Näytetään tekstit, joissa on tunniste biomassat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste biomassat. Näytä kaikki tekstit

keskiviikkona, heinäkuuta 19, 2017

Kiinalaisten biotalousinvestoinnit Suomeen ja matkailu!

Biomassan käyttö liikennepolttoaineena on kinkkinen juttu

Media huutaa joka nurkasta kuinka kiinalaiset vetäytyvät [?] Itä-Suomea koskevista biodiesel- ja biobensiinihankkeista. Puhutaan 200 miljoonaan euron katoamisesta rahoitussuunnitelmista. Hätiköityjä arvioita heitellään liiasta luottamuksesta, vaikka kysymys on toisaalla. On herännyt ajatuksia päättäjissä mitä merkitsee biomassan poltto liikennepolttoaineena.
...


Kiinalla on tänään maailman suurin valuuttavaranto ~ 3054 mrd USD

Kiina aloitti maailman taloushistorian rajuimman kasvun kuuluisan Kiinan uudelleenkäynnistäjän Deng Xiaopingin toimesta reilu 25 vuotta sitten. Nyt 1383 miljoonainen kansa on takonut viennillä itsensä maailman suurimmaksi taloudeksi – pariteettikorjattuna ostovoima-arvona |1.


Vienti toi Kiinalle merkittävän ylijäämän ulkomaan kauppaan

Parin vuoden aikana Kiinan valuuttavaranto on pienentynyt noin 800 mrd USD, mainittakoon, että Suomen valtion vuosibudjetti on noin 55 mrd USD. Miksi varanto on pienentynyt? Se on palanut lähinnä kahteen asiaan: Lisääntyneeseen kiinalaisten intoon matkustaa ulkomaille ja investointeihin – liki kaikkialle maailmaan.

Nyt Kiinan keskushallinto on kiinnittänyt jo alkuvuodesta 2017 lähtien huomiota minne ”raha katoaa”|*, ja onkin tullut sääntö, jossa yli 100 miljoonan USD maastavienti menee tarkempaan selvitykseen. On olemassa keinoja joiden avulla voidaan laillisesti kiertää tätä ”käskyä”, mutta tuo tieto on kiinakonsulttien arvokasta pääomaa.
...
|* Valuuttavaranto onkin kasvanut tänä vuonna nykyiseen arvoonsa 3054 mrd USD jo noin 40 mrd USD -


Kiina on tänään maailman suurin matkailumaa

Rahaa palaa ulkomaille, kun uteliaat kiinalaiset haluavat nähdä nopeasti kaiken – alkaen Yhdysvalloista (varakkaat), sitten Kanada, Ranska, Englanti, Australia … keskiluokka ”tyytyy” halvempiin maihin, kuten Suomeen ja Ruotsiin. Suurin osa menee kuitenkin vierus- tai liki vierusvaltioihin ja kotimaan matkailu on suurinta – määrällisesti, mutta ei rahallisesti.


Suomi saa osansa – erityisesti Lappi, …

… mutta nyt myös Itä-Suomi ja Saimaa on nousemassa kiinnostuksen kohteeksi |2, erityisesti Saimaan keskipisteellä Savonlinnalla on todennäköisesti loistava tulevaisuus, kunhan oivallus herää maakunta- ja paikallistason päättäjissä. Saimaa pitää nähdä kokonaisuutena, jonka keskipiste on kaupunki, joka on sanan mukaisesti lännen ja idän vedenjakajalla.
…
|2 Kiinan suurlähettiläs Savonlinnassa ~ https://yle.fi/uutiset/3-9729160 -

…
Investoinnit ulkomaille – Kiinasta

Biotalous kiinnostaa muodikkaasti, mutta nyt on herännyt ymmärrys, ettei ihmiskuntaakin elättävä biosfääri biomassoineen ole tarkoitettu liikennepolttoaineiksi. Kuitenkin biotalous metsävarantoineen on tutkittava, ja raaka-aine haetaan – jos haetaan – ulkomailta.

Omia metsiä Kiina ei hakkaa kertakäyttöliikennepolttoaineeksi. Puusta tehdään mieluummin puurakenteita – jo senkin takia, että puutalo esimerkiksi on hiilivarasto – pitkäkestoisena. Bambu, oljet ja muut oheisbiomassat voivat olla väliajan energiantuotossa.


Kiina on sähköautoilun suurvalta
[Kiinalaisomisteinen Volvo näyttää mallia!]

