Näytetään tekstit, joissa on tunniste näyttötalousihminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste näyttötalousihminen. Näytä kaikki tekstit

torstaina, kesäkuuta 01, 2023

Vertailu alkaa jo ala-asteilla - kenellä merkkituotteita ja keillä jäljitelmiä

|2556|411196|


Piirros: ~ https://www.ts.fi/viihde/fingerpori/935


***


EKSTRA - Tätä päivää!https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009614451.html - IS-otsikoituna ingresseineen näin: 

"12-vuotiaalta pojalta vietiin kengät jalasta kesken bussi­matkan – sivullisten käytös ällistyttää äitiä -- Lapsen Nike-merkkiset kengät lähtivät yläkoululaisen nuoren matkaan.

-IS-toimittajana Silja Pokki..

__

Vertailu alkaa jo ala-asteilla - kenellä merkkituotteita ja keillä jäljitelmiä

-- tai ei juuri sitäkään!

Medialinkki
https://yle.fi/a/74-20032614 -, otsikoltaan ja ingressiltään näin:
"Lapselle on kova paikka, jos perheellä on vähemmän rahaa kuin muilla – väitös: Köyhyyden kokemukset pitäisi huomioida jo alakoulussa
Tuore väitöskirjatutkimus tutkii, millainen yhteys suomalaislasten ja -nuorten kokemalla köyhyydellä on elämäntyytyväisyyteen.
"
-Yle-toimittajana Iina Heilala.

__
Aikuisten markkinatalousmaailma näyttää mallia! -

Elämme kasvuhokemallista |1 näyttö- ja vertailutaloutta |2 ---
.. ja tuo vertailu ja esittely alkaa jo peruskoulun ala-asteilla. Toisilla on varaa ja se halutaan osoittaa -monellakin tavalla. Osa lapsista käyttää runsaammin rahaa kauppojen karkkihyllyiltä valintoja tehtäessä ..

|1 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2020/04/muutummeko-kasvuhokemasta-vahentamisen.html -
|1 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2020/04/miksi-niin-monien-huulilla-on.html -
|2 ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/250179-naytto-ja-vertailutalous-mita-se-on/ -



Osa pukeutuu merkki- ja brändivaatteisiin - saa uuden polkupyörän vuosittain - uudet reput ja uusia vaatteita kuukausittain. Tosin tässä on myös toinen terveempi ilmiö -

.. monesti nuo "uudet vaatteet" eivät olekaan uusia, vaan taitavasti kierrätyksestä ja kirppiksiltä hankittuja murto-osahintaan, jopa Kierrätyskeskuksesta ilmaiseksi! - kaikkea ei tarvitse ostaa merkkiliikkeistä ja näin lihottaa niiden loputonta voitonhamuamistaan. Onkin havaittavissa terve herääminen kierrätykseen!

__
Kerrotaan Valkeakoskelta tarinaa Yhtyneiden tehtaanomistaja ja patruuna Juuso Walden' in lapsista ja heidän viikkorahoistaan; Juuson mukulat saivat vähemmän viikkorahaa kuin toverien eli tehtaan työläisten lapset -

.. onko näin, vain nuo lapset ajaltansa sen tietävät - jos hekään. Tarinassa on kuitenkin esimerkillistä voimaa, ettei aina tarvitse näyttää ja vertailla ominaisuuksilla, jotka ovat vain maallisuuden ilmiö.

__
Rahalla saa ja hevosella pääsee!

Nykyajan esimerkki näyttö- ja vertailutaloudesta löytyy osuvasti autoteollisuudesta - ponttaa omalle voimalle saa pakoputkien määrästä, ja erilaisista kirjainyhdistelmistä auton peräpäässä |3 - on GT, on AMG, M ja monia muita kohokkeita, joilla pönkitetään edellä ajan voimaa ja näyttävyyttä mureiden pakoputkiäänien seasta. Uusin ilmiö on heinäladon kokoiset maastomassiiviset avolavapakut - RAMMMM .. 

|3 ~ https://keskustelu.suomi24.fi/t/16224148/naytto--ja-vertailutalous-nayttaytyy-meilla-autoissamme---liian-usein -

__
Olemmeko oikeasti tällaisia vertailuihmisiä (kuka milläkin) -

.. miksi meidän pitää kasvattaa ulkoisin kohokkein sen kaiken elämän pakoputkia näyttävyyden pituutena kun noita itsetuntomme kohotuskirjaimia suurella rahalla autojemme peräpäihin ostamme?

