Varkaudessa mies puukotti kuoliaaksi itselleen tuntemattoman, aikuisiän kynnyksellä olevan nuoren – halusi päästä vapaalta suljettuun hoitoon [?]. Avohoitoon passitettu löi kirveellä Helsingin metrossa miestä päähän, ”ääni päästä käski tekemään” – uhri, nuori mies ei tullut koskaan tajuihinsa, kuoli tietämättä miksi. ---
...
[
2006]
1950- ja 60-luvuilla oli runsaasti työpaikkoja, joihin pääsi yksinkertaisellakin osaamisella työhön. Työt olivat teollisuuden ja palveluiden aputöitä, jotka olivat osana kokonaisuutta välttämättömiä, mutta joiden tekijäksi kelpasi yhteiskunnallisesti "lahjattomampikin" ihminen. Tuolloin heillekin oli töitä ja osallistumista yhteiskuntaan.
Mielialalääkkeitä määrätään, syödään ja väärinkäytetään tänään (2012) enemmän kuin koskaan ja määrät ovat edelleen kasvussa. Yhä enemmän loppuun väsyneitä, mielensä kadottaneita ja raskaaseen oravanpyörään kriisiytyneitä passitetaan lyhyen mielisairaalapaikoituksen jälkeen avohoitoon vapaalle ... Muutoin 40% mielisairaaloiden asiakkaista hakeutuu vapaaehtoisesti hoitoon. Työtehtävien vaativuus kasvaa nykyaikana entisestään.
Suomi on sairaanhoidossa vielä maailman huippumaita
Suomessa huolehditaan myös mielisairaista sairaalakapasiteetilla promille koko kansakunnasta. Säästö- ja juustohöyläpolitiikka vie kuntia, kuntainliittoja ja sairaanhoitopiirejä ahtaalle, jolloin kotiinlähetyksistä kohoaa uutisoinnin aihetta traagisina otsikoina.
Nykymallisessa markkinataloudessa myös mielisairaanhoito on hinnoiteltu ja pelissä on tavoiteasetanta. Veronmaksajat vähenevät Suomessa ja eliniänodote kasvaa entisestään. Ihmiset ikääntyessään yksinäistyvät ja erakoituvat kaupunkikaksioihinsa. Myös mielenterveytensä menettäneitä on yhä enemmän.
Hoitotarve kasvaa psykiatriassa. On paljastumassa itsessään kriisiytyneiden yhä laajempi bentsoaattien käyttö – nk. ”bentsoista” on tullut elämän lanka myös normaaleille – mitä sillä nyt tarkoitetaankaan.
Aina ja jatkuvasti höyläämisen kustannuspolitiikka – kaikki mitataan rahassa
Yleislääketieteen hoitopäivän (somatiikka) hinnaksi on määrätty 1150 euroa per päivä (2006). Psykiatriassa se on 630 euroa. Mielisairaaloissamme vuodepaikoista on n. 75% aina käytössä. Ihmiset tarvitsevat stressin, burn-out -ilmiöiden, yleisen jatkuvan huolen ja kiristyneen perhe-elämän vuoksi enemmän päivystyskäyntejä hinnalla 110-273 euroa per käynti. Sairaidemme joukossa on myös "lopullisesti menetettyjä" ja yhteiskunta joutuu vakavimman toden eteen, koska päätökset on tehtävä myös heidän osaltaan.
Sukulaiset ovat etääntyneet iän myötä,
kunnes yksinäisyys kohtaa ja ainoaksi elämän helpotukseksi koituvat mielialalääkitys ja mm. mielisairaalat. Samalla tavalla "normaalit" ihmiset hakeutuvat apteekkiin, pankkiin ja lääkärin vastaanotolle puhekaverin puutteen vuoksi. Monet "mielisairaiden" kontaktiotot olisi voitu välttää vastuullisemmalla sukulaishuolehdinnalla. Kaukoidässä kolmannen polven lapset saavat arvokasta elämänkokemusta isoäideiltään ja -isiltään.
Työ vaatii tai halutaan vaativan nykypäivänä yhä enemmän;
miltei tehtävä kuin tehtävä, niin kolmen kielen osaaminen, kansainvälinen businesskokemus, 15 vuoden työkokemus ja alle 35 vuoden ikä; näitä tavoitteita ei monikaan täytä ja kummallinen dilemma: työvoimapulan ja työttömyyden yhdistelmä on tosiasiaa.
Me ihmiset emme ole samasta puusta,
vaan olemme yksilöitä ja kaikki eivät jaksa ponnistella, pyrkyröidä, taistella ja kyynärkikkailla itseään nykymaailman markkinamekanismimenestyjien joukkoon. Osa "palaa henkisesti loppuun" ja hakeutuu hoitoon pettyen omaan "osaamattomuuteen".
Arkipäivän arvostus voisi kohdentua myös kädentaitoihin, jolloin "business- ja virkamieskikkailua" osaamattomat hiljaisemmatkin itseään vähemmän tyrkyttävät saavat tehtäväkuvan, josta saa osallistumisen ja yhteisöllisyyden tyydykettä. On muitakin mittausmenetelmiä kuin optiolauenta, urakkakorvaus ja nuolaisulisä.
Lääkkeitä, mielialalääkkeitä ja yhä enemmän lääkereseptejä myös katukauppaan!
Tänä päivänä uudet psyykelääkkeet palauttavat veronmaksajiksi akuuttipotilaita 2-4 viikon "hoitokierrolla", rivakammin kuin ennen. Pitäisi olla muitakin keinoja kuin lääkepumppaus. Yhteiskunnalle olisi edullisempaa järjestää osallistuvaa työtä, miltei mitä tahansa, kunhan ihmiset pääsevät takaisin yhteiskuntaamme tuoden hyödylliseksi kokemisen tunteen tekijöilleen. Nuorien keskuudessa kytee pommi, arvaamattomuuden pommi.