Kiina on tänään maailman suurin autojen valmistaja ja markkina-alue. Sähköautoissa Kiina on jo eturivissä ja nousee koko ajan tilastoissa, ollen lukumäärissä jo maailman suurin sähkökulkuneuvojen valmistaja ja tahti jatkuu.

Akkujakin tarvitaan ja investointeja akkuraaka-aineiden lähteisiin on odotettavissa – näitä tämän tyyppisiä kohteita (skandium) arvostetaan ja nuo pääomasijoitukset ajavat ohituskaistalla. Edellä mainittu matkailu on mahdollisesti siirtymässä myös ohituskaistalle, mutta miksi, niin siitä kertovat kiinakonsultit lisää.


Rahan kiivas liike ulos

Jokainen valtio vahtii tarkasti mitä aiemmin hankitulla ostovoimavarannolla operoidaan. On liki varmaa, että suurissa summissa on seassa myös onnettomia investointeja, niin Kiinassakin. Nyt tätä rahaliikennettä valvotaan ja voisin arvata, että useat suunnitelmat joutuvat suurennuslasin alle – katso Finnkino |3.
…

...
Savonlinna

Savonlinnalle haetaan erikoisasemaa – urakalla, jopa niin, että joukko kiinakonsultteja panostaa itse aiheeseen – hakien pöydän täyteen juuri oikeita toimijoita ratkaisemaan Suomessa oleva ainoalaatuinen vesistökokonaisuus hallitulla ja ympäristöä huomoivalla tavalla, mutta tuoden ikeessä olevalle Suomen kauneimmalle kesäkaupungille sen arvon mittainen uushuominen uusina työpaikkoina ja riittävinä investointeina tuottamaan sopivalle määrälle Saimaan ihastelijoita elämyksiä vailla vertaa.


...
Biotehtaat

On liki varmaa, että biotehtaat, jotka todellisuudessa ovat edelleen paljon sellukeittämöitä – ovat vain väliaikaista hurmiota, jolloin saamme vientituloja ominaisuudesta, jossa olemme ”vain” puolijalosteiden tai oikeastaan raaka-aineiden tuottajia – se ei ole oikein liike-elämäseksikästä toimittaa sellua maailman suurimmalle pahvilaatikoiden käyttäjälle – verkkokauppa AliBaballe.

Entä jos Kiina kieltää nykymuotoiset kertakäyttöpahvilaatikot – ovatko biotehtaamme valmiit voimakkaaseen tuotekehitykseen nyt heti, jotta ollaan valmiit kun muutos tulee – ettei pää ole ”muovipussissa”!?


Mitä me sitten viemme, jos biotalous sellukeittämönä on liki ympäristörikos?

Kiinassa on paljon kysyntää huippuosaamisellemme. Kiinakonsultit kertovat lisää – eräs oiva esimerkki on pelimaailma, lähdevesi – telakkaosaaminen, saattaakin olla, että joku telakka vaihtaa omistajaa. Kiinalaiset haluavat nyt risteilijöitä, jäänmurtajia ja erikoisaluksia – Koillisväylälle! |4
…


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä


US | VU | T | BL | BL | FB | FB | BLOG 147970

DOC kiinalaiset investoinnit maailmalle_18072017.doc – OpenOffice Writer
PVM 18072017

|692_6426|
Lähettänyt klo 2 kommenttia:
Tunnisteet: , , , , , , , ,

lauantaina, joulukuuta 14, 2013

Tonnikalat huutavat tuskaansa!


Tonnikalojen huutokauppa
Kuluttaa voi vain lajinsa verran – tonnikalatkin loppuvat viimeisen tullessa syödyksi. Japanilaiset ovat tonnikalojen massiivisia pyytäjiä – lähinnä susheisinsa, siis ihmisen ravinnoksi ja makunautinnoksi. Muodikkaasti kaiken pitäisi kasvaa, myös tonnikalasaaliideenkin ja niihin liittyvän liiketoimen. Lopultahan se viimeinenkin tonnikala jää verkkoihin – ja siihen loppuu erään eliölajin tarina.


Japani sairastaa, kun ostaakaan ei voi lajiaan enempää. Japanilaisen ihmispopulaation biomassallinen jalanjälki muuhun eliökuntaan on suhteettoman suuri – kuten se on myös kaikilla kehittyneillä markkinatalousmailla, jotka tukeutuvat kasvun hokemaan. Kasvaa ei voi loputtomiin – elantoamme ylläpitävä biosfääri rasittuu ja hajoaa rakenteiltaan sellaisiin osioihin, ettei se voi tarjota elinvoimaa hiilielämälle, siis meille.