___
Onko meillä osalla heikko itsetunto?
[ ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/05/itsetunto-on-ihmisen-perusvoimanlhde.html - ]

Mahatma Gandhi' lla |4 oli vahva itsetunto- ilman useita pakoputkia, vain yksi ja oma, joka tuotti luonnolle kasvuvoimaa sillä oikealla tavalla - kierrätykseen eikä tuottanut ympäristövahingollisia kaasuja möreiden moottorimurinoiden seasta taivaan tuuliin.

|4 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/09/johtaja.html - eräänlaista näyttämistä ja vertailua tämäkin - oman voimansa osoittamista ---

__
Itsetunto on sisäinen ihmisinhimillinen voima suvaitsevaisuutena ja huomioonottamisena - aitona esimerkkinä, että kävellenkin pääsi, jos haemme tuntua vaatimattomaan Elämään Gandhilta.

__
Niin, sitä aikuiset edellä mitä lapset perässä

Kotikasvatus |5 on ainoa tehtävä sen lisäksi mitä evoluutio sääti meille lisääntymisenä - hallitusti ja sovittautuvasti. Yhtä hallitusti kokonaisuus sovittautumisena, luontoympäristö kuin keskinäiset suhteet ihmisyhteisöissä ovat niitä kasvatuskohteita, joilla meidän vanhempien olisi ruokittava lapsemme jatkamaan omaa geenistöämme.

|5 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/06/lasten-kasvatus-on-luonnostaan.html -

__
Lapsen suurin voima on vahva tuntemus omasta tietoisuudesta olla yhtä arvokas kuin kuka tahansa muu lapsi -

.. tällöin ei raha, sen käyttö kuin näyttö- ja vertailu ota millään lailla kosketuspintaa lapsen mielen liikkeisiin, jotka huonoimmillaan kateutena, pahana olona kuin syrjäytymisenä kilpailevasta vertailusta saattavat ajaa yksinäisyyden kautta eriarvoistumiseen, koulukiusaamisen kohteeksi |6 ja sen jälkeiseen pahan olon purkuun - jopa myöhempänä väkivaltana! |7

|6 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2021/09/lapsi-joutuu-vankilaan-tuleeko-hanesta.html -
|6 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2022/04/tp-sauli-niinisto-tarttui.html -
|7 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2022/11/kouluvakivallasta-katujengeihin.html -
|7 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2022/02/tp-niinisto-pm-marin-tulkaa-mukaan-seis.html -


__

114189


|  110  SUOMI24  441  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana |  FB BLOG  |  Twitter  |  


2


Lieveilmiöitä - kun syyn ja seurauksen laki puree - lapsiinkin!

Alaikäisten huostaanotot ovat lisääntyneet rajusti Helsingissä |E – Vantaalla vähentyneet (määrärahojenko puute?) … Alkoholin käyttö on kasvanut. Raskas juominen on karannut monien käsistä. Työt ovat loppuneet tai yt-kierteet riivanneet jo vuodesta toiseen – hermot kireällä, vaimo lähtenyt – mies pettänyt.

Kuka kärsii – lapsi kärsii ja myös oppii, mutta mitä ja miten se vaikuttaa lapset nuoruusvuosiin ja aikuisikään. Kotona opittu – vanhana taidettu. Mielenterveys pätkii, huumeet vierottavat normaalista yhteiskunnasta, luonne muuttuu – emme ajattele kuin itseämme, muista ei ole enää väliä. Jopa loogisen ajattelun valo hiipuu ---

|E ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/04/huostaanotto-huutaa-apua.html -

__
Entä myöhemmin kun moni koulukiusaaja siirtyy myöhemmäksi työpaikkakiusaajaksi? |8

Ja kaikki tämän vain siksi ettei kyennyt osallistumaan näyttämiseen ja vertailuun tai sitten ollen itse jo lapsesta pitäen se itsetuntonsa pönkittäjä ja rahan suhteeton käyttäjä - näihin näyttö- ja vertailutalouden näyttöreliikkeihin!

|8 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/10/koulukiusaajasta-tyopaikkakiusaajaksi.html -

__
PS. --- Lopuksi neljän lapsen isänä olen joutunut katsomaan myös aikuisiällä monesti peiliin - kiusaus näyttö- ja vertailutalouteen on herkässä -allekirjoittaneella ns. Cosworth-ilmiö, kun haluaa olla enemmän kuin onkaan. Vanhemmiten tämä luulo haihtuu luonnostaan - ainakin useimmilta meiltä!




