" Kommunismin valo siintää jälleen taivaanrannassa, on vain hetki kuin työväen aatteen riistonestotaistelijat säntäävät kaduille taltuttamaan kapitalistin loputonta rahanahneutta ja optioähkyntää" - kertomusta tiukan työväenaatteen menneiltä vuosikymmeniltä. Aatteiden keskustelu on jälleen alkamassa ja se on kannustettavaa. Kaikki joukolla mukaan ideologiseen paloon ja kansainvälisiin valokeiloihin (kuvan lyhty on sammunut jo vuosikymmeniä sitten, sen polte ja säihky on taakse jäänyttä loiste-elämää. Takvuosina optiot olivat tuntematon riiston laji :-)
Kuvan Neuvostoihme on "Tshaikka", tuotu Moskovasta joskus. "Asu" nyt Marjaniemessä Helsingissä, kuvattu 15.5.2006. Huhu kertoo, että juuri tämä Tshaikka oli kyydittävä peli, kun USA:n presidentti Rickhard Nixon ja Neuvostoliiton pääsihteeri Leonid Brezhnev hurjastelivat yhdessä Moskovan katuja vahvassa miliisisaatossa. Tarinalle ei ole vahvistajaa, mutta se tämän auton omistajalta, jolla on on värikkäät elämänvaiheet jo Neuvostoliiton ajoilta. DSC_12129.JPG. klo 13:16. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.Kommunismi on ideaalinen aate eivätkä sen keskeiset teesit sovi nykyihmiselle. Teeseistä tärkeimmät, tasajakoisuus ja yhteisomistus eivät sovi kilpailuhenkeen, yksilökeskeisyyteen ja ostovoiman tavoitteluun. Isänmaaton pääoma, rajaton ostovoimankäyttö ja tuotannon siirtely tasaa itsessään pikkuhiljaa maailmanlaajuisia tuloeroja. Kaikki aatteet ja päämäärät vaativat yhteenkuuluvuusryhmälleen vahvaa johtajaa.
Nykypäivän malli hajautetusta hallinnosta toimii hyvin tiimeissä. Ylimpänä oikeudenmukaisuuden valvojana tarvitaan kuitenkin valistunut johtaja, joka on vähäkiinnosteinen omaa pinnallisuutta ja maallisuutta kohtaan.
Suomessa Vasemmistoliitto on vedenjakajalla. Puoluekokous valitsi väliaikapuheenjohtajan. Uusi polvi asettaa vihreän kommunistin Paavo Arhinmäen hartioille painetta seuraavaksi vuodeksi, koska nykymallilla Vasemmistoliitto ei saa haluamaansa eduskuntavaalitulosta. Paavosta tai jostain muusta uudistajasta odotetaan nyt nousua "kansainvälisen-marssittajaksi", tai oikeastaan palauttajaksi juurille, taisteluun isänmaatonta pääomaa vastaan. Äärivasemmalla on kykyä ideologiseen dialogiin multilateraalisesti.
Paperiliiton hätiköity ratkaisu panna "pyllyt penkkiin" oli surullinen virhe. Maksajaksi tulee viime kädessä suomalainen työmies ja -nainen. Kansainvälistä toimintaa vastaan ei voi taistella kuin kansainvälisin keinoin. Jo muinoin kommunistit ymmärsivät "Kansainvälisensä" myötä rakenteet ja kokonaisvaikuttamisen hyödyt. Edes raha ei voi paeta maapallolta.
Tänä päivänä ei kannata sotia työnantajaansa vastaan, vaan joustaa yhdessä esimiesten, johtajien ja omistajien kanssa. Kestävä toimintamalli on kilpailukyvyn vaalinta suunnittelussa, tuotannossa ja markkinoinnissa sekä kyvyssä nähdä kaikki kohtuulliseen voiton tekoon osallistuvat!
Suurin taistelu käydään aina kuluttajien sieluista. Huomisen vaikute kohdistuu itse kulutuskäyttäytymiseen. Kuluttaja, siis valtaosin tavallinen kansalainen missä päin maailmaa tahansa, on kilpailutilanteen ratkaisija. Laajasti informoitu mobilisaatio yhdessä päätettynä ostoboikottina tai -suuntauksena ovat kovimpia keinoja saada maaton ja rajaton pääoma muuttamaan voitontavoittelun määrää ja kohdistumista. Kehittyvä informaatiologistiikka tulee ratkaisemaan keinot vaikuttaa keskitetyn voiman ostopäätöksiin. Maailma on yksilö- ja perhekeskeinen kulutusostopäätöksissään ja niihin vaikuttavat mainonta, näyttämisenhalu, elonhelpottaminen ja perustarpeet.
Otetaan esimerkki uudesta tavasta toimia: Maailman suurin kommunistinen maa on Kiina, joka elää osin suuremmassa kapitalismissa kuin rahanteon mekka USA. Järjestellään kiinalaiset ostamaan UPM:n Voikkaan tehtaat ja annetaan uudelle yrittämiselle mahdollisuus. Kaupan ehtona olisi suomalainen työvoima yrittäjäperiaatteella. Mikäli kilpailukykyä ei saavuteta suomalaisin voimin, siirretään työvoimaa Kiinasta lisäämään paikkakunnan aktiviteetteja ja toimeliaisuutta. Kaikille osallistujille niin lattiatasolla kuin valkokypäräisille myönnetään samaehtoinen optio-oikeus saavutetusta kohtuullisesta tuloksesta. Kuinka kävisi?
Tämän päivän pääomien voitontavoittelu on modernia toisintoa kommunismin synnyn ajoilta, ainoana erona työtapahtumien ja ostovoiman siirtely rajattomasti. Aikaisemmin tehdas pysyi paikallaan, koska omaa kysyntää oli riittävästi ja työpanokset edullisia. Nyt kysyntä haetaan kasvavista maista, koska meillä on jo "kaikkea". Edullisempia työpanoksia haetaan taas siksi, koska me hinnoittelimme itsemme ulos. Ennen pääoma ryösti kehitysmaiden raaka-aineet, nyt "ryöstetään" kehittyvien- ja kehitysmaiden työvoimaa 10-20:s osa palkalla verrattuna omaamme. Hyötynä saavutetaan hiljalleen kansainvälinen tulontasaus.
Toimeliaisuus lisää vääjäämättä kehittyvien maiden kykyä ostaa "kaikkea", kunnes olemme käyttäneet ja kierrättäneet raaka-aineemme loppuun ja muuttaneet elinympäristömme asumiskelvottomaksi. Liika ahneus ja näyttämisen halu ajavat yhteiskunnat mahdottomaan yhtälöön, koska kaikki eivät voi ostaa "kaikkea". Suurin kysymys uudelle nousevalle sukupolvelle on turvata luonnon toipumis- ja uudistumiskyky.
Ilkka Luoma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti