lauantaina, tammikuuta 30, 2016

[LINK] Kansalaiset ovat arvioineet Natoa jo yli vuosikymmenen



(SSS hallituksemme päätti teetättää Nato selvityksen |1. Hyvä. SSS päätti myös valita puolueettoman, asiantuntijamaisen ja kattavan selvitysmiehistön, muun muassa UPI-FIIA Teija Tiilikaisen |2 ja natovaltio Ranskan edustajan – hyvä vai ei, riippuen siitä millainen lopputulos halutaan!)


[ … kansalainen Erkki on ihmetellyt jo vuosikausia, ettei kansallinen enemmistösanoma |3 gallupeista vaikuta, tai anna merkitystä valittavalle linjalle. Kansalainen Liisa on lisäksi toistellut kahta historiallista viisautta: ”Tosiasioiden tunnustaminen tuottaa viisaudelle alun” ja ”pidä ystävät lähellä ja viholliset kaukana”. Liisa oli kurkannut karttaa ja huomannut, että meillä on yhteistä rajaa EU - Euroopassa eniten juuri Venäjän kanssa … ]

Monet kansalaisemme ovat ihmetelleet puolueettomuuden vajetta Nato selvittäjistä – on edustaja natovaltio Ranskasta, jolla ei ole metriäkään maarajaa Venäjän kanssa. Tavalliset suomalaiset olisivat osoittaneet arvioitsijoiden joukkoon myös venäläisen puolustuspolitiikan asiantuntijan; olisi näyttänyt tuolloin puolueettomalta Nato selvitysryhmältä.


Links 1 - 17:


1] [HS] Natoselvityksestä ~ http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1452838649194 -
7] Ei Natoon, vaikka Ruotsi liittyisikin! ~ http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_ei_natoon_edes_ruotsin_perassa/6689463 -

15] ”Ei osu eikä uppoa” ~ http://uusi.voima.fi/blog/arkisto-voima/ei-osu-eika-uppoa/ - Pekka Visuri






.

torstaina, tammikuuta 21, 2016

EU - eurooppalainen reviiripuolustus


(Euroopan yhteisöä riepoo eripura sen idän ja lännen osien välillä; kuinka eurooppalaista kulttuuria, perinnettä ja tapoja tulisi suojella – kuin myös vieraiden uskontojen leviämistä estää |1 – rakentuuko missä ja kuinka paljon eurooppalaista piikkilankaa fyysisenä kuin henkisenä ilmiönä tästä pakolaisuuden hoidosta |2)

[ … kansalainen Erkki ihmettelee esitettyjä kustannuslaskelmia |3 pakkolakien edellä, mitä pakolaisprosessit ovat tähän mennessä veronmaksajille maksaneet – onko itse kantasuomalainen vähäosaisena jätetty heikommalle osalle? Kansalainen Liisa kysyy onko tämä jopa miljardin kokoinen euromäärä pakolaisille kaikkinensa jo osa kehitysapua |4 ja voimme nyt näin vähentää suoraan muuta kehitysaputoimintaa? … ]
|3 Pakolaispolitiikan arviokustannukset ~ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1453312604802.html -  


Ketkä tekevät päätöksiä pakolaisista?
(Vähemmän on arvioitu konkreettisuuden tajua ja kokemusta arkielämästä, juuri päättäjien osalta)

 Tiedämme, että koko päättäjäkonklaavi ansaitsee ostovoimaa niin paljon, ettei heille aukea se tosiasia, missä se osa suomalaisista elää, joka eniten kampeaa pakolaisia pois maastamme. Syy on yksinkertainen – pakolaiset tulevat samoille tulontasausapajille kuin heikko-osaisempi kantasuomalainen, joka kitkuttelee pienillä korvauksilla tai kädestä suuhun palkoilla.

Työhaluinen pakolainen on palkkaleikkuri, sillä varsinkin Kokoomus toistaiseksi hallituspuolueena haluaa soveltaa turvapaikanhakijoihin alempaa palkkatasoa kuin omiin kantasuomalaisiin. Huono, siltä osin, että se laskee hiljalleen myös omien palkkatasoa – hyvää siltä osin, että saamme kilpailukykyä – oletuksella, että pakolainen osaa asiansa.  Osaammeko kotouttaa – Saksa osaa! |5


Schengen
[Wikipedia Schengenistä ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Schengenin_sopimus - ]

Palaamme nyt vähäksi aikaa tunnelmiin vuodelta 2008, kuinka kirjoitimme, kun aiempi pääministeri Matti Vanhanen oli avaamassa Viroa Schengen alueen uudeksi valtioksi:

” … Ihmisten ja eläinten yhteisöt ovat kuitenkin kaikkinensa täynnä rajoja - niin heimollisina, suvullisina kuin alueellisina. Rajat ovat tehdyt turvaksi aina jotakin vastaan. Raja on merkki uuden vaikutusvallan alkamisesta. Suomen ja Venäjän raja on vedenjakaja, jossa kohtaavat uskonnot, kulttuurit, tavat, politiikka ja kauppa. … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2008/01/reviirien-ja-rajojen-avaaminen.html -


Tänään Schengen on henkitoreissaan [?]
[ Jopa EU henkitoreissaan? ~ http://www.hs.fi/kotimaa/a1453269151014 - ]

Emme halua avautua takki levällään, kuten tavataan sanoa. Käymme torjuntaan, koska luontainen reviiripuolustus |6 ohjelmoituu itsesuojeluvaistona päälle – varsinkin siellä, missä se koetaan eniten uhaksi itselle – siis ryhmissä, jotka joutuvat kamppailemaan samoista tulontasauksen rahoista. Päättäjämme eivät koe tätä arkielämää, sillä heidän ostovoima on aivan eri valinnan tasoilla. Meillä on väärät päättäjät?


Prioriteetti ratkaisee ja vastuuta omista on kannettava

Nyt eräiden laskelmien mukaan viime vuoden turvapaikanhakijoiden kokonaiskustannukset ovat sellaista luokkaa, että sillä olisi hoidettu monta sellaista nyt mahdollisesti pakkolakien myötä tulevaa vähennyskohtiota, jotka otetaan lähinnä vähäosaisemmilta kantasuomalaisilta. Onko se oikeudenmukaista ja sosiaalista vastuunkantoa?

Pitääkö meidän kantaa solidaarisuutta vieraiden maiden veljiä ja siskoja kohtaan – kun olemme onnistuneet luomaan itsellemme keskimääräisesti monikertaisen maallisen elintason? Mitä Sinä sanot tähän? Ovatko meillä samat vastuukannon ikeet kuin vanhoilla kolonialisteilla |7 – Englannilla |8, Ranskalla |8, Espanjalla ja vaikkapa Belgialla? Miksi Saudi-Arabia ja rikkaat öljyntuottajamaat eivät ota pakolaisia maihinsa?


Huomenna olemme uskontojen sodassa?
(Olemmeko suvaitsevaisina liian heikkoja vastustamaan suvaitsemattomia – tätä kysytään herkästi)

Pidämme itseämme, lähinnä läntistä kulttuuria, suvaitsevaisina, vaikka lähinnä amerikkalaisena ilmiönä – vasalleineen, me puutumme muiden sisäisiin asioihin. Mikä valtio on aktiivisesti pommittanut nyt niitä maita, joista pakolaisia saapuu EU - Eurooppaan – Afganistan |9, Irak |10, Libya |11, Somalia, Syyria |12. Tuohon rynnäköintien erikoismaahan on Lähi-idästä ja Afrikasta liian pitkä venematka.  Olemmeko Suomessa edes tietoisia mitkä syyt johtivat lopulta Syyrian ulkoa ohjelmoituun sisällissotaan? |13.


Maassa maan tavalla tai maasta ulos

Saksa on ottanut yli miljoona pakolaista, koska kantasaksalaiset harmaantuvat ja syntyvyys omien toimesta on liian vähäistä. Robotiikkaankaan ei täysin luoteta työn ylihuomisen tekijänä – varsinkin kun inhimillistä hoivaa tarvitaan yhä enemmän.

Mekin tarvitsemme työvoimaa, kun jo suuri osa omistamme, jopa nuorista |14 on ajautunut työvoiman ulkopuolelle – masentuneina, sairaina ja uskonsa sekä luottamuksensa menettäneinä. Kaikesta huolimatta me voimme vaatia kunnioitusta tapojamme, kulttuuria ja sääntöjämme kohtaan – muutoin pakolaispaluulippu kotiin.


Mikä on pakolaisen koti?

Lähtökohdiltaan vastaus on hyvin helppo: ”Jokaisella ihmisellä on oma isänmaa, se valtio, jossa hän tulee toimeen parhaiten ymmärrettynä omalla äidinkielellä|15 – Jos edellä tavalla ei elo onnistu, johtuu se sisäisistä riidoista, ahneudesta, kähminnästä, korruptiosta ja kateudesta kuin heikon ja vahvan kohtaamisesta, jossa hävinnyt lähtee etsimään helpompaa elämää, jopa henkensä säästymistä.