__

ILU-MEDIA

IJL-Productions



Kansalaiskirjoittaja

Ilkka Luoma

YMPÄRISTÖTEOLLISUUS

https://www.ymparistoteollisuus.com

Total Visits: 668113 Total Visitors: 106951  300523 

Total Visits: 651805 Total Visitors: 104446  160523 


https://www.jontikka.blogspot.com

IJL-kommentteja HS-artikkeleihin


__
e

sunnuntaina, joulukuuta 04, 2022

Markkinatalouden ja luontobiologian tuho on kasvuhokema -

i |2403|374886|xcc

.


Kuva: IJL-BLOG, julkaistu muun muassa ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/73120-kulutusahky/

"

Kulutusähky

"


***


..

- ja ihmiskeskeinen tehokkuusvaade!


 .. puolitammeko kulutuksemme?



Tehokkuuden huuto kaikuu läntisen markkinatalouden vajaakatseellisesta henkisyydestä -

.. sen mainostaen arkielon eriarvoisuutta erilaisten maailmannäkemyksien kirjossa, jossa kulttuurillista ja yhteiskuntamallien moniarvoisuutta ei saateta tunnustaa - lännestä,

.. joka käy suurellisesti kumuloituneessa haittaympäristöjäljen todellisuudesta omaa kasvuhokemallista tehoajatteluaan "enemmän, nopeammin ja suuremmissa erissä" tarkoitushakuista vastakkain asettumisen taistelua suurta maailmallisenemmistöistä itää vastaan - kyse on tehokkuudesta käyttää tasa-arvoisemmin Telluksemme yhteisiä raaka-ainevarantoja, jotka oli lopulta "tarkoitetut" koko biosfäärilliselle elämälle.
.
HS: "Jokaisen työtunnin tulisi kannattaa" linkki ~ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009221495.html -
-HS-pääkirjoitustoimisto.
.


Kysymys kuuluukin miten ideaalina pidetty demokratiahokema kriisiytyessään aikaansaa väkivaltaisuuden vibraatioita yhä enemmän ajelehtivissa ihmisissä, jotka eivät jaksa ponnistella materiaalisesta paikasta auringossa, kun pelataan näillä näyttö- ja vertailutalouden kiihtyvyysmittareilla - paremmuudesta, mutta millaisia mittakepein millaisista paremmuuksista.



Evoluutio näkee vain suvunjatkumisen paremmuuden -

.. sen tarkoittaen sopeutumista kukin laji omiin biolokeroihinsa, joita rajaavat elinpiirien reviirit, tuottaen lisääntymiselle hallitun kilpailun lajin, suvun jopa perheen elinpiirein, sekaantumatta reviirien ulkopuolelle ja puolustaen niitä "henkeen ja vereen". Onko tämän sitä biologiaa ohjaksissaan pitävää evoluution jatkuvasti säätämän satunnaisuuskäsikirjan ohjeiden noudattamista .. ?



Olemme tuhonneet luontobiologista reviirillistä keskinäisyyttä hyvin pienenä osasena biodiversiteetin monikirjoisuudesta omin itsekkäin tehokkuusvaatein,

.. joita on sävyttänyt ja yhä määrittää kaksi perustekijää markkinatalouden kilpailuhengestä -

.. kasvuhokemana |1 ja näyttö- ja vertailumaterialismina |2 -

.. käyttäen laajasti sellaisia varantoja, joiden jakajina me ihmiset olemme olleet suhteeton osa kierossa olevasta elollisbiomassasta.
.
|1 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2020/04/muutummeko-kasvuhokemasta-vahentamisen.html -
|1 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2020/04/miksi-niin-monien-huulilla-on.html -
|2 ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/131588-nayttotaloudesta-sopeutumistalouteen/ -
|2 ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/23635-kulutamme-saastamme-ja-jalleen-kulutamme-nayttotalous/ -


.
Onko roolimme sen tehokkuusvaateissaan ylittänyt tämän päivän toiminnallisella kellotaajuudella sellaiset elollissyklit, joiden kehittämiseen evoluutiolta meni satoja miljoonia vuosia - todisteeksi tähän sopinee ihmiskunnan viimeiset 200-300 vuotta, jolloin kaikki suuruusmittarit räjähtivät pilviin.