Nyt on kasvu, materiaalinen kasvu ja näyttötalous
Mielenkiinto on liiaksi kohdistunut henkilökohtaisen ostovoimatulon valvontaan, huomaamatta, että ympärillä hätä ja tarve kasvaa heikentäen pitkällä aikavälillä myös "terveiden" elinoloja. Työ on yhteiskunnan suurinta vastuunkantoa huolehdinnasta ja hyvinvoinnista, jopa vähemmällä rahalla – ei poliitikkojen pelkkää vastuupuhetta, vaan työtä – joka on kansalaisen perusoikeus ja -velvollisuus.
...
Tänä päivänä kansalaisille tuputetaan ”Lennä Matti, lennä” -elokuvaa muistutuksena ihmisen julkihädästä unohtaen kaiken sen glamourin ja kansallistunteen mitä nuori Matti Nykänen aikoinaan Suomen kansalle antoi maailman kautta-aikojen parhaana mäkihyppääjänä. On tekojen aika ... ja Matti on palannut elämään.
Ilkka Luoma
(kirjoitus pohjautuu osaltaan etelä-suomalaisen suuren kuntayhtymän mielisairaalan vastaavan ylilääkärin haastatteluihin vuosina 2006 ja 2011)
HS
Kapitalismi kasvoi kieroon ja uhkaa nyt horjuttaa jopa demokratiaa, kirjoitti Financial Times – Mikä meni vikaan?
Tuossa jatkuvakierrollisessa järjestelmässä ihminen on lähes häviävän pieni biomassa - valtamerien viherplanktonin muodostaessa yhden suurimmista. Me ihmiset taas edustamme muurahaispopulaatioiden massakokoluokkaa. Ihmisistä muutama hassu prosentti edustaa puolta sen tasevaurauden omistuksesta, jolla aikaansaadaan taloudellisia liikkeitä ja sen mukaisia ympäristöjälkiä. Millaisen vastuun tuosta biosfäriin vaikuttavasta ympäristöjalanjäljestä tämä hassu muutama prosentti edustaa - kuka kertoo?
Näin ajatellen onkin viisasta, että kapitalistit pääomahallitsijoina ja koroilla ja/tai arvonnousuilla eläjistä joutuvat kantamaan progressiivista vastuuta ympäristöstä, joka elättää niin kapitalistin kuin 'mahatma gandihilaiset', jonka henkilönimiinkarnaation syntymästä tulee täyteen 150 vuotta 2.10.2019.
Ehkä Intian suuri mies ja rauhanomaisen kapinan keksijä Mahatma Gandhi omasi sangen pienen ympäristöjäljen - ainakaan hänen stressitasoaan ei liiallinen taseomaisuus ollut nostamassa.
Tänään Suomessa on käymässä Intian ulkoministeri, joka puhui eduskunnan pikkuparlamentissa aamupäivällä - hän edusti valtiota, jossa valtava läntisesti ajateltu talouden köyhyys ja yltiökokoinen rikkaus kohtaavat vastakohtaisuuksina.
Intiassa oli vielä joitain vuosikymmeniä sitten kastilaitos, joka meillä ilmenee maallisena näyttö- ja vertailutaloutena, joita ponnistaa eteenpäin kasvuhokemallinen talousajattelu.
*PS. Pääomiin voimme laskea muutakin kuin arvopaperit - niin maa-alueet, materiaalivarannot kuin vedenkäyttöhallinta ovat pääomia - ja ehkä huomenna henkinen viisaus!
Kapitalismi kasvoi kieroon ja uhkaa nyt horjuttaa jopa demokratiaa, kirjoitti Financial Times – Mikä meni vikaan?
Reviiripuolustukseen kuuluu myös elintilan valtaaminen, hallinta ja kasvun ihannointi. Kasvun mentaliteetti on evoluutiossa sisäänrakennettuna - pitää olla kykyinen, ja yleensä suurempi on tehokkaampi -ainakin autojen hevosvoimavertailussa. Siis pitää kasvaa - kuten kunnon kapitalistille pääomien hallintavalta ja ostovoiman kykyisyyden näyttövalta. Siis suuremmaksi. Kapitalistilla on todennäköisesti hirmuinen ympäristöjälki - teoistaan ja näytöistään muille, että täältä se lähtee.
Hiukan provosoidusti, mutta valitettavasti totta. Evoluutio määritti meille vain yhden teon - ja se on lisääntyminen; meidän on saatava jatko omalle geenistöllemme - näin "määrää" evoluutio, joka samalla pitää itseään kuolemattomana - aina haman aluista lukien!
Pääoma on ilmiö, jolla osoitetaan taloudellista valtaa ja se ylittää demokratian rajat omassa rajattomuudessaan. Pääoma kutoo verkkoja kaikkialle - yhdistäen rahallisen voiman kudelmaksi, jossa voidaan olla välittämättä laillisesti rajallisista laeista. Globalisaatio on kapitalistin ystävä - perustelulla vapaasta tahdosta tehdä valintoja - vapaan sanan mentaliteetilla.
Raja tuli vastaan ja kansalaismedia tullee hoitamaan loput eli suuri massa nousee ympäristöongelmien kaverina barrikaadeille ja estää pääomien rajattoman leviämisen ja taseomaisuuksien rajautumisen suurina erinä yhä vähemmille.
On alkanut tasaistamisen aikakausi, jolle ympäristö heittää ylävitosia, jos massat ymmärtävät vähentämisen merkityksen kokonaisuutena. Kasvun taloudellinen aika on ohi - nyt pitää osata nähdä metsä puilta.