Japanissa velkaantuminen on maailmanluokkaan, ainoana ”onnena” se, että ovat velkaa itselleen, mutta myös muulle biosfäärille, josta muun muassa tonnikalansa ovat saalistaneet. Japani ei ole ainoa merien rosvoaja, vaan apajilla ovat kaikki suuret rantavaltiot – Kiina suurimpana kasvajana.



Olisiko viisasta levätä välillä horroksessa –

näinhän luontokin tekee pohjolassa talven tullen, jolloin kulutus minimoituu. Miten ihminen voisi tasalämpöisenä levätä, siis talvehtia yli sellaisen ajan, jolloin syödään varantoja, jotka eivät enää uusiudu 1]. Pitäisikö lainsäädännöllä ja siihen liittyvällä valvonnalla määrittää minimikulutuksen kuukaudet.
…
1] Huolehdi ympäristösi, jotta se jaksaa ruokkia sinut! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/11/29/huolehdi-ymparistosi-jotta-se-jaksaa-ruokkia-sinut - [US_P/il]


Näyttää siltä, että näyttö- ja vertailutalouskiihkossaan ihmiset usein hermostuvat olotilaansa ja ”vaativat” puhdistuksen, joka usein merkitsee sotaa 2]; elimoitumista osalle. Sota on paineenpurkua, kun pää ei enää kestä kasvuhokemaa ja kateuskin on saavuttanut rajat, joiden yli pääsee vain mittelemällä kansalliskiihkoissaan paikasta elintilasta.
…
2] Vaadimme aina lopulta sotamme! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/46819-ihmiskunta-vaatii-aina-sotansa-olemmeko-valmiina - [US_P/il]



...
Tonnikalat ovat uineet valtamerissa vuosimiljoonat

Parvien määrä on ollut runsas ja niiden elopaino biomassana ilmeisen tarkkaan määrittynyt jostain evoluution kaavastosta – antaen ravintoketjuun juuri sen osuuden, mikä oli tonnikaloille määrittynyt.

Kulutuksellisesti valtalajiksi noussut ihminen on energian ja materian nälässään ahminut suhteettoman osuuden biomassasta – vain omiin tarkoituksiin, jakaen senkin lajinsa sisällä epätasaisesti – kansallisuuksittain ja jopa niiden sisälläkin. Reviirit ne ovat ihmisilläkin.



Tonnikalojen loppuessa käydään innokkaammin muiden kalalajien kimppuun –

ravintoa on saatava, nälkäkin kasvaa syödessä. Milloin löydämme oivalluksen nähdä biosfäärille luodut lajien biomassatasapainojen evolutiiviset kaavastot – joiden pohjalta nykyinen harveneva biodiversiteetti on alun ”yksinkertaisista” partikkeleista syntynyt ja kehittynyt – keskinäissopeumien kautta.

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan – vai jääkö Elämän mustapekka käteemme.



...
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka

…
doc.: japanilainen_tonnikala_14122013.doc – OpenOffice Writer


BLOG 27883 – Jontikka 2700
---14122013---

AL – US – Vf – IL


366 | 3305
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , ,

perjantaina, huhtikuuta 27, 2012

Elonkehä jatkaa myös ilman ihmistä

Eräs biomassakierto



27.4.2012 |07:05 Ilkka Luoma 
4 kommenttia 
VTT 1] juhli 70 vuotista taivaltaan ja Tekes päätti monivuotisen Symbio 2] ohjelman, molempien ohjenuora ja suuntaviiva on biotalous ja elonkehän ymmärrykseen pyrkiminen, sekä näistä tehtävä menestyksellinen liiketoiminta muun muassa vientiteollisuutemme hyväksi.