Ja nyt voimme katsoa, ketkä juuri ovat eniten vastuussa näistä mittarikiihtyvyyksistä, joita luetaan kasvutalouden määrityksin - halussa saada lisää, nopeammin ja suuremmissa erissä!

Herääkö ajatus mitä teimme Euroopasta, kun lähdimme lähinnä länsi-eurooppalaisina omille löytöretkille ja sen jälkeisille kolonialismin meriteille hakeman lisää, nopeammin, halvemmalla ja lopulta olimmeko (olemmeko edelleen?) ryöstöretkillä, joiden tilattua laskua nyt maksamme, kun maailma asettuu moniarvoiseksi.



Nyt kohta ei enää läntinen maailmannäkemys sävytä pakkoa muille eri lailla ajatteleville.

Yhteiskuntakehitys on haarautumassa omiin uomiinsa - arvostus monikirjoisuuteen avaa aivan uusia ovia pelastaa tämä biologinen maailma, jonka haittajälkiä voimme osaltansa tutkia täältä:


https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/12/ilmastonmuutos-on-ihmiskunnan-kohtalonkysymys-tutki-kuka-paastoista-oikeastaan -
ja täältä ~ https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/b4ff4caa-77cc-496c-ac5a-82e4e79a9289 - |e

.

Aivan täällä kotoisassa "maailman yhdessä onnellisimmasta maista" voimme katsoa miten lapsemme ja nuoret oireilevat |3 - jopa kiihtyvämmin.
.
|3 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2022/11/kouluvakivallasta-katujengeihin.html -



.
Olemmeko tulleet erään aikakauden päätepysäkille - herää se vakavin ja yhteishenkeä eniten kuuluttava kysymys!

Tehokkuus, miten se määritellään huomenna, kun havaitsemme nykyisen tehotalouden surmaavuuden meitä kaikkia elättävään biokerrokseen, joka kuin "raamattupaperia jalkapallon ympärillä" - ohuudessaan.

.

|e " .. Taulukossa kumulatiivisten päästöjen kärkimaat, kuten Kiina, Intia, Brasilia ja Indonesia, loistavat poissaolollaan. Näissä neljässä maassa asuu yli 40 prosenttia maailman väestöstä, mutta ne vastaavat ainoastaan noin viidenneksestä maailman päästöistä. .. "

.



PS. Puolitammeko kulutuksemme ja säädämme tehokkuuden huolehtimaan evoluution ohjaaman luontobiologian keskinäis- ja moninaisvaikutteiden hitaiden muuttujien kurssille? |E
.
|Ehttps://www.tiede.fi/keskustelu/18693/ketju/hitaiden_muuttujien_vastustamaton_voima -
.



EKSTRA
https://www.tiede.fi/keskustelu/77241/gaia-kuumenee-jaahdyttelemmeko-kulutustamme 

Gaia kuumenee - jäähdyttelemmekö kulutustamme? (!)


.

EKSTRA 2

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/228689-kasvuhokema-on-saavuttanut-maalliset-rajansa/ - 

.




.

|  8  SUOMI24  127  |  TIEDE  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB BLOG  |  Twitter  |




--
94957


--

perjantaina, syyskuuta 20, 2019

Häämöttääkö kapitalismille lopun alku?




...
  • HS

  • Kapitalismi kasvoi kieroon ja uhkaa nyt horjuttaa jopa demokratiaa, kirjoitti Financial Times – Mikä meni vikaan?

    Ilkka Luoma 
    Päivän sana on "tasaistuminen" - niin kapitalisaation (pääomahallinnan* ja sen tuottovaateiden) kuin ympäristöllisen jalanjäljen osalta - per capita. Eikä vain ihmiskunnan osalta - vaan evolutiivisesti katsottuna koko biosfäärin näkökulmasta. Evoluutio ei näe vain ihmistä - eikä ludetta - vaan kokonaisuuden, jossa kiertävä biomassa, niin "elävänä kuin kuolleena" edustaa elollisesti jatkuvakierrollista järjestelmää.