Pitääkö meidän kantaa solidaarisuutta ja kollektiivisuutta näitä heikkoja/”heikkoja kuin ovelia” kohtaan? Mikä on meidän velvollisuus? Mikä on meidän velvollisuus omiamme kohtaan? Kansakuntahan on juuri vahva kuin sen heikoin merkittävä lenkki. Voisi vahvasti sanoa, että meidän suomalaisten suurin vastuu on päättäjinä luoda työtä kansalaisille – ennen työ oli valtion erityisessä suojeluksessa, entä nyt?


Vieraat kulttuurit ja tavat

Me olemme omanlaisemme kansakunta. Emme ole ruotsalaisia, emmekä venäläisiksi tule – olkaamme siis aidosti suomalaisia. Tai toinen hyvin tärkeä sinivalkoinen ääni: ”Suomi on hyvä maa ja sitä puolustaa parhaiten suomalainen itse|16 – edes mennyt jalkaväen kenraali ja Mannerheim ristinritari Adolf Ehnrooth.

Me emme taivu, silti olemme kohteliaita ja suvaitsevaisia heitä kohtaan, jotka aidosti kunnioittavat meidän tapoja ja arvoja – tavoitteena tehdä meillä työtä, maksaa veroja ja olla osa suomalaisperusteista yhteiskuntaa - vastuineen, velvollisuuksineen ja oikeuksineen.

Olemme lopulta yllättävän hyväksyväisiä – mikäli meidän paljolti vakioituneeseen yhteiskuntajärjestykseen ei ulkoa tulla puuttumaan, kuin se, että opimme luottamaan vieraaseen.


Olemme osaltamme ”uunoturhapurojen maa”, nauramme omillemme hyväntahtoisesti –

 … osaamme iloita, olla surullisia ja osaamme ratkoa riitojamme, tosin joskus hyvinkin kovaa väkivaltaa käyttäen – no, rauhaa rakastavaa kansakuntaa en ole tähän mennessä löytänyt – edes Tiibetistä, kun heidän reviiriä on tultu väkipakolla muuttamaan. Aina sotienkin jälkeen vakuuttelemme: ”Ei enää koskaan|17


Meidät on jopa valittu kekseliääksi kansaksi!
[ ~ http://www.hs.fi/talous/a1453345089845 - globaalien innovaatioiden tuottajana numero 1! ]

Nyt tänään Sipilä I hallitus tosin kurittaa koulutusjärjestelmäämme – arvaan sanoa kohtalokkaasti. Sinänsä modernisointi vastaamaan tätä päivää on kehitystä – oikeaan suuntaan [?] Nyt kuitenkin opetustointa supistetaan säästääksemme. Tuo säästö olisi kurottu komeasti tuolla miljardilla eurolla, mitä viime vuoden pakolaispolitiikkamme, EU’ n - pakottamana on kaikkiaan kustantanut.


No, oleellista olisi säilyttää kansalaistemme vahva ja jatkuva uteliaisuus |18 oppia lisää,

 … ymmärtää enemmän ja hallita suurempia kokonaisuuksia – olemmehan maailman laajuisessa työn uudelleen jaon taistelussa!|19. Tänään tehokkaasti hoidettuna osasta pakolaisista voisimme kotouttaa ja koulia päteviä työntekijöitä, innovoijia ja myyntihenkilöitä maailmalle – Suomen eduksi, jos osaisimme innostaa ja motivoida heitä suomalaisiksi – jopa heidän ollen ylpeitä uudesta isänmaastaan. Onnistummeko?


Maapallo on yhteinen varanto

Reviirit luotiin evoluution varhaisessa vaiheessa turvaaman kunkin ryhmän sovelias lisääntyminen ja toimeentulo. Reviiri on yksilön turvaa, perheen ja suvun turvaa. Reviiri on myös kieliryhmän ja uskontokunnan turvaa – reviiri on turvaa yhteisöllisyydelle ja samankaltaisesti ajatteleville. Reviiri on evoluution sopeumakehityksen loisteliaimpia tuotekehitysprojekteja.

Miksi me kamppailisimme reviirien valtaa vastaan, kun se on miljoonien vuosien saatossa jo voimansa näyttänyt? Elämme jo nyt alitajunnassamme reviiripuolustuksen voimistumista – siitä ovat alkeellisina ilmiöinä näkyvillä teräsaidat, piikkilangat ja lukitut rajapuomit. Reviirit korkeakulttuureissa hoidetaan muilla tavoin. Millä tavoin – tämän jätän lukijoiden pohdittavaksi!