[ ... kasvutalouden kulutushokemasta erkaantunut ihminen luontokävelyllään ihmetteli suuresti maanpinnan eloperäisen kerroksen paksuutta - kuinka ohut se onkaan, vain keskimäärin 5-15 senttimetriä. 99,8 prosenttia esiintymisajastaan kaltaisemme homo sapiens on luontaisesti hyödyntänyt ja itsensä hyödynnökseen antanut eliölaji, joka on syntynyt, kasvanut ja maatunut biokierrossa, jossa biosfääri antaa kaiken elämän - auringonvalon energiaa käyttäen ... ]

Ihminen purskautti 200 vuodessa luonnon biosfäärin 20 miljoonan tuotosvuoden varastoituneet hiilidioksidit 3] maaperästä, näin kauan meni biosfääriltä aikaa muodostaa lämmitykseen ja liikkumisen energiaan käyttämämme hiilivetyvarat (öljy, kivihiili ja maakaasu - alkujaan biomassapohjaisia). Vieläkin kinastelemme miksi kokonaisuutena maapallon ilmakehä lämpenee 4]. Nyt olemme oivaltaneet kestävän kehityksen ja biomassojen täyshyödynnöksen.

Peräänkuulutamme uusiutuvaa energiaa ja biotaloutta
Olemme oivaltaneet, että muu eläinkunta on ollut vuosimiljoonat täydessä biotaloudessa - eläinkunta ei tarvitse juurikaan ulkoista energiaa 5] (tuotettuna hyödykkeenä) itsensä liikuttamiseen paikasta toiseen - me sen sijaan käytämme kaiken ulkoisen liike-energian itsemme ja muuntelemiemme tavaroiden siirtelyyn paikasta toiseen *].

Suhteellinen biomassa
Ihmiskunnan oma biomassa lienee noin muurahaispopulaatioiden kokoluokkaa. Elokehän suurin biomassa on valtamerten planktonesiintymissä, jotka ovat samalla toiseksi alin hierarkia merellisen elojärjestelmän mahdollistajana. Maaperän pienbioeliöstö taas on maanpäällisten elojärjestelmien ylivoimaisesti suurin esiintymä, joka luo myös perusedellytykset meidänkin elämisellemme. Niin VTT biotaloudessaan kuin Tekes - SymBio esityksissään ja päämäärissään ohjaisivat materiaali- ja energiavirtojen ottoa biomassoista, luoden näin maailmanlaajuisen biotalouden.

Kansakuntien biomassa
On jotenkin luontaista, että suurimmat kansat - Kiina ja Intia, käyttävät väkilukunsa ja biomassansa verran pallomme yhteisistä kokonaisbiomassavarannoista oman elonsa jatkamiseen. Se tarkoittaisi meille eurooppalaisille, japanilaisille ja pohjois-amerikkalaisille merkittävää kulutuksen alenemaa ja afrikkalaisille nykyiseen nähden huimaa materiaalisen elintason ja biomassojen käyttömahdollisuuksien nousua.

Elämän peruskysymys
Tiedämme, että elokehämme ja oma elomme mahdollistuu biomassoista ja biosfäärin monimutkaisista, paljolti meille vielä avautumattomista "synkronoitumisjärjestelyistä". Me emme tiedä kuinka biosfääri kaikkinensa toimii - mutta olemme kuitenkin päättäneet kestävän kehityksemme pohjautuvan näiden järjestelyiden biotalouteen ja biomassojen hyödynnökseen - kasvua, jatkuvaa kasvua tavoittelevalla poliittisella ohjauksella. Tässä yhtälössä parametrit eivät muodosta kestävää biotalouden laskentafunktiota - rajallisesta ei voida kasvavasti ottaa.

Mikä on ihmiskunnan osuus biomassojen kokonaisuudesta?
Me ihmisinä edustamme hyvin pientä osuutta itse biosfääristä, luontaisena kierron osasena. Sen sijaan me olemme hallinneet ja käyttäneet viimeisten 300 vuoden aikana valtaosaa biokiertojen massoja ja energiaa  - tässä on epäsuhta, joka näkyy mm. lajikirjon kutistumisena.
Toki voimme sanoa "ohjaamaamme biokiertoa" ihmisohjatuksi evoluutioksi", mutta luonto itsessään - mystisen käyttöjärjestelmänsä myötä, sitä siksi tuskin oli tarkoittanut. Suhteellisuuskäsityksemme on ylittänyt suhteettomuudellaan biosfäärin yleisharmonisen  elonkierron väkivaltaiseksi itsekkyyshyödynnökseksi.

Hyvää tarkoittaen, mutta monimuotoisuusongelmia(ko) luoden?
Tekes - SymBio ohjelma piirsi tavoitteeksi kasvukulutusorientoituneen tarvehierarkian keskipisteeseen itsensä ihmisen. Herää kysymys olisiko tuolla keskipisteessä pitänyt olla itse luonto, luontoharmonia ja biosfääri, joka kuitenkin kaiken elämän pallollemme on mahdollistanut. Keskitymmekö enemmän ottajaan kuin antajaan?