    Tuossa jatkuvakierrollisessa järjestelmässä ihminen on lähes häviävän pieni biomassa - valtamerien viherplanktonin muodostaessa yhden suurimmista. Me ihmiset taas edustamme muurahaispopulaatioiden massakokoluokkaa. Ihmisistä muutama hassu prosentti edustaa puolta sen tasevaurauden omistuksesta, jolla aikaansaadaan taloudellisia liikkeitä ja sen mukaisia ympäristöjälkiä. Millaisen vastuun tuosta biosfäriin vaikuttavasta ympäristöjalanjäljestä tämä hassu muutama prosentti edustaa - kuka kertoo?

    Näin ajatellen onkin viisasta, että kapitalistit pääomahallitsijoina ja koroilla ja/tai arvonnousuilla eläjistä joutuvat kantamaan progressiivista vastuuta ympäristöstä, joka elättää niin kapitalistin kuin 'mahatma gandihilaiset', jonka henkilönimiinkarnaation syntymästä tulee täyteen 150 vuotta 2.10.2019.

    Ehkä Intian suuri mies ja rauhanomaisen kapinan keksijä Mahatma Gandhi omasi sangen pienen ympäristöjäljen - ainakaan hänen stressitasoaan ei liiallinen taseomaisuus ollut nostamassa.

    Tänään Suomessa on käymässä Intian ulkoministeri, joka puhui eduskunnan pikkuparlamentissa aamupäivällä - hän edusti valtiota, jossa valtava läntisesti ajateltu talouden köyhyys ja yltiökokoinen rikkaus kohtaavat vastakohtaisuuksina.

    Intiassa oli vielä joitain vuosikymmeniä sitten kastilaitos, joka meillä ilmenee maallisena näyttö- ja vertailutaloutena, joita ponnistaa eteenpäin kasvuhokemallinen talousajattelu.

    *PS. Pääomiin voimme laskea muutakin kuin arvopaperit - niin maa-alueet, materiaalivarannot kuin vedenkäyttöhallinta ovat pääomia - ja ehkä huomenna henkinen viisaus!
  • Kapitalismi kasvoi kieroon ja uhkaa nyt horjuttaa jopa demokratiaa, kirjoitti Financial Times – Mikä meni vikaan?

    Ilkka Luoma 
    Kapitalismi on ilmiö siinä kuin mikä tahansa muu - ihmisperäisen kilpailun ja näyttö- sekä vertailutalouden yhdentymänä. Me haluamme lisää - vallalla on yllättävästi - demokratiastamme huolimatta - väkevän vahva kasvuhokema. Pitää saada lisää - nopeammin. Näinkö se menee, kyllä - sillä evoluutio "ohjaa" tavallansa, noudattaen vuosimiljoonaisia menetelmiä sopeuttaessaan lajikehitystä ja ylläpitääkseen reviiripuolustusta.

    Reviiripuolustukseen kuuluu myös elintilan valtaaminen, hallinta ja kasvun ihannointi. Kasvun mentaliteetti on evoluutiossa sisäänrakennettuna - pitää olla kykyinen, ja yleensä suurempi on tehokkaampi -ainakin autojen hevosvoimavertailussa. Siis pitää kasvaa - kuten kunnon kapitalistille pääomien hallintavalta ja ostovoiman kykyisyyden näyttövalta. Siis suuremmaksi. Kapitalistilla on todennäköisesti hirmuinen ympäristöjälki - teoistaan ja näytöistään muille, että täältä se lähtee.

    Hiukan provosoidusti, mutta valitettavasti totta. Evoluutio määritti meille vain yhden teon - ja se on lisääntyminen; meidän on saatava jatko omalle geenistöllemme - näin "määrää" evoluutio, joka samalla pitää itseään kuolemattomana - aina haman aluista lukien!