EXTRA
Kuinka päättäjiämme evästetään asiantuntijoiden/”asiantuntijoiden” taholta? ~ http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/166176-sipilan-erityisedustaja-sanoo-aaneen-pakolaiskriisi-vasta-alkusoittoa-eurooppaa -

EXTRA 2
Vaatiko Suomi selvityksiä, kun Ruotsi ajatti busseilla pakolaisia suoraan Haaparantaan, josta oli kätevä kävellä Suomen Tornioon ~ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1453307897113.html -

Kirjoituksen numerokohtiot |4 … alkaen – katso sivustolta – alkaen 23012016 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/01/link-eu-eurooppalainen-reviiripuolustus.html

|2 ~ http://yle.fi/uutiset/8591183 - Turvapaikanhakijoiden määrät ja kohdemaat

Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä


AL | PZ | BL | BLOG 67776 | FB
21012016

Tiedosto: EU_schengen_21012016 – Microsoft Word Starter

1114s | 0000s




.

keskiviikkona, tammikuuta 20, 2016

[link] EU - eurooppalainen reviiripuolustus

blogID | 12100979

Alkaen 23012016!
...

KOKO TEKSTI

(Euroopan yhteisöä riepoo eripura sen idän ja lännen osien välillä; kuinka eurooppalaista kulttuuria, perinnettä ja tapoja tulisi suojella – kuin myös vieraiden uskontojen leviämistä estää |1 – saammeko mistä ja kuinka paljon eurooppalaista piikkilankaa fyysisenä kuin henkisenä ilmiönä tästä pakolaisuuden hoidosta |2)


[ … kansalainen Erkki ihmettelee esitettyjä kustannuslaskelmia |3 pakkolakien edellä, mitä pakolaisprosessit ovat tähän mennessä veronmaksajille maksaneet – onko itse kantasuomalainen vähäosaisena jätetty heikommalle osalle? Kansalainen Liisa kysyy onko tämä jopa miljardin kokoinen euromäärä pakolaisille kaikkinensa jo osa kehitysapua |4 ja voimme nyt näin vähentää suoraan muuta kehitysaputoimintaa? … ]

|3 Pakolaispolitiikan arviokustannukset ~ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1453312604802.html -  


Linkkikokoelma:

|2 ~ http://yle.fi/uutiset/8591183 - Turvapaikanhakijoiden määrät ja kohdemaat
|8 Britti-imperiumin nousu ja tuho ~ http://www.hs.fi/ulkomaat/a1411010751815 -
|8 Lähi-itä/ Syyria, Irak ja Palestiina (Ranska) ~ http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/49432/14604 -

|13 Vuosisadan kuivuus Syyriassa ~ http://francescadechatel.com/water_in_syria/ -









.

sunnuntaina, tammikuuta 17, 2016

Tietämättömyys luo tuskaa luonnon päälle

blogID | 12100979


Mitä tieto on? 
Emme itse asiassa tiedä sitä täysin. Me ajattelemme sen olevan jotain sellaista, jolla on jokin totuusarvo*]. Totuusarvon määrä vaihtelee arvioitsijansa tietämyksen, ymmärryksen ja oivaltamisen puitteissa. Emme ole tunnetusti yhtä ”viisaita” kaikki – olemme persoonia, joille jokin on tietoa oikeaa ja joillekin tietoa väärää.

Tieto on lopulta suhteellinen käsite, lisäksi tiedon absoluuttinen totuusarvo vaihtelee tutkimuksien tuodessa uusia ulottuvuuksia vanhan tilalle. Tieto on siis vaihtelevaa ja lopullisuutta ei liene olemassa – kuin vain se, että ”se on siellä jossain”. Kysymys on siitä, kuka osaa sen poimia talteen yleiseen jakoon ja laajaan hyväksyntään!

Tietoa vastaanotamme aisteilla,
joiden turrutus on tänään voimakkaassa manipulaatiossa – eri aineiden kautta, kun kemikalisoimme itseämme mitä moninaisimmilla molekyyliyhdisteillä tavoitteena ”lopullinen tieto, nautinto ja henkinen nirvana”, joka usein avaa oven tuskaan ja tietämättömyyden autuuteen. Olemme heikkoja havainnoimaan elävän luonnon omia ”kemikalioita” – aistimme ovat turrutetut markkinataloudella sekä katu- ja työpaikkauskottavuudella.

