä se lopulta merkitsee biosfäärin omille ohjausjärjestelmille, kun me eliminoimme siitä pois parametreinä monipuolistavia ohjelmallisia "hyppykäskyjä", itsellemme tehottomuustekijöinä estämässä tavoittelemaamme materiaalista kasvua.

Yritämme hätäännyksissämme korvata uusiutumattomat uusiutuvilla 6]
Me emme näytä ymmärtävän, että biokierto ja biomassa ovat miltei vakio - ainakin ihmisettömässä elonkehässä. Saako meidän järjestelykoneisto aikaiseksi yksipuolistamisen myötä maaperä- ja vesistököyhtymistä siten, että monimuotoisuuden vähentyessä on vaarana koko elonkehän romahdus joksikin sellaiseksi, joka ei anna meille enää elonmahdollisuutta ja luonto itsessään karkaa sellaiseen evoluution 7] suuntaan, joka ei meille ihmisille enää ole tarkoitettu? 

Tutkimushaaste
Voisivatko suomalaiset biotalouden, biosfäärin ja biomassojen hyödyntämistutkijat koettaa ratkaista biosfäärin kiertoja kokonaisnäkemyksen lähtökohdista, joissa mallinnettaisiin mitä merkitsee "viekää tuhkatkin pesästä" -ajattelu, jossa mm. metsien biotalousvarastot hyödynnetään viimeistä risua, kantoa ja juurakkoa myöten meidän omiin talouden ja elintasonoston rattaisiin.

Olisiko liian kunnianhimoista koettaa selvittää luontomallinnus mitä biosfäärissä tapahtuu, jos suunnittelemamme biomassan massiivihyödynnös toteutetaan? Tiedän, että kiinalaiset ovat tästä aiheesta hyvin kiinnostuneita, jopa innostuneita.

Ilkka Luoma
__
Ihminen - ympäristöongelmien, jopa tulevan katastrofin vahinkoparametri - ihminen! (?)

24 -- 143444 - 150224
_
SUOMI24  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB BLOG  |  X  |


VIITTEET
1] - VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori: "Suomelle pikaisesti kansallinen biotalousstrategia!"

2] - Tekesin SymBio – Biotekniikasta tuotantoon -ohjelma

3] - CCS - Carbon Capture Storage - hiilidioksidin nykyvarastoimisen sunnitelmakehys - VTT/CCS seminaari 2010

4] - "Ilmasto muuttuu aina ihmisen kanssa ja ilman ihmistäkin"

5] - Lopulta mikään ei hiilipohjaisessa eliöstössä kasva ilman suoraa tai epäsuoraa auringonvaloa, vaikka maan uumenissa elää molekyylijärjestelmiä, olematta missään suorassa tekemisissä auringon yhteyttävän voiman kanssa - nyt kuitenkin pidättäydymme vain kaltaisemm elämän tarkasteluun. Emme myöskään tarkastele tässä elämän ja elottomuuden rajapintaa, koska se on kaikkinensa meille vielä melkoinen mysteeri. 

*] - Uutena ilmiönä läntiselle markkinatalousihmiselle on lisääntyvän tavaramäärän ylittäessä kellarien ja vinttien rajat - on vuokrata pienvarastoja esineillemme, kun keräilykulttuuri on uudelleen nostanut päätään esineellistyneessä tavaramaniassamme.

6] - Mitä biokerroksen polttaminen lopulta voi merkitä - miksi kasvunvoima pitäisi polttaa energiaksi?

7] - Evoluutio jatkaa matkaansa ihmisen kanssa tai ilman ihmistä

...
Sent
Sent: Thursday, April 26, 2012 12:17 PM
Subject: YMPÄRISTÖMIELIPIDE - Kenelle biomassat kuuluvat ja ketkä biosfääriä ohjailevat?
...

Elonkehä jatkaa myös ilman ihmistä