    Pääoma on ilmiö, jolla osoitetaan taloudellista valtaa ja se ylittää demokratian rajat omassa rajattomuudessaan. Pääoma kutoo verkkoja kaikkialle - yhdistäen rahallisen voiman kudelmaksi, jossa voidaan olla välittämättä laillisesti rajallisista laeista. Globalisaatio on kapitalistin ystävä - perustelulla vapaasta tahdosta tehdä valintoja - vapaan sanan mentaliteetilla.

    Raja tuli vastaan ja kansalaismedia tullee hoitamaan loput eli suuri massa nousee ympäristöongelmien kaverina barrikaadeille ja estää pääomien rajattoman leviämisen ja taseomaisuuksien rajautumisen suurina erinä yhä vähemmille.

    On alkanut tasaistamisen aikakausi, jolle ympäristö heittää ylävitosia, jos massat ymmärtävät vähentämisen merkityksen kokonaisuutena. Kasvun taloudellinen aika on ohi - nyt pitää osata nähdä metsä puilta.

...

lauantaina, toukokuuta 19, 2018

Tapaus Susanna Koski


Tapaus Susanna Koski [0






Koski sai ansaittua huomiota rehellisyydestään! Kokoomuksen kansanedustaja edustaa lahjakkaasti puolueensa peruslinjaa – kulutuksen kasvattamista, voittojen nostattamista ja hyväosaisten valiintumista ”rahvaan joukosta” -

voisiko Koski kuulua samaan sarjaan kovuudestaan kuuluisien ex-kokoomusnuorten Saul Schupakin [1 ja käsistä karanneen väkivaltatapahtuman Jukka Romppaisen kanssa – vahinko ei tule kello kaulassa eikä vahva tunnusta heikompaansa --- Näinkö mennään paremmissa piireissä [2? Susanna – kerrotko äänestäjille?
[0 Koski kuohutti eduskuntaa … ~ https://yle.fi/uutiset/3-10206802 -
[0 Ensimmäinen kohtaaminen … ~ https://areena.yle.fi/1-4252568 -


Elämme näyttö- ja vertailutaloutta

Kasvuhokema on Kokoomuksen ohella muidenkin puolueiden tunnussävel – vain ”linkolalaiset ja paloheimolaiset” ymmärtävät mitä merkitsee ihmisperäisesti väkivaltainen [3 ympäristötuho, joka väijyy jo ”nurkan takana”.

Olemme syöneet huomisen ja huuto jatkuu – luonnonlaki – vahvemman laki, … näin uskoisin edustaja Koskenkin lopulta ajattelevan – fiksuna ylemmyyden tunteella heikompiaan kohtaan – näinkö se menee?


Susanna tapasi köyhän, syrjäytyneen ja vähäosaisen – kuitenkin ihmisen!

Alussa ensimmäisellä kerralla myötätuntoa löytyi. Nyt tuli seuraava kohtaaminen – empatia näytti lopahtaneen, rehellisyys oli tullut tilalle. Koski edustaa viiteryhmäänsä ylpeänä, oikeutettuna ja äänestäjiensä myötäillen?

On todennäköistä, että Susannaa äänesti varakkaat, omaisuudestaan huolehtivat – osan ollen jopa muuriensa taakse kätkeytyneitä tase- ja kassakaappivauraita. Tavaraköyhällä ei ole asiaa noihin bileisiin.


Materiaalisesti köyhä voi olla henkisesti rikas

Samoin henkisesti köyhä saattaa olla materiaalisesti rikas – upporikas, jolloin silmät muurautuvat umpeen – näkemästä epämiellyttävää. Vain säilyttämisen ja omaisuusturvaamisen huoli auttaa huolehtien näkemään vain sen varallisuuden, jolla erottaudutaan nykyajan näyttö- ja vertailutaloudessa. Näinkö Susanna se menee?

Sinulla Susanna on oikeus puolustautua ja selostaa evoluution vahvemman lain olevan ihmiskunnan pelastaja ja populaatiovähentäjä – mikäli elämänohjeesi perustuvat tähän evoluution vuosimiljoonaiseen kehityskulkuun.

Mikä on Kokoomuksessa, eduskunnan ryhmäkurissa ja omassa vaalipiirissä Susanna Kosken järjestysnumerot? Järjestysnumeroista huolimatta jokainen ihminen on laulun arvoinen!