Onko asenneilmastomme kuumentunut liian itsekeskeiseksi?
Tuhoaako biomassojen yksipuolistamisohjelmamme luontaisen elokehän monikirjon ja mitä se lopulta merkitsee biosfäärin omille ohjausjärjestelmille, kun me eliminoimme siitä pois parametreinä monipuolistavia ohjelmallisia "hyppykäskyjä", itsellemme tehottomuustekijöinä estämässä tavoittelemaamme materiaalista kasvua.

Yritämme hätäännyksissämme korvata uusiutumattomat uusiutuvilla 6]
Me emme näytä ymmärtävän, että biokierto ja biomassa ovat miltei vakio - ainakin ihmisettömässä elonkehässä. Saako meidän järjestelykoneisto aikaiseksi yksipuolistamisen myötä maaperä- ja vesistököyhtymistä siten, että monimuotoisuuden vähentyessä on vaarana koko elonkehän romahdus joksikin sellaiseksi, joka ei anna meille enää elonmahdollisuutta ja luonto itsessään karkaa sellaiseen evoluution 7] suuntaan, joka ei meille ihmisille enää ole tarkoitettu? 

Tutkimushaaste
Voisivatko suomalaiset biotalouden, biosfäärin ja biomassojen hyödyntämistutkijat koettaa ratkaista biosfäärin kiertoja kokonaisnäkemyksen lähtökohdista, joissa mallinnettaisiin mitä merkitsee "viekää tuhkatkin pesästä" -ajattelu, jossa mm. metsien biotalousvarastot hyödynnetään viimeistä risua, kantoa ja juurakkoa myöten meidän omiin talouden ja elintasonoston rattaisiin.

Olisiko liian kunnianhimoista koettaa selvittää luontomallinnus mitä biosfäärissä tapahtuu, jos suunnittelemamme biomassan massiivihyödynnös toteutetaan? Tiedän, että kiinalaiset ovat tästä aiheesta hyvin kiinnostuneita, jopa innostuneita.

Ilkka Luoma
__
Ihminen - ympäristöongelmien, jopa tulevan katastrofin vahinkoparametri - ihminen! (?)

24 -- 143444 - 150224
_
|  SUOMI24  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB BLOG  |  X  |

VIITTEET
1] - VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori: "Suomelle pikaisesti kansallinen biotalousstrategia!"

2] - Tekesin SymBio – Biotekniikasta tuotantoon -ohjelma

3] - CCS - Carbon Capture Storage - hiilidioksidin nykyvarastoimisen sunnitelmakehys - VTT/CCS seminaari 2010

4] - "Ilmasto muuttuu aina ihmisen kanssa ja ilman ihmistäkin"

5] - Lopulta mikään ei hiilipohjaisessa eliöstössä kasva ilman suoraa tai epäsuoraa auringonvaloa, vaikka maan uumenissa elää molekyylijärjestelmiä, olematta missään suorassa tekemisissä auringon yhteyttävän voiman kanssa - nyt kuitenkin pidättäydymme vain kaltaisemm elämän tarkasteluun. Emme myöskään tarkastele tässä elämän ja elottomuuden rajapintaa, koska se on kaikkinensa meille vielä melkoinen mysteeri. 

*] - Uutena ilmiönä läntiselle markkinatalousihmiselle on lisääntyvän tavaramäärän ylittäessä kellarien ja vinttien rajat - on vuokrata pienvarastoja esineillemme, kun keräilykulttuuri on uudelleen nostanut päätään esineellistyneessä tavaramaniassamme.

6] - Mitä biokerroksen polttaminen lopulta voi merkitä - miksi kasvunvoima pitäisi polttaa energiaksi?

7] - Evoluutio jatkaa matkaansa ihmisen kanssa tai ilman ihmistä

...
Sent
Sent: Thursday, April 26, 2012 12:17 PM
Subject: YMPÄRISTÖMIELIPIDE - Kenelle biomassat kuuluvat ja ketkä biosfääriä ohjailevat?
...

Elonkehä jatkaa myös ilman ihmistä
Kommentoi 4 kommenttia

__ __
Lisätty versio II - 15022024




.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)