Yhteys meidät synnyttäneeseen luontoon ja harmonioiden synapseihin ovat osaksi katkenneet
*] Totuusarvo on suhteellinen määre sellaiselle, jonka muuntuvuus on kokijansa mittari todellisuuden oivallukseen” ~  http://fi.wikipedia.org/wiki/Totuusarvo --- 

” … Tiedon otamme vastaan tietokoneen kuvaruudulta ja korvakuulokkeista. Välitön kontaktimme ympäröivään luontoon on katkennut. Nyt informaatioon vaikuttavat niin tekniset kuin toisten ihmisten manipulatiiviset toimenpiteet. Herkkyytemme havaita luonnossa tapahtuvia muutoksia on kadoksissa. Kampakeraamiset ihmiset aistivat välittömästi luonnon jumaluuden ja viestivät harmoniassa, ollen vain yksi osa kokonaisuutta … ”


Tunnetusti tieto luo tuskaa

Tiedon määrän kasvu ja sen liiallinen monivivahteisuus vaikeuttavat kumppanuutta luonnon kanssa. Aikaisemmin oli itsestään selvää, että luontojumala haki osansa jo alle ennen 40:tä ikävuotta. Ei ihmetelty syytä, vaan hyväksyttiin se osana luonnonkiertoa.
Nyt keräämme tietoa monilla muillakin sensoreilla kuin kotoperäisillä; tekniikka on täynnä sähköisiä antureita, jotka välittävät tietoa kiihtyvällä tahdilla verkkoomme, joka on auki kaikille. Tätä kutsumme internetiksi – kansojen verkoksi, jossa viihdytään jo muunkin toiminnan haitaksi.
Luolaihminen saattoi tuijottaa maailman tiedontulvaa satoja vuosia ja hyväksyi tähtien rooliksi tulevaisuuden tuottamisen sekä lohen nousun kutujoelle. Me sen sijaan tuijotamme litteitä lättyjä, joissa pienen pienet valopisteet luovat harhaa jostain, jolla ei ole enää yhteyttä itse luontoon.

Aiempi herkkyys havaita luontoa on kadonnut
Muunnellessamme raaka-aineita mitä miljoonimmiksi tavaroiksi, onnistumme sumentamaan luonnon normaalin kierron, ja siinä sivussa tuhlaamme energian ympäristöömme ja ilmakehäämme, tasapainollehaitallisiksi yhdisteiksi muuntuneina.
Tietoa saamme runsaasti ja pelkkä tietoteollisuus 1] elättää jo itse itsensä. Onko tällä ns. kvasitiedolla jokin merkitys? Informaationa katselemme nokkelia mainoksia, jotka houkuttelevat kuluttamaan, jotta työllisyys säilyisi maksimaalisena ja rahallinen tuotos soveliaana täyttämään niitä jo ennestään täysiä lompakoita, joista ei juurikaan heru käyttövoimaa luonnon tasapainon järjestelyihin.

Voisimme suhtautua massiiviseen tiedontulvaan kriittisemmin
Voisimme harjoitella hidastamaan elämämme kulutusvimmapyörää, jotta jäisi aikaa havainnoida luontoa, josta kuitenkin saamme kaiken sen epätasaisesti jaetun elintasomme. Ei ole ihmetekniikoita; raaka-aine on ympärillämme ja energia on vain lainassa auringolta.

Internetissä voisi alkaa tiedon uusvallankumous;
paluu luontoon, paluu sinne, mikä meidät elättää. Pörssikurssit ja muut nokkelat rahansiirrot ovat vain häviävän pieni lieveilmiö luonnon kurssivaihteluissa, joiden energiat siirtelevät kokonaisia linnunratoja. Tiedon lisääntyessä olisi oletettavaa myös harmonian tiedostamisen kasvu, jolloin herkkyys havaita elävää ympäristöämme kasvaisi. Tiedon määrä ei ole itseisarvo, vaan sen välitön luontevuus ja vuorovaikutuksellinen käytettävyys.

Jokainen lukija voi tutkia itseänsä;
kuinka paljon vietät kuvaruutusi äärellä tutkien netin ihmeellisyyksiä tai kuinka paljon vietät luonnon kuvaruudun äärellä aistimassa ympäröiviä syklejä, joiden viesteissä sijaitsevat harmonian siemenet. "Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä" – palavasieluinen materiaaliskuluttamisen sokeus ahdistaa luonto-osasen – ihmisen, markkinatalousnurkkaan, jossa siintää vain näyttämisen ja vertailun henkisesti köyhä maailma.

Ilkka Luoma


AL – US
BLOG  19 080|1 219  – IL
---01062013---



.