...
Viitenumerot:
[3Antroposeenissä ihmiset käyttävät väärin valtaansa suhteessa ei-inhimilliseen maailmaan, lähinnä tyydyttäen toissijaisia tarpeitaan ja alati kasvavia materiaalisia halujaan. Yleisesti hyväksytystä ihmiskeskeisestä maailmankuvasta johtuen vallan väärinkäyttöä ei tulkita väkivallaksi vaan kehitykseksi. Elonkehä ei kuitenkaan ole
olemassa pelkästään ihmisiä varten. On siis aika määritellä väkivalta uudelleen … ” ~ https://journal.fi/tt/article/view/70304/31298[Tieteessä tapahtuu 3/2018] -



Kurmoottiko Orpo Koskea?



EKSTRA


MIELIPIDEKIRJOITUS

Rehellisyyttä arvostaen,

Kansalaiskirjoittaja Ilkka Luoma

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 170013

DOC koski_17052018.doc – OpenOffice Writer
PVM 17052018

362_3562

lauantaina, huhtikuuta 28, 2012

Näyttötalousihmisen mieli sairastaa


  • Promille suomalaisista mahtuu kerralla mielisairaaloihin - siis yksi tuhannesta [1/1000 - hyväksytty mielenterveyssuhde]
    Promille suomalaisista mahtuu kerralla mielisairaaloihin - siis yksi tuhannesta [1/1000 - hyväksytty mielenterveyssuhde]
Varkaudessa mies puukotti kuoliaaksi itselleen tuntemattoman, aikuisiän kynnyksellä olevan nuoren – halusi päästä vapaalta suljettuun hoitoon [?]. Avohoitoon passitettu löi kirveellä Helsingin metrossa miestä päähän, ”ääni päästä käski tekemään” – uhri, nuori mies ei tullut koskaan tajuihinsa, kuoli tietämättä miksi. ---
...
[20061950- ja 60-luvuilla oli runsaasti työpaikkoja, joihin pääsi yksinkertaisellakin osaamisella työhön. Työt olivat teollisuuden ja palveluiden aputöitä, jotka olivat osana kokonaisuutta välttämättömiä, mutta joiden tekijäksi kelpasi yhteiskunnallisesti "lahjattomampikin" ihminen. Tuolloin heillekin oli töitä ja osallistumista yhteiskuntaan.

Mielialalääkkeitä määrätään, syödään ja väärinkäytetään tänään (2012) enemmän kuin koskaan ja määrät ovat edelleen kasvussa. Yhä enemmän loppuun väsyneitä, mielensä kadottaneita ja raskaaseen oravanpyörään kriisiytyneitä passitetaan lyhyen mielisairaalapaikoituksen jälkeen avohoitoon vapaalle ... Muutoin 40% mielisairaaloiden asiakkaista hakeutuu vapaaehtoisesti hoitoon. Työtehtävien vaativuus kasvaa nykyaikana entisestään.


Suomi on sairaanhoidossa vielä maailman huippumaita
Suomessa huolehditaan myös mielisairaista sairaalakapasiteetilla promille koko kansakunnasta. Säästö- ja juustohöyläpolitiikka vie kuntia, kuntainliittoja ja sairaanhoitopiirejä ahtaalle, jolloin kotiinlähetyksistä kohoaa uutisoinnin aihetta traagisina otsikoina.
Nykymallisessa markkinataloudessa myös mielisairaanhoito on hinnoiteltu ja pelissä on tavoiteasetanta. Veronmaksajat vähenevät Suomessa ja eliniänodote kasvaa entisestään. Ihmiset ikääntyessään yksinäistyvät ja erakoituvat kaupunkikaksioihinsa. Myös mielenterveytensä menettäneitä on yhä enemmän.
Hoitotarve kasvaa psykiatriassa. On paljastumassa itsessään kriisiytyneiden yhä laajempi bentsoaattien käyttö – nk. ”bentsoista” on tullut elämän lanka myös normaaleille – mitä sillä nyt tarkoitetaankaan.

Aina ja jatkuvasti höyläämisen kustannuspolitiikka – kaikki mitataan rahassa

Yleislääketieteen hoitopäivän (somatiikka) hinnaksi on määrätty 1150 euroa per päivä (2006). Psykiatriassa se on 630 euroa. Mielisairaaloissamme vuodepaikoista on n. 75% aina käytössä. Ihmiset tarvitsevat stressin, burn-out -ilmiöiden, yleisen jatkuvan huolen ja kiristyneen perhe-elämän vuoksi enemmän päivystyskäyntejä hinnalla 110-273 euroa per käynti. Sairaidemme joukossa on myös "lopullisesti menetettyjä" ja yhteiskunta joutuu vakavimman toden eteen, koska päätökset on tehtävä myös heidän osaltaan.

Sukulaiset ovat etääntyneet iän myötä,
kunnes yksinäisyys kohtaa ja ainoaksi elämän helpotukseksi koituvat mielialalääkitys ja mm. mielisairaalat. Samalla tavalla "normaalit" ihmiset hakeutuvat apteekkiin, pankkiin ja lääkärin vastaanotolle puhekaverin puutteen vuoksi. Monet "mielisairaiden" kontaktiotot olisi voitu välttää vastuullisemmalla sukulaishuolehdinnalla. Kaukoidässä kolmannen polven lapset saavat arvokasta elämänkokemusta isoäideiltään ja -isiltään.

Työ vaatii tai halutaan vaativan nykypäivänä yhä enemmän;
miltei tehtävä kuin tehtävä, niin kolmen kielen osaaminen, kansainvälinen businesskokemus, 15 vuoden työkokemus ja alle 35 vuoden ikä; näitä tavoitteita ei monikaan täytä ja kummallinen dilemma: työvoimapulan ja työttömyyden yhdistelmä on tosiasiaa.

Me ihmiset emme ole samasta puusta,
vaan olemme yksilöitä ja kaikki eivät jaksa ponnistella, pyrkyröidä, taistella ja kyynärkikkailla itseään nykymaailman markkinamekanismimenestyjien joukkoon. Osa "palaa henkisesti loppuun" ja hakeutuu hoitoon pettyen omaan "osaamattomuuteen".
Arkipäivän arvostus voisi kohdentua myös kädentaitoihin, jolloin "business- ja virkamieskikkailua" osaamattomat hiljaisemmatkin itseään vähemmän tyrkyttävät saavat tehtäväkuvan, josta saa osallistumisen ja yhteisöllisyyden tyydykettä. On muitakin mittausmenetelmiä kuin optiolauenta, urakkakorvaus ja nuolaisulisä.

Lääkkeitä, mielialalääkkeitä ja yhä enemmän lääkereseptejä myös katukauppaan!
Tänä päivänä uudet psyykelääkkeet palauttavat veronmaksajiksi akuuttipotilaita 2-4 viikon "hoitokierrolla", rivakammin kuin ennen. Pitäisi olla muitakin keinoja kuin lääkepumppaus. Yhteiskunnalle olisi edullisempaa järjestää osallistuvaa työtä, miltei mitä tahansa, kunhan ihmiset pääsevät takaisin yhteiskuntaamme tuoden hyödylliseksi kokemisen tunteen tekijöilleen. Nuorien keskuudessa kytee pommi, arvaamattomuuden pommi.

Nyt on kasvu, materiaalinen kasvu ja näyttötalous
Mielenkiinto on liiaksi kohdistunut henkilökohtaisen ostovoimatulon valvontaan, huomaamatta, että ympärillä hätä ja tarve kasvaa heikentäen pitkällä aikavälillä myös "terveiden" elinoloja. Työ on yhteiskunnan suurinta vastuunkantoa huolehdinnasta ja hyvinvoinnista, jopa vähemmällä rahalla – ei poliitikkojen pelkkää vastuupuhetta, vaan työtä – joka on kansalaisen perusoikeus ja -velvollisuus.

...
Tänä päivänä kansalaisille tuputetaan ”Lennä Matti, lennä” -elokuvaa muistutuksena ihmisen julkihädästä unohtaen kaiken sen glamourin ja kansallistunteen mitä nuori Matti Nykänen aikoinaan Suomen kansalle antoi maailman kautta-aikojen parhaana mäkihyppääjänä. On tekojen aika ...  ja Matti on palannut elämään.

Ilkka Luoma

(kirjoitus pohjautuu osaltaan etelä-suomalaisen suuren kuntayhtymän mielisairaalan vastaavan ylilääkärin haastatteluihin vuosina 2006 ja 2011)